PÄÄTÖKSENTEKO 9.12.2015
VATT:n tutkimus: Pikkukuntien äänestäjien taktikointi onnistui
VATT:n tutkimuksen mukaan pienten liitoskuntien äänestäjät ovat onnistuneet keskittivät ääniään muutamille oman kunnan ehdokkaille ja pystyneet siten vaikuttamaan lähipalveluiden saatavuuteen myös kuntaliitosten jälkeen.
VATT:n erikoistutkijoiden Tuukka Saarimaan ja Janne Tukiaisen tutkimus perustui laskelmaan siitä, millainen liitoskuntien valtuustojen kunnittainen paikkajakauma olisi ollut vuoden 2004 ehdokkailla ja äänillä, mutta vuoden 2008 vaalien uudella kuntajaolla.
Tutkimuksen keskeinen kysymys oli, reagoivatko äänestäjät siihen, miten kattavan paikallisen edustuksen oma kunta olisi saanut uuteen liitoksen jälkeiseen valtuustoon vaalilaskelman perusteella.
Tulosten mukaan pienten kuntien äänestäjät keskittivät ääniä muutamille oman kunnan ehdokkaille, koska ääniä keskittämällä paikallisia ehdokkaita on mahdollista saada puoluelistojen sisällä suuremman liitoskumppanin ehdokkaiden edelle.
Äänten keskittäminen oli sitä voimakkaampaa, mitä vähäisemmäksi paikallinen edustus uhkasi vaalilaskelman mukaan jäädä ja mitä kauempana uuden liitoskunnan keskuksesta vanhan kunnan asukkaat asuivat. Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että lähipalvelujen saatavuuden turvaaminen on keskeinen äänestyspäätöstä ohjaava tekijä.
Suomessa tehtiin vuosien 2004 ja 2008 kuntavaalien välissä 47 kuntaliitosta, joissa oli mukana 130 kuntaa.
VATT:n tutkimus: Pikkukuntien äänestäjien taktikointi onnistui
VATT:n tutkimuksen mukaan pienten liitoskuntien äänestäjät ovat onnistuneet keskittivät ääniään muutamille oman kunnan ehdokkaille ja pystyneet siten vaikuttamaan lähipalveluiden saatavuuteen myös kuntaliitosten jälkeen.
VATT:n erikoistutkijoiden Tuukka Saarimaan ja Janne Tukiaisen tutkimus perustui laskelmaan siitä, millainen liitoskuntien valtuustojen kunnittainen paikkajakauma olisi ollut vuoden 2004 ehdokkailla ja äänillä, mutta vuoden 2008 vaalien uudella kuntajaolla.
Tutkimuksen keskeinen kysymys oli, reagoivatko äänestäjät siihen, miten kattavan paikallisen edustuksen oma kunta olisi saanut uuteen liitoksen jälkeiseen valtuustoon vaalilaskelman perusteella.
Tulosten mukaan pienten kuntien äänestäjät keskittivät ääniä muutamille oman kunnan ehdokkaille, koska ääniä keskittämällä paikallisia ehdokkaita on mahdollista saada puoluelistojen sisällä suuremman liitoskumppanin ehdokkaiden edelle.
Äänten keskittäminen oli sitä voimakkaampaa, mitä vähäisemmäksi paikallinen edustus uhkasi vaalilaskelman mukaan jäädä ja mitä kauempana uuden liitoskunnan keskuksesta vanhan kunnan asukkaat asuivat. Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että lähipalvelujen saatavuuden turvaaminen on keskeinen äänestyspäätöstä ohjaava tekijä.
Suomessa tehtiin vuosien 2004 ja 2008 kuntavaalien välissä 47 kuntaliitosta, joissa oli mukana 130 kuntaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että lähipalvelujen saatavuuden turvaaminen on keskeinen äänestyspäätöstä ohjaava tekijä.
Suomessa tehtiin vuosien 2004 ja 2008 kuntavaalien välissä 47 kuntaliitosta, joissa oli mukana 130 kuntaa."
#no, mutta uusi Sote vie palvelut maakuntakeskuksiin, siis taasss päin p tä, riittääkö kämäen taxit suhaamaan kokkola oulu kajaani joissain tapauksissa jopa rovaniemi kun oyssi on tukossa
Siinä maakunnassa on sellainen kompa että siinä yritetään saada pienet kunnat liitoksiin että pystyisivät liitoksien avulla saamaan maakunnan hallintoon oman alueen edustajia sen verran ettei isot keskitä heidän alueelta palveluja omiin nurkkiin. Toisena keinona käyttävät valtionavustuksien pois vetoa ja verokattoa joka pakottaa monet kunnat liitoksiin kun ei riitä rahat vaikka soterahoitus menee valtiolle. Kunnat joutuu laskemaan veroja kun hallitusohjelmassa on merkintä ettei kokonaisveroaste saa nousta. Valtio tekee jonkin soteveron ja se vero on kunnilta pois. Ei riitä rahat koulujen ylläpitoon yms. kun verotulot romahtaa ja se ajaa kunnat liitoksiin.
Viime vuosien aikan liittyneet kunnat perusteli liitoksia sillä ettei he yksin pysty maksamaan sotemenoja ja siksi liittyivät ettei sotepalvelut katoa kunnasta. Kärsämäkisten ei tarvitse pelätä liitoksia kukaan ei kelpuuta kärsämäkeä joka tuo liitoksiin pelkkää velkaa. Reporahojen perään itkevät vieläkin mutta jättävät kertomatta että velkaa on paljon enemmän.
Kunhan mennään maakuntaan kärsämäkiset tekee saman tempun. Yksi tai kaksi ehdokasta listoille ei enempää muuten äänimäärät hajoaa eikä yksikään pääse. Kun ehdolle laitetaan yksi tai kaksi molemmat voi päästä. Sillä mitään väliä ole onko siellä yksi tai kaksi kun vastassa on helposti 50. Siksi niihin liitoksiin pitäisi päästä että yhden tai kahden sijaan alueelta pääsisi parikymmentä mutta ei onnistu on niin riitasisa naapureita ja jokainen vetää kotiinpäin.