Miten kestän katsella tätä porukkaa, joka on rääkännyt minua henkisesti ja nyt yksi kerrallaan kuolevat surkeuteensa.
Olen odottanut vuosikymmeniä sitä päivää, että saisin kertoa totuuden elämästäni, mutta miten voin kertoa negatiiviselta kuulostavaa näistä surkeistä ihmisistä, jotka säälittää minua. Säälittää mm., että ovat kuluttaneen elämänsä minun rääkkäämiseen.
Olen odottanut vuosikymmeniä sitä päivää, että saisin kertoa totuuden elämästäni, mutta miten voin kertoa negatiiviselta kuulostavaa näistä surkeistä ihmisistä, jotka säälittää minua. Säälittää mm., että ovat kuluttaneen elämänsä minun rääkkäämiseen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
No kohtahan sun ei tarvi niitä katsella jos poistuvat vahvuudesta.
Onpa kummallista. Elämässäni on käynyt sekä ohut- että paksunahkaista, mutta yhdestäkään en halua huudella omia "totuuksiani" maailmalle. Riittää jakaa asia niiden kanssa, jotka tuntevat nämä henkilöt yhtä pitkältä aikaväliltä kuin minä. Silloin heillä on oma käsityksensä näistä henkilöistä, usein monessa kohtaa sama.
Huutelijoista ja häväistyskirjailijoista on jäänyt mielikuva, että "narsisti puhuu ensin". Totuus seuraa perästä, jos edes silloinkaan. Sitä on täydellisen epäoikeudenmukaisesta väärinkohtelusta traumatisoituminen.
Niin onkin kummallista. En tajunnut edellisestä kirjoituksesta mitään. Ei varmaan liity toisiinsa yksikään viesti täällä.