Miten asettelette maston jalan, jos mastokengässä on säätömahdollisuus? Minulla on Seldenin kaksisaalinkinen läpikannen masto ja arvuuttelen tod. näk. optimia paikkaa. Vaihtoehtoina on viisi asentoa. Asialla on myös vaikusta etu- ja takastaagin säätöjen suhteen. Takana on Navtecin tunkki ja edessä Furlexin foili. Kummallakin sivulla on 4 vanttia sekä vielä babystaagi edessä. Sitä en ole käyttänyt, kun tuntuu tukevalta jo ilman ja ison genua operaatioita se haittaa tuntuvasti. Kyllä 8 2 on jo jännittämistä tarpeeksi. Kysyn siksi, että kokemusta ei ko. hässäkästä ole kuin kesän verran.
Toppirikisen masto
Navtec
20408
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mastonjalan paikka ja staagien säädöt eivät juuri liity toisiinsa. Maston jalalla säädetään ennen kaikkea maston pre-bend. Ja se taas valitaan purjeen muotoon sopivaksi. Takastaagin oleellisin tarkoitus on kiristää etustaagi, mutta kaikesta päätellen riki on sen verran modernimpi, että maston saa myös taivutettua korealle kaarelle. Toki mastonjalalla saa säädettyä myös maston rakea.
Rake ja prebend säädetään mastonjalan paikalla ja keulastaakin pituudella. Toki babystaakikin vaikuttaa jos sitä käyttää. Jos saalingit ovat taaksepäin, vaikuttavat myös vanttijännitykset prebendiin.
Mulla on veneessä 18 m masto toppirikillä ja 3lla inline saalinkiparilla. Masto tulee kannen läpi, mutta helpottaa kun ei voi valita paikkaa mastonjalassa. Kommenttini liittyy kuitenkin babystayn käyttämiseen. Mastoprofiilini on hyvin taipuisa. Aiemmin emme aina kiinnittäneet babystayta ja varsinkin, jos ei ollut aallokkoa. Toissa vuonna havaitsin mastoa rikatessa kaksi hiushalkeamaa maston puolivälissä babystayn kiinnityspisteessä. Kesällä ei sitten purjehdittu ollenkaan, kun palloteltiin vakuutusyhtiöiden tarkastajia ja etsittiin rikin korjaajaa. Suosittelen pitämään babystayn ja checkstäyt kiinni aina, kun purjehdit. Notkea profiili varmaan oli osasyyllinen. Riittävän kireä takaharus auttaa myös stabiloimaan maston keskivaihetta aallokossa.
Olivatko hiushalkeamat itse mastossa vai teräksisissä backing plate'issä?
Seldenin 80-luvun backing plate'issä, mm 7mm vanttivaijerille tarkoitetuissa, niitä on paljon havaittu. Kannattaa itse kunkin vähän tarkastella nyt kun mastot on alhaalla (hallitusti).
Halkeamat olivat mastoprofiliissa. Lähtivät siis reiästä, johon t terminaali tulee. Taustalevy oli ok. Profiili on hyvin taipuisa eteen taakse suunnassa. Masto on 90-luvulta, eikä seldenin osilla.
Osia. Olisiko veneen/takilan valmistajalta jotain ajatuksia asiaan.
Tuolla vanttimäärällä, jos ovat maston suhteen etu- ja takaviistoina pareina eikä epäjatkuvina pätkinä niin babystaagi tuntuu oudolta, mutta maston taivutukseen sitä tarvittaneen - olkoonkin läpikannen masto. Tarpeellinen se tuossa kokoelmassa on ainakin kovemmassa kelissä, kun masto ilmeisesti noilla tuennoilla ei ole puhelintolppasarjaa. Alkaa ilman staagia pumpaamaan kovemmassa kelissä? Tulisiko se niin eteen ja ylös, että kelpaisi kutteriharukseksi - edes myrskypurjeelle - johon käyttöön sitä ei ilmeisesti ole mitoitettu ja suunniteltu. Tai babystaagin voisi vain varustaa pikalukituksella, jolloin sen voisi kilauttaa käyttöön kelin kovetessa, jos/kun masto alkaa elämään...
Riki tuntuu tuentojen suhteen ylimitoitetulta. Pumppaamiseen estoon tuon babystayn ajattelen. Siinä on 4:1 talja mahdollisuus nopeaa prebendiä varten. Ei kyllä ole pumpannut. Pohjanlahdella olen testannut 19 m/s kelissä...
Mulla se täytyy säätää niin,että wc:n ovia aukeaa!
Nariseeko muutenkin?
Toimiiko hekki kuinka toppirikimastossa jossa on kaksi rinnakkaista etustaagia? Fokkapurje venyttänee sitä etustaagia johon se on kiinnitetty, mutta viereinen etustaagi pysyy kireällä ja vastustaa hekin kiristämistä?
70 luvulla olen viimeksi purjehtinut kahdella keulastaagilla ja hakasilla, kun rullapurjetta ei vielä ollut. Takastaagissa oli mekaaninen ruuvikierteellä toimiva kiristin. Muistikuvani mukaan oli ongelma kiristää kryssillä sitä etustaagia, mihin purje oli kiinnitetty. Eli ei toiminut optimaalisesti. Muuten oli sen ajan näppärä ratkaisu reissuveneeseen.
Hyödyttikö hekin käyttäminen? Kumpaakokan hekillä kiristetään tuossa enempi; fokkapurjeen venyttämää toista etustaagia kireäksi, vai alkuasennostaan eteenpäin taipuvaa mastontoppia taaksepäin?
Jälkimmäistä. Jotain parannusta isoon ja mastoon. Mielikuva on haalea noin kaukaa, mutta purjeen staagin kiristys ei oikein pelittänyt. Kiristys kohdistui ilmeisesti väärään staagiin eli ei siihen, minkä purje venyttää.
Jos hekkiä kiristää, kiristyvät takuuvarmasti molemmat etustaagit. Mutta tietenkin kiristys jakautuu kahtia ja se staagi, jossa purje on, venyy enemmän. Niissä veneissä, joissa olen tuplastaagit nähnyt, on jokaisessa ollut kolmiopala, joka jakaa saman jännityksen molempiin.
Yksi tuplastaagin hauskoja jekkuja on, että mainingissa voi hakanen hakeutua kiinni myös siihen viereiseen staagiin. Tämän olen kuullut omistajalta itseltään tapahtuneen useammin kuin kerran.
Minkälaista kolmiopalaa oikein tarkoitat, kuinka purjeen saa nostettua ylös kumpaakaan staagia pitkin jos staagit on kiinnitetty jotenkin keskeltä toisiinsa?
"Jos hekkiä kiristää, kiristyvät takuuvarmasti molemmat etustaagit."
"kolmiopala, joka jakaa saman jännityksen molempiin."
Enpä olisi noin varma noista väittämistä. Jos molemmissa on sama jännitys ja toiseen pistetään purjeen voima venyttämään keulastaagia niin toinen staagi jännittyi enemmän koska minulla staagit olivat erilliset. Jos staagit ripustetaan metallikolmion kulmiin, niin voimat tasaantuvat koska kovempaa vetävä purjeen staagi kallistaa kolmion ja sag pahenee. Jos staagit ovat täten kytketyt toisiinsa venyvää vaijeria on kaksinkertainen pituus ja venymä kaksinkertainen. Kahden keulastaagin vetäminen kireälle on hankalampaa kuin yhden. Näinkö ajattelit?.
Hänksin tarttumista toiseen staagiin ei tapahtunut koskaan 7v aikana, koska purje veti staagin toisesta eroon ehkä 10cm. Muutonkin se mahdollista vain Wichardin yhden käden hakasilla, joita siihen aikaan ei ollut, muilla ei.
"Jos staagit ripustetaan metallikolmion kulmiin, niin voimat tasaantuvat koska kovempaa vetävä purjeen staagi kallistaa kolmion ja sag pahenee."
Tuossa meni yksi kohta pieleen. Kun kolmio kallistuu, tulee siihen kolmion kulmaan enemmän voimaa joka on paremmin vantin jatkona, eli purjeen taivuttamaan vanttiin, koska sillä on pienempi vipuvarsi voimalle, minkä kuitenkin täytyy tuottaa ihan sama momentti yläkiinnityspisteen suhteen, jotta kolmiolla ei olisi kulmakiihtyvyyttä. Piirräppä asiasta kuva, niin huomaat olleesi tuossa väärässä. Suurempi voima purjeen taivuttamassa vantissa ei lisää sägiä, vaan vähentää sitä siitä huolimatta, että kolmion kääntyminen lyhentää matkaa kyseisen vantin päästä maston huippuun. Näin silloin kun takastaagissa ja ison jaluksessa pidetään sama jännitys, eikä sama paikka esim vanttiruuvissa ja köyden kohta plokin jossain kohdassa, sillä niinhän ei kukaan purjehtija tee. Ison jalus säädetään tuottamaan tietty ison muoto varsinkin takaliikin alueelle riippumatta siitä kuinka pitkä matka jalusköydestä tarvitsee kiskoa sen saavuttamiseksi.
Jos molempien etustaagien ympärille fokkapurjeen jokaisen hakasen yläpuolelle laittaisi sakkelin? Se yhdistäisi etustaagit ja kaksinkertaistaisi purjeen venyttävää voimaa vastustavan voiman. Sakkelitkin kuten hakaset liukuisivat staageja pitkin purjetta nostettaessa ja laskettaessa.
Lienee turha laittaa sakkeleita pitkin staageja joka hakasväliin? Muutama sakkeli riittäisi
Mikä olisi kyseisen sekoilun tavoite?. Helpompi olisi ilman ylimääräisiä shakkeleita pistää hänksi molempien ympäri, Wichard voisi mahtua, mutta missä pihvi?. Jos staagin venymistä eritetään vastustaa kahdella staagilla niin ollaan hakoteillä. Yksi paksumpi toimii paremmin.
"MietisNytVielä" selitys on minusta monessa kohtaa väärin. Esim siinä, että kolmioon ripustetuissa staageissa purjeen aiheuttama lisäveto lyhentäisi staagin pituutta. Tai siinä, että kaksi vipuvarrella toisiinsa kytkettyä staagia kaksinkertaistaa venymän eikä.sag pienene vaan suurenee. Kaikkiaan kyllä niin historiallinen metodi, ettei ole muuta mielekiintoa kuin aivojumppa.