Septin teko käynnissä, aika pieni tila joten täytyy yrittää maksimoida koko, näyttää että siitä tulisi noin 40 litrainen.
Tyhjennysventtiili: tankin pohjaan, alaspäin.
Täyttö/pöntöltä: aivan tankin yläreunaan, sivulta. Onko ok. Tilaa joutsen kaulalle ei juuri ole, mutta eikö tankki toimi lapon estona?
Tyhjennysventtiili: tankin pohjaan, alaspäin.
Täyttö/pöntöltä: aivan tankin yläreunaan, sivulta. Onko ok. Tilaa joutsen kaulalle ei juuri ole, mutta eikö tankki toimi lapon estona?
Vastaukset 34
Vanhimmat
Oletko harkinnut, että painovoimalla pohjan läpi tyhjennys jäisi pois ja tyhjentäisit reilulla käsipumpulla mereen. Tai 3-tiehanan kautta kannen läpi pumppuasemalle. Olisi luultavasti tilan ahtaudessa parempi. Eikä menisi tukkoon niin herkästi. Eikä olisi väliä, vaikka alaosa olisi vesirajan alla, ei joutsenkaulan tarvetta, isompi säiliö, yksi läpivienti vähemmän.
Pohjassa olevan venttiilin päälle kasaantuu tuotos ja on altis tukkeutumaan. Jos päädyt omaan suunnitelmaan, voin kertoa kokemuksesta, miten avataan
Ongelma on että tilaa ei ihan oikeasti ole muille ratkaisuille...
Täyttö tulisi sivusta, ihan ylhäältä, kuten myös huohotus. Sitten suoraan alas poisto, ehkä 50cm vedenpinnan yläpuolella, matkaa ulos noin 1,5m.
Aika rajoitetusti mahdollisuuksia.
Onko paradta hitsauttaa tankkiin 38mm putkenpäät joihin letkut tupla klemmareilla, vai jotkut kierteelliset jutut?
Juuri tuolla tavalla minulla septi on ratkaistu, vain ulosvientiin on lyhyempi matka. Pohjaventtiilin luo tein haaroituksen imutyhjennykselle, kun se tuli pakolliseksi. Siis pohjaventtiili kiinni tavara kertyy septiin, avaamalla menee mereen tai voi imutyhjentää ja pitää venttiilin kiinni. Yksinkertaisin mahdollinen järjestelmä, sisältää vain yhden T-kappaleen ja yhden venttiilin. Kerran on tullut tukos, silloin pohjaventtiili oli jämähtänyt puoliksi kiinni ja tukos muodostui sen päälle. Tämä tietenkin tapahtui keväällä pian vesillelaskun jälkeen ja venttiili tuli vaihdettua veneen vesillä ollessa läpivienti kumitulpalla tukittuna. Tuota lukuunottamatta vessa on toiminut kuin junassa ja nyt se venttiilikin on Trudesignin komposiittiinen.
Kuten jo joku sanoi, ei kahta klemmaria tarvita, mutta ne yhdet kannattaa olla mallia tukeva, siis näiden tapaisia: http://www.salhydro.fi/fi/tukevat-letkunkiristimet-din-3017
Sinullahan olisi tilaa tuplakoolle, jos luovut alaspäin tyjentämisestä?
Täytyy tehdä vessan pöytätasoon reikä siinä tapauksessa ja pilsseihin jne. ei mahdu senkään kokoista..
Muut mahdollisuudet tarkoittaisivat yli 5-7m letkuja mikä ei tunnu järkevältä. Ja paino menisi ihan väärään paikkaan, keulaan tai perään
40 litraa kuulostaa turhan pieneltä. Itsellä on 70 litraa, joka riittää juuri ja juuri kahdelle kolmeksi päiväksi, kun ei käydä ollenkaan maissa. Muuten ajatuksesi asenuksesta on ok. Kaikki liitännät tehdään hitsaamalla. Tuplaklemmareita ei tarvita, kun ollaan vedenpinnan yläpuolella. Ei niistä kustannuksen lisäksi mitään haittaakaan ole. Putkenpäät sen verran tankista ulos, että mahtuisi vaikka triplaklemmarit.
Kerroit että 70 l septitankki juuri ja juuri riittää kahdelle hengelle kolmeksi päiväksi. Meillä 40 l on riittänyt hyvin. Vessa on Lavac.
Noin isojen eroavaisuuksien selitys ei voi olla tuotosten määrässä vaan vessan huuhteluveden määrässä. Eri tyyppisissä vessoissa on erilainen huuhtelusysteemi, myös pumppujen tyyppi vaihtelee - samoin pumppaajien ;-)
Ehkäpä vakuumi-toimisissa pytyissä kuluu vähemmän vettä -> tankki täyttyy hitaammin.
Meillä on asennettu suunnilleen niin kuin olet kaavaillut. Täyttoputki on säiliön kyljessä ihan yläreunassa ja tyhjennysputki lähtee tankin pohjasta. Pohjaläpiviennin sulun päällä on T-kappale jonka toinen haara on johdettu ylös kannen läpi imutyhjennystä varten. Septi-imuri tyhjentää siis myös tuon merityhjennysreitin melkein kokonaan.
Paljon heittelee "arvaukset" kahden hengen tarpeista muutamaksi paivaksi. Joku täyttää 70 litraisen tankin ja joku pärjää hienosti puolet pienemmällä.
Jostain luin että perus venevessan huuhtelu olisi noin 2 litraa. 40 L tankilla vessassa siis voisi kaydä teoriassa 20 kertaa, esim kolmessa päivässa lähes seitsemän kertaa päivässä. Kuulostaa ihan järkevältä kahdelle hengelle. Tosin moni ei ole samassa satamassa kolmea päivää ja usein on satamassa myös vessat/saunat jne..?
Meillä 80 litran septi täyttyy vähän yli viikossa. Kaksi aikuista. Jos on vieraita , niin noin 4-5 päivää.
Septin yläreunassa sivulla on tulo pöntöstä ja huohotin. Septin alareunsta (ei siis pohjasta) lähtee letku 3-tie venttiilille. Siitä joko imutyhjennyksen (kansi) tai pohjhan läpi käsipumpulla. Hyvin toimii. Itse tein 1112 vuotta sitten koko systeemin eli hitsasin säiliöstä lähtien, sain maksimoitua septin koon laipioiden välin. Letkut halkaisijaltaan 50 mm.
Aika vanha systeemi tuo 1112 vuotta sitten tehty
Uudessa Hanse 415:ssa näyttää olevan 35L septi... Eiköhänse minun 40L ole ihan riittävä. Tarkoitus on kuitenkin purjehtia ja välillä nauttia satamista, eika istua satamassa p****lla...
Kiitokset kommenteista, kaikille. Yritän muistaa kertoa myös miten projekti loppuu...
Itseasiassa kaikissa Hanseissa on standardi 35L / vessa. Esim 505:ssa 2X35L
Nuo Hansen septit eivät ole tätä päivää Suomessa eikä Ruotsissa. Niitä joutuu imutyhjentämään jatkuvasti. Imutyhjennyksen hankaluus panee Hansen omistajien lainkuuliaisuuden liian suurelle koetukselle. Tuo 415:n septi on suorastaan vitsi. Vähimmäismitoitus tulisi Suomeen tuotavissa veneissä olla vähintään 10 l/makuupaikka.
Tankkeja voi tehdä kaksi, jos yksi ei riitä. Niiden kytkemiseksi systeemin on lukuisia eri vaihtoehtoja.
Meillä oli firstissä (40.7) alkuperäisasennuksena 24 litran pönttö. Se ei kyllä riittänyt mihinkään. Tuli ruksattua lisävarustelistaan, mutta eipä tullut kysyttyä tilavuutta...
Koska tuo oli? 5-6 vuotta sitten tilatun Beneteau Oceaniksen 2 septitankkia olivat molemmat 80 l kokoisia. 46 jalan veneessä 80 80 l tuntuvat sopivan kokoisilta tankeilta. Outoa, että vain hieman pienemmässä Beneteaun veneessä on noin paljon pienempi tankki.
Kommenttien perusteella 35-45L per vessa on sopiva. Veneeni on nopea cruiser/racer joten painoa ei haluta väärään paikkaan...
Jos/kun molemmissa vessoissa on tankit niin kapasiteettiä olisi about 70-80 litraa
Koetin arvioida näiden sivujen wc-käyttäjien tankkitarvetta sen perusteella, mikä kuulemma on hyvä. Vaihteluväli on 5.5-11.7 L/hlö/vrk. Itse arvaan ylärajalle niin saamme helpon normin: 10 L/h/vrk, mikä oman kokemukseni perusteella voi olla sopiva.
Keskieurooppalaisten veneiden pieni tankki selittyy käyttötarpeella. Marinassa chartermatkalla yövytään ja wc on lähellä. Tankki on tarpeeton. Imutyhjennyspaikkoja ei ole. Ankkuripaikalla yötarpeet tankkiin ja aamulla lähdön jälkeen tyhjennetään mereen. Normaalisti reissussa tankkia ei tarvita vaan kaikki tuotos suoraan mereen.
Septitankki on outo nimi., holding tankki olisi parempi.
"Keskieurooppalaisten veneiden pieni tankki selittyy käyttötarpeella." Kuinka niin pieni tankki? Beneteau 46 holding tanks 2 x 80 = 160 l ja Bavaria 46 (nykyinen malli) holding tank 210 l.
Et ole ilmeisesti viimeaikoina purjehtinut Turkin vesillä. Nykyään septien imutyhjennys on lähes pakollinen, sitä ja tyhjennysten litramäärää myös valvotaan BlueCard-seurantajärjestelmällä.
Missä olet tavannut Blue Cardin?
Yllä mainitaan Hanse 415:n tankiksi 35 L ja Bene 407:n 24 L. Jos jollakin on purjeveneessä 160-210 L holdingtankkitilavuus niin se on varmaan poikkeusellisen suurta.
Nykyään Muglan alueelle Turkkiin (Kas-Bodrum väli) tullessa Blue Cardin saa yhdessä Transit Login kanssa. Blue Card on luottokortin tapainen kortti, jolla imutyhjennyksen yhteydessä päivitetään veneiden septin käytön valvontatietokantaa. Tavoitteena on herkän ja Turkissa harvinaisen sisäsaariston luonnon säilyttäminen terveenä kasvavasta veneilyturismista huolimatta.
Tuolla alueella on imutyhjennysasemia aika runsaasti. Lisäksi ainakin Fethiyen lahdella ankkuripaikalle voi kännykällä tilata tyhjennysaluksen imaisemaan septi, jos lahdelta ei halua jollekin tyhjennyspaikalle lähteä.
http://mavikart.cevre.gov.tr/brosurler/blue_card_English.pdf
Ei isot septitankit ole mitenkään harvinaisia uusissa veneissä, esimerkiksi nuo mainitut Beneteaun ja Bavarian isohkot veneet ovat hyvin tavallisia charterkäytössä.
Iso septitankki on ainakin Turkissa mukava, esimerkiksi noiden isompien Oceanisten ja Bavarioiden 160-210 L tankkien johdosta lomapurjehduksia ei tarvitse suunnitella vessatarpeiden mukaan, kuten joillain veneillä joutuu tekemään.
Mikä on isojen charterveneiden keskimääräinen miehistökoko? Vessatuotoksen määrä riippuu tietenkin henkilöluvusta.
Omilla veneillään pitkiä matkapurjehduksia tekevien hekilöluvu on tavallisimmin kaksi, mies nainen. Miksi 160-210 litran uloste- ja virtsatankki olisi heille "mukava"?
Laske itse mukava tankin koko, kun 2 tai 3 henkilöä on veneessä ja ollaan viikko vesillä luonnonsatamia kierrellen.
Tai voinhan minä sen sinulle laskea, kun en tunne matematiikkataitojasi ja kirjoittamasi ei taitoja oikein tue. Siis oletuksena täällä jo todettu 1 henkilön septin käyttötarve huuhteluvesineen on noin 10 L/vrk. Siis 2 henkilöä tarvitsee viikon luonnonsatamien kiertelyyn tankkitilaa 140 L. Ja vielä, septtjärjestelmän toimintaa turvaa runsas huuhteluveden käyttö, siis tankki mieluusti selvästi yli 140 L. M.O.T.
Minua hämmästyttää se, että palstan ahkerat kirjoittavat kehuvat vain harvoin käyvänsä satamissa, kiertelevät mieluummin syrjäisten saarten poukamia. Ja 24 L septitankki muka riittää :)
Ja vielä, mitä se riittävän kokoinen septitankki haittaa, vaikka poikkeaisi lähes päivittäin satamiin ja käyttäisi tankin kapasiteetista niillä tavallisimmilla reissuillaan vain kolmanneksen?
"Et ole ilmeisesti viimeaikoina purjehtinut Turkin vesillä. Nykyään septien imutyhjennys on lähes pakollinen, sitä ja tyhjennysten litramäärää myös valvotaan BlueCard-seurantajärjestelmällä."
Vuoden 1997 jäkeen veneeni on ollut Bodumin, Marmariksen, Fetiyen marinoissa neljää vuotta lukuunottamatta eli yli 10 v. ajan. Ja on heinäkuusta 2015 Bodrumissa. eikä silloinkaan tyrkytetty Blue Cardia. Imutyhjennysasemien lisääntymisen viime vuosina olen noteerannut, mutta mitään tyhjennysvalvontaa ei vielä ole tullut vastaan enkä ole koskaan käyttänyt. Hyvä tietää, kiitos tiedosta!
First 40,7 on myös oikeasti hyvin purjehtiva vene joka on tehty purjehtimiseen eikä ankkurissa/satamassa makoiluun.
Parisataa litraa sitä itseään on todella paljon. Jos olettaa että vessa käynti tuottaa 2-4litraa..
F40,7:lla voi käydä 12 mailin rajalla reilussa tunnissa, Oceaniksella ja Bavalla siihen menee lähes tupla-aika. Eri tarkoituksiin tehdyt veneet.
Tuon kokoisten (LYS1) veneiden nopeudesta saa hyvän kuvan esim. Helsinki-Tallinna kisasta.
Bavarian Cruiserit oli sijoilla 1 ja 2
Firstit oli sijoilla 17, 20, 21, 22 32 ja 38
Mitä tuo kertoisi edes periaatteessa veneiden välisistä nopeuseroista?
Ketjun aiheesta eli septistä ei kerro mitään.
Venenopeudesta ei kerro mitään.
Kertoo ainoastaan, että joko Bavarioilla ja Firsteillä on väärä tasoitus. Tai Bavarian miehistöt purjehtivat tasoitukseen nähden nopeasti ja Firstit hitaasti.
Veneen nopeuden näkee kohtuu hyvin lys-luvusta, muttei ollenkaan lys-kisatuloksista. Lys-kisassa yritetään selvittää miehistöjen paremmuutta. Kymmenen kisan keskiarvo saattaa kertoa jotain siitä. Yhdessä kisassa tuurilla saattaaa olla ratkaiseva merkitys. Bavaria kruiserilla kisatataan usein kokemattomalla miehistöllä, joten sen lys-luvun mukainen vauhti on helppo saavuttaa.
Noiden molempien Bavarioiden todellinen keskinopeus oli yli 8 solmua. Vain yksi First ylsi samaan, muut Firstit kaukana takana, nopeudet 7-7,5 solmua.
Minulle on yhdentekevää onko joku Bava tai First toistaan hieman nopeampi tai hitaampi. Matkapurjehduksessa pienillä nopeuseroilla ei ole käytännön merkitystä, ei varsinkaan pitkillä purjehduksilla. Kesälomalla ehtii hyvin käydä vaikkapa Englannissa, kiertää Jyllannin ympäri tai ihailla Lysefjordin maisemia. Ehtiminen riippuu purjehtimisen ja satamissa oleilun suhteesta.
LYS-kisat on asia erikseen.
Helsinki-Tallina on erityisen arpajaiskisa. Melkein yhtä kompassisuuntaa ajaen lähdöstä maaliin ja LYS-luokat tasoituslähtönä. Lähtöajan merkityksen ääritapaus oli viime vuonna, kun yksi varastanut 31.7 palasi linjalle ja oli sen takia pari tuntia sisarveneitään jäljessä. Tänä vuonna ensimmäiset lähtijät joutuivat ajamaan jonkun verran kryssiasetuksilla, perässä tulijat ajelivat alusta loppuun sivutuulissa. LYS-luvun pitäisi kuitenkin edustaa suorituskykyä reitillä, jossa on kaikkia tuulensuuntia.
Limfjordin (Jyllanti) kautta Lysefjordiin (Norge) ja sieltä Englantiin ja takaisin kotiin? Ei oikein onnistu tavaomaisena lomapurjehduksena.