Onko kanssaveneilijöillä ajatusta, käsitystä

Toiveena, tavoitteena on, että vielä täältä irti saadaan ihan järkeviäkin ketjuja.

ABF kirjoitti:

Toiveena, tavoitteena on, että vielä täältä irti saadaan ihan järkeviäkin ketjuja.

VHF-kanavaa 16 kuuntelevat edelleen kaikki kauppa-alukset, rajavartiosto, tulli ja kaikki meripelastusorganisaatiot.

Avun kutsumiseen merellä VHF on siis edelleen ylivoimainen väline.

VHF:n kantama toki on rajoitettu: purjeveneen maston huipusta enimmilläänkin vain 20--30 mailia, muilla asennustavoilla tietysti vähemmän. Tästä seuraa, että alueilla, joilla ranta on tuota kauempana ja kauppa-alukset tuota harvemmassa, VHF:llä ei hätävälineenä ole paljon käyttöä. Suomen rannikolla purjehdittaessa kännykkä riittää hyvin.

Toisaalta on hyvä muistaa, että VHF on ainoa väline, jolla saa missä tahansa Itämerellä lähes aina puheyhteyden merenkulun ammattilaiseen, joka tietää, miten hätätilanteessa toimitaan. Hän osaa tulla itse apuun tai välittää kutsun eteenpäin, jotta apu tulee mahdollisimman nopeasti.

VHFonhyvä kirjoitti:

VHF-kanavaa 16 kuuntelevat edelleen kaikki kauppa-alukset, rajavartiosto, tulli ja kaikki meripelastusorganisaatiot.

Avun kutsumiseen merellä VHF on siis edelleen ylivoimainen väline.

VHF:n kantama toki on rajoitettu: purjeveneen maston huipusta enimmilläänkin vain 20--30 mailia, muilla asennustavoilla tietysti vähemmän. Tästä seuraa, että alueilla, joilla ranta on tuota kauempana ja kauppa-alukset tuota harvemmassa, VHF:llä ei hätävälineenä ole paljon käyttöä. Suomen rannikolla purjehdittaessa kännykkä riittää hyvin.

Toisaalta on hyvä muistaa, että VHF on ainoa väline, jolla saa missä tahansa Itämerellä lähes aina puheyhteyden merenkulun ammattilaiseen, joka tietää, miten hätätilanteessa toimitaan. Hän osaa tulla itse apuun tai välittää kutsun eteenpäin, jotta apu tulee mahdollisimman nopeasti.

Lue lisää

20-30 M on normaali kuuluvuus kahden purjeveneen mastoanennin välillä. Laivoissa (siis isommissa) antenni on korkeammalla ja se voi olla enenmmän vahvistava, koska laivat ei juuri kallistu, joten kuuluvuus on pidempi. Sitten vielä kuuluvuus maassa 300 m korkealla oleviin antenneihin on huomattavan paljon parempi. En ole kokeillut toiseen suuntaan, mutta Turku Radion lähetykset kuuluvat Gotlannin pohjoisosaan saakka ja Tallin Radio pääkaupunkiseudun saaristoon ja satamiin. Itämerellä tuskin on kohtia, joissa jokin maa-asema ei kuuluisi molempiin suuntiin hyvällä purjeveneen mastoasennukselle.

Kännykällä tulee ongelmia jo Suomenlahden ja Ahvenanmeren ylityksissä. Saattaa näkyä kenttämittareissa palkkeja, mutta kannattaa kokeilla soittaa veneen kännykästä toiseen. Omissa testeissä ei ole toiminut muutamaan tuntiin. Tekstiviesti saattaa mennä paremmin läpi, mutta viiveellä.

Joakim1 kirjoitti:

20-30 M on normaali kuuluvuus kahden purjeveneen mastoanennin välillä. Laivoissa (siis isommissa) antenni on korkeammalla ja se voi olla enenmmän vahvistava, koska laivat ei juuri kallistu, joten kuuluvuus on pidempi. Sitten vielä kuuluvuus maassa 300 m korkealla oleviin antenneihin on huomattavan paljon parempi. En ole kokeillut toiseen suuntaan, mutta Turku Radion lähetykset kuuluvat Gotlannin pohjoisosaan saakka ja Tallin Radio pääkaupunkiseudun saaristoon ja satamiin. Itämerellä tuskin on kohtia, joissa jokin maa-asema ei kuuluisi molempiin suuntiin hyvällä purjeveneen mastoasennukselle.

Kännykällä tulee ongelmia jo Suomenlahden ja Ahvenanmeren ylityksissä. Saattaa näkyä kenttämittareissa palkkeja, mutta kannattaa kokeilla soittaa veneen kännykästä toiseen. Omissa testeissä ei ole toiminut muutamaan tuntiin. Tekstiviesti saattaa mennä paremmin läpi, mutta viiveellä.

Lue lisää

20-30 mailia toppiantennilla ja 25 watin lähetysteholla on hyvä nyrkkisääntö kantamalle, jossa sekä lähetys että vastaanotto maa-asemien, laivojen ja toisten purjeveneiden kanssa toimii hyvin.

Pidemmillä etäisyyksillä vastaanotto veneeseen toimii, mutta lähetys ei välttämättä kuuluu yhtä kauas. Meillä antenni on noin 20 metrissä, ja kaukaisimmat laiva-AISit näkyvät jopa 60 mailiin.

Olisiko mahdollista, että esimerkiksi jotkin suomalaiset laivat linkittäisivät Turku Radion lähetyksiä Itämerellä?

VHFonhyvä kirjoitti:

20-30 mailia toppiantennilla ja 25 watin lähetysteholla on hyvä nyrkkisääntö kantamalle, jossa sekä lähetys että vastaanotto maa-asemien, laivojen ja toisten purjeveneiden kanssa toimii hyvin.

Pidemmillä etäisyyksillä vastaanotto veneeseen toimii, mutta lähetys ei välttämättä kuuluu yhtä kauas. Meillä antenni on noin 20 metrissä, ja kaukaisimmat laiva-AISit näkyvät jopa 60 mailiin.

Olisiko mahdollista, että esimerkiksi jotkin suomalaiset laivat linkittäisivät Turku Radion lähetyksiä Itämerellä?

Lue lisää

Miksi vastaanotto toimisi, mutta lähetys ei? AISin lähetysteho on 12,5 W eli puolet meri-VHF:stä. Pitäisi siis kuulua helposti yhtä pitkälle kuin AIS. Rannikkoasemissa lähetysteho on 25-100 W, joten ne voivat kuulua pidemmälle.

15 m mastonhuippuantennin ja 100 m rannikkoaseman välillä pitäisi yhteyden toimia yli 60 M 25 W teholla laskukaavojen mukaan. Paljon pidemmälle voi kuulua hyvällä tuurilla.

En usko, että kukaan linkittää.

VHFonhyvä kirjoitti:

VHF-kanavaa 16 kuuntelevat edelleen kaikki kauppa-alukset, rajavartiosto, tulli ja kaikki meripelastusorganisaatiot.

Avun kutsumiseen merellä VHF on siis edelleen ylivoimainen väline.

VHF:n kantama toki on rajoitettu: purjeveneen maston huipusta enimmilläänkin vain 20--30 mailia, muilla asennustavoilla tietysti vähemmän. Tästä seuraa, että alueilla, joilla ranta on tuota kauempana ja kauppa-alukset tuota harvemmassa, VHF:llä ei hätävälineenä ole paljon käyttöä. Suomen rannikolla purjehdittaessa kännykkä riittää hyvin.

Toisaalta on hyvä muistaa, että VHF on ainoa väline, jolla saa missä tahansa Itämerellä lähes aina puheyhteyden merenkulun ammattilaiseen, joka tietää, miten hätätilanteessa toimitaan. Hän osaa tulla itse apuun tai välittää kutsun eteenpäin, jotta apu tulee mahdollisimman nopeasti.

Lue lisää

Lisäksi ruotsissa kuuluu viralliset säätiedotukset ja varoitukset monen moisista asioista kuten väylien turvalaitteista=merimerkit, FM radiollakin usein pimentoja, mutta VhF pelittää luotettavasti.

Kännykkä/tabletit ne vaan ei saa yhteyttä useassakaan paikassa Suomessa/Ruotsissa rannikolla ja saaristossa.

Menikö se niin, että vhf:ät linkittävät toisten vhf:ien kautta vai muistanko/käsittänyt väärin?

vanharadiolupa kirjoitti:

Lisäksi ruotsissa kuuluu viralliset säätiedotukset ja varoitukset monen moisista asioista kuten väylien turvalaitteista=merimerkit, FM radiollakin usein pimentoja, mutta VhF pelittää luotettavasti.

Kännykkä/tabletit ne vaan ei saa yhteyttä useassakaan paikassa Suomessa/Ruotsissa rannikolla ja saaristossa.

Menikö se niin, että vhf:ät linkittävät toisten vhf:ien kautta vai muistanko/käsittänyt väärin?

Lue lisää

Olet käsittänyt väärin, ei mitään sellaista linkitystä ole. Ei sinun vhf:si välitä muiden viestejä, ellet itse lähetä eteenpäin kuulemaasi sanomaa.

Sekoitatkohan siihen, että Turku Radiolla ja vastaavilla on "orja-lähettimiä" pitkin rannikkoa? Ne eivät kuitenkaan ole mitään varsinaisia linkkejä vaan ikään kuin lisäantenneja.

AIS-liikenteelle on olemassa toistimia.

Millä välineellä juttelet toisessa veneessä olevan kaverin kanssa esimerkiksi keskellä Suomenlahtea tai missä tahansa avomerellä, jossa e ole gsm-kenttää?

MikäVälineAvomerellä kirjoitti:

Millä välineellä juttelet toisessa veneessä olevan kaverin kanssa esimerkiksi keskellä Suomenlahtea tai missä tahansa avomerellä, jossa e ole gsm-kenttää?

Ei kai merellä lähdetä hölöttämään muiden venekuntien kanssa?

Sitäpaitsi VHF:aa ei sääntöjen mukaa saa käyttää jutusteluun, se on asiaviestintään.

gfgfdgfdgfsd kirjoitti:

Ei kai merellä lähdetä hölöttämään muiden venekuntien kanssa?

Sitäpaitsi VHF:aa ei sääntöjen mukaa saa käyttää jutusteluun, se on asiaviestintään.

VHF:ää saa käyttää jutusteluun veneestä toiseen.

Miksi ajattelit, että ei saisi?

Entä miten vastaisit tuohon alkuperäiseen kysymykseeni?

Muotoillaan vielä toisinkin: millä välineellä pyydät hätätilanteessa apua keskellä Suomenlahtea?

Osui joukkoon normaaliin tapaan besserwisser, jolle kysymys oli tietenkin "turha ja toistuva", mutta joka kerta nähtävästi hieman "ylimielisesti" vastaa - miksi ihmeessä ?

MikäVälineAvomerellä kirjoitti:

VHF:ää saa käyttää jutusteluun veneestä toiseen.

Miksi ajattelit, että ei saisi?

Entä miten vastaisit tuohon alkuperäiseen kysymykseeni?

Muotoillaan vielä toisinkin: millä välineellä pyydät hätätilanteessa apua keskellä Suomenlahtea?

Lue lisää

Satelliitipuhelimella.
Saatan myös käydä netissä apua odotellessa ja katsoa sähköpostin.
Epirb saa puolestaan lähetellä paikkatietoa ilmna, että siihen tarvitse kiinnittää sen kummempaa huomiota.

Otan molemmat mukaan palstuslautalle ja läppärin myös. Voi katsella vaikka elokuvia netistä apua odotellessa. Miten elokuvat näkyy VHF:llä

OlenkoVanhanaikainen kirjoitti:

Satelliitipuhelimella.
Saatan myös käydä netissä apua odotellessa ja katsoa sähköpostin.
Epirb saa puolestaan lähetellä paikkatietoa ilmna, että siihen tarvitse kiinnittää sen kummempaa huomiota.

Otan molemmat mukaan palstuslautalle ja läppärin myös. Voi katsella vaikka elokuvia netistä apua odotellessa. Miten elokuvat näkyy VHF:llä

Lue lisää

Satelliittipuhelin on hyvä peli, mutta koska sillä saa yhteyden vain yhteen paikkaan kerrallaan, se ei korvaa VHF:ää. Eikä VHF korvaa satelliittipuhelinta. EPIRBillä apu tulee Suomenlahdella todennäköisesti paljon hitaammin kuin VHF:llä tai satelliittipuhelimella. Valtamerellä tilanne voi olla toinen, ja siellä VHF on hätävälineenä melko käyttökelvoton.

Oletko kokeillut astua läppärin kanssa pelastuslauttaan ja sitten käytellä sitä lautassa? Tyypillisessä pelastuslautan käyttötilanteessa on akuutti hengenvaara. Silloin ei mietitä läppäreitä tai elokuvia netistä.

Tämä voisi muuten olla ihan oman keskustelunsa aihe: pelastuslautta tositilanteessa. Veikkaan, että moni hankkii pelastuslautan ilman mitään käsitystä siitä, miten ja millä edellytyksillä sitä käytetään. Pelastuslautta voi luoda myös suurta turvallisuudentunnetta, jolle ei välttämättä ole perusteita. Pelastuslauttaan siirtyminen ei todellakaan tarkoita sitä, että olet pelastunut, vaikka se pelastumisen mahdollisuuksia parantaakin.

OlenkoVanhanaikainen kirjoitti:

Satelliitipuhelimella.
Saatan myös käydä netissä apua odotellessa ja katsoa sähköpostin.
Epirb saa puolestaan lähetellä paikkatietoa ilmna, että siihen tarvitse kiinnittää sen kummempaa huomiota.

Otan molemmat mukaan palstuslautalle ja läppärin myös. Voi katsella vaikka elokuvia netistä apua odotellessa. Miten elokuvat näkyy VHF:llä

Lue lisää

Miten otat keskellä Suomenlahtea yhteyden toiseen veneeseen, jossa ei ole satelliittipuhelinta?

LisääKysymyksiä kirjoitti:

Miten otat keskellä Suomenlahtea yhteyden toiseen veneeseen, jossa ei ole satelliittipuhelinta?

Mikä olisi tarve sellaista yhteyttä ottaa?

VHF-aiheen tiimoilla nostetaan näköjään lähes poikkeuksetta esiin yhtenä argumenttina alusten välinen yhteydenpito. Kukaan ei kuitenkaan perustele, mihin sitä yhteydenpitoa tarvittaisiin. Liekö perustelun esittäjille sitten itselleen niin itsestäänselvää, että haluavat vesillä ollessaan hölöttää kavereidensa tai peräti ihan tuntemattomien kanssa?

MikäVälineAvomerellä kirjoitti:

VHF:ää saa käyttää jutusteluun veneestä toiseen.

Miksi ajattelit, että ei saisi?

Entä miten vastaisit tuohon alkuperäiseen kysymykseeni?

Muotoillaan vielä toisinkin: millä välineellä pyydät hätätilanteessa apua keskellä Suomenlahtea?

Lue lisää

Ainakin silloin, kun minä olen SRC-lupani suorittanut, painotettiin sitä, että VHF-liikenteessä tulee pitäytyä tiiviiseen ja vain oikeaa asiaa sisältävään kommunikaatioon. Nimenomaan painotettiin sitä, että siellä ei saa harrastaa samanlaista höpöttelyä kuin LA-kanavilla oli yleistä.

Turvallisuusvälineenä minäkin pitäisin satelliittipuhelinta parempana.

cold.truth.is.freezing kirjoitti:

Mikä olisi tarve sellaista yhteyttä ottaa?

VHF-aiheen tiimoilla nostetaan näköjään lähes poikkeuksetta esiin yhtenä argumenttina alusten välinen yhteydenpito. Kukaan ei kuitenkaan perustele, mihin sitä yhteydenpitoa tarvittaisiin. Liekö perustelun esittäjille sitten itselleen niin itsestäänselvää, että haluavat vesillä ollessaan hölöttää kavereidensa tai peräti ihan tuntemattomien kanssa?

Lue lisää

Niin... viestintävälineitä ei varmaankaan tarvita, jos ei ole tarvetta viestiä.

EiTarvitseEi kirjoitti:

Niin... viestintävälineitä ei varmaankaan tarvita, jos ei ole tarvetta viestiä.

Sitähän minä tässä yritän perätä, että mikä se viestintätarve teillä vhf-intoilijoilla oikein on?

Jokaisenhan pitää harkita omalta kohdaltaan tarve. Myös niin päin, että miettii sen, onko jonkun mainitsema tarve omalla kohdalla lainkaan merkityksellinen.

(Vertailuesimerkkinä, kun nyt viestinnästä puhutaan: 90-luvulla joku kännykkäoperaattori, jonka verkko kattoi vain isoimmat kaupungit ja ensisijaisesti pääkaupunkialueen, haastoi markkinoinnissa asiakkaita miettimään, tarvitsevatko he Ivalossakin toimivaa liittymää, jos eivät koskaan käy Ivalossa. Minusta se oli hyvä kysymys.)

TekniikkaTutuksi kirjoitti:

Satelliittipuhelin on hyvä peli, mutta koska sillä saa yhteyden vain yhteen paikkaan kerrallaan, se ei korvaa VHF:ää. Eikä VHF korvaa satelliittipuhelinta. EPIRBillä apu tulee Suomenlahdella todennäköisesti paljon hitaammin kuin VHF:llä tai satelliittipuhelimella. Valtamerellä tilanne voi olla toinen, ja siellä VHF on hätävälineenä melko käyttökelvoton.

Oletko kokeillut astua läppärin kanssa pelastuslauttaan ja sitten käytellä sitä lautassa? Tyypillisessä pelastuslautan käyttötilanteessa on akuutti hengenvaara. Silloin ei mietitä läppäreitä tai elokuvia netistä.

Tämä voisi muuten olla ihan oman keskustelunsa aihe: pelastuslautta tositilanteessa. Veikkaan, että moni hankkii pelastuslautan ilman mitään käsitystä siitä, miten ja millä edellytyksillä sitä käytetään. Pelastuslautta voi luoda myös suurta turvallisuudentunnetta, jolle ei välttämättä ole perusteita. Pelastuslauttaan siirtyminen ei todellakaan tarkoita sitä, että olet pelastunut, vaikka se pelastumisen mahdollisuuksia parantaakin.

Lue lisää

Joo, ja kiva olis nähdä miten läppäri pojun elektroniikka pelittää uimareissun jälkeen, veikkaan, että tollanen poju saa edes lauttaa käännettyä tai jaksa veltoilla lihaksillaan sinne nousta, kun aina löhöää ja katselee netflixistä homo pornoa, tosin vasemman käden puristus on kohdallaan...Vit.n meri Spede "sähköpostia&leffoja"

cold.truth.is.freezing kirjoitti:

Mikä olisi tarve sellaista yhteyttä ottaa?

VHF-aiheen tiimoilla nostetaan näköjään lähes poikkeuksetta esiin yhtenä argumenttina alusten välinen yhteydenpito. Kukaan ei kuitenkaan perustele, mihin sitä yhteydenpitoa tarvittaisiin. Liekö perustelun esittäjille sitten itselleen niin itsestäänselvää, että haluavat vesillä ollessaan hölöttää kavereidensa tai peräti ihan tuntemattomien kanssa?

Lue lisää

Ehkä harvemmin huviveneellä on tarvetta ottaa yhteyttä toiseen alukseen. Itsellä oli viime veneilykaudella pari tilannetta, joissa kysyin kauppa-alukselta mitä he aikovat tehdä. Bornholmin lähellä pimeässä muutin suuntaa väistääkseni kauppa-alusta, kun näkyi sen molemmat mastovalot linjassa ja hetikohta oman käännökseni jälkeen mokomat kääntyivät minua kohti... GSM-puhelimella asia ei olisi selvinnyt, VHF:llä pari lyhyttä repliikkiä radiossa ja epäselvä tilanne oli korjattu.

LisääKysymyksiä kirjoitti:

Miten otat keskellä Suomenlahtea yhteyden toiseen veneeseen, jossa ei ole satelliittipuhelinta?

Miksi se pitäisi ottaa toiseen veneeseen yhteyttä sillä puhelimella?

cold.truth.is.freezing kirjoitti:

Ainakin silloin, kun minä olen SRC-lupani suorittanut, painotettiin sitä, että VHF-liikenteessä tulee pitäytyä tiiviiseen ja vain oikeaa asiaa sisältävään kommunikaatioon. Nimenomaan painotettiin sitä, että siellä ei saa harrastaa samanlaista höpöttelyä kuin LA-kanavilla oli yleistä.

Turvallisuusvälineenä minäkin pitäisin satelliittipuhelinta parempana.

Lue lisää

"Ainakin silloin, kun minä olen SRC-lupani suorittanut, painotettiin sitä, että VHF-liikenteessä tulee pitäytyä tiiviiseen ja vain oikeaa asiaa sisältävään kommunikaatioon. Nimenomaan painotettiin sitä, että siellä ei saa harrastaa samanlaista höpöttelyä kuin LA-kanavilla oli yleistä."

VHF:ssä on ns. leisure kanavat (L1, L2 ja L3) joilla voi harrastaa vähän vapaamuotoisempaa kommunikointia huviveneiden kanssa. Otat yhteyden kaveriin kanavalla 16 ja siirrytte huvivenekanavalle. Siellä sittten päätätte yhdessä mihin satamaan menette tai mitä reittiä voi tulla johonkin luonnonsatamaan syvyyden puolesta. Tai mitä asiaa teillä nyt sitten keskekänne onkaan. Itse kommunikoin apuveneen kanssa, apuvene käy luotaamassa mahdollisia luonnonsatamaia ja reitteijä sinne. Paikat katsdotaan etukäteen kartasta ja apuvene menee edeltä tarkistamaan (kulkee 28 knt, apubeneessä kaikuluotain). Kätevää. Ja löytää upeita suojaisia paikkoja.

Sen minkä soisin yleistyvän on se, että vierasvenesatamissa olisi meri-VHF. Voisi etukäteen varata paikan tai edes kysyä, onko vielä tilaa kuinka hyvin. Vaikka ennen poikkeamista väylältä kyseiseen satamaan. Kun illalla etsii paikkaa, niin ei viitsisikäydä katsomassa, kun usein siihen menee se 20-30 min (riippuen kuinka kaukana satama on "pääväylästä").

käytönvhfäää kirjoitti:

"Ainakin silloin, kun minä olen SRC-lupani suorittanut, painotettiin sitä, että VHF-liikenteessä tulee pitäytyä tiiviiseen ja vain oikeaa asiaa sisältävään kommunikaatioon. Nimenomaan painotettiin sitä, että siellä ei saa harrastaa samanlaista höpöttelyä kuin LA-kanavilla oli yleistä."

VHF:ssä on ns. leisure kanavat (L1, L2 ja L3) joilla voi harrastaa vähän vapaamuotoisempaa kommunikointia huviveneiden kanssa. Otat yhteyden kaveriin kanavalla 16 ja siirrytte huvivenekanavalle. Siellä sittten päätätte yhdessä mihin satamaan menette tai mitä reittiä voi tulla johonkin luonnonsatamaan syvyyden puolesta. Tai mitä asiaa teillä nyt sitten keskekänne onkaan. Itse kommunikoin apuveneen kanssa, apuvene käy luotaamassa mahdollisia luonnonsatamaia ja reitteijä sinne. Paikat katsdotaan etukäteen kartasta ja apuvene menee edeltä tarkistamaan (kulkee 28 knt, apubeneessä kaikuluotain). Kätevää. Ja löytää upeita suojaisia paikkoja.

Sen minkä soisin yleistyvän on se, että vierasvenesatamissa olisi meri-VHF. Voisi etukäteen varata paikan tai edes kysyä, onko vielä tilaa kuinka hyvin. Vaikka ennen poikkeamista väylältä kyseiseen satamaan. Kun illalla etsii paikkaa, niin ei viitsisikäydä katsomassa, kun usein siihen menee se 20-30 min (riippuen kuinka kaukana satama on "pääväylästä").

Lue lisää

Minkä hiton takia vierassatamat hommaisivat vhf:ia, kun puhelin on keksitty? Niille se on täysin turha ylimääräinen menoerä, kun lisäksi pitäisi huolehtia siitä, että kaikilla töissäolevilla on asianmukainen käyttölupa.

Micce66_ kirjoitti:

Ehkä harvemmin huviveneellä on tarvetta ottaa yhteyttä toiseen alukseen. Itsellä oli viime veneilykaudella pari tilannetta, joissa kysyin kauppa-alukselta mitä he aikovat tehdä. Bornholmin lähellä pimeässä muutin suuntaa väistääkseni kauppa-alusta, kun näkyi sen molemmat mastovalot linjassa ja hetikohta oman käännökseni jälkeen mokomat kääntyivät minua kohti... GSM-puhelimella asia ei olisi selvinnyt, VHF:llä pari lyhyttä repliikkiä radiossa ja epäselvä tilanne oli korjattu.

Lue lisää

Mikäli laiva näyttää päälle käyvän, lyödään hanat kaakkoon ja kadotaan horisonttiin. Ei siinä ole tarvis kysellä mitäö laiva meinaa.

Mylcrem kirjoitti:

Mikäli laiva näyttää päälle käyvän, lyödään hanat kaakkoon ja kadotaan horisonttiin. Ei siinä ole tarvis kysellä mitäö laiva meinaa.

Jeps. Ja mennään nollamarginaalilla. Entä sitten kun hanoja kaakkoon lyödessä kone saanoo uaaammm ja sitten on vähän enemmän hiljaista konehuoneessa ja rundikello näyttää nollaa? Hups.

Kivempi olisi, että tietää laivan tulevan tähän noin 10 minuutin päästä tuon saaren takaa ja lähtee pois rauhassa väylältä jo ennen sen kohtaamista.

Ja noissa olisi aika mukava olla väline, jolla ottaa nopeasti ja luotettavasti laivan brygalle yhteyden, että "kaverit hei, viittittekö vähän huomioida minut tässä keskellä väylää...".

Vaikuttaa hiukan siltä, että sinä olet ainoa joka saa tästäkin aiheesta palstalla kiksejä.

ABF kirjoitti:

Vaikuttaa hiukan siltä, että sinä olet ainoa joka saa tästäkin aiheesta palstalla kiksejä.

Ime poju venttiiliä....

dummy kirjoitti:

Ime poju venttiiliä....

Tuntuu olevan niitä sun juttujas.

Mitähän ne "vähänkin kaukaisemmat" paikat ovat, joihin mennessä vhf olisi välttämätön? Kun vielä erikseen puhut valtameristä eli ilmeisesti tuo aiempi viittasi vain Itämereen.

Eli ei siitä haittakaan tunnu olevan ;D
Mutta millainen on tämä "lupa" siihen välineeseen. Laite kun näkyy veneessä olevan, mutta vanhalla iällä ei enää näitä "kursseja" jaksaisi yli 30 vuoden veneilyn jälkeen . . . .

ABF kirjoitti:

Eli ei siitä haittakaan tunnu olevan ;D
Mutta millainen on tämä "lupa" siihen välineeseen. Laite kun näkyy veneessä olevan, mutta vanhalla iällä ei enää näitä "kursseja" jaksaisi yli 30 vuoden veneilyn jälkeen . . . .

Lue lisää

Ei siinä mitään kurssia tarvita. Lataat matskun Ficoran sivuilta ja katsot samalla, milloin on seuraava tenttitilaisuus tai jos siitä ei ole mainintaa, niin kysyt sähköpostilla tai soittamalla. Luet materiaalin ja menet tenttiin.

Ei VHF:sta haittaa ole, jos ei juuri hyötyäkään. AIS-vastaanotto on hyödyllinen turvallisuusväline ja kuten joku jo sanoi, VHF:n saa helposti siinä "ohessa". Ja ennen AIS-vastaanottoon pystyvän laitteen (ja tietysti AIS-tiedon näyttävän plotterin) hankkimista totesin joskus hyödylliseksi seurata VTS-kanavaa. Yhden kerran taisin sumussa Kustaanmiekkaa lähestyessä kysyä VTS-keskukselta, onko liikennettä. Mutta eipä ole kaikkina näinä vuosina vielä tullut eteen tilannetta, jossa olisi tarvinnut olla yhteydessä toiseen alukseen, joten siinä mielessä hyötyarvo on nolla. Jotkut ovat maininneet, että sillä voi ottaa yhteyttä vierassatamaan lähestyessä, minä olen aina hoitanut ne tilanteet kännykällä.

10-14 kirjoitti:

Ei siinä mitään kurssia tarvita. Lataat matskun Ficoran sivuilta ja katsot samalla, milloin on seuraava tenttitilaisuus tai jos siitä ei ole mainintaa, niin kysyt sähköpostilla tai soittamalla. Luet materiaalin ja menet tenttiin.

Ei VHF:sta haittaa ole, jos ei juuri hyötyäkään. AIS-vastaanotto on hyödyllinen turvallisuusväline ja kuten joku jo sanoi, VHF:n saa helposti siinä "ohessa". Ja ennen AIS-vastaanottoon pystyvän laitteen (ja tietysti AIS-tiedon näyttävän plotterin) hankkimista totesin joskus hyödylliseksi seurata VTS-kanavaa. Yhden kerran taisin sumussa Kustaanmiekkaa lähestyessä kysyä VTS-keskukselta, onko liikennettä. Mutta eipä ole kaikkina näinä vuosina vielä tullut eteen tilannetta, jossa olisi tarvinnut olla yhteydessä toiseen alukseen, joten siinä mielessä hyötyarvo on nolla. Jotkut ovat maininneet, että sillä voi ottaa yhteyttä vierassatamaan lähestyessä, minä olen aina hoitanut ne tilanteet kännykällä.

Lue lisää

Silmäilin pikaisesti tuon opuksen läpi. Hyötyyn nähden, taidan nyppäistä luurin flaikkarilta pois ja heittää roskikseen. Ei oikein viitsi noita "pätevyyksiä" tässä iässä.

ABF kirjoitti:

Silmäilin pikaisesti tuon opuksen läpi. Hyötyyn nähden, taidan nyppäistä luurin flaikkarilta pois ja heittää roskikseen. Ei oikein viitsi noita "pätevyyksiä" tässä iässä.

Taitaa olla käsittämättömin argumentti tuo "tässä iässä", mitä olen näillä palstoilla nähnyt. Eihän 30 v veneilykokemus edes mikään vaikuttava lukema ole. Minulla on 50 v kokemusta ja ainakin kerran vuodessa jonkinlaisella kurssilla istun.

vai.tässä.iässä kirjoitti:

Taitaa olla käsittämättömin argumentti tuo "tässä iässä", mitä olen näillä palstoilla nähnyt. Eihän 30 v veneilykokemus edes mikään vaikuttava lukema ole. Minulla on 50 v kokemusta ja ainakin kerran vuodessa jonkinlaisella kurssilla istun.

Lue lisää

Jokainen valintansa mukaan.
Alkaa varmasti sinulla olla niin paljon kokemusta ja kursseja käytynä, että unohtuu jo alkupäästä käydyt ;D

ABF kirjoitti:

Jokainen valintansa mukaan.
Alkaa varmasti sinulla olla niin paljon kokemusta ja kursseja käytynä, että unohtuu jo alkupäästä käydyt ;D

Varmasti moni asia on matkan varrella unohtunutkin. Siitä huolimatta eletyt ja veneillyt vuodet eivät ole mikään peruste olla oppimatta jotain uutta. Tai sitten on täysin valmis hautaan.

10-14 kirjoitti:

Ei siinä mitään kurssia tarvita. Lataat matskun Ficoran sivuilta ja katsot samalla, milloin on seuraava tenttitilaisuus tai jos siitä ei ole mainintaa, niin kysyt sähköpostilla tai soittamalla. Luet materiaalin ja menet tenttiin.

Ei VHF:sta haittaa ole, jos ei juuri hyötyäkään. AIS-vastaanotto on hyödyllinen turvallisuusväline ja kuten joku jo sanoi, VHF:n saa helposti siinä "ohessa". Ja ennen AIS-vastaanottoon pystyvän laitteen (ja tietysti AIS-tiedon näyttävän plotterin) hankkimista totesin joskus hyödylliseksi seurata VTS-kanavaa. Yhden kerran taisin sumussa Kustaanmiekkaa lähestyessä kysyä VTS-keskukselta, onko liikennettä. Mutta eipä ole kaikkina näinä vuosina vielä tullut eteen tilannetta, jossa olisi tarvinnut olla yhteydessä toiseen alukseen, joten siinä mielessä hyötyarvo on nolla. Jotkut ovat maininneet, että sillä voi ottaa yhteyttä vierassatamaan lähestyessä, minä olen aina hoitanut ne tilanteet kännykällä.

Lue lisää

Minusta tärkein ominaisuus on distress lähetys. Se on sellainen ominaisuus jota en aijo ikinä käyttää, mutta jos tarvetta sille on niin....

Tosimies linjoilla ?

Luultavasti niinhän siinä tosiaan kävisi.

Tuo avomeripurjehduskin on kyllä meidän lätäköissä sellainen "liioiteltu" suoritus.

ABF kirjoitti:

Tuo avomeripurjehduskin on kyllä meidän lätäköissä sellainen "liioiteltu" suoritus.

Varmaankin avomerijutut ovat liiottelua, jos flaikkariveneellä liikkuu. Mutta jos silti sattuu ulompia väyliä Marikseen saakka menemään, on AIS ihan hyvä juttu. Lähettävä on vielä parempi kuin vain vastaanottava.

ABF kirjoitti:

Tuo avomeripurjehduskin on kyllä meidän lätäköissä sellainen "liioiteltu" suoritus.

Tämä "Itämeri on lätäkkö" juttu on aina hauska.

15--20 m/s etelälounaasta Pohjois-Itämerellä tuottaa sellaisen aallokon, ettei "lätäköksi" uskoisi, ellei olisi netistä toisin lukenut.

Mitä tarkkaan ottaen tarkoitat liioitellulla suorituksella? Että Itämerellä ei ole avomerta, vai?

LätäkkömiehetVauhdissa kirjoitti:

Tämä "Itämeri on lätäkkö" juttu on aina hauska.

15--20 m/s etelälounaasta Pohjois-Itämerellä tuottaa sellaisen aallokon, ettei "lätäköksi" uskoisi, ellei olisi netistä toisin lukenut.

Mitä tarkkaan ottaen tarkoitat liioitellulla suorituksella? Että Itämerellä ei ole avomerta, vai?

Lue lisää

Onhan se ihan totta, että aivan mikä tahansa kohde Itämerellä on saavutettavissa niin, että varsinainen avomeriosuus on vain muutaman tunnin mittainen. Toki on mahdollista myös vetää suoraan yli vaikkapa Hanko-Visby niin, että pari päivää menee maata näkemättä.

54543545353 kirjoitti:

Onhan se ihan totta, että aivan mikä tahansa kohde Itämerellä on saavutettavissa niin, että varsinainen avomeriosuus on vain muutaman tunnin mittainen. Toki on mahdollista myös vetää suoraan yli vaikkapa Hanko-Visby niin, että pari päivää menee maata näkemättä.

Lue lisää

Esimerkiksi Helsingistä Visbyhyn olisi aika hassua mennä rantoja pitkin. Ja vaikka menisikin, on siinä ainakin yksi yli 30 mailin avomeriosuus. Moottoriveneellä ehkä muutama tunti? Yleensä Gotlantiin kyllä yleensä seilataan Suomesta avomerta pitkin. Kuten Viroonkin (ei, ei mennä rantoja pitkin Venäjän kautta, ei), jonne lyhin avomeriosuus lienee Porkkala-Naissaari 21--24 NM.

Kyllä noillakin matkoilla pääsee sopivalla tuulella ihan kunnon aallokkoon, eikä ole yhtään lätäkkö-fiilis.

Taitaa olla niin, että Itämeri on "lätäkkö" vain heille, jotka eivät koskaan poistu veneellään rannikolta saarten suojasta ja joille Kihdin ylitys on merkittävä purjehdussuoritus.

OnSeMeri kirjoitti:

Esimerkiksi Helsingistä Visbyhyn olisi aika hassua mennä rantoja pitkin. Ja vaikka menisikin, on siinä ainakin yksi yli 30 mailin avomeriosuus. Moottoriveneellä ehkä muutama tunti? Yleensä Gotlantiin kyllä yleensä seilataan Suomesta avomerta pitkin. Kuten Viroonkin (ei, ei mennä rantoja pitkin Venäjän kautta, ei), jonne lyhin avomeriosuus lienee Porkkala-Naissaari 21--24 NM.

Kyllä noillakin matkoilla pääsee sopivalla tuulella ihan kunnon aallokkoon, eikä ole yhtään lätäkkö-fiilis.

Taitaa olla niin, että Itämeri on "lätäkkö" vain heille, jotka eivät koskaan poistu veneellään rannikolta saarten suojasta ja joille Kihdin ylitys on merkittävä purjehdussuoritus.

Lue lisää

Tarkennetaan nyt sen verran . . . selvennykseksi. En purjehdi - enää, vaan liikun moottoriveneellä jossa matkavauhtia kykenee kohtalaisessa kelissäkin pitämään 20-25 solmua.
Minkäänlaista tervetta, ei menneisyydessä, nykyisyydessä eikä tulevaisuudessa ole ajaa helsingistä Visbyhyn, kaksi kertaa kyllä käyty, mutta koska kyse on ollut ja tulee olemaan ihan hupireissusta, ajetaan rannikkoa pitki hauskaa pitäen - siis Ruotsin rannikkoa, jossa muuten helvatin hienoja satamia.
Virossa on käyty, ei ongelmaa.
Aina myös ennen kuin liikenteeseen lähdetään, tarkistellaan säätiedotteet, eikä kertaakaan yli 30 vuoden aikana veneillessä, myrsky ole "yllättänyt".

Kyllä tämä meidän "meri" on lätäkkö, mutta hölmöilessä tietystikin tappava, kuten vesi aina. Kyse on kuitenkin siitä, onko tuosta VHF;stä minulle, minun käyttööni hyötyä, jotta sen vuoksi "pätevyyksiä" hankkisin. Mielenkiinnolla näitä juttuja lueskekelen.

OnSeMeri kirjoitti:

Esimerkiksi Helsingistä Visbyhyn olisi aika hassua mennä rantoja pitkin. Ja vaikka menisikin, on siinä ainakin yksi yli 30 mailin avomeriosuus. Moottoriveneellä ehkä muutama tunti? Yleensä Gotlantiin kyllä yleensä seilataan Suomesta avomerta pitkin. Kuten Viroonkin (ei, ei mennä rantoja pitkin Venäjän kautta, ei), jonne lyhin avomeriosuus lienee Porkkala-Naissaari 21--24 NM.

Kyllä noillakin matkoilla pääsee sopivalla tuulella ihan kunnon aallokkoon, eikä ole yhtään lätäkkö-fiilis.

Taitaa olla niin, että Itämeri on "lätäkkö" vain heille, jotka eivät koskaan poistu veneellään rannikolta saarten suojasta ja joille Kihdin ylitys on merkittävä purjehdussuoritus.

Lue lisää

"Yleensä Gotlantiin kyllä yleensä seilataan Suomesta avomerta pitkin. "

Tulepa pois sieltä poterostasi. Suurin osa Visbyn-kävijöistä ei tee noin vaan seilaa Baltian tai Ruotsin rannikon kautta.

ABF kirjoitti:

Tarkennetaan nyt sen verran . . . selvennykseksi. En purjehdi - enää, vaan liikun moottoriveneellä jossa matkavauhtia kykenee kohtalaisessa kelissäkin pitämään 20-25 solmua.
Minkäänlaista tervetta, ei menneisyydessä, nykyisyydessä eikä tulevaisuudessa ole ajaa helsingistä Visbyhyn, kaksi kertaa kyllä käyty, mutta koska kyse on ollut ja tulee olemaan ihan hupireissusta, ajetaan rannikkoa pitki hauskaa pitäen - siis Ruotsin rannikkoa, jossa muuten helvatin hienoja satamia.
Virossa on käyty, ei ongelmaa.
Aina myös ennen kuin liikenteeseen lähdetään, tarkistellaan säätiedotteet, eikä kertaakaan yli 30 vuoden aikana veneillessä, myrsky ole "yllättänyt".

Kyllä tämä meidän "meri" on lätäkkö, mutta hölmöilessä tietystikin tappava, kuten vesi aina. Kyse on kuitenkin siitä, onko tuosta VHF;stä minulle, minun käyttööni hyötyä, jotta sen vuoksi "pätevyyksiä" hankkisin. Mielenkiinnolla näitä juttuja lueskekelen.

Lue lisää

Tuon selvennyksen jälkeen sanoisin, että VHF:n hankkimiseen ei sinulla ole mitään syytä. Etenkään, jos sinulla on tutka, kuten tuollaisessa veneessä alkaa jo usein olla. Kuten taisin jo aiemmin sanoa, omasta mielestäni paras peruste VHF:n hankkimiselle on AIS, joka ei sinänsä tietysti edellytä VHF-radiota mutta kun ne saa kätevästi pakettina, niin miksipä ei ottaisi? Mutta AIS:n hyöty on suurin purjeveneelle tai uppoumanopeuksiselle moottoriveneelle, joka ei niin helposti pääse karkuun isompien alta. Sumussa se tietysti auttaa ketä vain, mutta tutka antaa ihan yhtä hyvä turvan silloin.

Lisäksi kantamakin on moottoriveneessä lyhyempi, koska antenni on väkisin alempana. Kipparissa oli jokunen vuosi sitten juttu moottoriveneestä, joka oli Baltian rannikon ja Gotlannin välillä joutunut vaikeuksiin (vika polttoaineensyötössä) ja yritti kutsua apua VHF:lla. Saivat yhteyden vasta, kun olivat päässet nilkuttamaan lähelle rannikkoa.

Hätäkutsuvälineenä satelliittipuhelin on minusta parempi ratkaisu.

54543545353 kirjoitti:

"Yleensä Gotlantiin kyllä yleensä seilataan Suomesta avomerta pitkin. "

Tulepa pois sieltä poterostasi. Suurin osa Visbyn-kävijöistä ei tee noin vaan seilaa Baltian tai Ruotsin rannikon kautta.

Lue lisää

Onko sinulla joku tilasto tuosta? Aika moni menee ainakin toiseen suuntaan Porkkalasta, Hangosta tai Utöstä. Itse olen mennyt useamman kerran suoraan pääkaupunkiseudulta. Vaikka menisi Baltian kautta, on lopulta n. 100 M avomerimatka päästä Gotlantiin. Ruotsin kautta "normaali" avomeriylitys on n. 60 M ellei sitten mene Öölannin kautta.

Joakim1 kirjoitti:

Onko sinulla joku tilasto tuosta? Aika moni menee ainakin toiseen suuntaan Porkkalasta, Hangosta tai Utöstä. Itse olen mennyt useamman kerran suoraan pääkaupunkiseudulta. Vaikka menisi Baltian kautta, on lopulta n. 100 M avomerimatka päästä Gotlantiin. Ruotsin kautta "normaali" avomeriylitys on n. 60 M ellei sitten mene Öölannin kautta.

Lue lisää

Ei ole tietenkään mitään tilastoja Gotlantiin purjehtijoiden reiteistä. Mutta eiköhän sitä nyt saa tuo saman järkevän oletuksen tehdä kuin sinäkin ;-) Vai mitä ajat takaa?

Minähän juuri kirjoitin tuon saman kuin sinäkin: yleensä seilataan Suomesta avomerta pitkin (eli esim. Porkkalasta, Hangosta tai Utöstä...)

Miksei sitä voi mennä suoraan Helsingistäkin, lienee vähän harvinaisempaa.

Minusta Riianlahden tai Ruotsin rannikon kautta kiertäminen on turhan pitkä lenkki, ja kuten sanottua, joka tapauksessa se 30 mailia avomerta tulee Gotlantiin pääsemiseksi, eli Öölannin pohjoiskärjestä.

54543545353 kirjoitti:

"Yleensä Gotlantiin kyllä yleensä seilataan Suomesta avomerta pitkin. "

Tulepa pois sieltä poterostasi. Suurin osa Visbyn-kävijöistä ei tee noin vaan seilaa Baltian tai Ruotsin rannikon kautta.

Lue lisää

Ei pidä paikkaansa, kyllä suurempi osa menee avomerta pitkin ainakin toisen suunnan. Ihan jo aikataulukysymysten takia näin.

OnSeMeri kirjoitti:

Ei ole tietenkään mitään tilastoja Gotlantiin purjehtijoiden reiteistä. Mutta eiköhän sitä nyt saa tuo saman järkevän oletuksen tehdä kuin sinäkin ;-) Vai mitä ajat takaa?

Minähän juuri kirjoitin tuon saman kuin sinäkin: yleensä seilataan Suomesta avomerta pitkin (eli esim. Porkkalasta, Hangosta tai Utöstä...)

Miksei sitä voi mennä suoraan Helsingistäkin, lienee vähän harvinaisempaa.

Minusta Riianlahden tai Ruotsin rannikon kautta kiertäminen on turhan pitkä lenkki, ja kuten sanottua, joka tapauksessa se 30 mailia avomerta tulee Gotlantiin pääsemiseksi, eli Öölannin pohjoiskärjestä.

Lue lisää

Ettei noille avomeripurjehdusta vieroksuville tulisi kuvaa liian lyhyestä reitistä Öölannin kautta Visbyseen, käytännössä etäisyys pitää laskea satamasta toiseen. Silloin se tarkoittaa Öölannin kohdalla Byxelkrokia, koska kyse ei ole suojaisesta saaristoreitistä. Byxelkrok - Visby väli on 48 mailia.

Nuorempana menin useita kertoa välin Hki/Hanko-Kiel tai Hanko-Köpis ilman välipysähdystä Visbyseen (tai Bornholmiin/Christiansöhön). Nykyisin, kuten viime kesänäkin, poikkesin Itämerta ylittäessä ainoastaan Kalmariin. Kalmarissa tapaa joka kesä suomalaisveneitä. Useimmat taitavat purjehtia Visbyn kautta, osa suoraan Utöstä/Hangosta, osa varmaankin rannikkoa pitkin ainakin toiseen suuntaan. Tilastoja siitä mitä kukin tekee ei ole ja miksi pitäisi olla? Olisko jollain tilastolla tarkoitus osoittaa, ettei vhf:ää tarvita suomalaissa veneissä??

Joakim1 kirjoitti:

Onko sinulla joku tilasto tuosta? Aika moni menee ainakin toiseen suuntaan Porkkalasta, Hangosta tai Utöstä. Itse olen mennyt useamman kerran suoraan pääkaupunkiseudulta. Vaikka menisi Baltian kautta, on lopulta n. 100 M avomerimatka päästä Gotlantiin. Ruotsin kautta "normaali" avomeriylitys on n. 60 M ellei sitten mene Öölannin kautta.

Lue lisää

Ei tuosta tietenkään mitään tilastoja minullakaan ole vaan ihan perustan väittämäni siihen, mitä on tullut ihmisten kanssa puhuttua. Jaksa nyt laskea ihan tarkasti, mutta 30-40 sellaista venekuntaa tiedän, jotka ovat Gotlannissa käyneet. Ja meidän perhe tietysti päälle. On siinä joukossa pari venettä, jotka ovat tehneet tuon suoran vedon, mutta poikkeus se on. Totta kai on mahdollista, että minun otokseni nyt vain jostain syystä poikkeaa rajusti valtavirrasta. Mutta miksipä niin olisi?

Hiukan muuten liioittelet välimatkoissasi. Ventspilsista on n. 80 mpk ja toisella puolen Västervikin kohdilta n. 50.

54543545353 kirjoitti:

Ei tuosta tietenkään mitään tilastoja minullakaan ole vaan ihan perustan väittämäni siihen, mitä on tullut ihmisten kanssa puhuttua. Jaksa nyt laskea ihan tarkasti, mutta 30-40 sellaista venekuntaa tiedän, jotka ovat Gotlannissa käyneet. Ja meidän perhe tietysti päälle. On siinä joukossa pari venettä, jotka ovat tehneet tuon suoran vedon, mutta poikkeus se on. Totta kai on mahdollista, että minun otokseni nyt vain jostain syystä poikkeaa rajusti valtavirrasta. Mutta miksipä niin olisi?

Hiukan muuten liioittelet välimatkoissasi. Ventspilsista on n. 80 mpk ja toisella puolen Västervikin kohdilta n. 50.

Lue lisää

Taitaa sittenkin poiketa valtavirrasta. Tunnen varmasti ainakin yhtä monta Gotlannin-kävijää, mutta ei tule mieleen yhtäkään, joka ei ainakin toista suuntaa tekisi avomeren kautta oikaisten. Toiseen suuntaan on ihan luonnollistakin mennä rantoja pitkin, miksi mennä Gotlantiin saakka käydäkseen vain Gotlannissa. Gotlantia pidemmälle mennessä kannattaa jättää rannat väliin molempiin suuntiin ja yhtä hyvin Gotlantikin saman tien.

Joakim1 kirjoitti:

Onko sinulla joku tilasto tuosta? Aika moni menee ainakin toiseen suuntaan Porkkalasta, Hangosta tai Utöstä. Itse olen mennyt useamman kerran suoraan pääkaupunkiseudulta. Vaikka menisi Baltian kautta, on lopulta n. 100 M avomerimatka päästä Gotlantiin. Ruotsin kautta "normaali" avomeriylitys on n. 60 M ellei sitten mene Öölannin kautta.

Lue lisää

Niin... Suomesta ehkä harvemmin seilataan avomerta pitkin Gotlantiin, mutta Hangosta, Porkkalasta ja Utöstä sitäkin useammin. ;-) ;-)

niin.vain.on kirjoitti:

Taitaa sittenkin poiketa valtavirrasta. Tunnen varmasti ainakin yhtä monta Gotlannin-kävijää, mutta ei tule mieleen yhtäkään, joka ei ainakin toista suuntaa tekisi avomeren kautta oikaisten. Toiseen suuntaan on ihan luonnollistakin mennä rantoja pitkin, miksi mennä Gotlantiin saakka käydäkseen vain Gotlannissa. Gotlantia pidemmälle mennessä kannattaa jättää rannat väliin molempiin suuntiin ja yhtä hyvin Gotlantikin saman tien.

Lue lisää

Joo, rantoja pitkin Gotlantiin ja takaisin on kieltämättä aika eksoottinen lenkki.

Visby-Byxelkrok kirjoitti:

Ettei noille avomeripurjehdusta vieroksuville tulisi kuvaa liian lyhyestä reitistä Öölannin kautta Visbyseen, käytännössä etäisyys pitää laskea satamasta toiseen. Silloin se tarkoittaa Öölannin kohdalla Byxelkrokia, koska kyse ei ole suojaisesta saaristoreitistä. Byxelkrok - Visby väli on 48 mailia.

Nuorempana menin useita kertoa välin Hki/Hanko-Kiel tai Hanko-Köpis ilman välipysähdystä Visbyseen (tai Bornholmiin/Christiansöhön). Nykyisin, kuten viime kesänäkin, poikkesin Itämerta ylittäessä ainoastaan Kalmariin. Kalmarissa tapaa joka kesä suomalaisveneitä. Useimmat taitavat purjehtia Visbyn kautta, osa suoraan Utöstä/Hangosta, osa varmaankin rannikkoa pitkin ainakin toiseen suuntaan. Tilastoja siitä mitä kukin tekee ei ole ja miksi pitäisi olla? Olisko jollain tilastolla tarkoitus osoittaa, ettei vhf:ää tarvita suomalaissa veneissä??

Lue lisää

Eiköhän tässä ole kyse vai nettipurjehtijoiden jäkityksestä.

En usko, että edes Gotlantiin asti kukaan oikeasti ilman VHF:ää lähtee.

Rannalta käsin avomeri voi toki näyttää "lätäköltä", ei siinä mitään.

Ja kun sopivalla mittakaavalla tarkastelee, eihän Gotlantiinkaan ole matkaa kuin muutama sentti ;-)

EksoottinenLenkki kirjoitti:

Joo, rantoja pitkin Gotlantiin ja takaisin on kieltämättä aika eksoottinen lenkki.

MItä eksoottista siinä on? Joku taisi jo sanoakin, että käydään muuallakin kuin Visbyssa. Siksihän niitä rantoja pitkin kuljetaan, että pysähdellään vierassatamiin. Eksoottisempaa se on, että yön yli ollaan kulussa.

"VHF-puhelin on tärkeä varuste huviveneilyssäkin."

Hevonpaskaa. Säätiedotteet ovat ainoa VHF:n kautta tuleva informaatio, joka on veneilijälle tarpeellista ("tarpeellinen" on astetta korkeampi taso kuin "hyödyllinen") ja ne saa netistä paremmin. Minä olen jo kauan sitten lakannut seuraamasta mitään ääniviestinnän varassa olevia säätietoja minkään median kautta.

Tuossa sinun esimerkkitapauksessasi olisi apu ollut paikalla jokseenkin yhtä nopeasti soittamalla kännykällä meripelastuksen hätänumeroon (ja vain vähän hitaammin soittamalla yleiseen hätänumeroon 112).

Netti ei toimi edes saaristossa joka paikassa, avomerestä nyt puhumattakaan.

VHF on edelleen se väline jolla saa yhteyden lähiympäristöönsä (merkityksessä lähellä olevat alukset).

ei.toimi kirjoitti:

Netti ei toimi edes saaristossa joka paikassa, avomerestä nyt puhumattakaan.

VHF on edelleen se väline jolla saa yhteyden lähiympäristöönsä (merkityksessä lähellä olevat alukset).

Lue lisää

Sinäkin toistelet tuota "väline, jolla saa yhteyden lähiympäristöönsä" mutta et esitä mitään järkevää syytä, miksi pitäisi saada sellainen yhteys.

Luulisi nyt tyhmänkin tämän ymmärtävän: jos sattuisi tarvitsemaan kiireellistä apua. Siinä se syy. Viranomaiset ovat harvoin siinä lähellä.

On tietysti epätodennäköistä että tarvitsee kiireellistä apua. Ei ole sattunut minulle kertaakaan yli kolmessakymmenessä veneilyvuodessa. Mutta enpä ole kertaakaan tarvinnut pelastuslauttaa, pelastusliivejä tai pelastusrengastakaan.

Tämä_on_totuus kirjoitti:

"VHF-puhelin on tärkeä varuste huviveneilyssäkin."

Hevonpaskaa. Säätiedotteet ovat ainoa VHF:n kautta tuleva informaatio, joka on veneilijälle tarpeellista ("tarpeellinen" on astetta korkeampi taso kuin "hyödyllinen") ja ne saa netistä paremmin. Minä olen jo kauan sitten lakannut seuraamasta mitään ääniviestinnän varassa olevia säätietoja minkään median kautta.

Tuossa sinun esimerkkitapauksessasi olisi apu ollut paikalla jokseenkin yhtä nopeasti soittamalla kännykällä meripelastuksen hätänumeroon (ja vain vähän hitaammin soittamalla yleiseen hätänumeroon 112).

Lue lisää

Uups!Tarkistappa viranomaisilta asia,millä viestivälineellä merellä viestitellään!

Silloinkunsitätarvitaan kirjoitti:

Uups!Tarkistappa viranomaisilta asia,millä viestivälineellä merellä viestitellään!

Mietipä itse, minkä takia VIRANOMAISET ovat julkaisseet meripelastuksen hätänumeron 0294 1000?

Ja tässä vielä lainaus Meripelastusseuran sivuilta: "Merellä liikkuva avuntarvitsija tai avun tarpeen havaitsija voi tehdä ilmoituksen kahteen eri numeroon; meripelastuksen hälytysnumeroon tai valtakunnalliseen hätänumeroon."

Meripelastusseura ei tietysti ole viranomainen, mutta eiköhän tässä yhteydessä riittävän luotettava lähde.

Numero on julkaistu tietysti siksi että siihen voi soittaa. Silloin kun sattuu olemaan kenttää. Sitä kenttää ei löydy edes joka paikasta Saaristomerta, avomerestä nyt puhumattakaan.

Nettimerellä veneileville VHF on aivan tarpeeton.

Mietipä sinä miksi meillä on Turku radio.

Tämä_on_totuus kirjoitti:

Mietipä itse, minkä takia VIRANOMAISET ovat julkaisseet meripelastuksen hätänumeron 0294 1000?

Ja tässä vielä lainaus Meripelastusseuran sivuilta: "Merellä liikkuva avuntarvitsija tai avun tarpeen havaitsija voi tehdä ilmoituksen kahteen eri numeroon; meripelastuksen hälytysnumeroon tai valtakunnalliseen hätänumeroon."

Meripelastusseura ei tietysti ole viranomainen, mutta eiköhän tässä yhteydessä riittävän luotettava lähde.

Lue lisää

Eli tulkitset niin, että koska meripelastusseuraan voi soittaa, VHF:ää ei tarvita?

Mites sitten, kun ollaan kännykän kantaman ulkopuolella?

NäinköTulkitset kirjoitti:

Eli tulkitset niin, että koska meripelastusseuraan voi soittaa, VHF:ää ei tarvita?

Mites sitten, kun ollaan kännykän kantaman ulkopuolella?

Etkö ole ikinä kuullut satelliittipuhelimista?

Ydin tässä on kuitenkin se, että VHF ei ole mitenkään välttämätön väline huviveneilijälle. Kuten moni muukin on sanonut ja ilmeisen moni veneilijä on huomannut, koska suurin osa huviveneistä on ilman sitä.

Tämä_on_totuus kirjoitti:

Etkö ole ikinä kuullut satelliittipuhelimista?

Ydin tässä on kuitenkin se, että VHF ei ole mitenkään välttämätön väline huviveneilijälle. Kuten moni muukin on sanonut ja ilmeisen moni veneilijä on huomannut, koska suurin osa huviveneistä on ilman sitä.

Lue lisää

Ehkä jopa vieläkin useampi huvivene on ilman satelliittipuhelinta. :-)

Minulla on molemmat, mutta satelliittipuhelimessa ei tällä hetkellä ole voimassaolevaa liittymää, koska sillä ei tuntunut olevan mitään käyttöä Itämerellä.

M.O.T.

EiOleSatelliittia kirjoitti:

Ehkä jopa vieläkin useampi huvivene on ilman satelliittipuhelinta. :-)

Minulla on molemmat, mutta satelliittipuhelimessa ei tällä hetkellä ole voimassaolevaa liittymää, koska sillä ei tuntunut olevan mitään käyttöä Itämerellä.

M.O.T.

Lue lisää

Mitä ihmeen käyttöä sitten VHF:lla on? Nimenomaan Itämerellä.

Turvallisuusvälineenä satelliittipuhelin on varmempi, sillä saa taatusti yhteyden viranomaisiin. Kokonaan toinen asia on sitten se, mikä on todennäköisyys, että edes joutuu sellaiseen pulaan, jossa tarvitsee ulkopuolista apua kutsua (eikä kännykällä pärjää).

Tämä_on_totuus kirjoitti:

Etkö ole ikinä kuullut satelliittipuhelimista?

Ydin tässä on kuitenkin se, että VHF ei ole mitenkään välttämätön väline huviveneilijälle. Kuten moni muukin on sanonut ja ilmeisen moni veneilijä on huomannut, koska suurin osa huviveneistä on ilman sitä.

Lue lisää

Niin, VHF ei ole välttämätön. Ei ole satelliittipuhelinkaan välttämätön.

Todennäköisyyksiä kannattaa itse kunkin miettiä ihan itse, huomioiden omat veneilyalueensa. Ei kannata kiinnittää huomiota siihen että jotkut bittimerellä veneilevät eivät tarvitse VHF:ää eivätkä satellittipuhelinta.

EiOleNimimerkkiäkään kirjoitti:

Mitä ihmeen käyttöä sitten VHF:lla on? Nimenomaan Itämerellä.

Turvallisuusvälineenä satelliittipuhelin on varmempi, sillä saa taatusti yhteyden viranomaisiin. Kokonaan toinen asia on sitten se, mikä on todennäköisyys, että edes joutuu sellaiseen pulaan, jossa tarvitsee ulkopuolista apua kutsua (eikä kännykällä pärjää).

Lue lisää

Mihin numeroon sillä satelliittipuhelimella soitetaan esim. Gotlannin kaakkoispuolelta, kun tulee hätä?

MikäNumeroHädässä kirjoitti:

Mihin numeroon sillä satelliittipuhelimella soitetaan esim. Gotlannin kaakkoispuolelta, kun tulee hätä?

Esimerkiksi tuohon suomalaiseen 0294 1000. Apu löytyy. Noista on muutama esimerkki tiedossa viime vuosilta, miten ulkomailla veneilevä soittaa Suomeen meripelastuskeskukseen ja saa avun. Viranomaisilla on todella hyvät ja nopeat yhteydet rajojen yli.

Paras tapaus oli venekunta, joka joutui vaikeuksiin Välimerellä.

MikäNumeroHädässä kirjoitti:

Mihin numeroon sillä satelliittipuhelimella soitetaan esim. Gotlannin kaakkoispuolelta, kun tulee hätä?

Suomalaiseen meripelastuskeskukseen ihan kuten tuossa joku toinen ehtikin jo sinulle vastata.

Asiassa on vielä tällainenkin puoli: vaikka minä itse puhun englantia ja ruotsia kohtalaisen sujuvasti ja käytän etenkin englantia päivittäin työssäni, niin hätätilanteessa epäilen, että asioita voisi auttaa se, että voi selittää ongelman ja kuunnella ensimmäiset ohjeet äidinkielellään.

Se toimii muuten kaikkialla maailmassa tuo konsti. Riittää kun tietää kotimaansa tai vaikkapa US Coast Guardin numeron, niin viranomaiskanavia myöten avunpyyntö etenee todella rivakasti.

EiOleNimimerkkiäkään kirjoitti:

Suomalaiseen meripelastuskeskukseen ihan kuten tuossa joku toinen ehtikin jo sinulle vastata.

Asiassa on vielä tällainenkin puoli: vaikka minä itse puhun englantia ja ruotsia kohtalaisen sujuvasti ja käytän etenkin englantia päivittäin työssäni, niin hätätilanteessa epäilen, että asioita voisi auttaa se, että voi selittää ongelman ja kuunnella ensimmäiset ohjeet äidinkielellään.

Se toimii muuten kaikkialla maailmassa tuo konsti. Riittää kun tietää kotimaansa tai vaikkapa US Coast Guardin numeron, niin viranomaiskanavia myöten avunpyyntö etenee todella rivakasti.

Lue lisää

Asiahan on sitten sitä myöten selvä.

Avomerellä ei ole mitään käyttöä radioyhteydellä pelastusaluksiin, helikoptereihin tai ylipäätään keneeenkään lähistöllä liikkuvaan.

Kyllä hätäkeskus hoitaa...

:-)

Tämä_on_totuus kirjoitti:

"VHF-puhelin on tärkeä varuste huviveneilyssäkin."

Hevonpaskaa. Säätiedotteet ovat ainoa VHF:n kautta tuleva informaatio, joka on veneilijälle tarpeellista ("tarpeellinen" on astetta korkeampi taso kuin "hyödyllinen") ja ne saa netistä paremmin. Minä olen jo kauan sitten lakannut seuraamasta mitään ääniviestinnän varassa olevia säätietoja minkään median kautta.

Tuossa sinun esimerkkitapauksessasi olisi apu ollut paikalla jokseenkin yhtä nopeasti soittamalla kännykällä meripelastuksen hätänumeroon (ja vain vähän hitaammin soittamalla yleiseen hätänumeroon 112).

Lue lisää

"Tuossa sinun esimerkkitapauksessasi olisi apu ollut paikalla jokseenkin yhtä nopeasti soittamalla kännykällä meripelastuksen hätänumeroon (ja vain vähän hitaammin soittamalla yleiseen hätänumeroon 112)."

Ei pidä paikkansa. Soittamalla meripelastuskeskukseen avun saa tosiaan nopeammin kuin soittamlla 112 (merellä). Kuitenkin, kuvatussa tilanteessa VHF:lla on saanut nopeammin avun kuin että meripelastuskeskuksen kautta. Ero on useita minuutteja.

Ei ole muuten kovin kaauaa aikaa sitä, kun meripelastuskeksuksella ei ollut karttanäkymää siitä, missä on lähin käytettävissä oleva reusrssi. Kartalta näkee Rajavartiolaitoksen ja vapaaehtoisen meripelastuksen yksiköiden sijainnin. Vaan ei muiden viranomaisten kuten pelastuslaitoksen. Tieto on, että kyseinen yksikkö on merellä jollain alueella, mutta sijaintia ei tiedetä. Näin ollen lähin kelvollinen alus voi jäädä tulematta. Meri-VHF:llä (puhe tai vielä parempi DSC) lähin apu saapuu varmemmin. Lähin apu voi olla myös kanssaveneilijä!

Kun kerroit Kielinkanavaan ilmoittamisesta, voi tulla väärä käsitys että se koskisi huviveneitä. Sulkuun saa ajaa silloin, kun merkkivaloissa palaa ainoastaan yksi valkoinen katkovalo. Vihreä valo ei ole huviveneitä varten.

Säätiedotteiden seuraamiseksi VHF kannattaa pitää päällä varsinkin Ruotsin rannikolla liikkuessa. SMHI:n ja rannikkovartioston yhteistyönä Ruotsissa on aluekohtainen merisääpalvelu VHF:n kautta. Tiedotuksista ilmoitetaan Ch16 kautta ja ne on kuunneltavissa työskentelykanavilta. Itämeren rannikkoradioiden VHF-kanavien kartta on hyvä printata netistä. Se helpottaa oikean työskentelykanavan valitsemista.

"Tallinnan linnasadamaan ei saa ajaa sisään ennenkuin ilmoittautuu satamaan ja saa luvan vhfLlä tai kännykällä."

Eli tässä riittää kännykkä.

" Saimaan kanavaan pääsee halvemmalla ilman luotsia jos on vhf ja osaa englantia."

Tämä on totta, joskin aika harvalle merkitystä.

"2 luokan pakollinen katsastusvarustus on kiinteästi asennettu vhf."

Totta, mutta jos ei kilpaile, ei ole mitään syytä katsastaa kakkoseen.

" Suursaarirace, tallinna race ja karvalakki kilpailuun täytyy olla vhf. "

Kts. ed. Mikä on karvalakkikilpailu?

"Ulkomailla ilmoittaudutaan hollannissa ja helgolandissa satamaan, suluille kääntösilloille ym vhf llä."

Totta, mutta taas harvalle merkityksellinen, Itämerellä useimmat pysyvät.

" Joissakin suomi satamissa on oma kanava joihin voi ilmoittautua ja kysyä laituripaikkaa."

Totta, mutta kännykällä hoituu yhtä hyvin.

" Purjehduskisoissa käytetään vhf lähtökomentojen lukemiseen."

Vaan jos ei kilpaile?

"Dcs lähettää hätäkutsun tarkalla paikalla jos vhfssä on liitettynä gps."

Tämä on listastasi paras perustelu. Siis vain yksi seitsemästä kunnollinen. Ei jatkoon.

Tässä on nyt sitten tullut paljon tietoa kuinka Meri-VHF voisi vaikuttaa elämääsi. Älä kuitenkaan hanki sitä jos et tunne tarvitsevasi, mutta jätä kuitenkin muille siihen mahdollisuus:)
SRC kurssin käyminen on aivan hyvää aivojumppaa, eikä se katso ikää. Useimmat meistä varustavat venettään monilla eri laitteilla ja VHF/DSC puhelimella on ansaitsemansa paikka siellä.
Täytyy kuitenkin muistuttaa, että radiosta joutuu maksamaan vuotuisen taajuusmaksun (n.20€), joten jos sammuttimen tarkastus vuosittain saa ohimon pullistumaan, niin ehkä sitten voisi tämän jättää pois kiusaamasta:)
Eräs asia on jäänyt vähemmälle huomiolle tässä keskustelussa. Jos esim. Jäädään pelkän kännykän varaan, niin kannattaa varata vähintäin kaksi laitetta ja kortit kahdelta eri operaattorilta. Tietysti akut täynnä ja laturit mukana.

Communicaion-necesse-est kirjoitti:

Tässä on nyt sitten tullut paljon tietoa kuinka Meri-VHF voisi vaikuttaa elämääsi. Älä kuitenkaan hanki sitä jos et tunne tarvitsevasi, mutta jätä kuitenkin muille siihen mahdollisuus:)
SRC kurssin käyminen on aivan hyvää aivojumppaa, eikä se katso ikää. Useimmat meistä varustavat venettään monilla eri laitteilla ja VHF/DSC puhelimella on ansaitsemansa paikka siellä.
Täytyy kuitenkin muistuttaa, että radiosta joutuu maksamaan vuotuisen taajuusmaksun (n.20€), joten jos sammuttimen tarkastus vuosittain saa ohimon pullistumaan, niin ehkä sitten voisi tämän jättää pois kiusaamasta:)
Eräs asia on jäänyt vähemmälle huomiolle tässä keskustelussa. Jos esim. Jäädään pelkän kännykän varaan, niin kannattaa varata vähintäin kaksi laitetta ja kortit kahdelta eri operaattorilta. Tietysti akut täynnä ja laturit mukana.

Lue lisää

Laite toki halukkaille suodaan, ja edelleen asiaa pohditaan omssa veneessä - siinä kun tuollainen näkyy olevan(vene ostetiin syksyllä juuri ennen nostoa).

Aivojumppaa työasioissa riittävästi, että siksi sellaiset turhat jumpat saisivat jäädä, mikäli tosiaan ei sitten ole järkevää sellaista suorittaa. Tietämättä sen kummemmin millainen tuo tutkinto olisi.

Muutamat kympit veneilyssä eivät suuremmin hätkäytä, eikä sammuttimen tarkastuksessakaan sen kustannus, vaan se sammuttimen rahtaaminen ja viikon "toimitusaika".

Veneessä generaattori, Inventteri, helvetillinen akkupatteri jne . . . sähköstä ei siis ihan heti pulaa tule . . . mutta taitaa olla tuo byrokratia joka hiukan nyppii. mm. Usassa tai Kanadassa ei tutkintoja ole, ainoastaan rekisteröinti. Näin olin ymmärtävinäni.

Aluksi, en tarkoittanut tuota aikaisempaa postausta sinulle, vaan tuolle "voi sen silti ostaa" ja sekin meni minulta harhaan, koska hänen otsikkonsa nimenomaan ei kiellä sen ostamista. Hyvinhän tuossa todistetaan, ettei sitä tarvita:)
Tässä sitten vastausta ABF:lle. D
Sitä minäkin olen ihmetellyt miksi täällä ollaan noin tarkkoja tuosta tutkinnosta. Olen myös kuullut noiden rapakontakana vesikoneella ja veneellä liikkuvien tarinoita.
Olen myös käynyt ilmailun puolella vaadittavan radiopuhelimen hoitajan tutkinnon, eikä se ollut mikään läpihuutojuttu - useampi tunti istuttiin kurssilla.
Eikä se lukematta hoidu tämäkään Meri-VHF tutkinto. Sitten on vielä mainittava, että tämä heidän kirjansa on aika sekavasti kirjoitettu ja sisältää painovirheitä, joten sekin vie huomiota.
Minulla on joku hinku näihin " lupakirjoihin ja kelpuutuksiin", joten olen niitä kerännyt koko ikäni, mutta täytyy ymmrtää ettei kaikki niistä ole kiinnostuneita.

Communication-necesse kirjoitti:

Aluksi, en tarkoittanut tuota aikaisempaa postausta sinulle, vaan tuolle "voi sen silti ostaa" ja sekin meni minulta harhaan, koska hänen otsikkonsa nimenomaan ei kiellä sen ostamista. Hyvinhän tuossa todistetaan, ettei sitä tarvita:)
Tässä sitten vastausta ABF:lle. D
Sitä minäkin olen ihmetellyt miksi täällä ollaan noin tarkkoja tuosta tutkinnosta. Olen myös kuullut noiden rapakontakana vesikoneella ja veneellä liikkuvien tarinoita.
Olen myös käynyt ilmailun puolella vaadittavan radiopuhelimen hoitajan tutkinnon, eikä se ollut mikään läpihuutojuttu - useampi tunti istuttiin kurssilla.
Eikä se lukematta hoidu tämäkään Meri-VHF tutkinto. Sitten on vielä mainittava, että tämä heidän kirjansa on aika sekavasti kirjoitettu ja sisältää painovirheitä, joten sekin vie huomiota.
Minulla on joku hinku näihin " lupakirjoihin ja kelpuutuksiin", joten olen niitä kerännyt koko ikäni, mutta täytyy ymmrtää ettei kaikki niistä ole kiinnostuneita.

Lue lisää

Eivätpä nuo tutkinnot kiinnosta muuallakaan.

Olen purjehtinut omalla veneelläni Euroopassa 11:ssä maassa. Ainoat paperit, joita on ikinä missään kysytty, ovat veneen rekisteröintitodistus ja vakuutustodistus. Niitä sitten onkin syynätty vähän väliä, varsinkin etelämpänä. Kaikki muutkin paperit, luvat ja todistukset (kuten aluksen radiolupa ja VHF-aseman hoitajan tutkinto) toki veneestä löytyy, mutta ketään ei ole kiinnostanut.

Jos joskus hankin HF-lähettimen (SSB), tuskin viitsin näillä kokemuksilla enää hommata sille erillistä lupaa, vaikka varmaan sellainen periaatteessa vaaditaan.

Viranomainen on ollut yhden kerran veneen sitloodassa (joku portugalilainen rajavartija tms.) ja kerran sisällä (Espanjan tulli). Puhallutettu ei ole ikinä, veneen lastia ei ole koskaan tarkastettu.

Mitä VHF:ään tulee, hyvä sen käyttö olisi opetella kunnolla, ettei sitten nåmene hätätilanteessa sormi suuhun. Sama koskee tietysti kaikkia muitakin veneen laitteita.

Tutkaankin muuten tarvitaan aluksen radiolupa, samoin AISA-lähettimeen.

ABF kirjoitti:

Laite toki halukkaille suodaan, ja edelleen asiaa pohditaan omssa veneessä - siinä kun tuollainen näkyy olevan(vene ostetiin syksyllä juuri ennen nostoa).

Aivojumppaa työasioissa riittävästi, että siksi sellaiset turhat jumpat saisivat jäädä, mikäli tosiaan ei sitten ole järkevää sellaista suorittaa. Tietämättä sen kummemmin millainen tuo tutkinto olisi.

Muutamat kympit veneilyssä eivät suuremmin hätkäytä, eikä sammuttimen tarkastuksessakaan sen kustannus, vaan se sammuttimen rahtaaminen ja viikon "toimitusaika".

Veneessä generaattori, Inventteri, helvetillinen akkupatteri jne . . . sähköstä ei siis ihan heti pulaa tule . . . mutta taitaa olla tuo byrokratia joka hiukan nyppii. mm. Usassa tai Kanadassa ei tutkintoja ole, ainoastaan rekisteröinti. Näin olin ymmärtävinäni.

Lue lisää

Kuulopuheiden kautta saamasi käsitys, ettei USA:ssa ja Kanadassa vaadittaisi VHF-käyttölupaa on virheellinen. Vaatimukset ovat jokseenkin samat kuin meillä eli helpot oppia.
Kanadan Vhf-lupa on nimeltään Radio Operator´s Certificate, ROC-M. ROC-MC on vastaava ammattiliikenteen vhf-lupa. Näistä ja vhf-kurssin linkin näet täältä:
https://www.tc.gc.ca/eng/marinesafety/oep-navigation-radiocomms-faqs-1489.htm
USA:n vaatimukset selvinnevät tämän kautta
http://www.offshoreblue.com/communications/radio-operator.php

Kyllä tuon mukaan jenkkilässä tavallinen veneiljä saa VHF : ää käyttää ilman operator's certifcation.
Pitää olla iso paatti ja/tai kaupallista toimintaa kun lupa vaaditaan.

RO-certificate kirjoitti:

Kuulopuheiden kautta saamasi käsitys, ettei USA:ssa ja Kanadassa vaadittaisi VHF-käyttölupaa on virheellinen. Vaatimukset ovat jokseenkin samat kuin meillä eli helpot oppia.
Kanadan Vhf-lupa on nimeltään Radio Operator´s Certificate, ROC-M. ROC-MC on vastaava ammattiliikenteen vhf-lupa. Näistä ja vhf-kurssin linkin näet täältä:
https://www.tc.gc.ca/eng/marinesafety/oep-navigation-radiocomms-faqs-1489.htm
USA:n vaatimukset selvinnevät tämän kautta
http://www.offshoreblue.com/communications/radio-operator.php

Lue lisää

Käyttöluvan saa rekisteröitymällä, ei siis tutkintoa - siitä kyse oli !

ABF kirjoitti:

Käyttöluvan saa rekisteröitymällä, ei siis tutkintoa - siitä kyse oli !

Huomaatko tässä ketjussa purjehtijoille yhden yhteisen piirteen ?
Pääsääntöisesti ovat tärkeileviä mulkkuja, joka kertoilevat maailman merillä liikkuneina normaali reittejään.

Minulla yksi syy siirtyä moottoriveneilyyn oli se, että pääsee tuosta sekopäisten porukasta nopeasti eroon.

Tässäkin keskustelussa purjehtijat tietävät mistä puhuvat. Nettiveneilijät vaan heittelevät väliin tyhmyyksiään.

MotorBoatsScene kirjoitti:

Huomaatko tässä ketjussa purjehtijoille yhden yhteisen piirteen ?
Pääsääntöisesti ovat tärkeileviä mulkkuja, joka kertoilevat maailman merillä liikkuneina normaali reittejään.

Minulla yksi syy siirtyä moottoriveneilyyn oli se, että pääsee tuosta sekopäisten porukasta nopeasti eroon.

Lue lisää

Olet väärässä.

Sekä tämän keskustelun että pitkän purjehduskokemuksen perusteella voin sanoa, että purjehtijat ovat järjestäöän osaavampia vesillä liikkujia kuin moottoriveneilijät.

Miksi näin, se on sitten toinen juttu.

PurjehtijatOsaavat kirjoitti:

Olet väärässä.

Sekä tämän keskustelun että pitkän purjehduskokemuksen perusteella voin sanoa, että purjehtijat ovat järjestäöän osaavampia vesillä liikkujia kuin moottoriveneilijät.

Miksi näin, se on sitten toinen juttu.

Lue lisää

Mitäs minä . . .

PurjehtijatOsaavat kirjoitti:

Olet väärässä.

Sekä tämän keskustelun että pitkän purjehduskokemuksen perusteella voin sanoa, että purjehtijat ovat järjestäöän osaavampia vesillä liikkujia kuin moottoriveneilijät.

Miksi näin, se on sitten toinen juttu.

Lue lisää

Kiitos tästä kommentista.
Purjeveneet joutuvat kuitenkin moottoriveneitä useammin hankaluuksiin. Ilmeisesti paremmasta osaamisesta huolimatta harkintakyky ja oman osaamisen arviointi on moottoriveneilijöitä huonompaa. Miksi näin, se on toinen juttu.

ABF kirjoitti:

Käyttöluvan saa rekisteröitymällä, ei siis tutkintoa - siitä kyse oli !

No mikä se ratkaiseva ero eurooppalaiseen SRC:hen verrattuna on? Samat asiat pitää lukea ja meiikäläinen tentti on lähinnä muodollisuus. Reputtaako kukaan, joka on lukenut ja ymmärtänyt asian?
Pääasiahan on, että hankkii luvat ja tietää pelin hengen. Käytännön taidot oppii vain käyttämällä. Samalla huomaa kuinka paljon vhf:stä on hyötyä omalla purjehdusreviirillä vai jääkö se vain hätätilanteiden varalle. Jos reviiri on Itämerta suurempi, ilman vhf:ää tulee hankaluuksia (mm. luvan pyytämisissä satamaan ajamiseen).

onkotenttiongelma kirjoitti:

No mikä se ratkaiseva ero eurooppalaiseen SRC:hen verrattuna on? Samat asiat pitää lukea ja meiikäläinen tentti on lähinnä muodollisuus. Reputtaako kukaan, joka on lukenut ja ymmärtänyt asian?
Pääasiahan on, että hankkii luvat ja tietää pelin hengen. Käytännön taidot oppii vain käyttämällä. Samalla huomaa kuinka paljon vhf:stä on hyötyä omalla purjehdusreviirillä vai jääkö se vain hätätilanteiden varalle. Jos reviiri on Itämerta suurempi, ilman vhf:ää tulee hankaluuksia (mm. luvan pyytämisissä satamaan ajamiseen).

Lue lisää

Tuohon lisäisin, että Viestintövirastolle suositettu lupatutkinto oli käytännössä mukava opetustilaisuus. Ei edes tuntunut tentiltä!

MotorBoatsScene kirjoitti:

Mitäs minä . . .

Valitettavasti tuntuu pitävän paikkaansa.

MotorBoatsScene kirjoitti:

Huomaatko tässä ketjussa purjehtijoille yhden yhteisen piirteen ?
Pääsääntöisesti ovat tärkeileviä mulkkuja, joka kertoilevat maailman merillä liikkuneina normaali reittejään.

Minulla yksi syy siirtyä moottoriveneilyyn oli se, että pääsee tuosta sekopäisten porukasta nopeasti eroon.

Lue lisää

Tunnen useita moottoriveneilijöitä ja ainakin he ovat osoittaneet erittäin suurta asiaan perehtyneisyyttä.
Enkä ikimaailmassa voisi kuvitella heidän kirjoittavan mitään vastaavaa kuin olet tänne saanut rustattua.
Tietysti on olemassa se mahdollisuus, että haluat vain haastaa riitaa - mikä taas viittaa oman kirjoituksesi lopussa todettuihin seikkoihin.

OJ---- kirjoitti:

Tunnen useita moottoriveneilijöitä ja ainakin he ovat osoittaneet erittäin suurta asiaan perehtyneisyyttä.
Enkä ikimaailmassa voisi kuvitella heidän kirjoittavan mitään vastaavaa kuin olet tänne saanut rustattua.
Tietysti on olemassa se mahdollisuus, että haluat vain haastaa riitaa - mikä taas viittaa oman kirjoituksesi lopussa todettuihin seikkoihin.

Lue lisää

Mitäs tämä nyt sitten ?

PurjehtijatOsaavat kirjoitti:

Olet väärässä.

Sekä tämän keskustelun että pitkän purjehduskokemuksen perusteella voin sanoa, että purjehtijat ovat järjestäöän osaavampia vesillä liikkujia kuin moottoriveneilijät.

Miksi näin, se on sitten toinen juttu.

Lue lisää

Meripelastustilastojen valossa väitteesi ei pidä paikkaansa. Purjeveneilijät ovat nimittäin jopa yliedustettuina avustuskohteiden joukossa, kun tapahtumamäärät suhteutetaan venemääriin.

Purjehtija.olen kirjoitti:

Meripelastustilastojen valossa väitteesi ei pidä paikkaansa. Purjeveneilijät ovat nimittäin jopa yliedustettuina avustuskohteiden joukossa, kun tapahtumamäärät suhteutetaan venemääriin.

Lue lisää

Tilastoja voi tulkita monella tavalla. En tiedä paljonko Suomessa on optareita ja muita purjejollia, luultavasti paljon. Aika vähän niille näkyy sattuvan onnettomuuksia. Varmaankin aika harvoin sattuu onnettomuuksia Suomenlahden keskellä esim. optimistijollille tai pienille perämoottoriveneille. Pitääkö siitä päätellä, että ne ovat turvallisia veneitä Tallinassa käyntiin?

Pahimmat onnettomuudet ovat tietenkin ne, joissa menetetään ihmihenkiä. Trafin tilastojen mukaan moottoriveneonnettomuuksissa kuoli 23 henkilöä v. 2011, mutta purjeveneonnettomuuksissa ei ketään.
V. 2010 vastaavat luvut olivat mv 34, pv 1. Vuoden 2009 luvut olivat 24 vs. 3. Luvuista ei selviä esim. se, oliko onnettomuuksissa toinen osapuoli (kolarit) ja mikä alus se toinen osapuoli oli.
http://www.trafi.fi/filebank/a/1381391000/728964f1f937ab2eb54a5d7d6fd9b36d/13349-9877-Vesiliikenneonnettomuuksien_vuositilasto_2011.pdf

Paljonko Suomessa on eri tyyppisiä veneitä?
Mistä tilastosta ja miten laskit purjeveneiden yliedustuksen avustustapauksissa?
Päätelmien tekeminen voi vaatia tilastotieteen osaamista, koska muuttujia on paljon.

tilastoillatodistelu kirjoitti:

Tilastoja voi tulkita monella tavalla. En tiedä paljonko Suomessa on optareita ja muita purjejollia, luultavasti paljon. Aika vähän niille näkyy sattuvan onnettomuuksia. Varmaankin aika harvoin sattuu onnettomuuksia Suomenlahden keskellä esim. optimistijollille tai pienille perämoottoriveneille. Pitääkö siitä päätellä, että ne ovat turvallisia veneitä Tallinassa käyntiin?

Pahimmat onnettomuudet ovat tietenkin ne, joissa menetetään ihmihenkiä. Trafin tilastojen mukaan moottoriveneonnettomuuksissa kuoli 23 henkilöä v. 2011, mutta purjeveneonnettomuuksissa ei ketään.
V. 2010 vastaavat luvut olivat mv 34, pv 1. Vuoden 2009 luvut olivat 24 vs. 3. Luvuista ei selviä esim. se, oliko onnettomuuksissa toinen osapuoli (kolarit) ja mikä alus se toinen osapuoli oli.
http://www.trafi.fi/filebank/a/1381391000/728964f1f937ab2eb54a5d7d6fd9b36d/13349-9877-Vesiliikenneonnettomuuksien_vuositilasto_2011.pdf

Paljonko Suomessa on eri tyyppisiä veneitä?
Mistä tilastosta ja miten laskit purjeveneiden yliedustuksen avustustapauksissa?
Päätelmien tekeminen voi vaatia tilastotieteen osaamista, koska muuttujia on paljon.

Lue lisää

Kuolemantapaukset vs. avuntarve ? Avo-ja sotuveneet joissa moottori, katsottanee tilastoissa moottoriveneiksi - eivätkä kai nekään sovellu oikein "Vironmatkailuun", ja sehän sen ongelman muodostaakin. Perskännissä sähikäiset kalassa kuolemattomuuttaan todistelemassa.

MotorBoatsScene kirjoitti:

Huomaatko tässä ketjussa purjehtijoille yhden yhteisen piirteen ?
Pääsääntöisesti ovat tärkeileviä mulkkuja, joka kertoilevat maailman merillä liikkuneina normaali reittejään.

Minulla yksi syy siirtyä moottoriveneilyyn oli se, että pääsee tuosta sekopäisten porukasta nopeasti eroon.

Lue lisää

Harvinaisen oikeassa olet ! Purjeilla liikkuminen nähtävästi edellyttää ja/tai aiheuttaa totaalista kusipäisyyttä, joka tässäkin ketjussa käy hyvin ilmi.

tilastoillatodistelu kirjoitti:

Tilastoja voi tulkita monella tavalla. En tiedä paljonko Suomessa on optareita ja muita purjejollia, luultavasti paljon. Aika vähän niille näkyy sattuvan onnettomuuksia. Varmaankin aika harvoin sattuu onnettomuuksia Suomenlahden keskellä esim. optimistijollille tai pienille perämoottoriveneille. Pitääkö siitä päätellä, että ne ovat turvallisia veneitä Tallinassa käyntiin?

Pahimmat onnettomuudet ovat tietenkin ne, joissa menetetään ihmihenkiä. Trafin tilastojen mukaan moottoriveneonnettomuuksissa kuoli 23 henkilöä v. 2011, mutta purjeveneonnettomuuksissa ei ketään.
V. 2010 vastaavat luvut olivat mv 34, pv 1. Vuoden 2009 luvut olivat 24 vs. 3. Luvuista ei selviä esim. se, oliko onnettomuuksissa toinen osapuoli (kolarit) ja mikä alus se toinen osapuoli oli.
http://www.trafi.fi/filebank/a/1381391000/728964f1f937ab2eb54a5d7d6fd9b36d/13349-9877-Vesiliikenneonnettomuuksien_vuositilasto_2011.pdf

Paljonko Suomessa on eri tyyppisiä veneitä?
Mistä tilastosta ja miten laskit purjeveneiden yliedustuksen avustustapauksissa?
Päätelmien tekeminen voi vaatia tilastotieteen osaamista, koska muuttujia on paljon.

Lue lisää

Nuo ihmishenkiä vaatineet onnettomuudet ovat yleensä aina niitä "kännissä veneestä putoamisia", eivät siis "oikeita" vesiliikenneonnettomuuksia. Niihin minusta pitäisi lukea vain kivilleajot, törmäykset, tulipalot yms.
Varsinaisissa veneilyonnettomuuksissa kuolee useimpina vuosia Suomessa 0 ihmistä.

Purjeveneitä on kai n. 12 000. Rekisteröityjä moottoriveneitä 190 000 ja rekisteröimättömiä eli max 20 hv perämoottorilla ainakin toinen mokoma.

Jos katsomme pelkästään kuolemaanjohtaneita tapauksia, niin suhdeluku on jotakuinkin jakaumaa vastaava, noin pienillä tapahtumamäärillä sattuma vaikuttaa jo niin paljon, ettei sen enempää tuo 3/24 kuin 0/23 ole yksinään hirveän todistusvoimainen.

Jos katsomme onnettomuuksien kokonaismäärää, niin yhtä purjeveneonnettomuutta kohden tapahtuu noin neljä moottoriveneonnettomuutta, vaikka veneiden lukumäärien mukainen suhde olisi suunnilleen 1:33. Jos olisi ilkeä, voisi tämän perusteella sanoa, että purjeveneiden suhteellinen yliedustus on kahdeksankertainen.

En usko tuon kuitenkaan ihan vastaavan todellista kuvaa. Veikkaisin, että perämoottoriveneille todellisuudessa tapahtuu erilaisia kolareita ja kivilleajoja aika paljon tilastoimattomina.

tilastoillatodistelu kirjoitti:

Tilastoja voi tulkita monella tavalla. En tiedä paljonko Suomessa on optareita ja muita purjejollia, luultavasti paljon. Aika vähän niille näkyy sattuvan onnettomuuksia. Varmaankin aika harvoin sattuu onnettomuuksia Suomenlahden keskellä esim. optimistijollille tai pienille perämoottoriveneille. Pitääkö siitä päätellä, että ne ovat turvallisia veneitä Tallinassa käyntiin?

Pahimmat onnettomuudet ovat tietenkin ne, joissa menetetään ihmihenkiä. Trafin tilastojen mukaan moottoriveneonnettomuuksissa kuoli 23 henkilöä v. 2011, mutta purjeveneonnettomuuksissa ei ketään.
V. 2010 vastaavat luvut olivat mv 34, pv 1. Vuoden 2009 luvut olivat 24 vs. 3. Luvuista ei selviä esim. se, oliko onnettomuuksissa toinen osapuoli (kolarit) ja mikä alus se toinen osapuoli oli.
http://www.trafi.fi/filebank/a/1381391000/728964f1f937ab2eb54a5d7d6fd9b36d/13349-9877-Vesiliikenneonnettomuuksien_vuositilasto_2011.pdf

Paljonko Suomessa on eri tyyppisiä veneitä?
Mistä tilastosta ja miten laskit purjeveneiden yliedustuksen avustustapauksissa?
Päätelmien tekeminen voi vaatia tilastotieteen osaamista, koska muuttujia on paljon.

Lue lisää

Trafin avoimen datan mukaan Suomessa oli pari kuukautta sitten REKISTERÖITYJÄ
Moottoriveneitä 183535
Purjeveneitä 13909
Moottoripurjehtijoita 1235
RIBejä 126
Vesiskoottereita 1094

Onnettomuusriski rekisteröityä venettä kohden
Moottorivene 0,6%
Purjevene Moottoripurjehtija 1,7%
RIB 116%
Vesiskootteri 0,8%

Moottoriveneissä onnettomuudet ovat pääosin "vaurio alukselle tai välineelle" kun taas purjeveneillä yleisin syy on "karilleajo/rantaan ajautuminen".

Miltäköhän tilasto näyttäisi veneellä liikuttua tuntia tai mailia kohden? Mitenköhän suuri osuus onnettomuuksista sattuu rekisteröimättömille veneille kussakin tyypissä?

Jos vedetään hatusta, että vain yli 7 m pitkillä veneillä liikutaan pidempiä matkoja/aikoja, tilasto näyttää varsin erilaiselta. Yli 7 m pitkiä veneitä on Rekisterissä:
Moottoriveneitä 33148
Purjeveneitä 12339
Moottoripurjehtijoita 1132

Onnettomuusriski niitä kohden
Moottorivene 3,2%
Purjevene Moottoripurjehtija 1,9%

Joakim1 kirjoitti:

Trafin avoimen datan mukaan Suomessa oli pari kuukautta sitten REKISTERÖITYJÄ
Moottoriveneitä 183535
Purjeveneitä 13909
Moottoripurjehtijoita 1235
RIBejä 126
Vesiskoottereita 1094

Onnettomuusriski rekisteröityä venettä kohden
Moottorivene 0,6%
Purjevene Moottoripurjehtija 1,7%
RIB 116%
Vesiskootteri 0,8%

Moottoriveneissä onnettomuudet ovat pääosin "vaurio alukselle tai välineelle" kun taas purjeveneillä yleisin syy on "karilleajo/rantaan ajautuminen".

Miltäköhän tilasto näyttäisi veneellä liikuttua tuntia tai mailia kohden? Mitenköhän suuri osuus onnettomuuksista sattuu rekisteröimättömille veneille kussakin tyypissä?

Jos vedetään hatusta, että vain yli 7 m pitkillä veneillä liikutaan pidempiä matkoja/aikoja, tilasto näyttää varsin erilaiselta. Yli 7 m pitkiä veneitä on Rekisterissä:
Moottoriveneitä 33148
Purjeveneitä 12339
Moottoripurjehtijoita 1132

Onnettomuusriski niitä kohden
Moottorivene 3,2%
Purjevene Moottoripurjehtija 1,9%

Lue lisää

Joakim, tiedät itsekin, että tuo rekisteröityihin rajaaminen ei ole järkevää, koska a) niitä rekisteröimättömiä perämoottoriveneitä on pirusti ja b) ne ovat mukana onnettomuusluvuissa.

ftuylgi kirjoitti:

Joakim, tiedät itsekin, että tuo rekisteröityihin rajaaminen ei ole järkevää, koska a) niitä rekisteröimättömiä perämoottoriveneitä on pirusti ja b) ne ovat mukana onnettomuusluvuissa.

Lue lisää

Minulla ei ole tilastoja rekisteröimättömistä veneistä ja niiden osuuttahan onnettomuuksista tuossa kyselinkin.

Noiden pienten perämoottoriveneiden osuus lienee suuri kuolemantapauksissa, mutta arvaisin, että muissa ne ovat varsin marginaalinen ryhmä. Tyypillisesti nuo veneet ovat pieniä ja niillä liikutaan hyvin lyhyitä matkoja. Moottorin sammuessa voi usein soutaa kotiin/rantaan tai soittaa omaisen/naapurin hinaamaan. Ei minulle ainakaan tulisi mieleenkään pyytää viranomaisapua teknisen vian takia saaristossa lähellä rantaa ja kotia/mökkiä eli "onnettomuus" ei pääse tilastoihin.

Tilanne on toinen, kun ollaan kaukana kotivesiltä ja/tai avoimemmilla vesillä. Ei silloin ole ketään tuttua auttamassa ja isompaa venettä tai pidempää matkaa ei voi soutaa.

Moottoriveneiden "onnettomuuksista" 65% oli "tekninen vika ohjauslaitteistossa tai kuljetuskoneistossa".

Joakim1 kirjoitti:

Minulla ei ole tilastoja rekisteröimättömistä veneistä ja niiden osuuttahan onnettomuuksista tuossa kyselinkin.

Noiden pienten perämoottoriveneiden osuus lienee suuri kuolemantapauksissa, mutta arvaisin, että muissa ne ovat varsin marginaalinen ryhmä. Tyypillisesti nuo veneet ovat pieniä ja niillä liikutaan hyvin lyhyitä matkoja. Moottorin sammuessa voi usein soutaa kotiin/rantaan tai soittaa omaisen/naapurin hinaamaan. Ei minulle ainakaan tulisi mieleenkään pyytää viranomaisapua teknisen vian takia saaristossa lähellä rantaa ja kotia/mökkiä eli "onnettomuus" ei pääse tilastoihin.

Tilanne on toinen, kun ollaan kaukana kotivesiltä ja/tai avoimemmilla vesillä. Ei silloin ole ketään tuttua auttamassa ja isompaa venettä tai pidempää matkaa ei voi soutaa.

Moottoriveneiden "onnettomuuksista" 65% oli "tekninen vika ohjauslaitteistossa tai kuljetuskoneistossa".

Lue lisää

Rekisteröidyistä puuttuu tietysti myös kaikki kilpakäyttöön tehdyt purjeveneet, joita lienee ihan merkittävä ja varsinkin aktiivinen määrä purjeveneistä. Lisäksi sieltä puuttuu kaikki ulkomaiset veneet, joista selkeä enemmistö on purjeveneitä. Mitenköhän suuri osuus purjeveneiden onnettomuuksista on ulkomaisille veneille sattuneita?

Joakim1 kirjoitti:

Rekisteröidyistä puuttuu tietysti myös kaikki kilpakäyttöön tehdyt purjeveneet, joita lienee ihan merkittävä ja varsinkin aktiivinen määrä purjeveneistä. Lisäksi sieltä puuttuu kaikki ulkomaiset veneet, joista selkeä enemmistö on purjeveneitä. Mitenköhän suuri osuus purjeveneiden onnettomuuksista on ulkomaisille veneille sattuneita?

Lue lisää

"Rekisteröidyistä puuttuu tietysti myös kaikki kilpakäyttöön tehdyt purjeveneet"

Ei. Vain ne, joita KÄYTETÄÄN vain kilpailutoiminnassa ja joiden omistajat eivät ole niitä rekisteröineet vaikka voisivatkin sen tehdä. Minulla on sellainen näppituntuma, että tämä ryhmä on todella pieni. Esimerkiksi meidän seurassa ei taida olla yhtään rekisteröimätöntä kölivenettä, vaikka muutamaa venettä käytetään todellakin vain kilpailutoiminnassa ja niiden omistajilla on sitten toiset veneet perheen kanssa seilaamiseen.

Huomasithan, että onnettomuustilastossa ovat purjejollat omana ryhmänään?

894164894 kirjoitti:

"Rekisteröidyistä puuttuu tietysti myös kaikki kilpakäyttöön tehdyt purjeveneet"

Ei. Vain ne, joita KÄYTETÄÄN vain kilpailutoiminnassa ja joiden omistajat eivät ole niitä rekisteröineet vaikka voisivatkin sen tehdä. Minulla on sellainen näppituntuma, että tämä ryhmä on todella pieni. Esimerkiksi meidän seurassa ei taida olla yhtään rekisteröimätöntä kölivenettä, vaikka muutamaa venettä käytetään todellakin vain kilpailutoiminnassa ja niiden omistajilla on sitten toiset veneet perheen kanssa seilaamiseen.

Huomasithan, että onnettomuustilastossa ovat purjejollat omana ryhmänään?

Lue lisää

Onnettomuustilastoissa on tosiaan eroteltuna purjejollat sekä myös soutuveneet ja jollat, mutta ei kerrottu miten nuo erotellaan purjeveneistä tai moottoriveneistä.

Venerekisteri on varsin puutteellinen, joten on vaikea sanoa miten paljon siellä on eri kilpaluokkien veneitä. Mm. yhtään Louhea, Staria, Melgesiä, 606:sta tai Folkkaria ei ole veneen merkkinä tai mallina. 6MR ja 8MR on, mutta paljon vähemmän kuin vesillä. Nuo nyt eivät ole jollia ja noita yksistään on useampi sata Suomessa yhteensä.

Joakim1 kirjoitti:

Onnettomuustilastoissa on tosiaan eroteltuna purjejollat sekä myös soutuveneet ja jollat, mutta ei kerrottu miten nuo erotellaan purjeveneistä tai moottoriveneistä.

Venerekisteri on varsin puutteellinen, joten on vaikea sanoa miten paljon siellä on eri kilpaluokkien veneitä. Mm. yhtään Louhea, Staria, Melgesiä, 606:sta tai Folkkaria ei ole veneen merkkinä tai mallina. 6MR ja 8MR on, mutta paljon vähemmän kuin vesillä. Nuo nyt eivät ole jollia ja noita yksistään on useampi sata Suomessa yhteensä.

Lue lisää

Joakim, Joakim, annatko nyt tahallasi väärän todistuksen vai oletko ollut huolimaton dataa tutkiessasi? Kumpikaan ei ole yleensä kuulunut tapoihisi.

Minulla olevan tiedoston mukaan rekisterissä on 224 venettä, joiden merkki on "Pohjoismainen kansanvene". Tunnetaan myös nimikkeellä Folkkari, mutta tuo on virallinen nimike.
Kutosista on ilmeisesti rekisteröity n. 30-50%, en ole ihan varma tämänhetkisestä "kokonaiskannasta" mutta rekisterissä on 17 venettä. Noista muista minulla ei ole tarkkaa tietoa, mikä niiden kanta Suomessa on, mutta käsitykseni mukaan yhteenlaskettuinakin häviävät kansanveneille.

10-14 kirjoitti:

Joakim, Joakim, annatko nyt tahallasi väärän todistuksen vai oletko ollut huolimaton dataa tutkiessasi? Kumpikaan ei ole yleensä kuulunut tapoihisi.

Minulla olevan tiedoston mukaan rekisterissä on 224 venettä, joiden merkki on "Pohjoismainen kansanvene". Tunnetaan myös nimikkeellä Folkkari, mutta tuo on virallinen nimike.
Kutosista on ilmeisesti rekisteröity n. 30-50%, en ole ihan varma tämänhetkisestä "kokonaiskannasta" mutta rekisterissä on 17 venettä. Noista muista minulla ei ole tarkkaa tietoa, mikä niiden kanta Suomessa on, mutta käsitykseni mukaan yhteenlaskettuinakin häviävät kansanveneille.

Lue lisää

Enpä huomannut tuolla nimellä hakea.

Sitten on melko paljon purjeveneitä, joiden ei tarvitse pituutensa takia olla rekisterissä, kuten Joe 17.

Ihan kuriositeetin vuoksi: ketä tarkoitat meripelastusammattilaisilla (Suomessa)?

Voisit muuten opetella yhdyssanojen kirjoittamisen. Ja pari muutakin kielioppijuttua.

trytfreterw kirjoitti:

Ihan kuriositeetin vuoksi: ketä tarkoitat meripelastusammattilaisilla (Suomessa)?

Voisit muuten opetella yhdyssanojen kirjoittamisen. Ja pari muutakin kielioppijuttua.

Lue lisää

Kannattaa jättää palsta väliin, jos on niin mulqvisti-purjehtia, että kirjoitus- ja kielioppivirheet estävät ymmärtämästä.

trytfreterw kirjoitti:

Ihan kuriositeetin vuoksi: ketä tarkoitat meripelastusammattilaisilla (Suomessa)?

Voisit muuten opetella yhdyssanojen kirjoittamisen. Ja pari muutakin kielioppijuttua.

Lue lisää

Kieliopillahan sitä vesillä pärjää.

trytfreterw kirjoitti:

Ihan kuriositeetin vuoksi: ketä tarkoitat meripelastusammattilaisilla (Suomessa)?

Voisit muuten opetella yhdyssanojen kirjoittamisen. Ja pari muutakin kielioppijuttua.

Lue lisää

Niin ovat ajat muuttuneet,ennen merille lähti kouluja käymättömät luku ja kirjoitustaidottomat! Nyt tarvii jo veneilyssä oikeinkirjoitus taitoa.No onneksi Suomi ei ole enään merenkulku mahtimaa,uupelo tulisi skönäreistä!

Noinhan minäkin ajattelen, jos täälläkin olisi mahdollista ottaa se laite käyttöön rekisteröinnillä, mutta jotenkin hakkaa vastaan tuo "pätevöityminen". Ei oikein vastaa tarkoitustaan.

Pitkä ketju, jossa kävi ilmi lähinnä se, että purjehtijat tarvitsevat, moottoriveneilijät eivät niinkään.

Jos kerran VHF-puhelin on niin tarpeellinen turvallisuusväline niin miksi valtiovalta yrittää estää niiden hankkimista vaatimalla erinäisiä luoia ja tutkintoja?

KyselenVaan kirjoitti:

Jos kerran VHF-puhelin on niin tarpeellinen turvallisuusväline niin miksi valtiovalta yrittää estää niiden hankkimista vaatimalla erinäisiä luoia ja tutkintoja?

Siis lupia.

KyselenVaan kirjoitti:

Jos kerran VHF-puhelin on niin tarpeellinen turvallisuusväline niin miksi valtiovalta yrittää estää niiden hankkimista vaatimalla erinäisiä luoia ja tutkintoja?

Mikä ihmeen valtiovalta niitä lupia vaatii? Onko se nyt niin vaikea käsittää että VHF radioliikenne on kauppamerenkulun käytössä oleva järjestelmä jonka lupakäytönnön on määritellyt kansainvälinen merenkulun organisaatio, ja me huviveneilijät saamme sitten käyttää tätä samaa järjestelmää kunhan teemme sitä niinkuin ne ammattilaisetkin.

Jos ei sen lupapaperin hankkiminen nappaa, älä hanki sitä. Jos sen tentin tekeminen pelottaa niin paljon ettei sinne viitsi mennä itseään häpäisemään, niin älä mene. Jos omasta mielestä sillä kännykällä voi soitella sitten hädän tullen paremmin kuin VHF radiola, soita sillä.

Onko se nyt niin maailmaa kaatava asia että joskus joidenkin asioiden kanssa pitää vaan hommata erilaisia lupia ja käydä erilaisia kursseja että saa tehdä jotain? Samalla periaatteella pitäisi ihmetellä että on se niin ihme juttu että se valtiovalta pakottaa meidät käymään jonkun helkkarin autokoulun jotta saa ajaa autolla. Kyllähän sekin pitäisi saada tehdä ihan omatahtoisesti ilman mitään kursseja ja tenttejä.

itkupotkuraivari kirjoitti:

Mikä ihmeen valtiovalta niitä lupia vaatii? Onko se nyt niin vaikea käsittää että VHF radioliikenne on kauppamerenkulun käytössä oleva järjestelmä jonka lupakäytönnön on määritellyt kansainvälinen merenkulun organisaatio, ja me huviveneilijät saamme sitten käyttää tätä samaa järjestelmää kunhan teemme sitä niinkuin ne ammattilaisetkin.

Jos ei sen lupapaperin hankkiminen nappaa, älä hanki sitä. Jos sen tentin tekeminen pelottaa niin paljon ettei sinne viitsi mennä itseään häpäisemään, niin älä mene. Jos omasta mielestä sillä kännykällä voi soitella sitten hädän tullen paremmin kuin VHF radiola, soita sillä.

Onko se nyt niin maailmaa kaatava asia että joskus joidenkin asioiden kanssa pitää vaan hommata erilaisia lupia ja käydä erilaisia kursseja että saa tehdä jotain? Samalla periaatteella pitäisi ihmetellä että on se niin ihme juttu että se valtiovalta pakottaa meidät käymään jonkun helkkarin autokoulun jotta saa ajaa autolla. Kyllähän sekin pitäisi saada tehdä ihan omatahtoisesti ilman mitään kursseja ja tenttejä.

Lue lisää

Ns. pätevyyskoe on ihan kotikutoinen harrastelijoille kehitetty kotimainen "viranomaisvittuilu", jota ei ei mm. Kanadassa ja Usassa ole, vaikka ammattiliikennettä monin, moninkertaisesti enemmän kuin täällä junttilassa.

Kyllä se siis valtiovallan hölmöilyä on !

Voit olla osittain oikeassa, mutta oletko tietoinen sitä mitä tapahtuu jos hölmöilet VHF-puhelimen kanssa USA:ssa. Ei silloi auta, jos selität, että et tiennyt, että on sääntöjä, joita pitää noudattaa. Saat ehkä kaivaa aika syvälle lompsaasi.

VeeHooÄhv kirjoitti:

Ns. pätevyyskoe on ihan kotikutoinen harrastelijoille kehitetty kotimainen "viranomaisvittuilu", jota ei ei mm. Kanadassa ja Usassa ole, vaikka ammattiliikennettä monin, moninkertaisesti enemmän kuin täällä junttilassa.

Kyllä se siis valtiovallan hölmöilyä on !

Lue lisää

Pätevyysvaatimus ei ole suomalainen erikoisuus. Se perustuu kansainvälisiin sopimuksiin. Mielestäni se on tehty meillä hyvin kevyen kaavan mukaan eikä ainakaan turhan vaikeaksi.

Miksi kannattaa kuunnella suurten väylien lähellä ?

TurhaltaVaikuttaa kirjoitti:

Miksi kannattaa kuunnella suurten väylien lähellä ?

Kannattaminen on suhteellista, mutta ainakin Helsingin edustalla on mukava tietää onko Tallinkki ,Viikkari tai joku muu tulossa tai menossa. Liikkuvat nimittäin nopeammin kuin purkkari koneella.

TurhaltaVaikuttaa kirjoitti:

Miksi kannattaa kuunnella suurten väylien lähellä ?

Kokeile seilata Helsingin edustalla kuunnellen VTS-kanavaa 71 ja ilman kuuntelua. Huomaat kyllä helposti eron.

Vtseronhuomaa kirjoitti:

Kokeile seilata Helsingin edustalla kuunnellen VTS-kanavaa 71 ja ilman kuuntelua. Huomaat kyllä helposti eron.

Sanoisin, että jos veneessä on AIS-vastaanotto, niin silloin tuota eroa ei huomaa. Eikä hyvällä näkyvyydellä muutenkaan, sumussa/sateessa on sitten toinen juttu.

Minunkin VHF:n käyttöni rajoittuu (AIS-vastaanoton ohella) satunnaiseen VTS-kanavan kuunteluun, mutta juuri AIS:n olemassaolon vuoksi sillä on enää viihdearvoa. Plotterin näytöltä näkee käytännössä kaiken tarvittavan laivojen liikkeistä.

Mutta silloin, kun ei vielä ollut tuota tekniikkaa käytössäni, seurasin kyllä VTS-kanavaa näkyvyyden ollessa huono, koska en todellakaan halunnut osua vaikkapa Kustaanmiekkaan samaan aikaan Viking Mariella tms. kanssa.

10-14 kirjoitti:

Sanoisin, että jos veneessä on AIS-vastaanotto, niin silloin tuota eroa ei huomaa. Eikä hyvällä näkyvyydellä muutenkaan, sumussa/sateessa on sitten toinen juttu.

Minunkin VHF:n käyttöni rajoittuu (AIS-vastaanoton ohella) satunnaiseen VTS-kanavan kuunteluun, mutta juuri AIS:n olemassaolon vuoksi sillä on enää viihdearvoa. Plotterin näytöltä näkee käytännössä kaiken tarvittavan laivojen liikkeistä.

Mutta silloin, kun ei vielä ollut tuota tekniikkaa käytössäni, seurasin kyllä VTS-kanavaa näkyvyyden ollessa huono, koska en todellakaan halunnut osua vaikkapa Kustaanmiekkaan samaan aikaan Viking Mariella tms. kanssa.

Lue lisää

AIS ei kerro, milloin laiva lähtee ja mitä väylää pitkin.

Nyt tuntuu, ettei sinulla ole käytännön kokemusta aiheesta. AIS:n avulla pystyy kyllä arvioimaan riittävällä tarkkuudella, milloin se Mariella on Kustaanmiekassa, jos se on jo liikkeellä. Jos taas ei ole, niin vaikka se irtoaisi laiturista minuutin päästä, niin se ei ennätä Kustaanmiekkaan niin nopeasti, ettei riittävää reagointiaikaa olisi.

10-14 kirjoitti:

Nyt tuntuu, ettei sinulla ole käytännön kokemusta aiheesta. AIS:n avulla pystyy kyllä arvioimaan riittävällä tarkkuudella, milloin se Mariella on Kustaanmiekassa, jos se on jo liikkeellä. Jos taas ei ole, niin vaikka se irtoaisi laiturista minuutin päästä, niin se ei ennätä Kustaanmiekkaan niin nopeasti, ettei riittävää reagointiaikaa olisi.

Lue lisää

Miten siitä AISista näkee, milloin laiva lähtee ja mihin suuntaan?

NeuvoLisää kirjoitti:

Miten siitä AISista näkee, milloin laiva lähtee ja mihin suuntaan?

Miksi sitä tarvitsisikaan nähdä, ennen kuin laiva todella on liikkeellä? Sitäpaitsi ne reitithän tiedetään melko tarkasti muutenkin. Silja ja Viking lähtevät Eteläsatamasta/Skatalta kohti Kustaanmiekkaa, Vuosaaresta lähtevät Vuosaaren syväväylälle, Länsisatamasta lähtevät Pihlajasaaren ohi syväväylää.

Joka tapauksessa niiden liikkeellelähtö on sen verran hidas, että kun huomaa plotterin näytöltä, että jokin niissä satamissa oleva laiva on liikkeessä, niin on kymmenisen minuuttia tai enemmän aikaa reagoida, jos sattuu olemaan sellaisessa paikassa, että voisi joutua törmäyskurssille.

Sinä kaipaat nyt sellaista tietoa, jota ei tarvita mihinkään.

10-14 kirjoitti:

Miksi sitä tarvitsisikaan nähdä, ennen kuin laiva todella on liikkeellä? Sitäpaitsi ne reitithän tiedetään melko tarkasti muutenkin. Silja ja Viking lähtevät Eteläsatamasta/Skatalta kohti Kustaanmiekkaa, Vuosaaresta lähtevät Vuosaaren syväväylälle, Länsisatamasta lähtevät Pihlajasaaren ohi syväväylää.

Joka tapauksessa niiden liikkeellelähtö on sen verran hidas, että kun huomaa plotterin näytöltä, että jokin niissä satamissa oleva laiva on liikkeessä, niin on kymmenisen minuuttia tai enemmän aikaa reagoida, jos sattuu olemaan sellaisessa paikassa, että voisi joutua törmäyskurssille.

Sinä kaipaat nyt sellaista tietoa, jota ei tarvita mihinkään.

Lue lisää

Ai niin, nyt muistan. Sinähän olet se kaveri, joka ei osaa paalusolmua eikä siis tarvitse sitä mihinkään. ;-)

Ja millähän tavoin hitaastikaan liikkuva vene Kustaanmiekassa häiritsee? Luoviminen olisi tietysti eri asia, mutta jos kulkee väylän suunnassa, niin siinä on ihan tarpeeksi tilaa muillekin, noita isoja Ruotsinlaivoja nyt lukuunottamatta.

10-14 kirjoitti:

Ja millähän tavoin hitaastikaan liikkuva vene Kustaanmiekassa häiritsee? Luoviminen olisi tietysti eri asia, mutta jos kulkee väylän suunnassa, niin siinä on ihan tarpeeksi tilaa muillekin, noita isoja Ruotsinlaivoja nyt lukuunottamatta.

Lue lisää

Olette te purjehtijat ihme sakkia! Tulette siis ajelehtimaan Kustaanmiekkaan pläkätyynessä ilman konetta tietämättä koska seuraava autolautta pyyhältää paikalle salmen täydeltä! No eihän se tosiaan sitä autolauttaa haittaa...

JärkiKäteen kirjoitti:

Olette te purjehtijat ihme sakkia! Tulette siis ajelehtimaan Kustaanmiekkaan pläkätyynessä ilman konetta tietämättä koska seuraava autolautta pyyhältää paikalle salmen täydeltä! No eihän se tosiaan sitä autolauttaa haittaa...

Lue lisää

Taidat jänkätä vain haastaaksesi riitaa. Tai sitten sinulla ei todellakaan ole mitään tietoa AIS:sta eikä esim. Helsingin olosuhteista. Missä kohtaa olen sanonut, että siellä Kustaanmiekassa oltaisiin "tietämättä, koska seuraava autolautta pyyhältää paikalle"? AIS nimenomaan kertoo sen. Vai kuvitteletko, että vaikkapa Viikkari on Kustaanmiekassa 30s sen jälkeen, kun se on irtautunut laiturista Skatalla ja sen AIS-lähete paljastaa sen liikkuvan?

Simuloidaanpa tilanne: kaunis kesäilta, tuulta joku 4-5 m/s lännestä eli sen verran, että purjeet viitsii nostaa. Kello on kuuden pinnassa ja laivat lähdössä ulos. Valuskelen hiljalleen Kustaanmiekkaan omalla veneelläni täysin unohtaneena laivojen aikataulun. No, jompikumpi laivoista irtautuu laiturista, jolloin huomaan plotterin ruudulta, että "kas, siellä liikutaan". Minulla on ainakin se viisi minuuttia aikaa päättää, ehdinkö ulos salmesta vai jätänkö menemättä sinne vai käännynkö kenties Tykistölahteen sivuun odottelemaan, että laiva menee ohi. Ja onnistuuko valittu ratkaisu purjeilla vai pitääkö minun ojentaa käteni ja startata kone. Jälkimmäinenhän tosin on tarpeen vain, jos päätän mennä salmesta läpi ennen laivaa eikä tietysti välttämättä silloinkaan, riippuu siitä, missä kohden olen laivan irtautuessa laiturista.

Missä kohtaa sinun mielestäsi on ongelma?

(Tosin tuo esimerkki on tietysti sillä tavalla kömpelö, että tietysti minä kuten kaikki muutkin Helsingin seudun veneilijät tiedän ne laivojen aikataulut eli todennäköisesti jo ennen sinne salmeen menoa tekisi ihan ilman AIS-tietoakin arvion siitä, ehtiikö läpi ennen laivan tuloa vai ei.)

Sulla Jurpå on siis apukone moottorina?

Kuusilitrainen dieseli ei ole kovin kummonen, mutta saahan sillä pienen veneen hiukan siirtymään.