Hanse 415 purkkari

Tuoreimmassa venelehdessä oli Hanse 415 testissä. Silmiin sattui spekseissä septin tilavuus 35litraa. Onko kuin yleistä 40 jalkaisissa purjeveneissä, että septisäiliö on noin pieni? Luulisi tilaa olevan isommalle säiliölle.
30291
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 30

Vanhimmat

Miten suuren osan tuotantovolyymistä uskot menevän niihin maihin, joissa veneiden septijärjestelmä on pakollinen ja satamissa septitankkien imutyhjennyksiä?
(Omassa paatissani sattuu muuten olemaan saman kokoinen septitankki. Hyvin on riittänyt.)

Katsoitko, onko Hanse 415:een saatavissa isompaa septitankkia lisähintaan? Nykyveneissä hintaan kuuluva perusvarustus on niukka, mutta varustuksen saa lisähinnalla. Varmaankin hintakilpailu on johtanut siihen, että kaikesta mahdollisesta on koetettu tinkiä. Säästöä on saatu esim. pienentämällä vinssien kokoa, jättämällä tuuletusventtiilit asentamatta ja käyttämällä halpoja messinkisiä pohjaventtiilejä (joiden turvallinen kestoikä on 5 vuotta)…..

Äänestä
  • Septitankin riittävyysväitteeseesi olisi tietysti ollut hyvä kertoa henkilölukukin ja tyhjennystiheys. Minusta 40 litraa kuulostaa tosi pieneltä, itsellä 70 ja se täyttyy yksinkin liikkuessa muutamassa päivässä.

    Äänestä

  • gfgffdg kirjoitti:

    Septitankin riittävyysväitteeseesi olisi tietysti ollut hyvä kertoa henkilölukukin ja tyhjennystiheys. Minusta 40 litraa kuulostaa tosi pieneltä, itsellä 70 ja se täyttyy yksinkin liikkuessa muutamassa päivässä.

    Melkoinen paska-automaatti, jos 70l täyttyy muutamassa päivässä yksin. Mä menen kuitenkin 30 litralla helposti viikon. Enkä minä erikseen säästele vessan käyttöä.Toki rannassa pyrin käyttämään satamapalveluja/puskaa kusella käydessä.


    10 litraa päivässä saa merivettä ja jätöksiä pumpata vuorokaudessa. Se on paljon se. 5litraakin on aikamoinen määrä.

    Äänestä

  • 10l/7pv vertaan siis tuohon, että omassa käytössä 30l menee viikon jos toisella 70l menee muutamassa päivässä.

    Äänestä

  • AiristonSeisoja kirjoitti:

    Melkoinen paska-automaatti, jos 70l täyttyy muutamassa päivässä yksin. Mä menen kuitenkin 30 litralla helposti viikon. Enkä minä erikseen säästele vessan käyttöä.Toki rannassa pyrin käyttämään satamapalveluja/puskaa kusella käydessä.


    10 litraa päivässä saa merivettä ja jätöksiä pumpata vuorokaudessa. Se on paljon se. 5litraakin on aikamoinen määrä.

    Ihminen tuottaa virtsaa monennäköisestä tekijästä riippuen 1-2,5 litraa vuorokaudessa. Kesällä veneessä luultavasti tavallista enemmän, koska kyllä sitä oluttakin yleensä pari-kolme tölkkiä päivässä juodaan jos ei muuta. Huuhteluvettä menee ehkä 2-3 litraa per kerta (tämä riippuu tankin sijoittelusta, minulla se on aika typerästi niin, että pytyn pohjalta on toista metriä aika suoraa nousua säiliön kannen tasoon, letkun tilavuus on reilu litra ja tietysti sinne ei haluaisi jäävän kovin ureansekaista vettä, koska väkisin sitä etenkin venttiilikumien kovettuessa hiljalleen valuu takaisin pyttyyn). En ole tuota varsin laskenut, mutta näppituntumana sanoisin, että 6-7 kusellakäyntiä mahtuu normaalivuorokauteen eli helposti menee parikymmentä litraa nestettä päivässä tankkiin. Eikä tuossa ole edes yhtään ison tarpeen käyntiä vielä mukana.

    Äänestä

Vai messinkinen pohjaventtiili kestää 5 vuotta?
Oletko tossissasi?

Septitankkien koot on erikoinen asia, just uusissa veneissä joissa koot on mielestäni lähtökohtaisesti pieniä, kuitenkin kun paljon parjatussa Porta Potissakin isommalla säiliöllä on jo 20 litraa.

Äänestä
  • Joitakin vuosia sitten suuret eurooppalaiset venevalmistajat saivat toivomuksensa läpi, että EU direktiiveihin hyväksyttiin ensiasennusventtiilit, jotka ovat meriveden kestävää messinkiä ja joiden minimi kestoikä on 5 vuotta. EU-päätöstä sekä tuotantoveneiden heikkolaatuisia venttiileitä kristisoitiin mm. Die Yachtissa, Yachting Montlyssä sekä Yachting Worldissa. Tästä löydät linkkejä aikaisemmista pohjaventtiilikeskusteluista sekä tietysti goolaamalla.
    Jokainen meistä tietää, että viiden vuoden ikäinen vene tuntuu lähes uudelta!

    Pronssiset ja komposiitti-rakenteiset venttiilit ovat kalliimpia kuin messinkiset. Käytetyn messingin laadun pitäisi näkyä venttiilissä olevista kirjaimista. LVI-tarvikkeina myytäviä messinkisiä läpivientejä ja venttiileitä ei pidä asentaa kuin järviveneisiin. Ne eivät kestä suolavesikäyttöä, mutta vähäsuolaista murtovettä ehkä joitakin vuosia. Messingin koroosioherkkyys riippuu sen koostumuksesta, sinkin määrästä. Pronssi ei sisällä sinkkiä.

    Äänestä

  • niinsiinäkävi kirjoitti:

    Joitakin vuosia sitten suuret eurooppalaiset venevalmistajat saivat toivomuksensa läpi, että EU direktiiveihin hyväksyttiin ensiasennusventtiilit, jotka ovat meriveden kestävää messinkiä ja joiden minimi kestoikä on 5 vuotta. EU-päätöstä sekä tuotantoveneiden heikkolaatuisia venttiileitä kristisoitiin mm. Die Yachtissa, Yachting Montlyssä sekä Yachting Worldissa. Tästä löydät linkkejä aikaisemmista pohjaventtiilikeskusteluista sekä tietysti goolaamalla.
    Jokainen meistä tietää, että viiden vuoden ikäinen vene tuntuu lähes uudelta!

    Pronssiset ja komposiitti-rakenteiset venttiilit ovat kalliimpia kuin messinkiset. Käytetyn messingin laadun pitäisi näkyä venttiilissä olevista kirjaimista. LVI-tarvikkeina myytäviä messinkisiä läpivientejä ja venttiileitä ei pidä asentaa kuin järviveneisiin. Ne eivät kestä suolavesikäyttöä, mutta vähäsuolaista murtovettä ehkä joitakin vuosia. Messingin koroosioherkkyys riippuu sen koostumuksesta, sinkin määrästä. Pronssi ei sisällä sinkkiä.

    Minulla on välimeren rannalla tehty vene. Siinä on messinkiset läpiviennit, jotka ovat Italialaisen tehtaan tekemät. Niistä ei löydy CR-merkintää eikä mitään muutakaan laatuun viittaavaa merkkiä. Vene on ollut 9 kesää vedessä. Läpivienneissä ei näy vielä minkäänlaista sinkkikadon merkkiä, ei edes vähäisintäkään punerrusta. Tarkkailen tilannetta vuosittain. Näillä merialueilla liikkuville taitavat venekäytöön valmistetut mesinkiset olla ihan kelvolliset.

    Äänestä

  • Eihuoltaventtiileistä kirjoitti:

    Minulla on välimeren rannalla tehty vene. Siinä on messinkiset läpiviennit, jotka ovat Italialaisen tehtaan tekemät. Niistä ei löydy CR-merkintää eikä mitään muutakaan laatuun viittaavaa merkkiä. Vene on ollut 9 kesää vedessä. Läpivienneissä ei näy vielä minkäänlaista sinkkikadon merkkiä, ei edes vähäisintäkään punerrusta. Tarkkailen tilannetta vuosittain. Näillä merialueilla liikkuville taitavat venekäytöön valmistetut mesinkiset olla ihan kelvolliset.

    Näkyykö sinkkikato aina päällepäin ennenkuin lävivienti hauraustuu ja murtuu vaikkapa vasaralla napauttaessa?
    Ainakin italialainen Guidi Marine valmistaa pronssisia läpivientejä ja pohjaventtiilejä. Oletko varma, että sinun italialaiset runkoläpivientisi ovat todellakin messinkiä eikä esim näitä?
    http://www.guidisrl.it/en/guidi-marine-accessories-products/articoli.php?ids=A1

    Äänestä

  • onkovarmastimessinkiä kirjoitti:

    Näkyykö sinkkikato aina päällepäin ennenkuin lävivienti hauraustuu ja murtuu vaikkapa vasaralla napauttaessa?
    Ainakin italialainen Guidi Marine valmistaa pronssisia läpivientejä ja pohjaventtiilejä. Oletko varma, että sinun italialaiset runkoläpivientisi ovat todellakin messinkiä eikä esim näitä?
    http://www.guidisrl.it/en/guidi-marine-accessories-products/articoli.php?ids=A1

    Kävin juuri veneellä. En huomannut katsoa valmistajan logoa, mutta tuo tuntuu jotenkin tutulta. Rapsutin varovasti hiukan läpivientiä viilalla ja totesin, että siinä oli sittenkin näkyvissä sinkkikatoa. Siinä oli erittäin ohut kerros punertavaa, jonka alta sitten tuli näkyviin normaali messingin väri. Punertava väri on kuparin väri, joka jää jäljelle sinkin syöpyessä siitä pois. Jos kato etenee tuota vauhtia, se kestää kymmeniä ellei peräti satoja vuosia ennen kuin se täytyy vaihtaa. Sinkkikato näkyy siis ensin värinmuutoksena, seuraavaksi näkyy syöpymiä ja lopuksi se menee poikki naputtamalla.

    Äänestä

  • Eihuoltaventtiileistä kirjoitti:

    Kävin juuri veneellä. En huomannut katsoa valmistajan logoa, mutta tuo tuntuu jotenkin tutulta. Rapsutin varovasti hiukan läpivientiä viilalla ja totesin, että siinä oli sittenkin näkyvissä sinkkikatoa. Siinä oli erittäin ohut kerros punertavaa, jonka alta sitten tuli näkyviin normaali messingin väri. Punertava väri on kuparin väri, joka jää jäljelle sinkin syöpyessä siitä pois. Jos kato etenee tuota vauhtia, se kestää kymmeniä ellei peräti satoja vuosia ennen kuin se täytyy vaihtaa. Sinkkikato näkyy siis ensin värinmuutoksena, seuraavaksi näkyy syöpymiä ja lopuksi se menee poikki naputtamalla.

    näkyykö aina päällepäin?
    http://www.boatingbusiness.com/__data/assets/image/0020/280370/SS01-Seacock.jpg

    Ehkä pitäisi tutkia endoksoopilla sisäpuolelta!
    http://www.yachtmasterinsurance.co.uk/index.php/about-us/media-publications-advice/110-problematic-seacocks-do-yours-work

    Äänestä


  • niinsiinäkävi kirjoitti:

    Joitakin vuosia sitten suuret eurooppalaiset venevalmistajat saivat toivomuksensa läpi, että EU direktiiveihin hyväksyttiin ensiasennusventtiilit, jotka ovat meriveden kestävää messinkiä ja joiden minimi kestoikä on 5 vuotta. EU-päätöstä sekä tuotantoveneiden heikkolaatuisia venttiileitä kristisoitiin mm. Die Yachtissa, Yachting Montlyssä sekä Yachting Worldissa. Tästä löydät linkkejä aikaisemmista pohjaventtiilikeskusteluista sekä tietysti goolaamalla.
    Jokainen meistä tietää, että viiden vuoden ikäinen vene tuntuu lähes uudelta!

    Pronssiset ja komposiitti-rakenteiset venttiilit ovat kalliimpia kuin messinkiset. Käytetyn messingin laadun pitäisi näkyä venttiilissä olevista kirjaimista. LVI-tarvikkeina myytäviä messinkisiä läpivientejä ja venttiileitä ei pidä asentaa kuin järviveneisiin. Ne eivät kestä suolavesikäyttöä, mutta vähäsuolaista murtovettä ehkä joitakin vuosia. Messingin koroosioherkkyys riippuu sen koostumuksesta, sinkin määrästä. Pronssi ei sisällä sinkkiä.

    HS:n artikkelissa kerrottiin miinalaiva Louhen hyvin säilyneistä messinkiosista: http://www.hs.fi/kotimaa/a1449978711374

    ”Kun kurkistaa sisään hytteihin, niin lipastot ja puuosat ovat säilyneet hyvin. Kaikki messinkiosat ovat hämmästyttävän hienossa kunnossa.

    MIksi ne läpiviennit eivät säilyisi veneessä joka on muutaman kuukauden kesässä vedessä, jos vuodesta 1945 merenpohjassa viruneessa laivassa ovat hienossa kunnossa?

    Äänestä

  • sdgsdfg kirjoitti:

    HS:n artikkelissa kerrottiin miinalaiva Louhen hyvin säilyneistä messinkiosista: http://www.hs.fi/kotimaa/a1449978711374

    ”Kun kurkistaa sisään hytteihin, niin lipastot ja puuosat ovat säilyneet hyvin. Kaikki messinkiosat ovat hämmästyttävän hienossa kunnossa.

    MIksi ne läpiviennit eivät säilyisi veneessä joka on muutaman kuukauden kesässä vedessä, jos vuodesta 1945 merenpohjassa viruneessa laivassa ovat hienossa kunnossa?

    Syvällä on kylmää ja vähän happea, jota tarvitaan korroosioon. Lisäksi septin tyhjennysläpivienti altistuu varsin syövyttäville aineille.

    Eipä tosin taida läpivientien sinkkikato olla suuri ongelma Itämerellä muutenkaan.

    Äänestä

  • sdgsdfg kirjoitti:

    HS:n artikkelissa kerrottiin miinalaiva Louhen hyvin säilyneistä messinkiosista: http://www.hs.fi/kotimaa/a1449978711374

    ”Kun kurkistaa sisään hytteihin, niin lipastot ja puuosat ovat säilyneet hyvin. Kaikki messinkiosat ovat hämmästyttävän hienossa kunnossa.

    MIksi ne läpiviennit eivät säilyisi veneessä joka on muutaman kuukauden kesässä vedessä, jos vuodesta 1945 merenpohjassa viruneessa laivassa ovat hienossa kunnossa?

    Lehtijutun messinki voi yhtä hyvin olla pronssi. Tietääkseni aikaisemmin käytettiin pronssia veneen- ja laivanrakennuksessa heloissa, otkureissa, jopa ruuveissa.

    Äänestä

Niin. tuo tilavuus taitaa täyttää jonkin minimivaatimuksen. Käytännössä kun seilaavat esim. välimerellä tai Adrianmerellä niin pohjaproppu on auki. Tähän muuten mielenkiintoinen kokemus Saksasta. Meillä 80 litran septi oli täynnä ja menin kysymään tankkauspisteessä tyhjennystä. Aloitusmaksu oli 8€ ja sitten 50snt litra. Sanoin suoraan että tyhjennämme sitten mereen. Kaveri sanoi että okei. jälkeenpäin mietimme että olikohan hinta tarkoituksella iso, jotta kukaan ei käyttäisi sitä. Tämä oli vuonna 2011.

Äänestä

41S vuokra-Bava:n septi oli n. 30 L. Koko septisysteemi oli viritetty niin, että em. pönttö sitloodan wc:n panelin takana toimi 'kontrollitankkina' mereen dumpattaessa. Kristallinkirkkaan Adrianmeren roskan ja paskan määrästä päätellen kaikki toiminta oli saman tasoista. Kroaatit syyttelivät kysyttäessä Italialaisia, mutta ainakin heidän oma toiminta ei vakuuttanut.

Äänestä
  • on vakiona 80L

    Äänestä

  • Oliko vuokraveneen wc ulkona sitloodassa? Ranskan kanavilla kaikki dumpataan kanavaan ja siellä myös uidaan.

    Äänestä

  • Meillä oli pari vuotta sitten Kroatiassa vuokralla vene, jossa oli kolme septitankkia ja niiden tyhjennys oli teetettävä läheisellä imutyhjennyspaikalla ennen veneen luovutusta. Jos ei ollut kuitattua tyhjennystodistusta, ei venettä voinut luovuttaa.

    Äänestä

Jep. Hanseissa (ja ainakin osassa muissakin isompien erien veneissä) on meidän käyttöön älyttömän pieni tankki. Tankki on vieläpä asennettu rungon ja vessamodulin väliin niin, että tilalle ei käytännössä pysty isompaa jälkiasentamaan. Eikä tehdas edes tilausvaiheessa lisärahasta isompaa tankkia suostu harkitsemaan. (Kokeiltu on). Jäljelle jää lisätankin asentaminen jonnekkin muualle. Tyypillisin paikka edellisen Hanse 400 sarjan kanssa ainakin oli vessan vieressä olevan makuukabiinin vaatekaappi...

Äänestä

Voiko joku oikeasti ostaa veneen jossa on vain yksi vessa ja yksi septi ? ;-)

Äänestä

Sen vuokran 2013 mallisen 41S Bavan sitloodan puoleisen wcn:n sermin takaisen pöntön jos saa 80 L niin usko spekseihin on kova. oma arvio on n. 30 L, Ko. muovikanisteri ei em. paikassa kestäisi röykytystä 80 L volyymissä ja sellainen ei sinne mahtuisi. Ainoa mistä veneen vuokraaja oli kiinnostunut oli veneen kunto, moottorin tunnit ja naftatankin tilanne. Sääliksi käy lauantain sukeltajaa, joka käy kymmenien veneiden pohjat läpi satama-altaan olosuhteissa. Trogir on nätti paikka.

Äänestä

Septitankki on veneissa sen vuoksi etta joissain satamissa vessa sinetoidaan septitankittomista veneista. Nain on mm. Kanaalisaarilla. Septitankin kokoa ei noiden satamien vaatimuksissa mainita, vain tankin olemassaolo jotta vessaa voi kayttaa.

Kroatiassa Splitin rantabulevardin viereen purkaa koko kaupungin iso viemari já haju muuten kauniilla paikalla on helteella sanoinkuvaamaton. Edes murtajan taakse sita putkea ei ole vedetty.

Äänestä

30 l ei riitä viikonlopuksi


Otetaan normi viikonloppu pariskunnalla

mies:
pe: kori kaljaa muutama napanderus = 10 l
la: kori kaljaa muutama napanderus = 10 l
krapulalimut ym muutama litra -> 25 l

vaimo:
pe: tusinan verran sidukkaa pari pulloo valkkuu = 4 l
la: tusinan verran sidukkaa pari pulloo valkkuu = 4 l
muut alkovapaa ehkä sen muutama litra -> 15 l

Eli pariskunan pelkät juomat on jo 40 l, tähän

huuhtelut päälle n. 50 litraa, ollaan jo 90 litrassa eikä mukana ole vielä kiinteeä tavaraan, jota voi arvioida tuotettavan pari kertaa päivässä per nuppi = 30 litraa huuhteluineen

->

Ihan minimi septin koko on 120 litraa!!

tästä kokoa voi pienentää jos suostuu käymään välillä maissa tarpeilla (sateella ei kiva) tai jos viitsii kesken viikonlopun tyhjentää septiä satama-altaaseen/imutyhjennykseen)

Äänestä
  • Nimimerkki "tämä-on-vain-faktaa" kirjoitteli varmaankin alkoholistien juomakulttuurista veneissä.
    Jos itse joisin "pe: kori kaljaa muutama napanderus" menisin tajuttomaksi. Tuskin septiin menisi yhtään mitään kuuden kaljan ja napandeerusten jälkeen! La en varmaankaan pystyisi muuta kuin yrjöämään ämpäriin.

    Omien havaintojeni mukaan miesporukka kori kaljaa ja ilta veneessä merkitsee yleensä sitä, että aletaan kuseksia laidan yli eikä veneen vessaan.

    "Faktaasi" tuli muitakin ajatusvirheitä kuin massiivisen viinamäärän yleistäminen koskemaan keskivertopurjehtijoita.

    Normaali aikuinen ihminen tarvitsee keskimäärin 1,5-2 litraa vettä vrk:ssa. Tästä 0.7 – 1.2 litraa saadaan juomalla, 0.7-0,8 litraa syömällä. Virtsaa erittyy 1-1.5 litraa vrk:ssa. Ulostetta tulee 150-200 g/vrk. Ihon kautta haihtuu n. puoli litraa nestettä vrk:ssa (fyysisessä työssä ja lämpimässä jopa litroja enemmän enemmän, mutta janon tunne huolehtii juomisesta).
    Nykyaikaisissa vettä säätävissä kodin vessoissa yhteen huuhtelukertaan kuluu 3 litraa. En tiedä mikä vastaava luku on venevessoissa. Voi olla selvästi pienempi tai suurempikin, jos haluaaa pumpata runsaasti. Jos henkilö käy 4 kertaa vrk:ssa vessassa tämä tarkoittaisi 12 litraa huuhteluvettä/vrk. Eli 2 henkeä pumppaisi eritteiden ja huuhteluveden määräänä tankkiin n. 26-28 litraa vrk:ssa. – mikäli yhteen huuhteluun kuluisi 3 litraa. Imutyhjennyksellä varustettu sähköinen venevessa kuluttaa 2.5 l/huuhtelukerta.

    Äänestä

  • toisenlaista_faktaa kirjoitti:

    Nimimerkki "tämä-on-vain-faktaa" kirjoitteli varmaankin alkoholistien juomakulttuurista veneissä.
    Jos itse joisin "pe: kori kaljaa muutama napanderus" menisin tajuttomaksi. Tuskin septiin menisi yhtään mitään kuuden kaljan ja napandeerusten jälkeen! La en varmaankaan pystyisi muuta kuin yrjöämään ämpäriin.

    Omien havaintojeni mukaan miesporukka kori kaljaa ja ilta veneessä merkitsee yleensä sitä, että aletaan kuseksia laidan yli eikä veneen vessaan.

    "Faktaasi" tuli muitakin ajatusvirheitä kuin massiivisen viinamäärän yleistäminen koskemaan keskivertopurjehtijoita.

    Normaali aikuinen ihminen tarvitsee keskimäärin 1,5-2 litraa vettä vrk:ssa. Tästä 0.7 – 1.2 litraa saadaan juomalla, 0.7-0,8 litraa syömällä. Virtsaa erittyy 1-1.5 litraa vrk:ssa. Ulostetta tulee 150-200 g/vrk. Ihon kautta haihtuu n. puoli litraa nestettä vrk:ssa (fyysisessä työssä ja lämpimässä jopa litroja enemmän enemmän, mutta janon tunne huolehtii juomisesta).
    Nykyaikaisissa vettä säätävissä kodin vessoissa yhteen huuhtelukertaan kuluu 3 litraa. En tiedä mikä vastaava luku on venevessoissa. Voi olla selvästi pienempi tai suurempikin, jos haluaaa pumpata runsaasti. Jos henkilö käy 4 kertaa vrk:ssa vessassa tämä tarkoittaisi 12 litraa huuhteluvettä/vrk. Eli 2 henkeä pumppaisi eritteiden ja huuhteluveden määräänä tankkiin n. 26-28 litraa vrk:ssa. – mikäli yhteen huuhteluun kuluisi 3 litraa. Imutyhjennyksellä varustettu sähköinen venevessa kuluttaa 2.5 l/huuhtelukerta.

    Kun itse olen vaimon kanssa ollut vierassatamissa emme kylläkään ole ryypiskelleet, mutta on toinenkin ero. Emme ole kipaisseet veneeseen aina, kun on tullut tarvis käyttää toilettia. Kyllä meille vierassatamien fasiliteetit, puuseet ja kylillä/kaupungeissa liikkuessa paikalliset vessat ovat kelvanneet. Miten te muut teette, käytättekö matkapurjehdusreissuillanne ainoastaan veneen vessaa?
    Meille 40 litran vessasäiliö on riittänyt oikein hyvin.

    Äänestä

  • meilleriittää40 kirjoitti:

    Kun itse olen vaimon kanssa ollut vierassatamissa emme kylläkään ole ryypiskelleet, mutta on toinenkin ero. Emme ole kipaisseet veneeseen aina, kun on tullut tarvis käyttää toilettia. Kyllä meille vierassatamien fasiliteetit, puuseet ja kylillä/kaupungeissa liikkuessa paikalliset vessat ovat kelvanneet. Miten te muut teette, käytättekö matkapurjehdusreissuillanne ainoastaan veneen vessaa?
    Meille 40 litran vessasäiliö on riittänyt oikein hyvin.

    Septisäiliöt eivät olekaan tarkoitettu käytettäväksi normaalisti, ainoastaan hätätapauksissa.

    Äänestä

Hehe.

Tätä on pienveneilijän kiva lukea kun kiulusta löytyy ämpäri potaksi (ei tosin koskaan tarvittu) ja riittävästi vantteja joista saa tukea kun heittää kuset mereen. Vanttipissalla minä olen koko 33 vuotisen veneilijän taipaleeni käynyt.

Portapotti on (ihan pränikkä -86) katsastusmiestä varten.

Naisia ei tosin veneessäni tosin näkynyt..

Äänestä
  • "Naisia ei tosin veneessäni tosin näkynyt.."
    Eikä varmaan koskaa tulekkaan. vaikka tuskin välitätkään :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


thuulenviemää kirjoitti:

Tuoreimmassa venelehdessä oli Hanse 415 testissä. Silmiin sattui spekseissä septin tilavuus 35litraa. Onko kuin yleistä 40 jalkaisissa purjeveneissä, että septisäiliö on noin pieni? Luulisi tilaa olevan isommalle säiliölle.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu