Aihe

AMK opinnäytetyön hyväksilukeminen

pistepistepistepilkku

Onko täällä opiskelijoita, jotka ovat onnistuneet korvaamaan opparin (osittain) aikaisemman tutkinnon perusteella? Millaisen korvaavan työn jouduit tekemään ja kuinka pitkän? Olen onnistunut saamaan koululta tähän mennessä vain epämääräisiä vastauksia.

23

450

    Vastaukset

    • Nyt ei enää puutu kuin se, että joku tulee kysymään, voiko kaikki opinnot korvata aikaisemmalla tutkinnolla. Kyllä, kyllä tradenomin tutkinto korvaa kaikki opinnot joka alalla. Saat minkä tahansa tutkinnon kaupan päälle tai vaikka useamman, kunhan vain hankkiudut jonkinmoiseksi opiskelijaksi.

      Tosissaan, tähän asti joka tutkintoa varten on tehty oma kandin tutkielma, gradu tai lopputyö.

      • Asiat ovat muuttuneet. Nykyään vanhoilla lopputöillä voi (ainakin osassa AMKeja) saada osittaisen hyväksiluvun uudesta lopputyöstä. Jos aiheet liippaavat läheltä, voi saada lähes vapautuksen (hyvin pieni korvaava tehtävä).


      • Kohta joku suorittaa 300 tai 400 opintopistettä ja tekee pari lopputyötä. Sitten vain opintorekisteriotteen kanssa kiertämään eri oppilaitoksia, ja katso, kohta sinulla on kymmenen eri tukintoa plakkarissasi.

        Ennen, vanhoina hyvinä aikoina opintosuoritusten pisteet nollaantuivat, kun ne oli merkitty tutkintotodistukseen. Uuteen tutkintoon tarvittiin uudet suoritukset.


      • Itse en näe syytä sille, miksi jonkun jo aiemmin tutkinnon suorittaneen pitäisi tutkintopaperin saadakseen opiskella laajemmat opinnot kuin jonkun ensikertalaisen. Jos on jo aikaisemmin suorittanut jonkun kurssin, niin hyväksilukua vain tulille. Lopputyö on vähän eri asia joo, mutta suurin osa opiskelijoista ei suuntaudu miksikään tieteenkirjoittajiksi, joten jos on jo kerran lopputyön väsännyt, niin miksi kiusata opiskelijaa enempää?


      • näinsittenkävi kirjoitti:

        Itse en näe syytä sille, miksi jonkun jo aiemmin tutkinnon suorittaneen pitäisi tutkintopaperin saadakseen opiskella laajemmat opinnot kuin jonkun ensikertalaisen. Jos on jo aikaisemmin suorittanut jonkun kurssin, niin hyväksilukua vain tulille. Lopputyö on vähän eri asia joo, mutta suurin osa opiskelijoista ei suuntaudu miksikään tieteenkirjoittajiksi, joten jos on jo kerran lopputyön väsännyt, niin miksi kiusata opiskelijaa enempää?

        Minä kun olen luullut, että lisätutkintoja opiskellaan juuri sen takia, että saadaan uutta osaamista, ei sen takia, että olemassa olevat opinnot saadaan kirjatuiksi uuteen paperiin.

        Ilmeisesti olen ollut väärässä.


      • näinsittenkävi kirjoitti:

        Itse en näe syytä sille, miksi jonkun jo aiemmin tutkinnon suorittaneen pitäisi tutkintopaperin saadakseen opiskella laajemmat opinnot kuin jonkun ensikertalaisen. Jos on jo aikaisemmin suorittanut jonkun kurssin, niin hyväksilukua vain tulille. Lopputyö on vähän eri asia joo, mutta suurin osa opiskelijoista ei suuntaudu miksikään tieteenkirjoittajiksi, joten jos on jo kerran lopputyön väsännyt, niin miksi kiusata opiskelijaa enempää?

        Ei sieltä ammattikorkeasta kyllä mitään tieteenkirjoittajia tule millään tavalla, vaikka vääntäisi kymmenen opparia.

        Luulisi kuitenkin, että sillä opinnäytteellä harjoitellaan ja osoitetaan alan osaamista. Näitä oppareita vartenhan tehdään joku käytännön työ tai sovellus tai kehittämistehtävä, joka esitetään kirjallisesti kaikkien saataville. Se on ihan normaalia työtä elävässä elämässä. Tieteen kirjoittaminen on siitä kaukana. Vaikea kuvitella, miten sairaanhoitajan oppari kävisi näytteeksi insinöörin osaamisesta.

        Ammattikorkeassa pitäisi olla sen verran teoriaa esillä, että jokainen tutkinnon suorittanut osaisi erottaa tieteen ja vaikka tradenomin arkisen työn (kaupan kassalla tai tilitoimistossa).

        On tosi kehittymätöntä kuvitella, että osaat kaikki alat, kun olet tehnyt yhden opparin.


      • näinsittenkävi kirjoitti:

        Itse en näe syytä sille, miksi jonkun jo aiemmin tutkinnon suorittaneen pitäisi tutkintopaperin saadakseen opiskella laajemmat opinnot kuin jonkun ensikertalaisen. Jos on jo aikaisemmin suorittanut jonkun kurssin, niin hyväksilukua vain tulille. Lopputyö on vähän eri asia joo, mutta suurin osa opiskelijoista ei suuntaudu miksikään tieteenkirjoittajiksi, joten jos on jo kerran lopputyön väsännyt, niin miksi kiusata opiskelijaa enempää?

        Miksi tarvitaan sitä toista tutkintoakaan, kun on jo yksi tutkinto? Eikö se kata kaiken?


      • Näin_siinä_käy kirjoitti:

        Minä kun olen luullut, että lisätutkintoja opiskellaan juuri sen takia, että saadaan uutta osaamista, ei sen takia, että olemassa olevat opinnot saadaan kirjatuiksi uuteen paperiin.

        Ilmeisesti olen ollut väärässä.

        Eikö tutkintoja suoriteta monesta syystä? Ja miksi lisää oppiakseen pitäisi lukea tutkinto? Eivätkö yksittäiset kurssit riitä? Eikö tutkinnoilla yleensä osoiteta pätevyyksiä? Jos on jo aiemmin lukenut jotkut kurssit, niin on vähemmällä suorittamisella yhtä pätevä kuin uudet tutkinnon suorittjat (ellei tieto ole pahasti vanhentunutta).


      • näinnäinnäin kirjoitti:

        Eikö tutkintoja suoriteta monesta syystä? Ja miksi lisää oppiakseen pitäisi lukea tutkinto? Eivätkö yksittäiset kurssit riitä? Eikö tutkinnoilla yleensä osoiteta pätevyyksiä? Jos on jo aiemmin lukenut jotkut kurssit, niin on vähemmällä suorittamisella yhtä pätevä kuin uudet tutkinnon suorittjat (ellei tieto ole pahasti vanhentunutta).

        "Eikö tutkintoja suoriteta monesta syystä? Ja miksi lisää oppiakseen pitäisi lukea tutkinto? Eivätkö yksittäiset kurssit riitä?"

        Epäilemättä suoritetaan tutkintoja monesta syystä. Monesti tosiaan riittää lisäopinnoiksi hyvin yksi kurssi tai kaksi. Useimmiten ihminen saa opiskella koko työikänsä, jopa työnantajan velvoittamana ja kustannuksella työaikana. Mutta ei yhden tai muutamankaan kurssin perusteella sentään voi vaatia uutta tutkintotodistusta. Todistuksen siitä yhdestä kurssista pitää riittää. Eikö niin?

        Minulla on vanha tutkintotodistus. Sen jälkeen olen ollut työssä vuosia ja tehnyt sopivia täydentäviä opintoja, joista on erilliset todistukset. Ei siinä uutta tutkintoa tarvita. Ei juolahtaisi mieleenkään lähteä kokonaista uutta tutkintoa tekemään tai vaatimaan täydentävien opintojen perusteella uutta todistusta kokonaisesta uudesta tutkinnosta.


      • No uutta tutkintoa tarvtitsee esim. alaa vaihtaessaan...se ettei sinulla ole sille tarvetta ei tarkoita etteikö muilla voisi olla. Miksi ihmeessä alojen välisiä päällekkyyksiä ei saisi mielestäsi hyväksilukea? En ylipäätään tajua miksi sinua häiritsee jos joku suorittaa toisen tutkinnon, oli se millä tavalla tahansa?


    • Järkyttävää. Miten opinnäytetyön tekemisen voi ylipäätään kokonaan tai edes osittain korvata? Jos olet tehnyt jonkun opinnäytetyön vuosia sitten, niin tosissaanko olet sitä mieltä että et ole ihmisenä etkä opiskelija, tai uuden alan ammattilaisen kehittynyt yhtään, että uusi opinnäytetyö ei olisi parempi tai ajankohtaisempi, tai että et muka oppisi yhtään mitään jos sen tekisit? Etkä ole uudessa koulussa oppinut yhtään mitään?

      Entä miten opinnäytetyön tekemisen voi osittain korvata. Jos opinnäyte työssä on esimerkiksi johdanto, taustaselvitys, varsinainen työnkuvaus, loppupäätelmä, liitteet, niin mitkä osiot ajattelit jättää tekemättä, ja miten joku paperipino jossa ei ole näitä kaikkia kohtia voi ylipäätään olla mikään työ? Mitä siitä ketään hyötyy, miten sitä voi edes lukea/tulkita? Miten sillä voi hakea edes töitä? "Kirjoitin lopputyöstä sisällösluettelon, mutta en jaksanut tehdä enempää, ja korvasin loput opinnäytetyöstä 6 vuoden takaisella kesätyöllä". Huhhuh, mikä ammattilainen.

      • Mitä vaikeaa on supistaa jotain kirjallista tehtävää? Onhan esim. gradu lyhyempi kuin väitöskirja ja kandi lyhyempi kuin gradu...kärjistäen, muut kirjoittavat gradun, minä kandin.

        Jos kirjoittaisin lopputyön, niin oppisin jotain suppealta aihealueelta. Mutta olen suorittamassa tutkintoa ainoastaan pätevyyden (vaaditaan työelämässä) vuoksi. En tullakseni tieteen kirjoittajaksi tms. Isossa osassa aloja ketään ei myöskään kiinnosta lopputyösi, joten työn suhteen sillä ei ole mitään väliä.

        Olen oppinut koko koulun ajan. Miksi ihmiset meuhkaavat opinnäytetyöstä? Siinähän todellakin keskitytään vain hyvin suppeasti johonkin ilmiöön. Se on enemmänkin näyte pitkäjänteisyydestä ja kyvystä tieteelliseen kirjoittamiseen. Sen olen osoittanut jo aikaisemmin (vaadittavan määrän).


      • apapapapapapapapapap kirjoitti:

        Mitä vaikeaa on supistaa jotain kirjallista tehtävää? Onhan esim. gradu lyhyempi kuin väitöskirja ja kandi lyhyempi kuin gradu...kärjistäen, muut kirjoittavat gradun, minä kandin.

        Jos kirjoittaisin lopputyön, niin oppisin jotain suppealta aihealueelta. Mutta olen suorittamassa tutkintoa ainoastaan pätevyyden (vaaditaan työelämässä) vuoksi. En tullakseni tieteen kirjoittajaksi tms. Isossa osassa aloja ketään ei myöskään kiinnosta lopputyösi, joten työn suhteen sillä ei ole mitään väliä.

        Olen oppinut koko koulun ajan. Miksi ihmiset meuhkaavat opinnäytetyöstä? Siinähän todellakin keskitytään vain hyvin suppeasti johonkin ilmiöön. Se on enemmänkin näyte pitkäjänteisyydestä ja kyvystä tieteelliseen kirjoittamiseen. Sen olen osoittanut jo aikaisemmin (vaadittavan määrän).

        "Se on enemmänkin näyte pitkäjänteisyydestä ja kyvystä tieteelliseen kirjoittamiseen. Sen olen osoittanut jo aikaisemmin (vaadittavan määrän)."

        Milloin väitöskirjasi valmistui? Mikä oli ala ja aihe?


    • Voin vastata yksiselitteisesti ei voi ja miksi edes haluaisit näin tehdä? Opinnäytetyö voidaan katsoa olevan portfolio oppimastasi ja yleensä se tehdään johonkin kehittämishankkeeseen yrityksessä. Näin siitä on hyötyä myös yritykselle ja hyvällä onnella se saattaa johtaa jopa työsuhteeseen.

      • Googlailepa hieman hakusanoilla opinnäytetyön hyväksilukeminen ja amk, niin huomaat nopeasti olevasi väärässä.

        En käsitä millä tavalla opinnäytetyö on portfolio osaamisestani, kun siinä saatetaan keskittyä kapea-alaisesti yhteen aiheeseen.

        Joissain tapauksissa se voi toimia väylänä työelämään (juuri hyvällä onnella), mutta korvaan sen mieluummin ja haen töitä normaalisti.


      • Lähes kaikki opinnäytetyöt amk:ssa tehdään yrityksiin niin sanottuina kehittämishankkeina. Yrityksen etu on teettää sellaista kehittämistyötä, joka on sille aidosti hyödyllistä. Opinnäytetyön kirjallinen osuus on se näkyvä osuus työstä eli siihen liittyy yleensä paljon muutakin työtä, jonka tulokset tulisi ilmetä työn kirjallisesta osuudesta.

        Se, onko aihevalinta laaja tai syvennytäänkö suppea-alaisesti johonkin aihealueeseen ei kerro mitään opinnäytetyön laadukkuudesta tai sen soveltumisesta portfolioksi. Myöskään opinnäytetyön, gradun tai väitöskirjan pituus ei kerro mitään työn laadusta. Tiivistäminen vaatii taitoa.

        Opinnot, olivatpa ne sitten millä tasolla tahansa voi suorittaa monella tapaa. Osa panostaa opinnäytetyöhön täysillä ja tähtää hyviin arvosanoihin, osalle riittää se, että saa opintonsa juuri ja juuri suoritetuksi.

        Olen suorittanut itse amk-tutkinnon, joten uskon tietäväni ilman googlailua, ettei opinnäytetyötä saa hyväksiluetuksi vaikka veisi yliopettajalle kukkia ja omenoita sylikaupalla. Myös aikaisempia ammattiopintoja on hankala saada hyväksiluettua. Sen sijaan tiedekorkeakouluissa tai muissa ammattikorkeakouluissa suoritettuja opintoja voi saada hyväksiluettua mikäli niiden voidaan katsoa korvaavan joitain opintokokonaisuuksia.


      • Opinnäytetyöntehnyt kirjoitti:

        Lähes kaikki opinnäytetyöt amk:ssa tehdään yrityksiin niin sanottuina kehittämishankkeina. Yrityksen etu on teettää sellaista kehittämistyötä, joka on sille aidosti hyödyllistä. Opinnäytetyön kirjallinen osuus on se näkyvä osuus työstä eli siihen liittyy yleensä paljon muutakin työtä, jonka tulokset tulisi ilmetä työn kirjallisesta osuudesta.

        Se, onko aihevalinta laaja tai syvennytäänkö suppea-alaisesti johonkin aihealueeseen ei kerro mitään opinnäytetyön laadukkuudesta tai sen soveltumisesta portfolioksi. Myöskään opinnäytetyön, gradun tai väitöskirjan pituus ei kerro mitään työn laadusta. Tiivistäminen vaatii taitoa.

        Opinnot, olivatpa ne sitten millä tasolla tahansa voi suorittaa monella tapaa. Osa panostaa opinnäytetyöhön täysillä ja tähtää hyviin arvosanoihin, osalle riittää se, että saa opintonsa juuri ja juuri suoritetuksi.

        Olen suorittanut itse amk-tutkinnon, joten uskon tietäväni ilman googlailua, ettei opinnäytetyötä saa hyväksiluetuksi vaikka veisi yliopettajalle kukkia ja omenoita sylikaupalla. Myös aikaisempia ammattiopintoja on hankala saada hyväksiluettua. Sen sijaan tiedekorkeakouluissa tai muissa ammattikorkeakouluissa suoritettuja opintoja voi saada hyväksiluettua mikäli niiden voidaan katsoa korvaavan joitain opintokokonaisuuksia.

        Hyväksiluenta tarkoittaa, että opiskelijan ei ole tarvinnut suorittaa jotakin tiettyä kurssia, mutta ei aiempi suoritus tämä korvatun kurssin suoritukseksi tai arvosanaksi muutu todistuksessakaan.

        Lisäksi merkilliseltä tuntuisi, jos joku saisi loppututkinnon ilman siihen olennaisesti kuuluvaa opinnöytettä. Vai kenestä tulee Suomen ensimmäinen tohtori (poislukien hc-tapaukset), joka ei ole tehnyt väitöskirjaa?


      • Opinnäytetyöntehnyt kirjoitti:

        Lähes kaikki opinnäytetyöt amk:ssa tehdään yrityksiin niin sanottuina kehittämishankkeina. Yrityksen etu on teettää sellaista kehittämistyötä, joka on sille aidosti hyödyllistä. Opinnäytetyön kirjallinen osuus on se näkyvä osuus työstä eli siihen liittyy yleensä paljon muutakin työtä, jonka tulokset tulisi ilmetä työn kirjallisesta osuudesta.

        Se, onko aihevalinta laaja tai syvennytäänkö suppea-alaisesti johonkin aihealueeseen ei kerro mitään opinnäytetyön laadukkuudesta tai sen soveltumisesta portfolioksi. Myöskään opinnäytetyön, gradun tai väitöskirjan pituus ei kerro mitään työn laadusta. Tiivistäminen vaatii taitoa.

        Opinnot, olivatpa ne sitten millä tasolla tahansa voi suorittaa monella tapaa. Osa panostaa opinnäytetyöhön täysillä ja tähtää hyviin arvosanoihin, osalle riittää se, että saa opintonsa juuri ja juuri suoritetuksi.

        Olen suorittanut itse amk-tutkinnon, joten uskon tietäväni ilman googlailua, ettei opinnäytetyötä saa hyväksiluetuksi vaikka veisi yliopettajalle kukkia ja omenoita sylikaupalla. Myös aikaisempia ammattiopintoja on hankala saada hyväksiluettua. Sen sijaan tiedekorkeakouluissa tai muissa ammattikorkeakouluissa suoritettuja opintoja voi saada hyväksiluettua mikäli niiden voidaan katsoa korvaavan joitain opintokokonaisuuksia.

        Siis kai ymmärrät että eri AMK:lla on eri käytäntöjä asioiden suhteen? Se ettei sinun AMK:ssa voinut (silloin kun itse opiskelit siellä...asiat voivat muuttua ajan myötä) hyväksilukea opparia, ei tarkoita etteikö niin voisi tehdä muualla.

        Suurella osalla oppareita taitaa tosiaan olla jonkinlainen työelämäkontakti, mutta se ei vieläkään tarkoita että ainakaan meidän alalla moniakaan hirveästi kiinnostaisi opparisi sisältö.


    • Minulla on opo ahotoinut työkokemuksen pohjalta ja lähäritutkinnon pohjalta ammo ja ammo 2 opinnot ja nyt ahotoi kehi opinnot.
      Pääsen työhön.

    • Amkit ovat erilaisia ja ahotoinnit aina koulu kohtaisia.

    • Amk tutkinnoissa voi korvata ja hyväksiluke, osoittaa osaamistaan, jne. Kaikki tunnistetaan ja tunnustetaan, kun tuo amk vaan saa syöstyä tutkintoja ulos, niin se itse saa rahaa. Osaamisesta viis veisataan! Sinne vaan, jos jonkinnäköinen paperi on jo olemassa.

      • Suomessa on sorruttu koulutuksessa edesmenneen neuvostotuotannon malliin, eli amk-koulutettujen, kandidaattien, maistereiden ja tohtoreiden määrät ratkaisevat. Ketään ei kiinnosta se, mitä tutkinnon suorittaneet oikeastaan osaavat tai tarvitaanko heitä joskus johonkin. Riittää, kun lukumäärälliset tavoitteet täyttyvät ja jopa mielellään ylittyvät.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa on sorruttu koulutuksessa edesmenneen neuvostotuotannon malliin, eli amk-koulutettujen, kandidaattien, maistereiden ja tohtoreiden määrät ratkaisevat. Ketään ei kiinnosta se, mitä tutkinnon suorittaneet oikeastaan osaavat tai tarvitaanko heitä joskus johonkin. Riittää, kun lukumäärälliset tavoitteet täyttyvät ja jopa mielellään ylittyvät.

        Koulutusinstituutioiden yhtiöittäminen osakeyhtiöiksi kaikilla koulutusasteilla heikensi opetuksen ja opetussuunnitelman sopivuutta työelämän vaatimuksiin. Valmistuneiden määrä kaikissa koulutuksissa on tärkeämpi menestystekijä kuin valmistuneiden sijoittuminen työelämään (mm. opetuksen laatu).


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Erätauko: Suomalainen nettikeskustelu julkisuuden henkilöistä - unohtuuko empatia?

      Erätaukokeskustelu tiistaina 1.12.2020 klo 14-16., tervetuloa! Julkisuuteen tavalla tai toisella päätyneistä henkilöistä keskusteleminen netissä tunt
      Viihde ja kulttuuri
      49
      1757