Kysytkö koskaan

Kyllä, etsin ja kaipasin rakkautta ja kun lopulta löysin pakenin. Pakenin itseäni kun lähdin luotasi vaikka minun olisi pitänyt uskaltaa jäädä.

Päädyin tänne kun etin täältä neuvoa kariutuneen parisuhteeseen korjaamiseen. Tai ehkei neuvoakaan vaan kokemuksia ja mielipiteitä.

Väärät valinnat johti asiasta toiseen.

Päädyin tänne kun rakastuin, sitten tuli painastot ja vuut, sellaset nilkit ketkä on jo poliisin syynissä
Turpaanki tuli, voidaanko puhua ja kaikea helvetillistä etteihauta enää paljoa muuta kaipaa

Päädyin tänne keskustelut osiosta. Missä näkyy kaikki aiheet. Jokin aihe sai minut palstalle lukemaan. VUH VUH.

Aloitus on liian korkealentoinen tänne. Luulisin.
Tota joutuu aika syvällisesti miettimään hetket et se aukee.
Kun se aukee, tajuaa kuinka paljon asiaa, on saatu mahtumaan lyhyeen tekstiin.
Huh huh.

Päädyin tänne sattumalta.

Tulin toisen palstan kautta viime vuonna ja löysin jonkin viestin jota edelleen luulen hänen kirjoittamakseen. Muistan kyllä elämäntilanteenkin kuin eilisen päivän.

Olin yksinäinen ja kaipasin häntä. Aloin lukemaan näitä kirjoituksia. Ikävöin edelleen, mutta aikaa on jo kulunut sen verran kauan etten usko hänen minua muistavan tai kaipaavan.

Joskus luulen lukeneeni hänen tekstejään, mutta eihän näistä tiedä.. Kaipauksen kipu tuntuu vielä. Aika hoitaa ja lohduttaa minua.

Tiedän, että tulee päivä jolloin en enää tule palstalle. Silloin ikävä on ohi.
Jäljelle jää muisto ja sanoinkuvaamattoman voimakas yhteyden tuntu, häneen
rakkaaseen mieheen, aitoon ystävääni.

kaikki alkoi v. 1983............................. ja loppu on historiaa

Kysyn sekä tiedän vastauksen sekä kysyttyyn että ei kysyttyyn. Google toi palstalle aivan muissa merkeissä. Kaikenlaista ihmeellistä onkin sittemmin saanut kokea.

Se on harmi, että koukutuin jossain vaiheessa. Palstan luonne armahtaa poistumaan. Se on hyvä. Vastasin näin vaikka ei tarkoitettu palstaa.