Olisiko sinusta strategistiksi?

arvaus. Tosin tunteeni vie just hetken päästä ulos, tai mun menee hermot ;-DDD.

En muotoili asiaa noin kapea-alaisesti.
Kyllä tunteet on jäljellä ja niiden mukaan on hyvä mennä ja hermotkin pitää paska-aivojen seassa.

Ei, koska olen liikaa tunteitteni vietävissä. Sekä hermot menee ja hihat palaa. Lisäksi en pelaile pelejä, vaan koitan olla avoin ja rohkea. Hänen kanssaan asiat vaan meni pelailuksi, kun muutenkaan niihin ei tullut tolkkua.

On minusta. Joskus rakastin matikan kaavoja ja kielioppisääntöjä. Olen tarvinnut paljon tukea, mutta osaan palauttaa asioita mieleeni ja löytää niistä merkityksiä. Palat loksahtelevat paikalleen ja tunnen olevani vapaa. Sillä tuntemuksella voin ottaa viileän järjen käyttöön ja toimia strategian mukaan. Minulla menee aina aikaa selvittää mitä tunnen ja miksi tunnen, mikä minuun vaikuttaa ja miten minä vaikutan. Pieniä ja suuriaasioita. Onko sulla joku strategia vai voinko itse luoda sen?

On kehuttu kärsivälliseksi, sinnikkääksi, hädässä haltuun ottajaksi.... toisaalta olen erittäin tunteellinen, temperamenttinen, mutta hallitsen niitä tarvittaessa. Halu hallita on välillä ongelma...

mikä vitun stategisti? vaikuttaa huijaamiselta puhumattakaan alttiudesta ryhtyä epäsivellisyyksiin.

En haluaisi sellaiseksi. Pitäisi jatkuvasti järkeillä, ennakoida ja pelata kylmästi. Inhoan shakkia. Pelit joissa intuitio auttaa on mun juttu.

Kyllä minussa pieni strategi taitaa asua. Joskin sellainen tunteellinen strategi :-)

Minusta on vaikka mihin:) Koskaan ei voi tehdä ihmisestä lopullisia arvioita tuntematta ihmistä oikeasti ja kunnolla. Parhaiten oppii tuntemaan ihmistä työssä. Siinä jos missä tulee ihmisen vahvat ja kehitettävät puolet esille. Olen erinomainen strategisti, jos niin voidaan ilmaista. Minun koko elämä pohjautuu tiettyyn perusstrategiaan, joka on osoittautunut hyväksi. Eri tilanteissa ja erilaisissa tilanteissa ja myös eri aikoina tarvitaan erilaisia/monenlaisia strategioita.

Sen lisäksi olen hyvin tavoitteellinen ja tuloshakuinen. Olen myös ongelmanratkaisija en niiden tekijä. Heikkokohtani on kärsimättömyys. En voi ymmärtää turhaa vehtailua ja asioiden vatvomista, jos siihen ei ole syytä. Toinen jossa huomaan, että kärsivällisyys on koetuksella on, jos joku/jotkut ei ymmärrä "päivän selvää juttua", niin jatkan matkaa eli käytännössä en jää jankkaamaan. Asioita pitää ymmärtää kohtuu ajassa tai ne livahtaa käsistä. Niin se vaan menee nykymaailmassa. Maailma elää muutoksesta ja vain ne jotka sen osaavat hyödyntää pärjäävät muita paremmin. Kauaskatseisuus ja mielikuvitus avittaa aika hyvin tässä ajassa pärjäämistä. Muutoin olen todella todella kärsivällinen, vähän liiankin kärsivällinen, joka juontaa juurensa ymmärryksestä.

Mutta sitten siviilissä ihmissuhteissa, jossa on paljon henkilökohtaisia tunteita pelissä mukana, olen toivottoman kiltti, aivan liian kiltti ja se johtaa siihen, että on vaikea pysyä "strategian tiellä":) Toinen asia, joka minussa poikkeaa hyvinkin paljon siviili- ja työminän suhteen on talous tai lähinnä talouden kurissapito:) Siviilissä budjetit paukkuu tai lähinnä niitä ei ole ja työprojekteissa olen tarkan "markan" vartija. Ja se johtuu siitä, että siviilissä en välitä rahasta ja se ei ole minulle itseisarvo eikä kiinnosta juurikaan laatia budjetteja, joten en toimi taloudellisesti tavoitteellisesti ja tuloshakuisesti, mutta työssä ei olisi mitään järkeä eikä edes mahdollisuutta toimia välittämättä rahasta. Siinähän menisi koko idea koko hommasta, koska raha on tärkein mittari toiminnan kannattavuudessa. Mitä järkeä olisi vain puuhastella ilman mitään taloudellisia tavoitteita, tietystikään laadullisia tavoitteita unohtamatta, toki myös eettisyys pitää ottaa huomioon yrityksen toiminnassa. Se on kuitenkin se henkisen puolen evästäjä koko henkilöstölle, asiakkaille ja monille muille sidosryhmille. Ei kukaan jaksa loputtomiin toimia vastoin kaikkia omia arvojaan ja omia eettisiä periaatteitaan.

Olisi ja on.