Harsokorento
.
Yön yksinäinen lentäjä, lähes vailla varjoa,
hetken suoja pienelle nyt tarjoa.
Ulkona on kylmä, ei voi enää suojatta kulkea,
haaveet eivät sisintä jatkuvasti lämmitä.
Vaikka unelmien liekki siellä jossain palaa,
sen henki karkaa pois piinattuna salaa.
.
Yön yksinäinen lentäjä, lähes vailla varjoa,
hetken suoja pienelle nyt tarjoa.
Ulkona on kylmä, ei voi enää suojatta kulkea,
haaveet eivät sisintä jatkuvasti lämmitä.
Vaikka unelmien liekki siellä jossain palaa,
sen henki karkaa pois piinattuna salaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kauniita unia! Juuri tuolta tuntuu nyt minustakin.
Saisimpa viestiä tai jotain konkreettista.
Hetken suojaa.
Minut nokitetaan.
Aina liian sinisilmäinen.
Helppo kohde.
Kaunis runo... nuku hyvin, olitpa hän tai joku muu.
Ikkunan luota tuo hento harsosiipi,
hämärän tullessa taas esiin hiipi.
Pienen kulku antaa yksinäisyydelle viitan,
lämmittää hetken vaan nyt sitä riisun.
Poskea koskettaa varoen kuin salaa,
kunnes verhon taakse jälleen palaa.
Avasit vain ikkunan ja käskit mennä pois,
vaikka niin hyvä lämpimässä olla ois.
Mene vain pois, pelotatkin siinä,
lennä jonnekin missä ei näy.
Mikä se on joka sydäntä tältä säästäisi,
kylmän kahleista pois päästäisi.
Sait siis pakit?
Jotain sinnepäin harsokorento