Rakkaudella menninkäiselle

Sua mä mietin päivittäin, miksi meille kävi näin? Osattu ei yhdessä rakastaa, käytettiin turhaan aikaa vaan. Edelleen päivät vierii sekä aika kulkee, silti en halua porttia sydämestäni sulkee.

Portti on aina auki sinulle jos vain uskaltaisit tunteesi näyttää minulle. Saranat sen vain ajan myötä ruostuu, mutta auki se vain itsepäisesti pysyy ja joka hetki sinua kysyy.

Se on yksinäinen ja kylmissään, vain lämmön saa kun sinut kohtaa. Odottaa ikuisesti horrokseen vaipuu, lumen tullen sen painosta hieman taipuu. Kevään aurinko sulattaa sen pielet, saa siitä voimaa ja uskoa, että joskus laulaa satakielet. Linnut tullessaan tuo sinut portille asti ja rakkauden täyttämän suuren lastin.

Rohkenetko silloin astua portista sisään? Antautua täysin sydämeni luomaan, sillä lupaan, että tulet ja jäät pysyvästi hellään huomaan.

Oppineena, elämää nähneenä, samoihin virheisiin kompastuneena ja ylös sieltä kavunneena näyttäen minulle, että enää et porttiani paisko.

Hoidat ja öljyät sen ruostuneet saranat. Istutat köynnöksiä sen juureen, liittäen porttimme ikuisesti yhteen sekä uskallat heittää pöytään viimeiset korttimme.
15149
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Hienosti kirjoitettu :) tiedä vaan kenelle...

Äänestä
  • Kiitos. Oli pakko purkaa ajatuksia syviä ja ehkä laitan aikanaan tämän hänelle M miehelle suoraan. :) Jos ei sattumoisin tunnistaisi tätä.

    Äänestä

  • päivänsädekultasiipi kirjoitti:

    Kiitos. Oli pakko purkaa ajatuksia syviä ja ehkä laitan aikanaan tämän hänelle M miehelle suoraan. :) Jos ei sattumoisin tunnistaisi tätä.

    Minäkin olin päivänsädekultasiipi ja hän menninkäinen. Hän sen keksi

    Äänestä

  • yhteensattumia kirjoitti:

    Minäkin olin päivänsädekultasiipi ja hän menninkäinen. Hän sen keksi

    Pitää lisätä että hän on M mies

    Äänestä

  • yhteensattumia kirjoitti:

    Minäkin olin päivänsädekultasiipi ja hän menninkäinen. Hän sen keksi

    Hassu sattuma kertakaikkiaan. Myös täällä yksi päivänsädekultasiipi.

    Äänestä

  • yhteenlaskuakerrassaaaa kirjoitti:

    Hassu sattuma kertakaikkiaan. Myös täällä yksi päivänsädekultasiipi.

    Oliko hän M mies myös?

    Äänestä

  • yhteensattumia kirjoitti:

    Oliko hän M mies myös?

    no sattumalta kyllä. epäilyttävää nyt tämä. sama tyyppi asialla.

    Äänestä

  • Hän ei ole sanonut minua päivänsäteekseen. Se oli paremminkin kuvaus meistä. Olemme kuin yö ja päivä, mutta se side mikä meillä on sekä tunne on sanoin kuvailematonta.

    Äänestä

  • päivänsädekultasiipi kirjoitti:

    Hän ei ole sanonut minua päivänsäteekseen. Se oli paremminkin kuvaus meistä. Olemme kuin yö ja päivä, mutta se side mikä meillä on sekä tunne on sanoin kuvailematonta.

    Onko 4 kirjainta miehen nimessä?

    Äänestä

  • Ei ole.

    Äänestä

  • päivänsädekultasiipi kirjoitti:

    Ei ole.

    Ei olekaan vaan 5 ja ap: nimessä 4.

    Correct?

    Terv. M

    Äänestä

  • Ei. Hän yhdistäisi heti kirjoitukseni tunnisteideni avulla.

    Äänestä

Mitä jos uskaltautuisit laittamaan hänelle jonkin tunnisteen?
Kaunis kirjoitus jollekin.

Äänestä

Nyt tunnisteet selvät. Tämä asia selvä.

Äänestä
  • Et ole kuitenkaan hän kenelle kirjoitukseni on tarkoitettu. Kertoisitko minulle, kun nyt väität olevasi hän mikä kukka on minulle kaikkein tärkein?

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


päivänsädekultasiipi kirjoitti:

Sua mä mietin päivittäin, miksi meille kävi näin? Osattu ei yhdessä rakastaa, käytettiin turhaan aikaa vaan. Edelleen päivät vierii sekä aika kulkee, silti en halua porttia sydämestäni sulkee.

Portti on aina auki sinulle jos vain uskaltaisit tunteesi näyttää minulle. Saranat sen vain ajan myötä ruostuu, mutta auki se vain itsepäisesti pysyy ja joka hetki sinua kysyy.

Se on yksinäinen ja kylmissään, vain lämmön saa kun sinut kohtaa. Odottaa ikuisesti horrokseen vaipuu, lumen tullen sen painosta hieman taipuu. Kevään aurinko sulattaa sen pielet, saa siitä voimaa ja uskoa, että joskus laulaa satakielet. Linnut tullessaan tuo sinut portille asti ja rakkauden täyttämän suuren lastin.

Rohkenetko silloin astua portista sisään? Antautua täysin sydämeni luomaan, sillä lupaan, että tulet ja jäät pysyvästi hellään huomaan.

Oppineena, elämää nähneenä, samoihin virheisiin kompastuneena ja ylös sieltä kavunneena näyttäen minulle, että enää et porttiani paisko.

Hoidat ja öljyät sen ruostuneet saranat. Istutat köynnöksiä sen juureen, liittäen porttimme ikuisesti yhteen sekä uskallat heittää pöytään viimeiset korttimme.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu