Vessan peilikaappi

Eli ei ole rasiaa, joka mahtuisi tuohon tilaan?

No ei siellä välissä saa olla rasiaakaan!

Eikö. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että kaappi on suunniteltu liitettäväksi tuolta takaa, kun liitosjohtokin sinne tulee kaapin sisältä ulos. Kaapin kiinnitys on sellainen, että sen voi nostaa irti kannakkeistaan, joten rasiaan kyllä pääsisi tarvittaessa käsiksi.

Peilikaappi saattaa olla jossain vinku-intiassa valmistettu, missä kaikki viritykset ovat sallittuja. Onko linkkiä kaapin valmistajan nettisivuille?

Otsoson romeo 60 peilikaappi haulla löytyy

Kun kaapin taakse ei rasiaa mahdu, ainoa mahdollisuus lailliseen asennukseen on johtaa molemmat kaapelit kaapin päälle, ja laitttaa rasia sinne.

Jep. Tämä oli alkuperäinen pelkonikin. Täytyy katsoa riittääkö pituus vai pitääkö vedättää uusi johto pinnassa kattorasialta; johdon vaihtaminen tuskin onnistuu. Kiitos!

Edellisessä peilikaapissa mmj tuli seinästä kaapin yläosan kytkentärimaan.

Ihan mielenkiinnosta, jos seinässä olisi ollut upporasia, johon johto olisi tullut ja kytkennän voinut laittaa sisään, eikö olisi ollut määräysten mukainen? Meinaan, kaapin, jonka voi nostaa kannattimiltaan, kai voisi laskea jonkinlaiseksi huoltoluukuksi? Onhan näitä rasioita piilossa seinävalaisimien ja ovien reunalistojenkin takana.

Valoavaloavaloa kirjoitti:

Edellisessä peilikaapissa mmj tuli seinästä kaapin yläosan kytkentärimaan.

Ihan mielenkiinnosta, jos seinässä olisi ollut upporasia, johon johto olisi tullut ja kytkennän voinut laittaa sisään, eikö olisi ollut määräysten mukainen? Meinaan, kaapin, jonka voi nostaa kannattimiltaan, kai voisi laskea jonkinlaiseksi huoltoluukuksi? Onhan näitä rasioita piilossa seinävalaisimien ja ovien reunalistojenkin takana.

Lue lisää

Ei ole sen tarkemmin määritelty mikä on "luokse päästävissä". Esim. keittiössä ruuveilla kiinni olevien yläkaappien ylätäytteiden takana on lukuisia jakorasioita ja kytkentöjä, jopa pistorasioita (liesituulettimelle tms.), ja kai se tulkitaan "luokasepäästäväksi", jos tarvitsee vain ylätäytteen ruuvit irrottaa. Samoin alakattojen sisässä, jotka voivat olla hankalastikin irrotettavissa.

Jos MMJ tulee suoraan kaapin sisään, jossa kytkentä on tehty siihen tarkoitetussa kytkentätilassa, niin ihan ok.

En epäile, etteikö asia kykentöjen osalta olisi juuri näin
Mutta mitä kaapin asentamiseen tulee, niin ei se paljon ovettomana ja hyllyttömänä se runko paina. Eikä edes kavereita tarvitse, jos ihan yksinkertainenkin teline on. Ei kai niitä johtoja montaa tuntia kytke.

Kyllä tuo mielestäni helpompi homma olisi kuin monen kattovalaisimen liittäminen sokeripalaan.

Eipä kuulosta järkevältä jos peilikaapille pitää rakennella teline kytkentää ja asennusta parten.

Oikeasti, telineen rakennat parissa minuutissa. Uuden johdon vetämiseen menee kai pidempään?

Valoavaloavaloa kirjoitti:

Oikeasti, telineen rakennat parissa minuutissa. Uuden johdon vetämiseen menee kai pidempään?

Joo rakenna teline ja tee kytkentä kaapin takana vaikka kolvaamalla ja teippiä päälle, ketään ei kiinnosta. Etkö sä nyt tässä ajassa mitä olet tästä jauhanut, olisi jo vetänyt sen uuden piuhankin. Miksi kysyt miten se pitää tehdä, kun olet jo valmiiksi päättänyt, että liitoksen voi peilikaapin takana tehdä, joten tee se sitten niin, äläkä vänkää.

No, meni jo ajat sitten asioiden viereen. Ei tässä kai mitään syytä alkaa huokailemaan. Kunhan jossittelin, että jos seinässä olisi rasia ollut kai, kytkennän olisi siinä saanut suorittaa.

Katsotaan, saako johdon korvattua vai meneekö pintaan.

Valoavaloavaloa kirjoitti:

No, meni jo ajat sitten asioiden viereen. Ei tässä kai mitään syytä alkaa huokailemaan. Kunhan jossittelin, että jos seinässä olisi rasia ollut kai, kytkennän olisi siinä saanut suorittaa.

Katsotaan, saako johdon korvattua vai meneekö pintaan.

Lue lisää

Upporasian saa kyllä peittää valaismella, mutta peilikaappi alkaa olla jo rajatapaus. Rasian sijainti pitää olla ennalta arvattava, jos rasian kansi ei ole näkyvissä. Myöskään rasian kytkentöjen tarkistaminen ei saa edellyttää suuria purkutöitä, eikä varsinkaan telineiden rakentamista purettavalle rakenteelle.
Tämä kyseinen peilikaappi on tyypillinen tapaus sähkölaitteesta jonka rakenteessa ei ole otettu huomioon Suomen asennusmääräyksiä. Laitteesta puuttuu kokonaan liitäntätila sähkösyötölle, ja se on korvattu johdon pätkällä, joka on vielä johdettu pääsemättömiin, umpitilaan laitteen taakse.
Vastuukysymykset näiden kohdalla muodostuvat mielenkiintoisiksi, jos joudutaan käräjöimään. Vastaako laitteiden puutteista, tai aiheuttamista vahingoista, maahantuoja, myyjä vai laitteen sähköverkkoon asentanut sähköliike.

Nuo on monesti kytketty niin, että kaapille tulee jatkuva sähkö ja valoa on tarkoitus katkoa sillä kaapin omalla kytkimellä, jolloin sen pistorasialle jää sähkö vaikka valon sammuttaa. Jos sen laittaa toimimaan erillisellä kytkimellä, eli vetää kaapille sähkön erillisen kytkimen kautta, niin pistorasiastakin katkeaa sähkö kun valon sammuttaa.

Omassa peilikaapissa oli juurin näin. Kaapin sisällä on yhtenäinen mötikkä joka sisältää kytkimen, pistorasian ja LED-valon muuntajan, ja sinne on tarkoitus vetää kiinteä 230V ja sieltä tulee ulos 12V LED-valolle. Valoa kun käyttää kaapin omalla kytkimellä, niin pistorasialle jää jännite. Jos kaapille tuleva johto tulee erillisen kytkimen takaa, niin seinäkytkin ohjaa tietysti koko höskää, eli pistorasiallekaan ei jää jännitettä.

Sähköasentaja kun olen koulutukseltani, niin tuo oli kohtalaisen helppo modata siten, että pistorasialle ja LED-muuntajalle omia johtimiaan pitkin syötöt, eli LED-muuntajalle seinäkytkimen takaa ja pistorasialle kova vaihe. Nyt se toimii kuten haluankin, eli systeemin oma kytkin aina päällä asennossa (toki sekin olisi ollut helppo ohittaa kokonaan), niin valo toimii seinäkytkimestä normaalisti ja pistorasialla on aina jännite valosta riippumatta. Eli nyt lataantuu sähköhammasharja yölläkin.