Kukahan se mahtoi olla.
Nootti 1961 tilattiin Suomesta.
Oikeistodemari
4085
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Unto Varjonen
Paavo Lipponen
Ei sitä Suomesta tilattu, mutta SKP:n johto tiesi nootin tulosta viikon etukäteen ja se pääsi jopa vaikuttamaan nootin sisältöön. Nimittäin Aarne Saarisen mukaan SKP:n aiempi puheenjohtaja Aimo Aaltonen ja pääsihteeri Ville Pessi pyysivät lisämään alkuperäiseen tekstiin, jossa puhuttiin vain muiden maiden uhasta, että "Suomessa oli "tiettyjä piirejä", jotka olisivat pyrkineet muuttamaan Suomen ulkopoliittista suuntausta pois Paasikiven-Kekkosen linjalta, ja että eräät suomalaiset sanomalehdet levittivät vaarallista "sotapsykoosia"."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noottikriisi#Suomen_asema
"Tietyt piirit" halusivat ainoastaan palauttaa maahan demokratian. He eivät halunneet sotaa Ryssän kanssa. Mutta he halusivat rähmälläänolon lopettamista. Tiivistetysti sanottuna olisi pitänyt palata Paasikivi-Kekkosen linjalta Paasikiven linjalle. Nootissa oli vain ja ainoastaan kyse siitä että K-linja joka muuten toimi ohi Maalaisliiton virallisen puolueorganisaation halusi varmistaa "Timon" jatkokauden. Joka ei olisi ollut itsestäänselvyys. Kansalta ryöstettiin valta ja seuraavat vapaat presidentinvaalit olivat vasta 1982.
Toivomus YLE:lle. Eikö esimerkiksi Unto Varjonen ja muut Asevelisosialistit olisi olleet sopivampi aihe draamasarjalle kuin maanpetturi Hertta Kuusinen. Vituttaa jo nyt kuinka Kuusisesta tullaan tekemään sankari.
Itse asiassa SKP joutui paitsioon K-linjan hoitaessa luottamuksellisisa ja ystävällisiä idänsuhteita.
Aimo Aaltonen ja Ville Pessi olivat Suomen Kommunistisen Puolueen narsistisia toimihenkilöitä, jotka luultavasti vain itseään korostaakseen sekaantuivat NKP:n noottiin. Vaikea uskoa, että edes he uskoivat, että "Suomen surkein puhuja", Olavi Honka voisi nousta presidentiksi.
Tottakai Honka olisi vaihdettu pätevämpään ehdokkaaseen ennen valitsijamiesvaalia.
:D
Totta kai Oikeistodemariin.
Leskinen vs. Kekkonen 1962 olisi ollut aika kiehtova asetelma. Ainakin demokratia olisi toteutunut. Tiukalle tuo olisi mennyt. En osaa sanoa lopputuloksesta. Olisi voinut kääntyä kummin päin tahansa.
Väinö Leskinen ei käynyt missään tapauksessa ehdokkaaksi yhteisrintaman porvarillisille puolueille, koska hän oli niin vahvasti demari. Yhteisehdokkaan piti olla joko täysin aktiivipolitiikan ulkopuolelta tai maalaisliittolainen. Parhaimpina vaihtoehtoina pidetyt sitoutumaton piispa Martti Simojoki, maalaisliiton Viljami Kalliokoski ja pari muuta sitoutumatona ehdokasta kieltäytyivät ja vasta Olavi Honka suostui.
Poliittiseen yhteistoimintaan ei kerta kaikkiaan käy se, että annetaan jonkun osapuolen hyötyä muiden kustannuksella. Se merkitsisi poliittista itsemurhaa.
Mutta SDP toki olisi yksinään voinut asettaa Leskisen ehdokkaakseen ja toivoa, että hän saa ääniä muiden puolueiden kannattajilta.
Olisihan kokoomus hyötynyt. Sinipunahallituksen pääministerin paikan myötä. Tarkoitan nyt Valitsijamiesvaalia. Tottakai Porvarillisella ehdokkaalla oltaisiin menty sinne asti.
Varmaa on se että mitä tahansa oltiin valmiina tekemään ja sopimaan että Konsti Kekki saadaan pois virasta. Jos Presidentti olisi vaihtunut Ryssä olisi aikansa mouhonnut "taantumuksellisista oikeistovoimista" ja jättänyt meidät sitten rauhaan todettuaan tilanteen.
Nyt oli kysymys siitä erikoisesta tilanteesta, että useampi puolue päätti asettaa jo valitsijamiesvaaliin yhteisen ehdokkaan. Ainahan itse valitsijamiesten suorittamien vaalien "pudotuspelissä" ja finaalissa on siirrytty muiden puolueiden ehdokkaiden taakse, milloin milläkin motiivilla.
Sitä paitsi kokoomuksen oma ehdokas ei ollut mikään "tottakai", sillä kokoomus lähti Hongan luovuttua presidentinvaaleihin kokonaan ilman ehdokasta ja äänesti pääkallonpaikalla ensimmäisellä kierroksella suoraan Urho Kekkosta. Aika omituinen juttu, eikö vain?
Kokoomus alkoi "hoipertelemaan".
Konsti Kekki pelkäsi tosissaan joutuvansa lähtemään Presidentinlinnasta. Lakimiehenä tiesi varmaan että olisi saattanut joutua ns. tilille tekosistaan.
Hoiperteli vielä pahemmin siinä vaiheessa, kun yhteistä ehdokasta haettiin poliittisesti leimautuneiden ehdokkaiden joukosta. Toiseen leiriin kuuluvan istuvan presidentin taakse on aina helpompi mennä kuin tulla leimatuksi takinkääntäjäksi väärämielisen haastajan taakse menemällä.
Ei todellakaan pelännyt. Honka oli surkea vastaehdokas toisin kuin olisi ollut Viljami Kalliokoski.
Tarkoitatko että Kalliokoski olisi saanut Maalaisliiton Anti-Kekkoslaiset liikkeelle. Totta. Sitten homma olisi ollut ns. avoin.
Puoluekurin nimissä Anti-Kekkoslaiset olisivat äänestäneet pitkin hampain Kekkosta.
Tiedä puoluekurista, mutta osa niistä, jotka kahdeksan vuotta myöhemmin siirtyivät SMP:n äänestäjiksi, olisivat saattanut Kalliokoskea äänestääkin. Vähän vaikea sanoa, kuinka suuri osa, sillä vielä vuonna 1962 pientilojen tulevaisuus ei näyttänyt yhtä heikolta kuin vuonna 1970. Ei liene kuitenkaan sattumaa, että Kalliokosken kotikunta Halsua oli tällöin muistaakseni Suomen vennamolaisin kunta.
Yhdessä asiassa Demarit voisivat ottaa oppia Maalaisliitosta. Siellä on aina seisottu johtajan takana vaikka ns. eriseuraa oltaisiinkin.
Vuonna 1982 Vennamo tuki Koivistoa niin innokkaasti että Koivisto jopa vähän vaivaantui yhdessä vaalitentissä. G.C. Ehrnroth oli myös Koiviston tukimiehiä. Olin silloin 14-v. Sen tarkemmin en asiaa muista.
Muistelet vääriä vaaleja. Vuonna 1982 SMP:llä oli ehdokkaanaan Veikko Vennamo ja vasta vuoden 1982 valitsijamiesvaaleissa SMP:n ehdokkaana oli Mauno Koivisto.
Piti olla: vasta vuoden 1988 valitsijamiesvaaleissa SMP:n ehdokkaana oli Mauno Koivisto.
Kyllä oli vuodesta 1982 kysymys. Hannu Lehtilä "Tuntematon Koivisto" sivu 80. Veikko Vennamo oli toki puolueen virallinen ehdokas. Saivatko yhden valitsijamiehen joka äänesti suoraan Koivistoa.
Toki myös toverit vasemmalta eli suurin osa SKDL:n valitsijamiehistä äänesti heti ensimmäisellä kierroksella Mauno Koivistoa. Etkö heitä muistanut?
Tämä oli osa Honka-liiton revanssia 1982. Moni oikeistolainen äänesti Koivistoa. Korkeasta äänestysprosentista (86,8) päätellen moni äänesti ensimmäistä kertaa Presidentinvaalissa sitten vuoden 1956.
Melkoinen revanssi, kun myös SKDL liittyi Honka-liittoon.
Unohdin. Kalevi Kivistöhän oli Koiviston tukimiehiä K-linjan vallankaappausyrityksen aikana 1981. Näistä vuoden 1981 tapahtumista löytyy seikkaperäinen kuvaus Lehtilän kirjassa.
Vuonna 1988 Mauno Koivisto ei sitten enää kelvannutkaan Kalevi Kivistölle sen kummemmin ensimmäisellä kuin toisellakaan kierroksella.
Ei tarvittukaan. Suoraselkäinen em. Valtioneuvos Harri Holkeri antoi tukensa Koivistolle. Honka-liitto kosti kolmannen kerran. Edellinen oli 30.4.1987.
Novosibirskissä oli siihen aikaan maailman suurin saha. Siellä sahattiin Kekkosta silmään, niin Suomessa kaatui Honka. Taisi muuten olla joku...hetkinen..kukahan tilasi nootin? Olikohan sama äijä, joka uhosi sodan aikoihin, että ryssistä tehdään jauhelihaa. Taisi itsekin joutua syömään sianläskisoosia.
Noottia ei tilattu, vaan se oli vain yksi episodi kylmän sodan ja erityisesti Berliinin kriisin aikaisessa suurvaltapolitiikassa. Suomen sisäpoliittinen tilanne lisättiin tekstiin vasta ennen nootin lähettämistä lyhyesti nootin loppuun SKP:n puheenjohtajan Aimo Aaltosen ja pääsihteeri Ville Pessin toivomuksesta.
Rautkallion mukaan Kommunisteilla ja Berliinin kriisillä ei ollut osaa eikä arpaa Noottikriisissä. Mielenkiintoista.
Hannu Rautkallio oli muutaman vuoden ristiretkellä Paavo-isänsä puolesta. Valvontakomissio vaati hänet vangittavaksi sotarikollisena, koska oli toiminut Itä-Karjalassa keskitysleirin komendanttina. Hannu Rautkallio liitti Kekkosen jotenkin tähän vangitsemisvaiheeseen.
Ristiretki päättyi jo vuosia sitten, emmekä kuule Hannu Rautkalliosta enää mitään.
En oikein usko tähän. Kyllähän akateeminen maailma itsessään valvoo että objektiivisuus säilyy tutkimustyössä.
Rautkallion kollegoiltaan saama palaute todistaa, että kyllä sitä valvottiinkin. ;-)
Edesmennyt parlamentaarikko kertoi , että talvella -60/61 olisi Helsingin maalaisliittolaisissa piireissä liikkunut huhua, että vaaleissa tulee tapahtumaan yllättävä käänne, joka muuttaa tilanteen Kekkosen hyväksi.