Minua hirvittää vanheneminen. Kauheaa, kun kävin shoppailemassa ja satuin katsomaan peiliin, näin itseni, 50 v naisen, jolla posket tipahtaneet, silmäpussit ja lommoja poskissa ja kurttuja leukapielissä. Hirvittää, minun piti lähteä kaupasta pois ja sitten itkin kotona. Miten tästä selviän.
Jotenkin kamalaa, hävettää, että en kehtaa tavata kavereitakaan. Miten hyväksyisin itseni. Paalaan aina tähän samaan asiaan, ja kaikki menee pieleen. Olen työtön ja yritän opiskella, mutta tuntuu, että mikään ei enään kannata, kun nuoruus on mennyt. Mulla on kaksi lasta ja pitäisi olla esimerkillinen heille. Miten tästä selviän?
Jotenkin kamalaa, hävettää, että en kehtaa tavata kavereitakaan. Miten hyväksyisin itseni. Paalaan aina tähän samaan asiaan, ja kaikki menee pieleen. Olen työtön ja yritän opiskella, mutta tuntuu, että mikään ei enään kannata, kun nuoruus on mennyt. Mulla on kaksi lasta ja pitäisi olla esimerkillinen heille. Miten tästä selviän?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Muista että meitä vieläkin rumempia ja vanhempia on olemassa. Kerron sinulle ainakin mielestäni huvittavan jutun, joka sattui jokin aikaa sitten. Työpaikallani käy säännöllisesti eräs hyvin psyykkisesti sairas henkilö. Hän astui sisään ja liikkeessä oli toinen asiakkana ikäiseni henkilö. Tämä sairas tulija oli peloissaan ja sanoi, että häntä oli katsonut vihaisesti kaupan kanssa marketissa. Minä sitten rauhoittelin ja kysyin, että näytämmekö me vihaisilta. Nainen vastasi "eii....te olette niin rumia, ettette näytä vihaisilta ja teitä ei tarvitse pelätä.
Kyllä meitä huvitti tämän toisen rouvan kanssa. Olemme tuttuja ja totesimme vain, että on se kyllä hyvä ettei pärstä pelottele ja sokaise ketään.
Kun katson kaukaa peiliin, niin se "rumuus" ei niin mielestäni näy, mutta voi tavaton kun katsoo kännykkäkuvia, ym.
Hieman toisinaan harmittaa, kun olin nuorena ihan näkki, kun sain siitä palautettakin ja sitten 60-kymppisenä on vain pelkkä rusina jäljellä. Työkin on hyvin pienipalkkaista pätkätyötä ja totuus on että elämä alkaa olla jo ehtoopuolella.
Sinulla on nyt itsetunto alhaalla ja saattaa olla myös naisen kriittinen vaihe meneillään. Työttömyys on usealle kova paikka, samoin vanheneminen.
Kannattaa oppia asennoitumaan asioihin nyt positiivisella tavalla. Jokainen meistä vanhenee ja rupistuu rinta rinnan, työelämästäkin pitää luopua. Kuitenkin edessä on mielenkiintoinen uusi vaihe. Tulee lapsenlapsia ja rikkaus seurata heidän kasvua ja antaa isovanhemmuutta. Eläkeiässä on aikaa harrastaa ja elää vapaammin kun lapset eivät ole enää kotona ja kintereillä.
Pitää oppia hyväksymään oma itsensä, huolehtia terveydestä ja kun kelpaa itselle niin on takuulla kelvattava myös toisille.
Kun kaveripiirissä on ikäisiäni miehiä, ja totuus on ettei monelle ikätoverilleni kelpaisi enää tällainen seurustelukumppaniksi. He tahtovat sen nuoremman ja kauniimman, mutta on taas heitä, joille jopa iäkkäämpikin mummeli kelpaisi. Työmarkkinoilla on tietenkin nuoruus valttia, mutta voi iäkkäämpikin töitä saada.
Kun asennoituu ja kypsyy hyväksymään elämää kokonaisuutena, niin vanhuus, haraus ja ryppyisyys on jopa kaunista. Miten kaunis on vanha lemmikki, pystyyn kuivunut honka, ajan patinoima rakennus, ym.
Eilen kävin lääkärissä. Kyhmy rinnassa, lähete mammografiaan ja ultraan jolloin otetaan koepala. Ikää 63v. - Auttoiko yhtään?
No kyhmy voi olla ihan tavallinen patti vain. Itsellä on ollut rintalastassa, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi lähteä lääkäriin. Ja jos sitä pahaa on, niin jo 90-prosenttisesti siitä selvitään. Joten tsemppiä vain teille molemmat siskot.
Kaunis kiitos Teille vastauksista. Olisi ihanaa, kun pystyisi hyväksymään asiat sellaisina kuin ne ovat, eikä yrittäisi taistella vastaan asioille joille ei yksinkertaisesti voi mitään. Yritän oppia tämän.
Sinun pitää oppia arvostamaan itseäsi ihmisenä eikä tavarana.
Kun on 50v. ollut tavara ja itsensä kauppaajana, huomaa olevansa iänvuoksi viallinen ei siinä auta mikään.
Käänny Muslimiksi ja pukeudu https://fi.wikipedia.org/wiki/Burka kuten tuolla olevasta kuvasta näkyy voit silti panostaa kauniisiin vaateisiin kävelytapa ja tyyli on naisen tunnusmerkki.
Hyvin sulla, minä olin ensin vain ruma nyt olen vielä vanhakin.
Kyllä sitä itsekukin rupsahtaa, ite oon yli kuusikymppinen ja ei aina ilostu kun kurkkaa peiliin.
Mutta pittää vaan yrittää.
Täällä on hyviä ohjeita:
http://www.fit.fi/kiinteyttava-kasitreeni/
Toinen keino on minulla ollut, että olen lopettanut täysin syömästä sellaisia tuotteita, missä on glykoosi-fruktoosia ja maissitärkkelystä tai muuta lisäainetta.
Kun ostatte jotain, niin lukekaa tuoteselostus!
Ei taida olla enää ainoatakaan jäätelösorttia, mihin ei olisi lisätty tätä glykoosi- fruktoosia.
Niinpä olen lopettanut täysin jäätelön ostamisen!
Voi tehdä itsekin oikeasta kermasta.
Olen piristynyt (kaunistunutkin) ja laihtunut, kun eivät lisäaineet saa vaikuttaa enää.
Suosittelen!
Voi muuten tehdä kauneusnaamioita luonnonaineista.
Googelilta löytyy ohjeita!
Ei anneta periksi!
Oletko tumma vai vaalea? Sillä on aika suuri merkitys sillä vaaleat eivät oikeastaan vanhenen niin kuin tummat.
En usko, että vanheneminen menee yksinomaan yhden geenin mukaan. Vaaleilla on suurempi estrogeenipitoisuus, se voi tietysti suojata hieman rypistymiseltä. Toisaalta vaaleat palavat helpommin auringossa, ja aurinko vanhentaa. Oma äitini on tumma, ja sai näkyviä ryppyjä 20 vuotta myöhemmin kuin minä, joka olen ristiverinen. Äitini rupsahti siis vasta vaihdevuosien jälkeen, minä heti nelissäkymmenissä. Äidilläni yläluomet eivät roiku lainkaan, minulla roikkuvat.
Tupakointi, suolankäyttö, heikosti nukutut yöt ym. vaikuttavat myös asiaan. Kun vanhenemismuutoksia alkaa näkyä, ne näkyvät ensin stressaavissa tilanteissa. Eli kun on hyvä ja raikas olo, niin näyttää olevan vielä kuosissaan. Väsyneenä ja stressaantuneena totuus tulee ilmi.
Oletteko kiinnittäneet elokuvissa huomioita näyttelijöiden ikään? Yleensähän ikämuutoksia pyritään peittämään. Mutta joissain elokuvissa ohjaaja on halunnut olla kai ällörealistinen, ja kaikki rypyt ja muut näkyvät. Oikein otettu lähikuvia tarkoituksella kurttunaamoista. Jotenkin saan tyydytystä katsella toisia ryppyisiä ihmisiä...
kuka sinua elättää, veronmaksajatko....
Siinä lähes 6-kymppinen toinen rupsahtanut kurppa joka yrittää epätoivoisesti värjätä hiuksiaan jotta näyttäisi edes ihmiseltä.
Olet rasisti. Työttömiä on hyvin paljon, ja vain harvoin työttömyys on oma vika. Veronmaksajat maksavat joka ikisen pakolaisen elämän. Samoin kehitysvammaisten kuntoutukset ja eläkkeen, pääosin kaiken koulutuksen ja sairaanhoidon. Samoin kaikki julkisten rakennusten ja teiden rakennukset. Jokainen pienituloinen perhe on myös riippuvainen tulonsiirroista, eli ei siis elätä perhettään. Sosiaalituilla eläisi yhtä hyvin kuin pienellä palkalla.
Pelkkä työttömyyspäiväraha on tosi asiassa pieni menoerä, etenkin jos on kyse tilapäisestä elämänvaiheesta. Kustannuksia saa nostettua pilviin esim. itsemurhayrityksellä, jonka jälkeen pahimmillaan tarvitaan laitosohoitopaikka tai henkilökohtainen avustaja ym.
Kaikki on suhteellista. Nimim. "hyisaatana", kerron sinulle salaisuuden: et ole korvaamaton, et ole sairastumaton, et ole kuolematon. Kaikki se, mistä toisia halveksit, voi tapahtua itsellesikin. Ja todennäköisesti tapahtuukin. Joku päivä, kun istut nahkaistuimisessa Mersussasi ja olet palaamassa turhantärkeästä toimistotyöstäsi kotiin, ajat lyhtypylvääseen ja paskannat housuusi. Siinä pelastuslaitos korjaa sinut kaikessa haisevuudessaan mukaansa. Todetaan aivoverenvuoto. Fifti-fifit kuolet tai et. Jos et, niin ehkä vietät loppuelämäsi vaipoissa. Et pääse sen jälkeen edes paskoja haistattamaan hoitajille kansliaan. Tosin sitähän ne joutuvat muutenkin haistelemaan. Mieti tätä hyvin mahdollista tulevaisuuden kuvaa seuraavan kerran, kun halveksit tuntemattomia ihmisiä. Kuulehan kaunokaiseni "hyisaatana". Minäkin halveksin sinua.
En ota osaa kohtaloosi;
"et ole korvaamaton, et ole sairastumaton, et ole kuolematon. Kaikki se, mistä toisia halveksit, voi tapahtua itsellesikin. Ja todennäköisesti tapahtuukin. Joku päivä, kun istut nahkaistuimisessa Mersussasi ja olet palaamassa turhantärkeästä toimistotyöstäsi kotiin, ajat lyhtypylvääseen ja paskannat housuusi. Siinä pelastuslaitos korjaa sinut kaikessa haisevuudessaan mukaansa. Todetaan aivoverenvuoto. Fifti-fifit kuolet tai et. Jos et, niin ehkä vietät loppuelämäsi vaipoissa. Et pääse sen jälkeen edes paskoja haistattamaan hoitajille kansliaan. Tosin sitähän ne joutuvat muutenkin haistelemaan. Mieti tätä hyvin mahdollista tulevaisuuden kuvaa seuraavan kerran, kun halveksit tuntemattomia ihmisiä. Kuulehan kaunokaiseni "hyisaatana". Minäkin halveksin sinua."
Ja vittu mua ei edes kiinnosta tuollaiset käpykaartilaiset.
Painu kotimaahas pohjoiskoreaan. Syökää siellä paratiisissa toisianne.
Ehkä valaistus ei ollut kaikkein paras mahdollinen? Itselläni vessassa on kellertävä valo, ja se saa ainakin minut näyttämään aivan kamalalta. Päivänvalo on ystävällisempi.
Kaikki muutokset eivät ole välttämättä pysyviä, älä huolehdi! Pienilläkin elämäntapamuutoksilla voit parantaa vointiasi ja ulkonäköäsi, jos rahaa on vähän. Lainaa tai osta kasvojumppakirja. Kasvovoimistelu on ilmaista kasvojenkohotusta. Parantunut verenkierto parantaa ihon väriä, ja vahvistuneet lihakset tukevat kudoksia. Itse olen rahaton, ja kasvojumpalla ja ihon mikroneulauksella olen saanut tilannetta vähän paremmaksi. En jaksa jumpata säännöllisesti, mutta silloin kun jumppaan, teen sen enemmän kuin täysillä. Mikroneulaustelat ostin halvimmat, mitä nettiapteekista saa. En käytä mitään tehoainetta. Keväällä tein sarjan, ja nyt toisen. Eri ihoalueet reagoivat erilailla hoitoon, mutta näyttäisi tehoavan. Pienikin parannus on aina parannusta.
Ulkoilu kohottaa kuntoa, parantaa mielialaa ja sitä kautta myös kaunistaa. Hymyilevä ihminen on aina kauniimpi kuin myrtsi. Kuinkahan on vaihdevuositilanteesi laita? Estrogeenin puutos voi käydä myös ihon päälle, eli kannattaa harkita korvaushoitoa, jos sille on tarvetta. Nyt mielialaasi (mikä heijastaa myös osittain ulkonäköösi) alentaa ehkä sekä työttömyys, kaamos että vaihdevuodet. Olet iässä, mikä on muutenkin osalle naisista erityisen raskas. Kannattaa lukea joku hyvä uudehko vaihdevuosikirjakin!
Ja ei kannata sitä peiliä niin usein tuijottaa. Aamulla kampaan hiukseni ja myssyä laittaessa saatan vilkaista hieman lookia. Kyllä me kaikenikäisinä kelvataan ja onhan meillä koko ajan myös toisia ikääntyviä kohtalotovereita.
Elämäilo ja eloisat kasvot kaunistavat kenet vain. Kyllä on tämä photoshopattujen nuorten mainosnaamojen paine näköjään tehnyt pahaa jälkeä.
Ihmiset saa vanhana usein pettyneen ilmeen naamalleen, koska ovat heittäneet elämänsä hukkaan.
Itse olen pokannut jo pienen palkintokaapin pullolleen voittoja miesten rumuuskilpailuista. Tiedättehän; menestys tekee tässäkin riippuvaiseksi.
Itämaiset kolleegat sanovat, ei hätää, odotamme vain aikaa, jolloin rumuus vaihtuu aste asteelta karismaksi.
Tunnen yhden kaverin joka on suorastaan klassisen ja tyylikkään ruma.
"Miten tästä selviän?"
selviät tiedostamalla sen että me kaikki vanhenemme ja lopulta kuolemme. se on helvetin helppoa hyväksyä koska kaikki ovat kuolleet meitä ennen. vaikeuksissa ei itku auta. saatanallinen ralli päälle vain. kovat selviää aina. itkulle ei ole sijaa. lässyilyyn ei ole elämässä varaa.
Jokainen vanhenee... kaikki maailman kaunottaret ovat jonain päivänä vanhoja, vanhuksia... ei kukaan ole ikinuori.
Olet ainakin ilmeisesti ollut nuorena ainakin nätti tai ainakin normaalin näköinen niillä pärjää jo elämässä koska olet tehnyt lapsiakin. Itse olen ollut nuoresta lähtien ruma, miesmäisen ja maskuliinisen näköinen ja sen vuoksi mua on vihattu, inhottu ja syrjitty koko elämä ja se jatkuu aina vaan. Olen itsekin jo 5-kymppinen. Eikä puhettakaan, että kukaan mies olisi lähestynyt lapsenteko tarkoituksessa tai missään muussakaan tarkoituksessa paitsi, että voi haukkua ja ilkkua.
Voin lohduttaa ettei ulkonäkö tunnu enää tärkeältä vanhemmalla iällä. Ei ainakaan niin pitäisi olla. Itsestään kannattaa pitää huolta ja pukeutua tyylikkäästi. Ikä näyttää antavan myös tasoitusta vähemmän kauniille, koska kauniitkin vanhenevat. On myös mukavaa ettei enää vislailla perään. Elämänarvot ovat jo paljon syvemmällä. Täytyy myöntää, että joskus peilin edessä nostan poskiani ja harmittelen muuttunutta ulkonäköäni. Tälläista elämä on. Kaikki me vanhenemme, niin miehet kuin naisetkin.
Hyväksy asia ja jatka elämääsi
Olet varmasti silti tavanomaisen ikäluokkaasi olevan näköinen? Mutta toisin kuin mä olen samaa ikäluokkaa, mutta olen poikkeavan ruma johtuen luustostani. Onhan sulla varmasti silti naisen luusto, naisen leuka-ja kasvonpiirteet? Luusto oikeasti on se joka ratkaisee täysin naisen ulkomuodossa oli sitten minkä ikäinen tahansa. Itse olin poikkeavan ja vastenmieleisen ja luotaantyöntävän näköinen jo teininä se siis johtui valtavan kookkaasta, leveästä ja paksusta luustonrakenteestani.
Minulla on aina ollut purentavika. Kun lapsuudessa minulle suunniteltiin oikomisrautoja, niin hammaslääkäri päätti että "et sinä niitä rautoja kuitenkaan pidä". Olin sen verran pieni, etten osannut vaatia vanhempia muualle minua viemään ja heille tuon hammaslääkärin päätös riitti.
Myöhemmin itse joskus halusin hampaitani oiottavan, mutta ei se niin "helposti" enää olisi onnistunutkaan, vaan olisi vaatinut pitkien oikomishoitojen lisäksi leukaleikkauksen. Kävin hammaslääketieteellisellä korkeakoulullakin ottamassa selvää miten hampaitani voisi oikoa. Siellä vihjailtiin että purentavikani on vain kosmeettista (vaikka ei ollut) ja hyvin töykeää kohtelua sain sen lisäksi että jouduin odottamaan pitkään aina käynneilläni, ennen kuin minut otettiin vastaan. En jaksanut tuota hoitoa vaan keskeytin ennen kuin se ehti alkaakaan.
Nyt olen jo sen verran iäkäs, ettei ole mitään mielenkiintoa alkaa oikomishoitoja, tuskinpa niihin enää pääsisinkään. Olen oppinut katsomaan itseäni siten, etten huomaa virheitäni, ellen niitä ala tuijottamaan. Mutta tottakai toiset ihmiset huomaavat. Kerran työpaikalla kaksi naista seurassani alkoivat moittia erästä julkisuuden henkilöä siitä, ettei hän ollut hoidattanut hampaitaan (etuhampaiden välissä oli pieni rako). Yhtäkkiä nuo naiset menivät hyvin vaikean näköisiksi kun heille varmaan tuli mieleen minun purentavikani. :P
Olen joskus ajatellut, että elämäni olisi voinut olla toisenlaista, jos olisin silloin lapsena saanut oikomisraudat, eikä olisi ollut niin näkyvää haittaa ulkonäössä. Kun kasvoissa on jotakin "rumaa" niin sitä on aika vaikea peittää. Hiukan surettaa joskus kun näen hammaslääkärien mainoksia, että "jokainen voi saada kauniin hymyn" - minä en voi saada. Hampaani ovat muuten kyllä siistit ja hoidetut. Mutta varmasti tämä purentavirheeni saa jotkut ihmiset ajattelemaan, että en ole huolehtinut ulkonäöstäni - mutta kun ei se ole aina ollut minun haluistani kiinni.
Olen elämässäni kohdannut monia ihmisiä, joilla on ollut todella vakavia sairauksia ja siinä valossa tällainen oma ongelma on tietysti pienempi. Unohdan usein purentavikani pitkiksi ajoiksi, enkä sitä ajattele ollenkaan. Mutta varmasti se on vähintäänkin alitajunnassa haittaamassa. Luin kerran miehestä, joka omaa runsasta alkoholitaustaansa ja rikoksiaan selitteli sillä, että hänellä' oli toinen pikkusormi vähän viallinen. Niin, mitäpä tuohon sanoisi. Ehkä minussakin olisi ollut ainesta vaikka minkälaiseen rikolliseen? Mutta onneksi ei sentään niin pahasti vielä ainakaan asiat ole. Alkoholiakaan en ota juuri ollenkaan.
Niin minäkin olen vasta 50 ja muistutan tätä aika pahasti ja oikeastaan vielä rumempi.
http://img.yle.fi/uutiset/kuvituskuvat/article8769314.ece/ALTERNATES/w960/pääsiäinen noita akka luuta somiste koristelu.jpg
Ihminen vanhenee,sille ei voi mitään.Mutta asialle voi tehdä sen verran,että vaihtaa hiustyyliä, opettelee vähän meikkaamaan ja käyttää kivanvärisiä vaatteita.
Osaan arvioida ihmisten iän melko lailla nappiinsa, oli he sitten laitettuja ja laittamattomia. Kyllä eletty ikä huokuu ihmisestä: liikkeet, kehon rakenne (iho, jäsenet, ryhti) ja olemus.
Iäkäskin on ilo katsella, jos jaksaa ehostaa, pukeutua kauniisti. Se harmaus ja iänpatina saa uutta hohtoa värein ja sopivin pukimin.
Eipä ne pinkit värit ja huulipunat paljoaa enää nuorekkaksi meikäläistä tee päinvastoin saan vain myötähäpeällisiä reaktioita kaikesta "laittautumisestani" huolimatta. Rupsahtanut ja elähtanyt eukko, ei voi mitään.