..olen ihastunut. Ja niin on varmasti moni muukin. Sinun mustat, pitkät hiuksesi, vihreät silmäsi, täyteläiset huulesi ja sporttisen jäntevä vartalosi ovat lumoavinta mitä tiedän. Sinä tervehdit niin aurinkoisesti aina, kun näemme. Hymyilet leveästi ja kysyt kuulumiset, vaikkemme oikeastaan tunne toisiamme. Muita tervehdit hillitymmin, ammattimaisen etäisesti. Sen vuoksi oletan (ehkä turhaan toivon), että saattaisit pitää minusta.
En tiedä pyysitkö minulta apua puhtaasti asiakkaana, vai halusitko tutustua lähemmin, nähdä millainen olen. Ehkä sait kuvan, etten ole kiinnostunut sinusta, koska toimin aina ammattimaisesti asiakkaitteni kanssa, tunteistani piittaamatta. Keskityn niin kovin oleelliseen, koska se on minun tehtäväni sillä hetkellä. Toivottavasti en antanut kylmää kuvaa itsestäni. Huomasit varmaan katseet joita ihmiset meihin loivat, kun haastoimme toisiamme yhä parempaan, kuinka jaoimme tuskan yhdessä. Minulla on tunne, että loistamme toistemme rinnalla, kuin toinen toistamme kohottaen.
Toivoisin saavani tutustua sinuun, oppia tuntemaan sinut paremmin, ihastua syvemmin ja rakastua. En toivo liikoja, jos vain ottaisit yhteyttä taas, ehkä yhteisen projektin merkeissä, sillä nyt näen sinua aivan liian lyhyen aikaa kerrallaan ja joudun vain tyytymään katselemaan sinua. Huomaan sinunkin katselevan minua hetkiä kerrallaan. Elämä on muutenkin lyhyt kuin silmänräpäys, miksei se voisi täyttyä kauneudesta?
Epätietoisuus on pahinta.. tämä tilanne on kuin onkea näykkivä kala, joka ei vain tartu. Ehkä onneni kääntyy ja otat yhteyttä, numeroni sinulla jo onkin..
En tiedä pyysitkö minulta apua puhtaasti asiakkaana, vai halusitko tutustua lähemmin, nähdä millainen olen. Ehkä sait kuvan, etten ole kiinnostunut sinusta, koska toimin aina ammattimaisesti asiakkaitteni kanssa, tunteistani piittaamatta. Keskityn niin kovin oleelliseen, koska se on minun tehtäväni sillä hetkellä. Toivottavasti en antanut kylmää kuvaa itsestäni. Huomasit varmaan katseet joita ihmiset meihin loivat, kun haastoimme toisiamme yhä parempaan, kuinka jaoimme tuskan yhdessä. Minulla on tunne, että loistamme toistemme rinnalla, kuin toinen toistamme kohottaen.
Toivoisin saavani tutustua sinuun, oppia tuntemaan sinut paremmin, ihastua syvemmin ja rakastua. En toivo liikoja, jos vain ottaisit yhteyttä taas, ehkä yhteisen projektin merkeissä, sillä nyt näen sinua aivan liian lyhyen aikaa kerrallaan ja joudun vain tyytymään katselemaan sinua. Huomaan sinunkin katselevan minua hetkiä kerrallaan. Elämä on muutenkin lyhyt kuin silmänräpäys, miksei se voisi täyttyä kauneudesta?
Epätietoisuus on pahinta.. tämä tilanne on kuin onkea näykkivä kala, joka ei vain tartu. Ehkä onneni kääntyy ja otat yhteyttä, numeroni sinulla jo onkin..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Heh. Kertoo kaiken palstasta ja palstalaisista: joku kirjoittaa randomi-aloituksen jollekin nimettömälle, niin kaikki innoissaan vastailee "oisko se mulle, oiskohan? kerro lisää, haluun tietää!"
Sitten joku osoittaa kirjoituksen jollekin nimellä, niin ei yhtään vastausta.
On tää vittu koominen palsta. Mut tsempit ap:lle, jospa saatte toisenne :)