ostettiin rintamamiestalo. sähköt ihmetyttää:
esim. keittiössä jakorasiaan tulee kaksi johtoa, nolla ja virta. siitä lähtee valaistukseen virtakytkimelle normaalisti oma satsi, mutta myös pistorasiaan.
"maadoitetussa" rasiassa maadoitus on kytketty nollajohtoon...
(talorasiasta muuten menee maadoitus kellarin vesijohtoputkiin...)
ei ymmärrä. onko "toimiva ja turvallinen" siihen asti kunnes sähköjen uusimiseen päästään?
esim. keittiössä jakorasiaan tulee kaksi johtoa, nolla ja virta. siitä lähtee valaistukseen virtakytkimelle normaalisti oma satsi, mutta myös pistorasiaan.
"maadoitetussa" rasiassa maadoitus on kytketty nollajohtoon...
(talorasiasta muuten menee maadoitus kellarin vesijohtoputkiin...)
ei ymmärrä. onko "toimiva ja turvallinen" siihen asti kunnes sähköjen uusimiseen päästään?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ihan normaali kytkentä tuon ajan taloissa
johdoista sodan jäkeen, piti pärjätä kahdella johdolla ja maadoitus hoidettiin rautasen vesijohdon avulla.
Muuten toimii esim. tietokoneet hyvin ilman mitään maitakin veilä seuraavatkin 50 vuotta.
Remontin yhteydessä on kyllä vanhat metallikuoriset johdot uusittava, eivät kestä siirtoa uuden sisustuslevyn päälle ja upoksiin ei saa jättää.
Että ei ollut erillistä maadoitusjohtoa. Maadoitettu pistorasiakin hoideltiin "nollauksella" l. vedettiin maadoitusliuska yhteen nollaliittimen kanssa. Helsingin seudulla on ainakin 200 000 asuntoa näin varusteltuna, eikä sähköstä johtuvia kuolinilmoituksia näytä tulevan tavallista enempää!
oli sama nollaushomma käytössä ja sitä sai jatkaa parinvuoden siitymäajalla. Samaa mieltä. Kun kaapelit ja kojeet on paikoillaan ja ehjinä ei mitään hämminkiä. Toimii siinä kuin nykyisetkin asennukset.
tehdään samanlaisia nollauksia korjaustöissä. Ja myös pienissä muutostyöasennuksissa,vaikka lisä- ja muutostyöasennuksissa määräysten mukaan onkin kyseenalaisia.
oikeastaan ollenkaan kyseenalaisia, noissa mainitsemissasi muutos- ja korjaustöissä, ainakaan standardien (määräysten) mukaan. Tuossa on joku viikko sitten käyty keskustelua tästä asiasta. Noissa standardeissa on muutamia ehtoja, missä tapauksissa nollaus on kielletty. Mutta lähinnä esim. yksittäisen valaisimen lisäyksessä mielestäni todella järkeväkin ratkaisu joskus.
kun johtava lattia ja vedetään tilaan uusia ryhmäjohtoja ja nollataan niitä (eli johdoissa ei erillistä keviä). Tai jatketaan nollattua ryhmää ketjuttamalla ja nollailemalla ketjutusta. Luepas SFS 6000 802 kohta tarkasti. Eli nyt on kyse laajennus-/lisätöistä.
vaan, että tämä nollaus ei ole kielletty korjaus- ja muutosasennuksissa kaikissa tapauksissa. Jos luet tuon standardin kohdan 802 opastavan liitteen O.802.546.2, missä puhutaan nimenomaan "... olemassa olevaan ryhmäjohtoon lisätään kulutuskojeita ja pistorasioita" . Katsot vielä esimerkki kuvat kytkennöistä, niin pääset kärryille. Itse en huomannut tämän otsikon alla olevissa viesteissä kenenkään puhuvan uusien ryhmäjohtojen vetämisestä pesuhuoneeseen?? En tiedä mistä vedit tuon, mutta itse en ole tarkoittanut omia kommentteja tuollaiseen hommaan ollenkaan, niissähän on kyse kokonaan uusista asennuksista ja niitä koskee vain uudet standardit.
Tahdon sanoa vaan sitä, että on paljon muutosasennuksia, ( ja nimenomaan muutosasennuksia tarkoitan nyt), joissa ei tarvitse uusia koko talon sähköverkkoa 3-johtimiseksi, esim. lisättäessä yksittäistä valaisinta tai pistorasiaa vanhaan ryhmäjohtoon.
Samoin esimerkiksi, kuten tuossa muutama viikko sitten keskusteltiin tietokoneen pistorasiasta vanhassa talossa, jossa joku halusi muuttaa vanhan 0-luokan pistorasian maadoitetuksi. Osa porukasta totesi, että kun vaihtaa vanhan tilalle maadoitetun, sen voi tehdä nollaamalla, mutta huoneen kaikki pistorasiat pitää vaihtaa ja nollata. (Ketjutuksia ja uusia pistorasioita ei voi lisätä noin vain nyt tähän saumaan tietenkään.) Ryhmäjohtoja ei tarvitse uusia keskukselta asti. Eli nollaus riittää. Olen samaa mieltä itse.
Tarkoitan tosiaan vain sitä, että ei pidä liioitella noissa remonttiasioissa ja tehdä asioista vaikeampia ja kalliimpia, kuin mitä ne ovat. Nollaus on sallittu tietyissä hommeleissa ja taas usein ei ole sallittu. Eli vähän tapauskohtaisesti.
Ja se nollaus on edelleen sallittu vain päättyvissä johdoissa. Nollatusta pistorasiasta ei saa johto jatkua enää minnekään.
Olen kyllä nähnyt virastorakennuksessa tehtyjä "maadoituksia", joissa on kylmän viileästi nollattu pitkiä pistorasiaketjuja. Oli eräs kunnan kohde. Tein siitä lausunnon, jotta heti korjattava. Meni kuitenkin kunnan elimiin ja päättivät jossain ettei siihen käytetä sitä 20.000 mk. Onneksi tuo rakennus on nyttemmin purettu.
virastorakennuksessa on ollut jo patenttiasentajat asialla. Ei tuolleen ole saanut tehdä vuosikymmeniin käsittääkseni. Ketjutusta ei saa tehdä nollauksen jälkeen, missään nimessä. Tämä on mielenkiintoinen asia itselleni siksi, kun luulin jo pitemmän aikaa, että nuo nollaukset on käytännössä, virallisesti kokonaan ollut kiellettyjä, paitsi tietyissä korjaushommissa. Mutta onhan noita joitakin poikkeuksia sentään. Tämä tuo helpotusta asennuksiin, esim. vanhojen kerrostalo huoneistojen remonttiin, joissakin tapauksissa. Sitten on sellainen tapaus esimerkiksi, jos jossain kosteassa tilassa on ollut 0-luokan pistorasia (maadoittamaton) ja se menee tyystin rikki. Tässä tapauksessa tilalle ei käsittääkseni saa laittaa korjausasennuksessakaan vastaavaa uutta, kuten yleensä muuten saisi. Tässä tapauksessahan nollaus tulee jo suorastaan vaatimukseksi, jos ei sitten halua välttämättä uusia kaapelointia esim. lähimmälle jakorasialle 3-johtimisella kaapelilla. No en missään nimessä halua markkinoida vanhoja systeemejä parempina kuin uudet, mutta onhan se hyvä, että joissakin tilanteissa pääsee vähän edullisemmilla ratkaisuilla ja silti hommasta saattaa tulla jopa ihan virallisesti hyväksytty.
Lisäyksessä noudatetaan standardisarjan SFS 6000 vaatimuksia.(piste)
Hyvin yksiselitteistä mielestäni.
Viestiketjun aiemmassa "tänäpäivänäkin" kommentissa puhutaan "lisä- ja muutostyöasennuksien kyseenalaisuudesta määräysten mukaan ja vastaat siihen ettei ne ole oikeastaan ollenkaan kyseenalaisia. Ei ole näin! Tämä on väärä signaali kentälle päin.
Haluan vain varoitella tästä nollauksesta, sillä ei ole yks eikä kaks työmaata, jossa vastaan on tullut korjaus- ja muutostyöhön vedoten jokin huoneremontti. Tiloissa on nollattu surutta ketjuuntuvia ryhmiä. Aina parempi miettiä ensin voisko sittenkin johdottaa uusiksi kuin ryhtyä nollailemaan.
kun jatkaa asennusta nollatusta ryhmästä ja nollailee edelleen?
ole puhunut ketjutuksista. Nimenomaan kaikki on viesteissään sanonut, että ketjutuksissa ei nollaukset ole sallittu.
Tämä kommettisi hieman hämmentää, tai aika paljonkin, jota lainaan tässä:
"Lisäyksessä noudatetaan standardisarjan SFS 6000 vaatimuksia.(piste)
Hyvin yksiselitteistä mielestäni."
Nyt tipahdin kärryiltä ???!!!
Yksiselitteistä on minunkin mielestäni, mutta sinä et taida ymmärtää, että nämä O.802.546.2 ja liitepiirustus 802A.2 on juuri tuohon kyseiseen standardiin SFS6000 kuuluvaa teksiä, jos et ole huomannut. Eli toisin sanoen sfs6000 kirjastahan minä tuon em. kohdan olen lukenut ja niihin minä viittaan ja niissähän on hyvin selkeästi ( ainakin minun mielestäni) kerrottu, missä tilanteissa nollaus on sallittu ja missä taas ei. Pakko myöntää, että olen hieman hämmästynyt.
Lisäksi on aivan pakko kommentoida tuota "väärän signaalin antamista kentälle". Olen vahvasti sitä mieltä, että sinä annat nyt väärää signaalia ja rankasti, kun et tajua, että nuo standardit, joissa nyt puhutaan muutos- ja korjausrakentamisesta on tehty juuri sitä varten, että ei esim. yhden laitteen korjaamisen tai lisäämisen takia tarvitsisi rakentaa koko talon sähköverkostoa uusiksi. Lisäksi on tehty oikein esimerkkikuvat, miten ne tehdään oikeaoppisesti. Itse pidän huijareina ja kusettajina näitä sinun kaltaisiasi totuuksien vääristäjiä. En tiedä mikä on taustalla, mutta haisee rahastukselle aika rankasti, varsinkin, jos on standardit nokan alla ja silti pyritään tietoisesti tekemään pienetkin korjaukset ja muutokset rankimman kautta. Tähän tyyliin: " Se on niin, että nämä sinun vanhat kaapelit pitää nyt kokonaan uusia. Ei siinä nyt muu auta. Suomessa kun on käytössä tämä 3- ja 5-johdin systeemi ja nämä sinun vanhat kaapelit ei nyt kertakaikkiaan enää kelpaa. Tämä tulee nyt vähän maksamaan, mutta ei auta, kun sfs6000 lukee niin".
No tietenkin on eri asia jos asiakas haluaa uusia sähköjärjestelmänsä kokonaan esim. yhden valaisimen uusimisen yhteydessä, niin mikä ettei. Muuten kehoitan kyllä opettelemaan lukemaan mitä siinä sfs6000 standardissa lukee.
Totean vielä kerran, että se kyseinen standardin kohta kannattaa lukea kunnolla ja ihan loppuun asti, ihan ajatuksen kanssa. Tuo sinun mainitsemasi ensimmäinen lause, johon olit oikein laittanut (pisteen) ei oikein taida selventää asiaa.
Sanoisin vielä että, jos ei älyä, missä tilanteissa sitä nollausta saa käyttää, niin ei pidä käyttää. Omasta mielestäni ko. standardin kohta on aika hyvä ohje nollauksiin ja se on joskus se edullisin ja järkevin tapa. Aika selkeesti on kerrottu monet muutkin remonttiin liittyvät asiat, kuten esim. nuo tapaukset, joissa tilan käyttötarkoitus muutetaan remontin yhteydessä tai lisätään pistorasioita tms. Tällaisten hommien takiahan koko ohje on tehty, jos olen käsittänyt oikein. Jos kaikki, sekä vanhojen asennusten korjaaminen ja muuttaminen sekä uusien asennusten tekeminen pitäisi tehdä vain uusimpien asennustapojen mukaan, niin kysyisin sinulta, että miksi tämä ohje on sinun mielestäsi yleensä tehty, koskien esim. näitä nollauksia?
Mistähän aloittais:
Kysyppä Fimteknon kouluttajilta mitä ko. virke tarkoittaa ja mihin sillä oikeastaan viitataan.
Termit lisätyö, muutostyö ja korjaustyö pitäisi määritellä tarkemmin, että niitä osataan käyttää oikein.
Kyllä huomaan, että sinä olet perillä, ainakin hajulla määräyksistä. Mutta meitä sähkömiehiä on paljon, jotka eivät jaksa lukea määräyksiä ja juuri tätä "sähköasennusten korjaus-, muutos- ja laajennustyöt" kohtaa käytetään väärin. En usko, että väärinkäyttöä tapahtuu niinkään urakoitsijapuolella ("sehän on bisnestä"), mutta kiinteistöjen omien huoltomiesten/-sähkömiesten avulla voidaan tehdä isohkojakin laajennustöitä nollailemalla. Ja ihan tosi: monenmoisia nollauksia on tullut vastaan. Olet oikeassa että 802 kohta pitää lukea kokonaan opastavine tietoineen ja liitteineen. Kuinka moni näin tekee ymmärryksen kanssa, epäilenpä. Tuspoolilla on ainakin yritystä, kyllä susta vielä sähkömies tulee ;)
P.S.korjaustyössä rikkoonutuneen laitteen saa korvata vastaavalla ja kytkeä kuten ennen, sillä edellytyksellä, että asennus on
vastannut valmistumisajankohdan määräyksiä. Ketjutetuissa ryhmäjohdoissa ei
ole nollaus ollut sallitua v.1974 jälkeen. Aiemmin on saanut nollailla myös ketjutetuissa ryhmissä.
Onkohan vaan saanut nollata ketjutetuissa? Faktaa kehään. Sähkötapaturman vaara on ollut aina täysin ilmeinen ketjutetuissa nollauksissa.
Mutta jokin hämärä mielikuva on, että nollajohdin on kuorittu vaan ei katkaistu jossain maadoitussysteemissä. Olisiko niin, että tuo kuorittu vaan ei katkaistu johdin on ollut sallittu ketjuuntuvissa nollauksissa kivikaudella?
ennen vuotta 1974 tehdyt asennukset. Jos sattuu kohdalle esim. 60-luvulla tehty rakennus johon ei remppaa ole tehty ja missä maadoitettuja rasioita, näitä ketjutettuja nollauksia tulee varmasti eteen. Ongelmaksi tuleekin kun rasioita/kalusteita hajoaa ja nollauksia tehdään edelleen myös kevin pätkillä ketjuuntuvissa rasioissa. Asian laillisuutta ollaan kysytty stul:sta ja sieltä tämä "maaginen 1974 vuosiluku" ja sitä ennen tehdyt ketjutettujen nollausten laillisuus tieto on saatu. Faktatietona löytyy jostain vanhasta tiedonannosta, ei enää 6-tonnisesta.
Nollaukset silloin kiviaikaan tosiaan tehtiin lähinnä harmaalla nollajohtimella katkaisematta nollaliittimessä ja paljaaksi kuorittuna nollan ja suojamaan väliltä. Positiivista tässä on että siihen aikaan nollaukset tehtiin huolella ;)
ryhmä on vaarallinen, jos nolla sattuu lähtemään irti. Ei ole vaarallisempi.
niin monta kertaa kuin nollattuja pistorasioita on ketjussa. Otetaan tapaus, jossa nolla katkeaa ennen ketjun ensimmäistä pistorasiaa. Oletetaan, että kaikissa pistorasioissa on kytkettynä jokin metallikuorinen sähkölaite ja sen runko on maadoitettu suojamaadoituskaapelin kautta. Suojamaadoituskaapeli ja nolla on pistorasiassa kytketty yhteen tässä tapauksessa. Tällöin jokaisen laitteen vaihe tulee runkoon, laitteen sisäisen impedanssin (vaikka vastuksen kautta) ja kaikkien laitteiden rungoissa on tällöin jännite.
on ketjuttamattoman päättyvien rasioiden nollatuissa maadoituskoskettimissa jännite, jos ko. ryhmän nolla lähtee irti esim. keskuksesta. Sama ilmiö kuin ketjutetuissakin.
mutta vaara on vain yhdessä pistorasiassa silloin. Ketjutetuissa vaara on mainitsemassasi tapauksessa tietysti kaikissa ketjun pistorasioissa. Sitä varmaan tarkoitti alun perin kaveri, joka puhui vaaran moninkertaistumisella. Ei varmaan muusta ole kysymys.
Eli jos olisi tuollainen tilanne päällä esim. kuvitellussa "silityslaitoksessa", jossa olisi 10 kpl akkoja silitysrautakourassa silittämässä ja sattuisi ko. tilanne, niin tällöin 10 kpl akkoja saisi tällit sormille. Tätä tässä varmaan haetaan tällä kertautumisella. Jos kaikki 10 pistorasiaa olisi ollut omina ryhminä, olisi vastaavasti yksi akka vaan saanut tällit.
mulla on tuosta ketjutusasiasta. Itse olin amiksessa v.80 ja silloin oli A1-80 voimassa. Siinä oli ketjutukset kielletty jo. Aiemmassa stm:ssä ja se oli kai just vuodelta -74 myös oli sama homma. Sitä ennen sai käsittääkseni ketjuttaa pistorasioita ja nollata niitä. Nollauksia päättyviin pistorasioihin ja esim. valaisimiin sai kait muistaakseni tehdä johonkin 80-luvun puolen väliin saakka ja niitä myös tehtiin. A1-89:ssä ne on jo kielletty.
"Rakennusten sähköasennukset"-kirja oli ennen hyvä näissä määräys asioissa, kun se mukaili esimerkkiasennuksien kanssa voimassa olevaa stm:ää. Itsellä on tallessa vanhoja kirjoja. Vuoden -74 kirja mitä käytettiin amiksessa ei ole ikävä kyllä. Uusimmat kirjat on pelkkiä kopioita sfs-standardista lisättynä mainoksilla.
silityslaitoksen 10 akkaa saisi tällit, jos saman ryhmän perässä olevat nollatut pistorasiat olisivat päättyviä ja ne olisi haaroitettu jakorasialla (Tyylin "tähtipistemäinen verkko").
Kyllä tärskyt saa kaikki, jos se nolla katkeaa ennen jakorasiaa tähtimäisessä verkossa. Se on aivan samatilanne. On siinä hienoisia eroja kuitenkin verrattuna puhtaasti ketjutettuun tapaukseen, juuri siinä, jos nolla katkeaa jakorasian ja vaikka 1.pistorasian väliltä, niin 9 kpl pistorasioita on vielä kunnossa. Kun taas ketjutetussa systeemissä automaattisti kaikki pistorasiat katkaisukohdan jälkeen on vaarallisia.
Tuosta on muuten hyvä tietää yksi pikku juttu, jos sähkökeskuksesta esim. remontin yhteydessä pääsee tuo nolla johdin irti niin metallisen laitteen kuori muuttuu jännitteiseksi... Muutenhan tuossa ei ole mitään sen kummempaa
saa siis turvallisesti aloittaa remontin hätäisimmistä kohdista :-)
koetinkynä muuten ilmoittaa kaikista metallikuorisista johdoista jännitettä kuoressa, heijastuu ilmeisesti kun ei ainakaan käteen täräytä...
(ja bilteman koetin antaa virran kaikesta metallista, jopa ruuveissa)
Melkein mistä tahansa. Ammattilainen tietää niiden rajoitukset ja osaa suhtautua niihin kriittisesti. Tarpeen tullen asiat varmistetaan sitten muilla mittauksilla!