AMK opinnäytetyön hyväksilukeminen

pistepistepistepilkku

Onko täällä opiskelijoita, jotka ovat onnistuneet korvaamaan opparin (osittain) aikaisemman tutkinnon perusteella? Millaisen korvaavan työn jouduit tekemään ja kuinka pitkän? Olen onnistunut saamaan koululta tähän mennessä vain epämääräisiä vastauksia.

28

6751

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • otempora

      Nyt ei enää puutu kuin se, että joku tulee kysymään, voiko kaikki opinnot korvata aikaisemmalla tutkinnolla. Kyllä, kyllä tradenomin tutkinto korvaa kaikki opinnot joka alalla. Saat minkä tahansa tutkinnon kaupan päälle tai vaikka useamman, kunhan vain hankkiudut jonkinmoiseksi opiskelijaksi.

      Tosissaan, tähän asti joka tutkintoa varten on tehty oma kandin tutkielma, gradu tai lopputyö.

      • kakskytpluskaks

        Asiat ovat muuttuneet. Nykyään vanhoilla lopputöillä voi (ainakin osassa AMKeja) saada osittaisen hyväksiluvun uudesta lopputyöstä. Jos aiheet liippaavat läheltä, voi saada lähes vapautuksen (hyvin pieni korvaava tehtävä).


      • Näin_siinä_käy

        Kohta joku suorittaa 300 tai 400 opintopistettä ja tekee pari lopputyötä. Sitten vain opintorekisteriotteen kanssa kiertämään eri oppilaitoksia, ja katso, kohta sinulla on kymmenen eri tukintoa plakkarissasi.

        Ennen, vanhoina hyvinä aikoina opintosuoritusten pisteet nollaantuivat, kun ne oli merkitty tutkintotodistukseen. Uuteen tutkintoon tarvittiin uudet suoritukset.


      • näinsittenkävi

        Itse en näe syytä sille, miksi jonkun jo aiemmin tutkinnon suorittaneen pitäisi tutkintopaperin saadakseen opiskella laajemmat opinnot kuin jonkun ensikertalaisen. Jos on jo aikaisemmin suorittanut jonkun kurssin, niin hyväksilukua vain tulille. Lopputyö on vähän eri asia joo, mutta suurin osa opiskelijoista ei suuntaudu miksikään tieteenkirjoittajiksi, joten jos on jo kerran lopputyön väsännyt, niin miksi kiusata opiskelijaa enempää?


      • Näin_siinä_käy
        näinsittenkävi kirjoitti:

        Itse en näe syytä sille, miksi jonkun jo aiemmin tutkinnon suorittaneen pitäisi tutkintopaperin saadakseen opiskella laajemmat opinnot kuin jonkun ensikertalaisen. Jos on jo aikaisemmin suorittanut jonkun kurssin, niin hyväksilukua vain tulille. Lopputyö on vähän eri asia joo, mutta suurin osa opiskelijoista ei suuntaudu miksikään tieteenkirjoittajiksi, joten jos on jo kerran lopputyön väsännyt, niin miksi kiusata opiskelijaa enempää?

        Minä kun olen luullut, että lisätutkintoja opiskellaan juuri sen takia, että saadaan uutta osaamista, ei sen takia, että olemassa olevat opinnot saadaan kirjatuiksi uuteen paperiin.

        Ilmeisesti olen ollut väärässä.


      • justjoone
        näinsittenkävi kirjoitti:

        Itse en näe syytä sille, miksi jonkun jo aiemmin tutkinnon suorittaneen pitäisi tutkintopaperin saadakseen opiskella laajemmat opinnot kuin jonkun ensikertalaisen. Jos on jo aikaisemmin suorittanut jonkun kurssin, niin hyväksilukua vain tulille. Lopputyö on vähän eri asia joo, mutta suurin osa opiskelijoista ei suuntaudu miksikään tieteenkirjoittajiksi, joten jos on jo kerran lopputyön väsännyt, niin miksi kiusata opiskelijaa enempää?

        Ei sieltä ammattikorkeasta kyllä mitään tieteenkirjoittajia tule millään tavalla, vaikka vääntäisi kymmenen opparia.

        Luulisi kuitenkin, että sillä opinnäytteellä harjoitellaan ja osoitetaan alan osaamista. Näitä oppareita vartenhan tehdään joku käytännön työ tai sovellus tai kehittämistehtävä, joka esitetään kirjallisesti kaikkien saataville. Se on ihan normaalia työtä elävässä elämässä. Tieteen kirjoittaminen on siitä kaukana. Vaikea kuvitella, miten sairaanhoitajan oppari kävisi näytteeksi insinöörin osaamisesta.

        Ammattikorkeassa pitäisi olla sen verran teoriaa esillä, että jokainen tutkinnon suorittanut osaisi erottaa tieteen ja vaikka tradenomin arkisen työn (kaupan kassalla tai tilitoimistossa).

        On tosi kehittymätöntä kuvitella, että osaat kaikki alat, kun olet tehnyt yhden opparin.


      • säästöä
        näinsittenkävi kirjoitti:

        Itse en näe syytä sille, miksi jonkun jo aiemmin tutkinnon suorittaneen pitäisi tutkintopaperin saadakseen opiskella laajemmat opinnot kuin jonkun ensikertalaisen. Jos on jo aikaisemmin suorittanut jonkun kurssin, niin hyväksilukua vain tulille. Lopputyö on vähän eri asia joo, mutta suurin osa opiskelijoista ei suuntaudu miksikään tieteenkirjoittajiksi, joten jos on jo kerran lopputyön väsännyt, niin miksi kiusata opiskelijaa enempää?

        Miksi tarvitaan sitä toista tutkintoakaan, kun on jo yksi tutkinto? Eikö se kata kaiken?


      • näinnäinnäin
        Näin_siinä_käy kirjoitti:

        Minä kun olen luullut, että lisätutkintoja opiskellaan juuri sen takia, että saadaan uutta osaamista, ei sen takia, että olemassa olevat opinnot saadaan kirjatuiksi uuteen paperiin.

        Ilmeisesti olen ollut väärässä.

        Eikö tutkintoja suoriteta monesta syystä? Ja miksi lisää oppiakseen pitäisi lukea tutkinto? Eivätkö yksittäiset kurssit riitä? Eikö tutkinnoilla yleensä osoiteta pätevyyksiä? Jos on jo aiemmin lukenut jotkut kurssit, niin on vähemmällä suorittamisella yhtä pätevä kuin uudet tutkinnon suorittjat (ellei tieto ole pahasti vanhentunutta).


      • tainäinnäin
        näinnäinnäin kirjoitti:

        Eikö tutkintoja suoriteta monesta syystä? Ja miksi lisää oppiakseen pitäisi lukea tutkinto? Eivätkö yksittäiset kurssit riitä? Eikö tutkinnoilla yleensä osoiteta pätevyyksiä? Jos on jo aiemmin lukenut jotkut kurssit, niin on vähemmällä suorittamisella yhtä pätevä kuin uudet tutkinnon suorittjat (ellei tieto ole pahasti vanhentunutta).

        "Eikö tutkintoja suoriteta monesta syystä? Ja miksi lisää oppiakseen pitäisi lukea tutkinto? Eivätkö yksittäiset kurssit riitä?"

        Epäilemättä suoritetaan tutkintoja monesta syystä. Monesti tosiaan riittää lisäopinnoiksi hyvin yksi kurssi tai kaksi. Useimmiten ihminen saa opiskella koko työikänsä, jopa työnantajan velvoittamana ja kustannuksella työaikana. Mutta ei yhden tai muutamankaan kurssin perusteella sentään voi vaatia uutta tutkintotodistusta. Todistuksen siitä yhdestä kurssista pitää riittää. Eikö niin?

        Minulla on vanha tutkintotodistus. Sen jälkeen olen ollut työssä vuosia ja tehnyt sopivia täydentäviä opintoja, joista on erilliset todistukset. Ei siinä uutta tutkintoa tarvita. Ei juolahtaisi mieleenkään lähteä kokonaista uutta tutkintoa tekemään tai vaatimaan täydentävien opintojen perusteella uutta todistusta kokonaisesta uudesta tutkinnosta.


      • apapapapapapap

        No uutta tutkintoa tarvtitsee esim. alaa vaihtaessaan...se ettei sinulla ole sille tarvetta ei tarkoita etteikö muilla voisi olla. Miksi ihmeessä alojen välisiä päällekkyyksiä ei saisi mielestäsi hyväksilukea? En ylipäätään tajua miksi sinua häiritsee jos joku suorittaa toisen tutkinnon, oli se millä tavalla tahansa?


      • Anonyymi
        näinsittenkävi kirjoitti:

        Itse en näe syytä sille, miksi jonkun jo aiemmin tutkinnon suorittaneen pitäisi tutkintopaperin saadakseen opiskella laajemmat opinnot kuin jonkun ensikertalaisen. Jos on jo aikaisemmin suorittanut jonkun kurssin, niin hyväksilukua vain tulille. Lopputyö on vähän eri asia joo, mutta suurin osa opiskelijoista ei suuntaudu miksikään tieteenkirjoittajiksi, joten jos on jo kerran lopputyön väsännyt, niin miksi kiusata opiskelijaa enempää?

        Miksi ylipäätään opiskella toinen tutkinto, jos opinnot on samat?


    • Pelkätkannet

      Järkyttävää. Miten opinnäytetyön tekemisen voi ylipäätään kokonaan tai edes osittain korvata? Jos olet tehnyt jonkun opinnäytetyön vuosia sitten, niin tosissaanko olet sitä mieltä että et ole ihmisenä etkä opiskelija, tai uuden alan ammattilaisen kehittynyt yhtään, että uusi opinnäytetyö ei olisi parempi tai ajankohtaisempi, tai että et muka oppisi yhtään mitään jos sen tekisit? Etkä ole uudessa koulussa oppinut yhtään mitään?

      Entä miten opinnäytetyön tekemisen voi osittain korvata. Jos opinnäyte työssä on esimerkiksi johdanto, taustaselvitys, varsinainen työnkuvaus, loppupäätelmä, liitteet, niin mitkä osiot ajattelit jättää tekemättä, ja miten joku paperipino jossa ei ole näitä kaikkia kohtia voi ylipäätään olla mikään työ? Mitä siitä ketään hyötyy, miten sitä voi edes lukea/tulkita? Miten sillä voi hakea edes töitä? "Kirjoitin lopputyöstä sisällösluettelon, mutta en jaksanut tehdä enempää, ja korvasin loput opinnäytetyöstä 6 vuoden takaisella kesätyöllä". Huhhuh, mikä ammattilainen.

      • apapapapapapapapapap

        Mitä vaikeaa on supistaa jotain kirjallista tehtävää? Onhan esim. gradu lyhyempi kuin väitöskirja ja kandi lyhyempi kuin gradu...kärjistäen, muut kirjoittavat gradun, minä kandin.

        Jos kirjoittaisin lopputyön, niin oppisin jotain suppealta aihealueelta. Mutta olen suorittamassa tutkintoa ainoastaan pätevyyden (vaaditaan työelämässä) vuoksi. En tullakseni tieteen kirjoittajaksi tms. Isossa osassa aloja ketään ei myöskään kiinnosta lopputyösi, joten työn suhteen sillä ei ole mitään väliä.

        Olen oppinut koko koulun ajan. Miksi ihmiset meuhkaavat opinnäytetyöstä? Siinähän todellakin keskitytään vain hyvin suppeasti johonkin ilmiöön. Se on enemmänkin näyte pitkäjänteisyydestä ja kyvystä tieteelliseen kirjoittamiseen. Sen olen osoittanut jo aikaisemmin (vaadittavan määrän).


      • nykkysyn
        apapapapapapapapapap kirjoitti:

        Mitä vaikeaa on supistaa jotain kirjallista tehtävää? Onhan esim. gradu lyhyempi kuin väitöskirja ja kandi lyhyempi kuin gradu...kärjistäen, muut kirjoittavat gradun, minä kandin.

        Jos kirjoittaisin lopputyön, niin oppisin jotain suppealta aihealueelta. Mutta olen suorittamassa tutkintoa ainoastaan pätevyyden (vaaditaan työelämässä) vuoksi. En tullakseni tieteen kirjoittajaksi tms. Isossa osassa aloja ketään ei myöskään kiinnosta lopputyösi, joten työn suhteen sillä ei ole mitään väliä.

        Olen oppinut koko koulun ajan. Miksi ihmiset meuhkaavat opinnäytetyöstä? Siinähän todellakin keskitytään vain hyvin suppeasti johonkin ilmiöön. Se on enemmänkin näyte pitkäjänteisyydestä ja kyvystä tieteelliseen kirjoittamiseen. Sen olen osoittanut jo aikaisemmin (vaadittavan määrän).

        "Se on enemmänkin näyte pitkäjänteisyydestä ja kyvystä tieteelliseen kirjoittamiseen. Sen olen osoittanut jo aikaisemmin (vaadittavan määrän)."

        Milloin väitöskirjasi valmistui? Mikä oli ala ja aihe?


      • Anonyymi
        apapapapapapapapapap kirjoitti:

        Mitä vaikeaa on supistaa jotain kirjallista tehtävää? Onhan esim. gradu lyhyempi kuin väitöskirja ja kandi lyhyempi kuin gradu...kärjistäen, muut kirjoittavat gradun, minä kandin.

        Jos kirjoittaisin lopputyön, niin oppisin jotain suppealta aihealueelta. Mutta olen suorittamassa tutkintoa ainoastaan pätevyyden (vaaditaan työelämässä) vuoksi. En tullakseni tieteen kirjoittajaksi tms. Isossa osassa aloja ketään ei myöskään kiinnosta lopputyösi, joten työn suhteen sillä ei ole mitään väliä.

        Olen oppinut koko koulun ajan. Miksi ihmiset meuhkaavat opinnäytetyöstä? Siinähän todellakin keskitytään vain hyvin suppeasti johonkin ilmiöön. Se on enemmänkin näyte pitkäjänteisyydestä ja kyvystä tieteelliseen kirjoittamiseen. Sen olen osoittanut jo aikaisemmin (vaadittavan määrän).

        Ammattikorkeakoulussa ei tiedettä tehdä eikä kirjoiteta! Opinnäytetyö on ihan konkreettinen käytännön sovellus alan yrityksen tai muun yhteisön tarpeisiin. Se on osoitus siitä, että opiskelija osaa kirjoittaa ymmärrettävää suomea ja osaa ratkaista jonkin alan tehtävän. Tiede on siitä kaukana.

        Toista tutkintoa varten tietysti kirjoitetaan sen alan käytännön aiheesta. Hyvin harvoin kai kukaan opiskelee kaksi saman alan tutkintoa. Eihän siinä olisi mitään järkeä.


    • Teesepois

      Voin vastata yksiselitteisesti ei voi ja miksi edes haluaisit näin tehdä? Opinnäytetyö voidaan katsoa olevan portfolio oppimastasi ja yleensä se tehdään johonkin kehittämishankkeeseen yrityksessä. Näin siitä on hyötyä myös yritykselle ja hyvällä onnella se saattaa johtaa jopa työsuhteeseen.

      • apapapapapapap

        Googlailepa hieman hakusanoilla opinnäytetyön hyväksilukeminen ja amk, niin huomaat nopeasti olevasi väärässä.

        En käsitä millä tavalla opinnäytetyö on portfolio osaamisestani, kun siinä saatetaan keskittyä kapea-alaisesti yhteen aiheeseen.

        Joissain tapauksissa se voi toimia väylänä työelämään (juuri hyvällä onnella), mutta korvaan sen mieluummin ja haen töitä normaalisti.


      • Opinnäytetyöntehnyt

        Lähes kaikki opinnäytetyöt amk:ssa tehdään yrityksiin niin sanottuina kehittämishankkeina. Yrityksen etu on teettää sellaista kehittämistyötä, joka on sille aidosti hyödyllistä. Opinnäytetyön kirjallinen osuus on se näkyvä osuus työstä eli siihen liittyy yleensä paljon muutakin työtä, jonka tulokset tulisi ilmetä työn kirjallisesta osuudesta.

        Se, onko aihevalinta laaja tai syvennytäänkö suppea-alaisesti johonkin aihealueeseen ei kerro mitään opinnäytetyön laadukkuudesta tai sen soveltumisesta portfolioksi. Myöskään opinnäytetyön, gradun tai väitöskirjan pituus ei kerro mitään työn laadusta. Tiivistäminen vaatii taitoa.

        Opinnot, olivatpa ne sitten millä tasolla tahansa voi suorittaa monella tapaa. Osa panostaa opinnäytetyöhön täysillä ja tähtää hyviin arvosanoihin, osalle riittää se, että saa opintonsa juuri ja juuri suoritetuksi.

        Olen suorittanut itse amk-tutkinnon, joten uskon tietäväni ilman googlailua, ettei opinnäytetyötä saa hyväksiluetuksi vaikka veisi yliopettajalle kukkia ja omenoita sylikaupalla. Myös aikaisempia ammattiopintoja on hankala saada hyväksiluettua. Sen sijaan tiedekorkeakouluissa tai muissa ammattikorkeakouluissa suoritettuja opintoja voi saada hyväksiluettua mikäli niiden voidaan katsoa korvaavan joitain opintokokonaisuuksia.


      • Huomautan_vain
        Opinnäytetyöntehnyt kirjoitti:

        Lähes kaikki opinnäytetyöt amk:ssa tehdään yrityksiin niin sanottuina kehittämishankkeina. Yrityksen etu on teettää sellaista kehittämistyötä, joka on sille aidosti hyödyllistä. Opinnäytetyön kirjallinen osuus on se näkyvä osuus työstä eli siihen liittyy yleensä paljon muutakin työtä, jonka tulokset tulisi ilmetä työn kirjallisesta osuudesta.

        Se, onko aihevalinta laaja tai syvennytäänkö suppea-alaisesti johonkin aihealueeseen ei kerro mitään opinnäytetyön laadukkuudesta tai sen soveltumisesta portfolioksi. Myöskään opinnäytetyön, gradun tai väitöskirjan pituus ei kerro mitään työn laadusta. Tiivistäminen vaatii taitoa.

        Opinnot, olivatpa ne sitten millä tasolla tahansa voi suorittaa monella tapaa. Osa panostaa opinnäytetyöhön täysillä ja tähtää hyviin arvosanoihin, osalle riittää se, että saa opintonsa juuri ja juuri suoritetuksi.

        Olen suorittanut itse amk-tutkinnon, joten uskon tietäväni ilman googlailua, ettei opinnäytetyötä saa hyväksiluetuksi vaikka veisi yliopettajalle kukkia ja omenoita sylikaupalla. Myös aikaisempia ammattiopintoja on hankala saada hyväksiluettua. Sen sijaan tiedekorkeakouluissa tai muissa ammattikorkeakouluissa suoritettuja opintoja voi saada hyväksiluettua mikäli niiden voidaan katsoa korvaavan joitain opintokokonaisuuksia.

        Hyväksiluenta tarkoittaa, että opiskelijan ei ole tarvinnut suorittaa jotakin tiettyä kurssia, mutta ei aiempi suoritus tämä korvatun kurssin suoritukseksi tai arvosanaksi muutu todistuksessakaan.

        Lisäksi merkilliseltä tuntuisi, jos joku saisi loppututkinnon ilman siihen olennaisesti kuuluvaa opinnöytettä. Vai kenestä tulee Suomen ensimmäinen tohtori (poislukien hc-tapaukset), joka ei ole tehnyt väitöskirjaa?


      • apapapapapapap
        Opinnäytetyöntehnyt kirjoitti:

        Lähes kaikki opinnäytetyöt amk:ssa tehdään yrityksiin niin sanottuina kehittämishankkeina. Yrityksen etu on teettää sellaista kehittämistyötä, joka on sille aidosti hyödyllistä. Opinnäytetyön kirjallinen osuus on se näkyvä osuus työstä eli siihen liittyy yleensä paljon muutakin työtä, jonka tulokset tulisi ilmetä työn kirjallisesta osuudesta.

        Se, onko aihevalinta laaja tai syvennytäänkö suppea-alaisesti johonkin aihealueeseen ei kerro mitään opinnäytetyön laadukkuudesta tai sen soveltumisesta portfolioksi. Myöskään opinnäytetyön, gradun tai väitöskirjan pituus ei kerro mitään työn laadusta. Tiivistäminen vaatii taitoa.

        Opinnot, olivatpa ne sitten millä tasolla tahansa voi suorittaa monella tapaa. Osa panostaa opinnäytetyöhön täysillä ja tähtää hyviin arvosanoihin, osalle riittää se, että saa opintonsa juuri ja juuri suoritetuksi.

        Olen suorittanut itse amk-tutkinnon, joten uskon tietäväni ilman googlailua, ettei opinnäytetyötä saa hyväksiluetuksi vaikka veisi yliopettajalle kukkia ja omenoita sylikaupalla. Myös aikaisempia ammattiopintoja on hankala saada hyväksiluettua. Sen sijaan tiedekorkeakouluissa tai muissa ammattikorkeakouluissa suoritettuja opintoja voi saada hyväksiluettua mikäli niiden voidaan katsoa korvaavan joitain opintokokonaisuuksia.

        Siis kai ymmärrät että eri AMK:lla on eri käytäntöjä asioiden suhteen? Se ettei sinun AMK:ssa voinut (silloin kun itse opiskelit siellä...asiat voivat muuttua ajan myötä) hyväksilukea opparia, ei tarkoita etteikö niin voisi tehdä muualla.

        Suurella osalla oppareita taitaa tosiaan olla jonkinlainen työelämäkontakti, mutta se ei vieläkään tarkoita että ainakaan meidän alalla moniakaan hirveästi kiinnostaisi opparisi sisältö.


    • Ahotointi

      Minulla on opo ahotoinut työkokemuksen pohjalta ja lähäritutkinnon pohjalta ammo ja ammo 2 opinnot ja nyt ahotoi kehi opinnot.
      Pääsen työhön.

    • Eriopsit

      Amkit ovat erilaisia ja ahotoinnit aina koulu kohtaisia.

    • Anonyymi

      Amk tutkinnoissa voi korvata ja hyväksiluke, osoittaa osaamistaan, jne. Kaikki tunnistetaan ja tunnustetaan, kun tuo amk vaan saa syöstyä tutkintoja ulos, niin se itse saa rahaa. Osaamisesta viis veisataan! Sinne vaan, jos jonkinnäköinen paperi on jo olemassa.

      • Anonyymi

        Suomessa on sorruttu koulutuksessa edesmenneen neuvostotuotannon malliin, eli amk-koulutettujen, kandidaattien, maistereiden ja tohtoreiden määrät ratkaisevat. Ketään ei kiinnosta se, mitä tutkinnon suorittaneet oikeastaan osaavat tai tarvitaanko heitä joskus johonkin. Riittää, kun lukumäärälliset tavoitteet täyttyvät ja jopa mielellään ylittyvät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa on sorruttu koulutuksessa edesmenneen neuvostotuotannon malliin, eli amk-koulutettujen, kandidaattien, maistereiden ja tohtoreiden määrät ratkaisevat. Ketään ei kiinnosta se, mitä tutkinnon suorittaneet oikeastaan osaavat tai tarvitaanko heitä joskus johonkin. Riittää, kun lukumäärälliset tavoitteet täyttyvät ja jopa mielellään ylittyvät.

        Koulutusinstituutioiden yhtiöittäminen osakeyhtiöiksi kaikilla koulutusasteilla heikensi opetuksen ja opetussuunnitelman sopivuutta työelämän vaatimuksiin. Valmistuneiden määrä kaikissa koulutuksissa on tärkeämpi menestystekijä kuin valmistuneiden sijoittuminen työelämään (mm. opetuksen laatu).


    • Anonyymi

      Itse haluaisin sairaanhoitajatutkinnon jälkeen lukea myös sosionomitutkinnon. Opinnäytetyön aiheeksi voi valita asian, joka liittyy molempiin tutkintoihin, joten kiinnostaisi itseänikin jos pääsisi toisessa opparissa helpommalla.

      Ja tykkään opiskelusta ihan harrastuksenakin. Samassa AMKssa saan yhteiset aineet hyväksiluettua ja sitten samanlaisia kursseja on myös useampia, niin sosionomiksi opiskelu ei kestä hirveän kauaa sitten hoitsuopintojen jälkeen. Laskeskelin, että noin 60 pinnaa olisi jo suoritettuna sosionomitutkinnosta SH-tutkinnon hyväksiluvuilla.

      • Anonyymi

        Meillä on sairaanhoitajista pulaa, jokaiselle on töitä ihan sillä yhdellä tutkinnolla!

        Mitä itse ajattelit, että se sosionomin tutkinto toisi lisäarvoa työhösi?

        Jos opiskelu kiinnostaa valmistaudu opiskelemaan sairaanhoitajan tutkinnon lisäksi sairaanhoitaja yamk! Siitä sinulle voi olla konkreettista hyötyä työelämässä. Tai vaihtoehtoisesti terveystieteiden maisteri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä on sairaanhoitajista pulaa, jokaiselle on töitä ihan sillä yhdellä tutkinnolla!

        Mitä itse ajattelit, että se sosionomin tutkinto toisi lisäarvoa työhösi?

        Jos opiskelu kiinnostaa valmistaudu opiskelemaan sairaanhoitajan tutkinnon lisäksi sairaanhoitaja yamk! Siitä sinulle voi olla konkreettista hyötyä työelämässä. Tai vaihtoehtoisesti terveystieteiden maisteri.

        No mulla on jo töitä toisella alalla ja en ole vielä ajatellut kokonaan lopettaa niitä. Tienaan nyt enemmän kuin ikinä hoitajana tulen saamaan. Opiskelu on hauskaa ja haluaisin vielä opiskella myös sosiaalipuolta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      99
      5365
    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      145
      3603
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      50
      3215
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      445
      2506
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      255
      1559
    6. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      86
      1304
    7. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      13
      1299
    8. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      77
      1238
    9. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      32
      1223
    10. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      141
      1150
    Aihe