Paras paketti mökille?

Jääkaapin kulutus ei ole ongelma, jos hankit Rosenlew 155L 12V-kaapin. Pysyy paketti hyvin budjetissakin eikä tarvitse pelätä pilvisenä jakosna sähkön loppumista.

Ota se sähköliittymä samantien. Aurikopaketti maksaa vähintään kolmasosan tuosta ja sähköä ei tahdo kunnolla riittää, jos haluat nykyaikaisen mökin varusteeet. Talvella sähkö on sitten totaalisen loppu ja akkuja ei voi päästää tyhjiksi etteiväy ne jäädy.
Akustolle ei oikein voi suositella mitään koteloa. Tarvitset 10kpl 100Ah akkuja ja ne painavat ja vievät ihan oikeasti tilaa. Tilaan tulevat myös laturit ja invertterit eli paikan on hyvä olla myös kuiva. Tilan pitää päästä myös jäähtymään ja pysyä mielellään viileillä keleillä plussan puolella, sillä muutoin akut eivät tahdo latautua kunnolla eikä niistä saa virtoja ulos. Oletko arvioinut päivittäistä sähkönkulutusta? Riittääkö 1kWh? Se tarkoittaa 12V akustoon säilöttynä paria 100Ah akkua. Akkuahan ei voi imeä ihan kuiviin. Viikon kulutukseen täytyy olla kymmenisen akkua, jos sattuu olemaan sadekelit. Muutoin joudut pihtaamaan sähkön suhteen. Tavallinen lyijyakku on huono sähkövarasto aurinkosähkölle, sillä sitä ei ole suunniteltu kuin starttiakuksi. Hanki kunnon akut vaikka ne maksavatkin monta kertaa enemmän. Akkuihin palaa helposti muutama tonni. Aurinkokennoihin samaten. Invertterilaturiin tonni ja asennustarvikkeisiin samaten. Varalle tarvitsen vielä genun.
Unohda ne yhden pistorasian viritykset jatkojohtoineen. Tee mökkiin tavalliset 230VAC sähkövedot ihan joka paikkaan. Jos rakennat aluksi aurinkosähköt, pystyt invertterin kautta syöttämään sähkön helposti sulaketaulun kautta. Kun myöhemmin haluat ne oikeat sähköt, niin kaikki on jo valmiina. Perustuksia kaivettaessa kanattaa vetää myös maakaapelit ja maadoitukset valmiiksi. Ei sitten myöhemmin tarvitse myllätä koko pihaa auki.

ps. se sähköliittymä ei ole vain kuluerä vaan se myös nostaa mökin arvoa.

99999999 kirjoitti:

Ota se sähköliittymä samantien. Aurikopaketti maksaa vähintään kolmasosan tuosta ja sähköä ei tahdo kunnolla riittää, jos haluat nykyaikaisen mökin varusteeet. Talvella sähkö on sitten totaalisen loppu ja akkuja ei voi päästää tyhjiksi etteiväy ne jäädy.
Akustolle ei oikein voi suositella mitään koteloa. Tarvitset 10kpl 100Ah akkuja ja ne painavat ja vievät ihan oikeasti tilaa. Tilaan tulevat myös laturit ja invertterit eli paikan on hyvä olla myös kuiva. Tilan pitää päästä myös jäähtymään ja pysyä mielellään viileillä keleillä plussan puolella, sillä muutoin akut eivät tahdo latautua kunnolla eikä niistä saa virtoja ulos. Oletko arvioinut päivittäistä sähkönkulutusta? Riittääkö 1kWh? Se tarkoittaa 12V akustoon säilöttynä paria 100Ah akkua. Akkuahan ei voi imeä ihan kuiviin. Viikon kulutukseen täytyy olla kymmenisen akkua, jos sattuu olemaan sadekelit. Muutoin joudut pihtaamaan sähkön suhteen. Tavallinen lyijyakku on huono sähkövarasto aurinkosähkölle, sillä sitä ei ole suunniteltu kuin starttiakuksi. Hanki kunnon akut vaikka ne maksavatkin monta kertaa enemmän. Akkuihin palaa helposti muutama tonni. Aurinkokennoihin samaten. Invertterilaturiin tonni ja asennustarvikkeisiin samaten. Varalle tarvitsen vielä genun.
Unohda ne yhden pistorasian viritykset jatkojohtoineen. Tee mökkiin tavalliset 230VAC sähkövedot ihan joka paikkaan. Jos rakennat aluksi aurinkosähköt, pystyt invertterin kautta syöttämään sähkön helposti sulaketaulun kautta. Kun myöhemmin haluat ne oikeat sähköt, niin kaikki on jo valmiina. Perustuksia kaivettaessa kanattaa vetää myös maakaapelit ja maadoitukset valmiiksi. Ei sitten myöhemmin tarvitse myllätä koko pihaa auki.

ps. se sähköliittymä ei ole vain kuluerä vaan se myös nostaa mökin arvoa.

Lue lisää

Kyllä se sähköliittymä on kuluerä, en ikinä saisi mökkiä myydessä omiani pois liittymän hinnasta. Olisi liittymä maksanut 42000 euroa (neljäkymmentäkaksi tuhatta euroa).
Otin aurinkosähkön, tuli maksamaan 4000 euroa ja hienosti toimii.

-paneelia 500w-

500W paneelikapasiteetilla ei olla lähelläkään omavaraista aurinkosähköjärjestelmää, vaan tuolla paneeliteholla se mökki on aggregaattikäyttöinen. Asiasta jotain tietävän kommentti.

Jotain rajaa noihin heittoihin

24v järjestelmän saat edullisemmin kun et tarvitse niin isoa paneelisäädintä ja pärjäät pienemmillä piuhoilla.akusto ehkä kallein yksittäinen investointi ja löytyy monen hintaista.sitä en tiedä mikä on esim 10vuoden tähtäimellä edullisin.uusissa akuissa pääset ehkä halvimmalla liikkeelle aivan perus vapaa-ajan akuilla. Puuilo myy agm vapaaajan akkua 220a 269euro kpl.

ähh kirjoitti:

-paneelia 500w-

500W paneelikapasiteetilla ei olla lähelläkään omavaraista aurinkosähköjärjestelmää, vaan tuolla paneeliteholla se mökki on aggregaattikäyttöinen. Asiasta jotain tietävän kommentti.

Jotain rajaa noihin heittoihin

Lue lisää

Tais mennä vähän alakanttiin,mutta paneeleita on kuitenkin helppo jälkeen lisätä

Mulla on 1 kw paneeleja ja 250ah akusto 24V. Studer Invertteri 2.5 kVA. Niillä pelaa sinun mainitsemat kuormat.
Nyt laittaisin 48V 500ah akuston ja siihen 4 kVA:n Invertterin. Paneelistoa suurentaisin 2 kw:iin Siihen loppuisi se vähäinenkin agregaatin käyttö.

Muistaakseni noin 6000 oli aurinkosähköpaketin kokonaishinta, ihan tarkkaan ei muista kustannusta.
Eli ei tosiaan ihan ilmaista, muttei tolkuttoman kallistakaan. Selviteltiin pitkää pakettia ja päätettiin kasata se itse oman suunnitelman mukaan.
Invertterilaturi on Victron multiplus 3000, akut 4x250ah, paneelit 4x250w, lataussäädin Victron Mppt 100/50. Victronin tuotteet ovat laatuvehkeitä ja niitä käytetään laajalti myös viranomaiskäytössäkin.
Jos toisen hyvän invertterilaturin haluaa niin Studer on vastaava laatupeli, jota voi suositella. Eivät ole nämä Victron tai Studen invertterilaturit halpoja, mutta sähkönlaatu on erittäin hyvää ja täysin puhdasta siniaaltoa. Voi kytkeä herkänkin sähkölaitteen kiinni ilman pelkoa sen hajoamisesta.
Lisäksi tulee erikseen sähkömiehen kustannukset mökin jakeluverkosta, sähkökeskuksesta, kaapeleista, ym, ym.
Aurinkopaneelit, akut, lataussäätimen asensimme itse niin pitkälle mitä sai luvallisesti tehdä, mutta kiinteän tarkoitettua invertterilaturia ei saa itse asentaa mikäli ei ole sähköasennuspätevyyttä. Tämä jäi sähkömiehelle tehtäväksi muiden sähkötöiden lisäksi.
Generaattori meillä oli jo valmiiksi, koska sähköä tarvittiin jo rakennusaikana. Pienet salkkugenut eivät jaksa käynnistellä naulauskoneita tai isompia rakennusirkkeleitä. Lisäksi diesel koneessa voi käyttää halvempaa polttoöljyä. Kone vie sen noin 1,5l tunnissa 3/4 kuormalla. Eli ei mitään kovin suurta kulutusta, kun pö:tä saa alle eurolla litra.
Paketti on toiminut hyvin.
Emme halunneet alkaa kikkailemaan minkään 12v systeemin kanssa, vaan koko jakelu 230v. Lisäksi akkujen määrä voitiin pitää kohtuullisena, koska dieselaggregaatti varmistaa sähkön saannin huonoilla keleillä. Kun tosiasia on, että aurinkosähkö ei kuitenkaan riitä läpivuoden tarpeisiin, vaan varavoimaa tarvitaan jokatapauksessa.

omavoimala230v kirjoitti:

Muistaakseni noin 6000 oli aurinkosähköpaketin kokonaishinta, ihan tarkkaan ei muista kustannusta.
Eli ei tosiaan ihan ilmaista, muttei tolkuttoman kallistakaan. Selviteltiin pitkää pakettia ja päätettiin kasata se itse oman suunnitelman mukaan.
Invertterilaturi on Victron multiplus 3000, akut 4x250ah, paneelit 4x250w, lataussäädin Victron Mppt 100/50. Victronin tuotteet ovat laatuvehkeitä ja niitä käytetään laajalti myös viranomaiskäytössäkin.
Jos toisen hyvän invertterilaturin haluaa niin Studer on vastaava laatupeli, jota voi suositella. Eivät ole nämä Victron tai Studen invertterilaturit halpoja, mutta sähkönlaatu on erittäin hyvää ja täysin puhdasta siniaaltoa. Voi kytkeä herkänkin sähkölaitteen kiinni ilman pelkoa sen hajoamisesta.
Lisäksi tulee erikseen sähkömiehen kustannukset mökin jakeluverkosta, sähkökeskuksesta, kaapeleista, ym, ym.
Aurinkopaneelit, akut, lataussäätimen asensimme itse niin pitkälle mitä sai luvallisesti tehdä, mutta kiinteän tarkoitettua invertterilaturia ei saa itse asentaa mikäli ei ole sähköasennuspätevyyttä. Tämä jäi sähkömiehelle tehtäväksi muiden sähkötöiden lisäksi.
Generaattori meillä oli jo valmiiksi, koska sähköä tarvittiin jo rakennusaikana. Pienet salkkugenut eivät jaksa käynnistellä naulauskoneita tai isompia rakennusirkkeleitä. Lisäksi diesel koneessa voi käyttää halvempaa polttoöljyä. Kone vie sen noin 1,5l tunnissa 3/4 kuormalla. Eli ei mitään kovin suurta kulutusta, kun pö:tä saa alle eurolla litra.
Paketti on toiminut hyvin.
Emme halunneet alkaa kikkailemaan minkään 12v systeemin kanssa, vaan koko jakelu 230v. Lisäksi akkujen määrä voitiin pitää kohtuullisena, koska dieselaggregaatti varmistaa sähkön saannin huonoilla keleillä. Kun tosiasia on, että aurinkosähkö ei kuitenkaan riitä läpivuoden tarpeisiin, vaan varavoimaa tarvitaan jokatapauksessa.

Lue lisää

Kiitos ylläolevalle kirjoittajalle rehellisestä ja informatiivisesta viestistä. Se taisi itseasiassa sisältää kaikessa lyhykäisyydessään moninkertaisesti enemmän hyödyllistä tietoa kuin Antero Rantasen kaikki viestit yhteensä =o

omavoimala230v kirjoitti:

Muistaakseni noin 6000 oli aurinkosähköpaketin kokonaishinta, ihan tarkkaan ei muista kustannusta.
Eli ei tosiaan ihan ilmaista, muttei tolkuttoman kallistakaan. Selviteltiin pitkää pakettia ja päätettiin kasata se itse oman suunnitelman mukaan.
Invertterilaturi on Victron multiplus 3000, akut 4x250ah, paneelit 4x250w, lataussäädin Victron Mppt 100/50. Victronin tuotteet ovat laatuvehkeitä ja niitä käytetään laajalti myös viranomaiskäytössäkin.
Jos toisen hyvän invertterilaturin haluaa niin Studer on vastaava laatupeli, jota voi suositella. Eivät ole nämä Victron tai Studen invertterilaturit halpoja, mutta sähkönlaatu on erittäin hyvää ja täysin puhdasta siniaaltoa. Voi kytkeä herkänkin sähkölaitteen kiinni ilman pelkoa sen hajoamisesta.
Lisäksi tulee erikseen sähkömiehen kustannukset mökin jakeluverkosta, sähkökeskuksesta, kaapeleista, ym, ym.
Aurinkopaneelit, akut, lataussäätimen asensimme itse niin pitkälle mitä sai luvallisesti tehdä, mutta kiinteän tarkoitettua invertterilaturia ei saa itse asentaa mikäli ei ole sähköasennuspätevyyttä. Tämä jäi sähkömiehelle tehtäväksi muiden sähkötöiden lisäksi.
Generaattori meillä oli jo valmiiksi, koska sähköä tarvittiin jo rakennusaikana. Pienet salkkugenut eivät jaksa käynnistellä naulauskoneita tai isompia rakennusirkkeleitä. Lisäksi diesel koneessa voi käyttää halvempaa polttoöljyä. Kone vie sen noin 1,5l tunnissa 3/4 kuormalla. Eli ei mitään kovin suurta kulutusta, kun pö:tä saa alle eurolla litra.
Paketti on toiminut hyvin.
Emme halunneet alkaa kikkailemaan minkään 12v systeemin kanssa, vaan koko jakelu 230v. Lisäksi akkujen määrä voitiin pitää kohtuullisena, koska dieselaggregaatti varmistaa sähkön saannin huonoilla keleillä. Kun tosiasia on, että aurinkosähkö ei kuitenkaan riitä läpivuoden tarpeisiin, vaan varavoimaa tarvitaan jokatapauksessa.

Lue lisää

Onko generaattori voima vai valovirta kone.varmaan toimivampi on yksivaihe kone sillä se laturi ottaa jo varmaan 2kw. Entä sähkön laatu latauksen aikana sillä silloinhan se on agri sähköä

Valovirtakone (1-vaihe siis) on meillä, laite on avr säätimellä varustettu, joten jännitevaihtelut jäävät luokkaan -5%, ainakin ohjeen mukaan.
3 vaiheisena, jos olisi, 5kw kone antaa liian vähän tehoa 1 vaihetta kohti, 1 vaiheisuus ei haittaa, jos ei tarvitse kolmivaihelaitteita, sähkölieden voi myös kytkeä 1 vaiheeseen, kuten meillä tehtiin.

Sähkön laadusta latauksen aikana en osaa täsmällisesti sanoa, mutta mitään ongelmia ei ole ollut. Käsitys invertterilaturista on jäänyt, että se hieman ns. silottelisi aggregaatin tuottamaa sähkönlaatua (voin olla tässä asiassa väärässäkin). Yleensä kuitenkin on niin, että sopiva pohjakuorma generaattorille tasaa jännitettä ja tajuutta.
Mutta mitään häiriöitä ei ole ollut, vaikka on aggren päälläollessa käytetty taulutelevisioita, kannettavia, myös lattialämmitystermostaatit (sähkömiehen mukaan olisivat tarkkoja laadusta) ovat tuleet hyvin toimeen aggregaatin sähkön kanssa.

Itse suunnitellun paketin etuna on se, että sen voi tehdä juuri omiin tarpeisiin sopivaksi, sekä saa valita haluamansa komponentit. Kannattaa toki huomioida pieni ylimitoitus, jotta on kasvuvaraa tulevaisuuden tarpeille.
Itse olen 230v jakelujännitten kannalla, on vaan niin paljon helpompaa, kun kaikki toimii kun olisi vakituisessa asunnossa.

En ole mikään sähköammattilainen, mutta perehtyminen aurinkosähköasiaan auttoi paljon. Lähinnä siinä mielessä, että tietää ja tuntee oma laitteiston toiminnan, eikä myöskään tarvitse maksaa ulkopuoliselle järjestelmän asentamisesta, pl. invertterilaturi.
Onhan tämä omallatavallaan kiva harrastuskin, kun voi seurailla järjestelmän toimintaa ja ei tule sähkölaskuja tai perusmaksuja.
Aggreen toki joutuu ostamaan polttoainetta, mutta meillä vähemmän sitä kesällä tarvitaan, sähköliesi on ainoa mihin tarvitsee. Olen joskus hyvällä kelillä keittänyt keiton 1 levyllä pelkkien akkujen varassakin.
Syksyllä myöhään tarvitsee sitten latailla, kun aurinkoa on vähemmän saatavilla. Mutta nopean laturin ansiosta akut tulevat nopeasti täyteen arviolta 1-2h, riippuen siitä miten tyhjäksi on ajettu.
Meillä vuotuiset polttoainekustannukset ovat noin 50-150 euroa, riippuen paljon siitä käytämmekö konetta myös lattialämmityksen satunniseen käyttöön miten paljon kevällä&syksyllä. Jos pelkän kesän käytöt niin 50 euroa lienee aika lähelle mitä menee.

Invertterilaturin sammutamme talveksi kokonaan, ennen sen sammuttamista lataamme akut aivan täyteen viimeisellä käyntikerralla mökillä. Talvella ei mökillä käydä, sinänsä mitään estettä ei aurinkosähkön puolesta ole talvikäytölle, koska generaattori hoitaisi virrantuoton akustolle, oli säät miten huonot tahansa.
Lataussäädin hoitaa akkujen ylläpitolatauksen talvikauden ajan, aina sen verran talvella tulee energiaa.

Lykkyä tykö oman paketin kasaamiselle, ainakin tulee hyvä tunne siitä kun saa aurinkosähkön avulla vaikkapa saunaoluet kylmenemään jääkaapissa ekan kerran. Ainakin itselle se oli hieno tunne kun tiesi, että systeemi toimii ja tuottaa sähköä.

omavoimala230v kirjoitti:

Valovirtakone (1-vaihe siis) on meillä, laite on avr säätimellä varustettu, joten jännitevaihtelut jäävät luokkaan -5%, ainakin ohjeen mukaan.
3 vaiheisena, jos olisi, 5kw kone antaa liian vähän tehoa 1 vaihetta kohti, 1 vaiheisuus ei haittaa, jos ei tarvitse kolmivaihelaitteita, sähkölieden voi myös kytkeä 1 vaiheeseen, kuten meillä tehtiin.

Sähkön laadusta latauksen aikana en osaa täsmällisesti sanoa, mutta mitään ongelmia ei ole ollut. Käsitys invertterilaturista on jäänyt, että se hieman ns. silottelisi aggregaatin tuottamaa sähkönlaatua (voin olla tässä asiassa väärässäkin). Yleensä kuitenkin on niin, että sopiva pohjakuorma generaattorille tasaa jännitettä ja tajuutta.
Mutta mitään häiriöitä ei ole ollut, vaikka on aggren päälläollessa käytetty taulutelevisioita, kannettavia, myös lattialämmitystermostaatit (sähkömiehen mukaan olisivat tarkkoja laadusta) ovat tuleet hyvin toimeen aggregaatin sähkön kanssa.

Itse suunnitellun paketin etuna on se, että sen voi tehdä juuri omiin tarpeisiin sopivaksi, sekä saa valita haluamansa komponentit. Kannattaa toki huomioida pieni ylimitoitus, jotta on kasvuvaraa tulevaisuuden tarpeille.
Itse olen 230v jakelujännitten kannalla, on vaan niin paljon helpompaa, kun kaikki toimii kun olisi vakituisessa asunnossa.

En ole mikään sähköammattilainen, mutta perehtyminen aurinkosähköasiaan auttoi paljon. Lähinnä siinä mielessä, että tietää ja tuntee oma laitteiston toiminnan, eikä myöskään tarvitse maksaa ulkopuoliselle järjestelmän asentamisesta, pl. invertterilaturi.
Onhan tämä omallatavallaan kiva harrastuskin, kun voi seurailla järjestelmän toimintaa ja ei tule sähkölaskuja tai perusmaksuja.
Aggreen toki joutuu ostamaan polttoainetta, mutta meillä vähemmän sitä kesällä tarvitaan, sähköliesi on ainoa mihin tarvitsee. Olen joskus hyvällä kelillä keittänyt keiton 1 levyllä pelkkien akkujen varassakin.
Syksyllä myöhään tarvitsee sitten latailla, kun aurinkoa on vähemmän saatavilla. Mutta nopean laturin ansiosta akut tulevat nopeasti täyteen arviolta 1-2h, riippuen siitä miten tyhjäksi on ajettu.
Meillä vuotuiset polttoainekustannukset ovat noin 50-150 euroa, riippuen paljon siitä käytämmekö konetta myös lattialämmityksen satunniseen käyttöön miten paljon kevällä&syksyllä. Jos pelkän kesän käytöt niin 50 euroa lienee aika lähelle mitä menee.

Invertterilaturin sammutamme talveksi kokonaan, ennen sen sammuttamista lataamme akut aivan täyteen viimeisellä käyntikerralla mökillä. Talvella ei mökillä käydä, sinänsä mitään estettä ei aurinkosähkön puolesta ole talvikäytölle, koska generaattori hoitaisi virrantuoton akustolle, oli säät miten huonot tahansa.
Lataussäädin hoitaa akkujen ylläpitolatauksen talvikauden ajan, aina sen verran talvella tulee energiaa.

Lykkyä tykö oman paketin kasaamiselle, ainakin tulee hyvä tunne siitä kun saa aurinkosähkön avulla vaikkapa saunaoluet kylmenemään jääkaapissa ekan kerran. Ainakin itselle se oli hieno tunne kun tiesi, että systeemi toimii ja tuottaa sähköä.

Lue lisää

Kiitos kokemuksista.Itselläni ei mökkiä ole vaan lähinnä ok-talon varavoima harrastusta.invertterillä toimii hienosti kaikki minne teho riittää,mutta agre sähköllä on ongelmia ja epäilen kolmivaihekoneen aiheuttamaa,vaikka yrittäis tadsisesti kuormittaa ettei olis vinokuormaa niin silti ledit lämpee suolalamppu kerran oikosulkuun pesukone herjaa heti vikakoodilla jos on muuta kuormitusta vaikkei laittais kun koneen vasta päälle eli ei vielä koneeseen ole kulutusta.muita laitteita en ole agresähköllä arvannut edes kokeilla sen emempää koska ei ole pakko. Agre on ironside 6500 tde xl. Siis sdmo valmistama italialainen generaattori.myös induktiohella alkoi piippailee joka kyllä toimii invertterillä hyvin kun ei ota suuria tehoja irti hellasta. Eli agre antaa yliaaltoja jonkun verran.invertterilaturi on victronin 1600va ja koska sähkö varsinkin ladattaessa huonoa hankin erillisen 2000va pelkän invertterin niin sillä hätätilassa pärjää eikä pakosta tarvi agre virtaa syöttää taloon.

Sdmo on kyllä ihan hyvä valmistaja, laadukaskin.
Pahimmoillaan voi olla se, että Victron hylkää sisään tulevan jännitteen liian häiriöisenä. Victronissa saa weak ac toiminnon päälle, jolloin kelpuuttaa häiriöisempääkin syötöä. Tarkempi hienosäätely on helpompaa, mikäli raaskii ostaa usb-palikan, jolla pääsee tietokoneen avulla invertterin säätöihin käsiksi.
Voi myös olla kyse siitä, että jos syöttö on 3 vaihe ja osa vaiheista jää pelkän invertterin varaan voisi periaattessa syntyä tilanne, jossa joku vaihe jää vajaatehoiseksi, esim genereaattori syöttää vaihetta kohti enemmän tehoa kuin invertteri.
Tosin en ole varsinaisesti alan asiantuntija, mutta varmasti joku pätevyydet omaava osaisi selvittää asiaa.

Victronit saa kyllä kolmeen vaiheeseen helposti, mutta valitettavasti niitä pitää olla myös 3 kpl, eli yksi jokaista vaihetta kohti. Ja kolminkertainen hintakin sitten.....
Oma veikkaus on, että liittyy siihen vaiheiden epäsuhtaan, fiksuin tapa varmaan tilanteessa olisi ehkä ohittaa jopa koko invertterilaturi ja syöttö pelkästään generaatorin varaan, jos uskaltaa kokeilla ilman pelkoa rikkoutumisista.
Jos on yleismittari, niin laittaa vaikka jonkun sähköpatterin päälle, vaikka 500w patteri, helppo resistiivinen kuorma generaattorille. Ja sitten mittailee yleimittarilla tajuutta ja jännitettä, niin yleensä auttaa pahimman päälle joku peruskuorma.

omavoimala230v kirjoitti:

Sdmo on kyllä ihan hyvä valmistaja, laadukaskin.
Pahimmoillaan voi olla se, että Victron hylkää sisään tulevan jännitteen liian häiriöisenä. Victronissa saa weak ac toiminnon päälle, jolloin kelpuuttaa häiriöisempääkin syötöä. Tarkempi hienosäätely on helpompaa, mikäli raaskii ostaa usb-palikan, jolla pääsee tietokoneen avulla invertterin säätöihin käsiksi.
Voi myös olla kyse siitä, että jos syöttö on 3 vaihe ja osa vaiheista jää pelkän invertterin varaan voisi periaattessa syntyä tilanne, jossa joku vaihe jää vajaatehoiseksi, esim genereaattori syöttää vaihetta kohti enemmän tehoa kuin invertteri.
Tosin en ole varsinaisesti alan asiantuntija, mutta varmasti joku pätevyydet omaava osaisi selvittää asiaa.

Victronit saa kyllä kolmeen vaiheeseen helposti, mutta valitettavasti niitä pitää olla myös 3 kpl, eli yksi jokaista vaihetta kohti. Ja kolminkertainen hintakin sitten.....
Oma veikkaus on, että liittyy siihen vaiheiden epäsuhtaan, fiksuin tapa varmaan tilanteessa olisi ehkä ohittaa jopa koko invertterilaturi ja syöttö pelkästään generaatorin varaan, jos uskaltaa kokeilla ilman pelkoa rikkoutumisista.
Jos on yleismittari, niin laittaa vaikka jonkun sähköpatterin päälle, vaikka 500w patteri, helppo resistiivinen kuorma generaattorille. Ja sitten mittailee yleimittarilla tajuutta ja jännitettä, niin yleensä auttaa pahimman päälle joku peruskuorma.

Lue lisää

Suoraan syötin agrella taloon.ei mielestäni ole järkevää syöttää yhtä vaihetta inven läpi ja kaksi muuta menis suoraan. Oli nimenomaan vesivaraaja kokeilu mielessä jossa joka vaiheesta lähti 1kw ja silti p.kone herjas heti. Jännitteet yleismittarilla silloin 230-234v vaiheissa.myös energiankulutus mittari suunnilleen sama.vinokuormassa jos otti yhden vaiheen kulutuksen pois nousi n240v. Valot kyllä palaa aika vakaasti mutta vähän kuumempana ledin kanta kuin mitä invertterillä tai verkkosähköllä. No mielekästä kokeilua kunhan ei kalliit koneet hajoa.silloin kun ledi hajosi oikkariin suolalampussa oli kyllä vinokuorma
muistaakseni 2 vaiheessa 2kw ja sitten laitin ykkösvaiheesta victronin laturin niin ei montaa minuuttia mennyt kun hajosi.testin tein uusiksi ja lamppu paloi,en jäänyt odottamaan mitä seuraavaksi vaan kytkin lampun pois. Onko muuten agrekaatissasi nolla maadoitettu eli vaihe ja suojamaa jännite on 230v.ittellä on myös bensa agre ironside 3000va ja jos sillä syöttää niin valot kyllä pakkaa vilkkumaan mutta mitään ylilyöntejä ei ole eikä koneet herjaa

En osaa sanoa, että onko nolla maadoitettu. Syöttö aggregaatista tulee suoraan invertteriin mcmk kaapelilla, invertteristä sitten suoraan ryhmäkeskukseen.
Maadoitus käsittäkseni menee ryhmäkeskuksen kautta, en tosin nyt varmasti tiedä.
Syöttöliittimenä Aggregaatissa en käytä normaalia peruspistorasiaa, vaan se ns. isompi 32a liitin. Pakko ottaa tuota kautta, jotta kestää mahdollisesti isomman, kuin 16a virran.
Ennen aurinkosähkön käyttöönottoa käytin rakennusaikana ilman invertteriä ja valojen kanssa ei ollut ongelmia, toimivat ihan hyvin.
Luultavasti aggregaatissasi on varmaan joku vika generaattoripuolella, koska jännitteet näyttävät oikeilta.
Lahdessa on firma nimeltä Hsa sähköautomaatio tai Hsa niminen firma, valmistavat muistaakseni aggregaatteja, sielä luultavasti voisi saada huoltoapuja tuollaisiin ongelmiin. Tosin en tiedä mitä merkkejä edustavat tai huoltavat.
Meidän laite on Kipor, eli näitä Kiinan ihmeitä, mutta on silti ennakko-odotuksiin nähden toiminut hyvin. Ei olla tarkoituksella rääkätty ihan viimeisen päälle, kun ei tarvetta ole ollut. Joillakin noista on hajonnut se avr säädin ja laatu on ainakin takavuosina vaihdellut.
Vaikkei kestäisi niin hyvin kuin kalliit koneet, niin laskettiin sen varaan ettei tarvitse niin paljoa käyttää.

2000a kirjoitti:

Suoraan syötin agrella taloon.ei mielestäni ole järkevää syöttää yhtä vaihetta inven läpi ja kaksi muuta menis suoraan. Oli nimenomaan vesivaraaja kokeilu mielessä jossa joka vaiheesta lähti 1kw ja silti p.kone herjas heti. Jännitteet yleismittarilla silloin 230-234v vaiheissa.myös energiankulutus mittari suunnilleen sama.vinokuormassa jos otti yhden vaiheen kulutuksen pois nousi n240v. Valot kyllä palaa aika vakaasti mutta vähän kuumempana ledin kanta kuin mitä invertterillä tai verkkosähköllä. No mielekästä kokeilua kunhan ei kalliit koneet hajoa.silloin kun ledi hajosi oikkariin suolalampussa oli kyllä vinokuorma
muistaakseni 2 vaiheessa 2kw ja sitten laitin ykkösvaiheesta victronin laturin niin ei montaa minuuttia mennyt kun hajosi.testin tein uusiksi ja lamppu paloi,en jäänyt odottamaan mitä seuraavaksi vaan kytkin lampun pois. Onko muuten agrekaatissasi nolla maadoitettu eli vaihe ja suojamaa jännite on 230v.ittellä on myös bensa agre ironside 3000va ja jos sillä syöttää niin valot kyllä pakkaa vilkkumaan mutta mitään ylilyöntejä ei ole eikä koneet herjaa

Lue lisää

Hyvin harva kolmivaihegenu pysyy vakaana vinokuormalla. Eli jos jos vaiheita kormittaa liian eri suuruisilla kuormilla, kyykkää genu. Todella kalliit genut kykenevät hoitamaan epsymmetrisiä kuormia.
Sulla on suurin ongelma aliehoinen genu 6500W kolmivaiheisena tarkoittaa sellasta paria kilovattia vaihetta kohden. Jos boileri ottaa 3kW ja pesukune lämmittää vettä 1kW teholla ja sitten pesukone yrittää vielä käynnistää moottoriaan, niin ihan varmasti ei teho enää riitä. Sulla tulee boilerin yhden vaiheen 1kW lisäksi pesukoneen lämmitys 1kW ja sen moottorin startti vaihe kyykkää genun. Mennään yli genen max kuormituksen. Lisäksi tuon genun hetkellinen max on tuo 6,5kW. Pitkäkestoisella kuomituksella mennään paljon alle 6kW.
Komivaihegenun pitää olla joku 12kW laite, jotta sillä tekee jotain. Yksivaihegenulle riittää puolet pienempi laite.

Itse olen ryhmitellyt välttämättömät sähköt yhden vaiheen taakse ja ajan tätä vaihettu yksivaihegeulla aina tarvittaessa. Boileri on kytketty yksivaiheisesti. Tosin se pudottaa 3kW lämmitystehon yksivaihekytkennällä 2kW. Vaikka liesikin on kolmivaihekytkennällä niin siinäkin toimii genulla yksi levy. Muita kuormia ovat vesipumppu, ilmalämpöpumppi, jääkaappi ja pakastin sekä valoja. Sähköpatterit ja pesutilojen lattialämmitys ovat ainoita mihin ei teho riitä. Todella kylmillä keleillä laitetaan takkaan ja sauna puukiukaaseen valkea päälle ja hyvin tarkenee vaikka sähköt olisivat päiviäkin poissa.
Pitkäaikaisessa generaattorikäytössä laitteen öljynvaihdot ja käyttöikä alkavat jossain vaiheessa tulla vastaa. Nopeakierroksisissa genuissa öljynvaihtoväli on yleensä sata tunutia. Hidaskierroskoneissa muutama sata tuntia. Halvat genut alkavat olla loppu tuhannen tunnin tienoilla ja kalliimmat muutaman tuhan tunnin päästä. Oikeat hidaskierroskoneet kestävät sitten jo kymmenen tuhatta tuntia

Itselläni on verkkosähkö, 1kW aurinkopanelit, verkkoinvertteri, laturi 1000kA akustolla ja generaattori. Homma on kustannusten osalta karannut vähän käsistä, mutta kun asuu saaristossa, jossa kovalla tuulella sähköt pätkivät vähän väliä, niin hinta tuntuu ihan siedettävältä. Koskaan laitteet eivät varmasti maksa itseään takaisin säästyneissä sähkölaskuissa, mutta eipähän sähköt ole koskaan täysin poikki.

2rane kirjoitti:

Hyvin harva kolmivaihegenu pysyy vakaana vinokuormalla. Eli jos jos vaiheita kormittaa liian eri suuruisilla kuormilla, kyykkää genu. Todella kalliit genut kykenevät hoitamaan epsymmetrisiä kuormia.
Sulla on suurin ongelma aliehoinen genu 6500W kolmivaiheisena tarkoittaa sellasta paria kilovattia vaihetta kohden. Jos boileri ottaa 3kW ja pesukune lämmittää vettä 1kW teholla ja sitten pesukone yrittää vielä käynnistää moottoriaan, niin ihan varmasti ei teho enää riitä. Sulla tulee boilerin yhden vaiheen 1kW lisäksi pesukoneen lämmitys 1kW ja sen moottorin startti vaihe kyykkää genun. Mennään yli genen max kuormituksen. Lisäksi tuon genun hetkellinen max on tuo 6,5kW. Pitkäkestoisella kuomituksella mennään paljon alle 6kW.
Komivaihegenun pitää olla joku 12kW laite, jotta sillä tekee jotain. Yksivaihegenulle riittää puolet pienempi laite.

Itse olen ryhmitellyt välttämättömät sähköt yhden vaiheen taakse ja ajan tätä vaihettu yksivaihegeulla aina tarvittaessa. Boileri on kytketty yksivaiheisesti. Tosin se pudottaa 3kW lämmitystehon yksivaihekytkennällä 2kW. Vaikka liesikin on kolmivaihekytkennällä niin siinäkin toimii genulla yksi levy. Muita kuormia ovat vesipumppu, ilmalämpöpumppi, jääkaappi ja pakastin sekä valoja. Sähköpatterit ja pesutilojen lattialämmitys ovat ainoita mihin ei teho riitä. Todella kylmillä keleillä laitetaan takkaan ja sauna puukiukaaseen valkea päälle ja hyvin tarkenee vaikka sähköt olisivat päiviäkin poissa.
Pitkäaikaisessa generaattorikäytössä laitteen öljynvaihdot ja käyttöikä alkavat jossain vaiheessa tulla vastaa. Nopeakierroksisissa genuissa öljynvaihtoväli on yleensä sata tunutia. Hidaskierroskoneissa muutama sata tuntia. Halvat genut alkavat olla loppu tuhannen tunnin tienoilla ja kalliimmat muutaman tuhan tunnin päästä. Oikeat hidaskierroskoneet kestävät sitten jo kymmenen tuhatta tuntia

Itselläni on verkkosähkö, 1kW aurinkopanelit, verkkoinvertteri, laturi 1000kA akustolla ja generaattori. Homma on kustannusten osalta karannut vähän käsistä, mutta kun asuu saaristossa, jossa kovalla tuulella sähköt pätkivät vähän väliä, niin hinta tuntuu ihan siedettävältä. Koskaan laitteet eivät varmasti maksa itseään takaisin säästyneissä sähkölaskuissa, mutta eipähän sähköt ole koskaan täysin poikki.

Lue lisää

Nyt ei ole ylikuormituksesta kyse.tiedän ettei voi ottaa yli 1,5kw/vaihe. Oli siis varaaja joka kuormitti 3kw ja silti niin likainen sähkö että pkone herjasi.pesukoneesta oli luukku auki ja kun laitti virran niin siinä vaiheessa jo error ja koodi tuli näyttöön mitä ei se tee verkkosähköllä siinä vaiheessa.eli kone ei kuluttanut mitään ja täysin symmetrinen kuorma. En normaalisti tarvi mitään pkonetta tai varaajaa sähkökatkon aikana ja jos pkonetta tarvii se toimii hyvin invertterillä kun kaataa hellalta lämmintä vettä ja laittaa koneeseen ohjelman esim 30 niin ei lämmitä.ainoastaan lingotessa nousee kulutus 1000w muuten 50-150w noin. Ilmeisesti valovirta agre antaa sitten vaan yleisesti puhtaamman sähkön tai koneessani on joku vika.varmaan lombardini käy niin terävästi että kehittää kaikkea resonansseja ja yliaaltoja. 0 ja maan väli on ilman kuormitusta n15v ja lisääntyy kuormitettaessa 20-25v ja jos victronin laturin laittaa päälle niin 30v ja yli. Joten yliaaltoja tulee ja varsinkin kolmatta.hertsi mittari näyttää kyllä 0 ja vaiheen väliltä 50-52 mutta nollan ja suojamaan välistä 150-155 ,ainaham niitä noissa on mutta tiedä sitte minkä verran kuuluu olla. Kone oli yli 3000e ja odotin siltä vähän enemmän

Paneelit ja säädin oli parisataa, aggre 140e, akkulaturi 130e, invertteri oli muutaman kympin ja johdot ja katkaisijat myös. Ehkä vähän päälle 1500e yhteensä. :-)

Ja kaikki uutena. Kannattaa vertailla hintoja. Nykyään hinnat näköjään vähän nousseet näissä:

http://www.biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Sahko/Akkutyokalut-ja--tarvikkeet/Akkulaturi-1224-V-25-A125-A-2000031299/
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/0605/dbtkb/Autobil-FP2500-2000-W-230-V-aggregaatti-generaattori
http://www.yeint.fi/index.php?main=64&productID=16521

Laitetaan nyt noita muitakin tarvikkeita tähän, näköjään kaikkien muiden hinta noussut paitsi noiden motonetin työvalojen:

http://www.puuilo.fi/AKKU-AGM-220-Ah-518x276x242mm
http://www.motonet.fi/fi/tuote/481055/Led-tyovalo-10-30-V-800-lm
http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/70245179/

Kaapelit on 3x2.5mm MMJ-letkua ja valokatkaisijat tosiaan tavallisia 230V järjestelmään tarkoitettuja pinta-asenteisia ElectroGEAR-merkkisiä, tokmannilla alle femman kappale. Näistä tulee ehkä satku yhteensä, joten tuo alkuperäinen 1500e arvio kokonaiskustannuksista oli näköjään vähän alakanttiin. Töineen ja ruuveineen ja nippeleineen homma jää joka tapauksessa reippaasti alle kahden tonnin, ja pidän sitä erittäin edullisena. Toki Victronin invertteri-laturi maksaa jo yksistään enemmän, eli jos laatuun haluaa satsata niin 2-3-kertaisen määrän rahaa saa vastaavaan järjestelmään helposti tuhlattua.

Olen muuten miettinyt, että lisäpaneelien sijaan laittaisin paneelien rinnalle pienen tuulimyllyn, mökki kun on mäen päällä ja ainakin viime kesänä tuulta tuntui olevan paljon enemmän mitä aurinkoa.

Itsekin etsin aluksi valmista pakettia, mutta kun totesin että niissä on noin puolet ilmaa, ja muutenkin joutuu niin paljon tekemään omaa selvitystyötä, totesin että mieluummin rakentelen itse oman paketin mieleisistä osista. Toki jos haluaa paneelit katolle ja muutenkin asennukset ns. "kiinteästi", työlle täytyy laskea aika merkittävä osuus. Omat kamat olen suunnitellut ja asennellut niin että olen pyrkinyt huomioimaan asentamisen ja huoltamisen helppouden, ja myös sen että suunnitelmia voi joutua muuttamaan matkan varrella. Toisaalta tykkään myös puuhastella ja harrastella kaikenlaista tuollaista rakentelua, joten homma oli jossain määrin mielekästä tehdä itsekin. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen, onhan se vähän (paljon) itsetehdyn näköinen, mutta toisaalta tunnen järjestelmän läpikotaisin, ja esim. ulkovalojen sijoittaminen ja suuntaus voi olla vaikeaa jälkikäteen tuollaiseen valmispakettiin.

Toki lähtökohdat ovat aivan erilaiset, kun haluat 230V järjestelmän, ja harkitset verkkoon liittymistä. Itse totesin, että pärjään ilman verkkoon kuulumista, ja siksi olen pyrkinyt ensisijaisesti omavaraisuuteen järjestelmän suunnittelussa. Voin kuitenkin nyt yhden kesän kokemuksella sanoa, että aggregaatin kanssa on oppinut elämään, vaimokin osaa käynnistää sen aamukahville ja vesipumpulle, ja valaistuksen ja viihde-elektroniikan osalta akkuvirran riittävyyttä ei tarvitse murehtia. Myöskin tuo 1000W invertteri ja 2000W aggreteho on ollut täysin riittävä niin keittiölaitteiden kuin työkalujenkin osalta, kunhan nyt pitää huolen ettei keitä kahvia ja imuroi samaan aikaan jne.

Tietysti jos hankkii 4-5kW diesel-aggren automaatti-/etä-/sähkökäynnistyksellä, pääsee vielä paljon helpommalla, eikä tarvitse murehtia sähkönkulutusta, mutta kustannukset moninkertaistuu heittämällä. Eli mikä kenellekin on tärkeää.

Näissä keskusteluissa käy helposti niin että poikkee alkuperäisestä ja kaikki vastaukset ei liity alkuperäiseen.jokaisella on omat hauskat ja tärkeät asiat ja murheet joista haluaa kertoa.eurosolar on yksi pslkka mistä voi kysellä pakettejq ja neuvoja. Nämä agrekaatti asiat ovat vähän sellasia että toisella se ja toisella tuo niinkuin varmaan luit minunkin murheistani. Halpa kipori siis voi pelittää hyvin jne...

Vanhemmilla on ok-talo parin kilometrin päässä samalla syrjäkylällä, jossa he asuvat vakituisesti, ja siirtomaksut on n. 80 euroa/kk. Mökkiliittymässä ne ovat vielä suhteessa suuremmat, koska kulutus on pienempi. En enää muista tarkkoja lukuja, ja ne on varmaan muuttuneetkin, mutta tonnin luokkaa ne oli yhteensä vuositasolla, ja ensimmäisen vuoden kustannukset liittymismaksu huomioiden reilusti yli 6000 euroa, kun vuosi sitten keväällä asiaa selvittelin.

Itselleni pisti silmään alkuperäisen kirjoittajan 15000 euron liittymismaksu, eikös nämä ole jotenkin lakisääteisiä, voiko tosiaan olla noin kallis, vai onko kyseessä jokin erityiskohde, saari tjms?

Jääkaapin sähkönkulutuksesta, noita pieniä 85cm korkeita jääkaappeja ilman pakastelokeroa on ilmoitettu noin 90kWh vuosikulutus, joka tekee siis noin 250W päivässä, eli reilun 10W tunnissa, verrattuna siihen yli 60W peltier-autokaappiin. Toki tuota pitää käyttää invertterin läpi joten hyötysuhde on ehkä 70-80% luokkaa näillä halvoilla kamoilla, ja voi olla että joudun lisäksi investoimaan siniaaltoinvertteriin jääkaapin lisäksi, jotta se suostuu toimimaan. Eli eihän tuotakaan pimeässä montaa päivää voi pelkällä akkuvirralla käyttää, mutta kesällä viikon-parin yhtäjaksoinen oleskelu pitäisi onnistua, ainakin aggrella avustaen.

Jars-se kirjoitti:

Vanhemmilla on ok-talo parin kilometrin päässä samalla syrjäkylällä, jossa he asuvat vakituisesti, ja siirtomaksut on n. 80 euroa/kk. Mökkiliittymässä ne ovat vielä suhteessa suuremmat, koska kulutus on pienempi. En enää muista tarkkoja lukuja, ja ne on varmaan muuttuneetkin, mutta tonnin luokkaa ne oli yhteensä vuositasolla, ja ensimmäisen vuoden kustannukset liittymismaksu huomioiden reilusti yli 6000 euroa, kun vuosi sitten keväällä asiaa selvittelin.

Itselleni pisti silmään alkuperäisen kirjoittajan 15000 euron liittymismaksu, eikös nämä ole jotenkin lakisääteisiä, voiko tosiaan olla noin kallis, vai onko kyseessä jokin erityiskohde, saari tjms?

Jääkaapin sähkönkulutuksesta, noita pieniä 85cm korkeita jääkaappeja ilman pakastelokeroa on ilmoitettu noin 90kWh vuosikulutus, joka tekee siis noin 250W päivässä, eli reilun 10W tunnissa, verrattuna siihen yli 60W peltier-autokaappiin. Toki tuota pitää käyttää invertterin läpi joten hyötysuhde on ehkä 70-80% luokkaa näillä halvoilla kamoilla, ja voi olla että joudun lisäksi investoimaan siniaaltoinvertteriin jääkaapin lisäksi, jotta se suostuu toimimaan. Eli eihän tuotakaan pimeässä montaa päivää voi pelkällä akkuvirralla käyttää, mutta kesällä viikon-parin yhtäjaksoinen oleskelu pitäisi onnistua, ainakin aggrella avustaen.

Lue lisää

Laita kunnon perusjääkaappi. Ei niissä niin suuria eroja ole.se vaikuttaa enemmän paljonko ovia avellaan ja lämmintä tavaraa laitetaan.joku a voi olla herkempi elektroninen tadavirta kone joka ei tykkää moneen kertaan muokatusta sähköstä. Varmin vois olla mekanisella termostaatilla a kotikäytössä oma a vie alle 350w/vrk bosch joku yli 300litrane korkia kaappi.kulitus mittari on näpsäkkä peli.itte laitin onvertterilähtöön sellasen niin näkee hyvin valkka päivän kulutuksen. Tietty kun on 24v sähköä ja 230v sekaisin käytössä niin on vaikiampi mitata

Juu no meillä se mökkeily on sitä että pitää saada makkarat ja lihat pidettyä kylmässä 1-3 päivää ennen syömistä, joten jääkaapille ei ole suuria vaatimuksia. 20 vuotta vanha Rosenlewin kaappi, joka mökillä oli, ei suostunut 1000W invertterin perässä käymään, ilmeisesti siksi että nuo invertterit ei anna kuin n. 190V, kaappi kyllä on päällä mutta kompura ei lähde pyörimään. Aggrella toimii, mutta siinä taas ei ole mitään järkeä. Mökissä olisi maapohjainen kellarikin, mietin että rakentelisin sinne jotain viileää säilytystilaa, mutta katsoo nyt miten on intoa ensi kesänä. Olen miettinyt tuollaista halpaa 600W siniaalto-invertteriä ja modernia pikku-jääkaappia, sillä ehkä saisi parhaan hyötysuhteen. Talvella jääkaappia ei tarvita kun kuistilla on suojaisaa ja viileää.

Lähinnä olen miettinyt, uskaltaisiko tinkiä virrankulutuksesta ja satsata pakastelokero-malliin, että voisi joskus syödä jäätelöäkin mökillä, mutta noissa pakastelokero-malleissa virrankulutus lähes tuplaantuu, ja kun sitä lokeroa ei saa kytkettyä edes pois käytöstä, tuntuu vähän turhalta aina jäähdyttää kaappi viikonlopuksi vain maitopurkin ja makkarapaketin takia. Lokero myös syö yhden hyllyn verran tilaa jääkaapin puolelta.

Kulutusmittari oli ensimmäinen hankinta, kun piti tutkia että mitä nuo televisiot ja läppärin/kännykän laturit vie käytännössä virtaa. Ja niin vähän ne vievät, että en ole jaksanut niitä joka välissä edes nyppiä irti seinästä. Yhteensä alle 20W vie nuo laturit. Televisiokin on vanhempaa mallia joka vie yli 60W päällä ollessaan, uudet led-malliset vievät melkein puolta vähemmän. Onneksi ei tule juuri katseltua televisiota mökillä, joten sen osalta kulutus on yhdentekevää.

Vaikka tämä keskustelu ei nyt varsinaisesti taida enää liittyä aiheeseen mitenkään, uskoisin että näiden samojen mietteiden kanssa painiskelee moni muukin, ja omasta puolestani voin kyllä todeta, että en ole hetkeäkään katunut aurinkopaneeleita, ja olen jopa positiivisesti yllättynyt siitä miten hyvin järjestelmä on pelannut. Talvellahan aurinkopaneeleilla ei tee käytännössä mitään, ja senkin takia olen tuota pientä tuulivoimalaa miettinyt lisäksi. Suosittelen jokaiselle tutustumaan tarkemmin järjestelmän toimintaan, sillä itse en ehkä kuitenkaan täysin luottaisi tuollaiseen avaimet käteen -valmispakettiin, ja vaikka oppimiskäyrä onkin ehkä aika jyrkkä varsinkin alkuvaiheessa, asiaan pääsee aika nopeasti sisälle, ja sähkö nyt vaan on sellainen asia, että siitä kannattaa vähän tietää nykyaikana, kun autot ja kaikki muukin on menossa siihen suuntaan.

Jos hakee helppoutta ja mukavuutta, kannattaa sitten ehkä suosiolla satsata siihen kiinteään linjaan, mutta eipä ollut itselläni yhtään sähkökatkoa viime kesänä, vaikka miten oli myrskyä ja ukonilmaa. Eikä ole tulossa enää yhtään sähkölaskua ainakaan seuraavaan 10-15 vuoteen, sen mitä akut nyt kestää. Mutta jokainen tekee tietysti sellaiset ratkaisut joidan kanssa itse voi elää, itse olen kuitenkin sen verran pihi ja kiinnostunut tekniikasta, että mökin sähköistäminen oli aika mukava projekti viime kesälle sekä henkisesti että taloudellisesti ajateltuna.

Jars-se kirjoitti:

Juu no meillä se mökkeily on sitä että pitää saada makkarat ja lihat pidettyä kylmässä 1-3 päivää ennen syömistä, joten jääkaapille ei ole suuria vaatimuksia. 20 vuotta vanha Rosenlewin kaappi, joka mökillä oli, ei suostunut 1000W invertterin perässä käymään, ilmeisesti siksi että nuo invertterit ei anna kuin n. 190V, kaappi kyllä on päällä mutta kompura ei lähde pyörimään. Aggrella toimii, mutta siinä taas ei ole mitään järkeä. Mökissä olisi maapohjainen kellarikin, mietin että rakentelisin sinne jotain viileää säilytystilaa, mutta katsoo nyt miten on intoa ensi kesänä. Olen miettinyt tuollaista halpaa 600W siniaalto-invertteriä ja modernia pikku-jääkaappia, sillä ehkä saisi parhaan hyötysuhteen. Talvella jääkaappia ei tarvita kun kuistilla on suojaisaa ja viileää.

Lähinnä olen miettinyt, uskaltaisiko tinkiä virrankulutuksesta ja satsata pakastelokero-malliin, että voisi joskus syödä jäätelöäkin mökillä, mutta noissa pakastelokero-malleissa virrankulutus lähes tuplaantuu, ja kun sitä lokeroa ei saa kytkettyä edes pois käytöstä, tuntuu vähän turhalta aina jäähdyttää kaappi viikonlopuksi vain maitopurkin ja makkarapaketin takia. Lokero myös syö yhden hyllyn verran tilaa jääkaapin puolelta.

Kulutusmittari oli ensimmäinen hankinta, kun piti tutkia että mitä nuo televisiot ja läppärin/kännykän laturit vie käytännössä virtaa. Ja niin vähän ne vievät, että en ole jaksanut niitä joka välissä edes nyppiä irti seinästä. Yhteensä alle 20W vie nuo laturit. Televisiokin on vanhempaa mallia joka vie yli 60W päällä ollessaan, uudet led-malliset vievät melkein puolta vähemmän. Onneksi ei tule juuri katseltua televisiota mökillä, joten sen osalta kulutus on yhdentekevää.

Vaikka tämä keskustelu ei nyt varsinaisesti taida enää liittyä aiheeseen mitenkään, uskoisin että näiden samojen mietteiden kanssa painiskelee moni muukin, ja omasta puolestani voin kyllä todeta, että en ole hetkeäkään katunut aurinkopaneeleita, ja olen jopa positiivisesti yllättynyt siitä miten hyvin järjestelmä on pelannut. Talvellahan aurinkopaneeleilla ei tee käytännössä mitään, ja senkin takia olen tuota pientä tuulivoimalaa miettinyt lisäksi. Suosittelen jokaiselle tutustumaan tarkemmin järjestelmän toimintaan, sillä itse en ehkä kuitenkaan täysin luottaisi tuollaiseen avaimet käteen -valmispakettiin, ja vaikka oppimiskäyrä onkin ehkä aika jyrkkä varsinkin alkuvaiheessa, asiaan pääsee aika nopeasti sisälle, ja sähkö nyt vaan on sellainen asia, että siitä kannattaa vähän tietää nykyaikana, kun autot ja kaikki muukin on menossa siihen suuntaan.

Jos hakee helppoutta ja mukavuutta, kannattaa sitten ehkä suosiolla satsata siihen kiinteään linjaan, mutta eipä ollut itselläni yhtään sähkökatkoa viime kesänä, vaikka miten oli myrskyä ja ukonilmaa. Eikä ole tulossa enää yhtään sähkölaskua ainakaan seuraavaan 10-15 vuoteen, sen mitä akut nyt kestää. Mutta jokainen tekee tietysti sellaiset ratkaisut joidan kanssa itse voi elää, itse olen kuitenkin sen verran pihi ja kiinnostunut tekniikasta, että mökin sähköistäminen oli aika mukava projekti viime kesälle sekä henkisesti että taloudellisesti ajateltuna.

Lue lisää

"20 vuotta vanha Rosenlewin kaappi, joka mökillä oli, ei suostunut 1000W invertterin perässä käymään"

Syynä on joko se että ko. invertteri ei jaksa antaa jääkaapin kompressorille sen vaatimaa käynnistysvirtaa (kompressorin käynnistysvirta on moninkertainen jääkaapin nimellisvirtaan verrattuna).

Toinen vaihtoehto on että kyseessä on siniaaltoinvertteriä edullisempi ns. kanttiaaltoinvertteri (tuotetiedoissa käytetään joskus myös termiä "modifioitu siniaalto") jonka kanssa kaikki sähkömoottorit eivät toimi.

Jars-se kirjoitti:

Juu no meillä se mökkeily on sitä että pitää saada makkarat ja lihat pidettyä kylmässä 1-3 päivää ennen syömistä, joten jääkaapille ei ole suuria vaatimuksia. 20 vuotta vanha Rosenlewin kaappi, joka mökillä oli, ei suostunut 1000W invertterin perässä käymään, ilmeisesti siksi että nuo invertterit ei anna kuin n. 190V, kaappi kyllä on päällä mutta kompura ei lähde pyörimään. Aggrella toimii, mutta siinä taas ei ole mitään järkeä. Mökissä olisi maapohjainen kellarikin, mietin että rakentelisin sinne jotain viileää säilytystilaa, mutta katsoo nyt miten on intoa ensi kesänä. Olen miettinyt tuollaista halpaa 600W siniaalto-invertteriä ja modernia pikku-jääkaappia, sillä ehkä saisi parhaan hyötysuhteen. Talvella jääkaappia ei tarvita kun kuistilla on suojaisaa ja viileää.

Lähinnä olen miettinyt, uskaltaisiko tinkiä virrankulutuksesta ja satsata pakastelokero-malliin, että voisi joskus syödä jäätelöäkin mökillä, mutta noissa pakastelokero-malleissa virrankulutus lähes tuplaantuu, ja kun sitä lokeroa ei saa kytkettyä edes pois käytöstä, tuntuu vähän turhalta aina jäähdyttää kaappi viikonlopuksi vain maitopurkin ja makkarapaketin takia. Lokero myös syö yhden hyllyn verran tilaa jääkaapin puolelta.

Kulutusmittari oli ensimmäinen hankinta, kun piti tutkia että mitä nuo televisiot ja läppärin/kännykän laturit vie käytännössä virtaa. Ja niin vähän ne vievät, että en ole jaksanut niitä joka välissä edes nyppiä irti seinästä. Yhteensä alle 20W vie nuo laturit. Televisiokin on vanhempaa mallia joka vie yli 60W päällä ollessaan, uudet led-malliset vievät melkein puolta vähemmän. Onneksi ei tule juuri katseltua televisiota mökillä, joten sen osalta kulutus on yhdentekevää.

Vaikka tämä keskustelu ei nyt varsinaisesti taida enää liittyä aiheeseen mitenkään, uskoisin että näiden samojen mietteiden kanssa painiskelee moni muukin, ja omasta puolestani voin kyllä todeta, että en ole hetkeäkään katunut aurinkopaneeleita, ja olen jopa positiivisesti yllättynyt siitä miten hyvin järjestelmä on pelannut. Talvellahan aurinkopaneeleilla ei tee käytännössä mitään, ja senkin takia olen tuota pientä tuulivoimalaa miettinyt lisäksi. Suosittelen jokaiselle tutustumaan tarkemmin järjestelmän toimintaan, sillä itse en ehkä kuitenkaan täysin luottaisi tuollaiseen avaimet käteen -valmispakettiin, ja vaikka oppimiskäyrä onkin ehkä aika jyrkkä varsinkin alkuvaiheessa, asiaan pääsee aika nopeasti sisälle, ja sähkö nyt vaan on sellainen asia, että siitä kannattaa vähän tietää nykyaikana, kun autot ja kaikki muukin on menossa siihen suuntaan.

Jos hakee helppoutta ja mukavuutta, kannattaa sitten ehkä suosiolla satsata siihen kiinteään linjaan, mutta eipä ollut itselläni yhtään sähkökatkoa viime kesänä, vaikka miten oli myrskyä ja ukonilmaa. Eikä ole tulossa enää yhtään sähkölaskua ainakaan seuraavaan 10-15 vuoteen, sen mitä akut nyt kestää. Mutta jokainen tekee tietysti sellaiset ratkaisut joidan kanssa itse voi elää, itse olen kuitenkin sen verran pihi ja kiinnostunut tekniikasta, että mökin sähköistäminen oli aika mukava projekti viime kesälle sekä henkisesti että taloudellisesti ajateltuna.

Lue lisää

Niin se menee ettei aivan halppis ole hyvä. Itse ostin ensimmäisen siniaaltoinv. 1000/2000w crx eikä se pakastinta käynnistänyt. Pakastin tai jääkaappi niin käynnistysteho jelposti yli 1000w. Victronin 1200va/ 50a laturi oli seuraava ostos ja sillä lähti kaksi pakastinta samanaikaisesti joten eroja on.

Savonius turbiini ei tuota pikkutuulilla juuri enempää kuin muutkaan tuuliturbiinit. Sen liikkeellelähtö onnistuu tosin helpommin. Tuotto alle 5m/s on aivan marginaalista.
Oheisesta linkistä pääset yhden parhaista laitteita valmistajan sivuille, josta saat valmistajan dataa tuotosta eri kokoluokissa. Ei tarvitse lueskella kaiken maailma hölynpölyä suurista tuotoista.

http://www.windside.com/fi

Mökkikäyttöön sopiva malli maksaa noin 4000 euroa ja pikkutuulilla siitä saatava tuotto on varsin vaatimaton.

Ei kannata ostaa valmiita paketteja, vaan kaikki erikseen, tulee huomattavasti halvemmaksi.

wwwwwwwww kirjoitti:

Ei kannata ostaa valmiita paketteja, vaan kaikki erikseen, tulee huomattavasti halvemmaksi.

Moniko tavallinen pulliainen osaa mitoittaa ja valita laitteet?
Osaatko edes itse? Jos osaat, niin mitoita kyselijän järjestelmä ja kerro käytettävät tuotteet.

tosihelppojuttu kirjoitti:

Moniko tavallinen pulliainen osaa mitoittaa ja valita laitteet?
Osaatko edes itse? Jos osaat, niin mitoita kyselijän järjestelmä ja kerro käytettävät tuotteet.

Yksinkertaista matematiikkaa, ynnäät laitteiden kulutukset ja siihen päälle varmuusvaraa.

Mistäs aurinkosähkösysteemejä nykyään kannattaa ostaa?
Joko Suomesta löytyy varteenotettavia myyjiä vai onko Saksa vielä ykkönen?

Typerää jos mökille pääsee autolla niin siinähän on akku ja varma lataus ilman paneeleita tai tuulimyllyjä!

Vai meinaat sinä ruudinkeksijä, että autoa on hyvä käyttää tyhjänä tuntikausia. Auto akkuinenn pitäisi olla hyvin lähellä kuluttavia laitteita. Nykyautoista ei saisi akkuja edes päästää täysin tyhjiksi. Akusta ei saisi muutenkaan purkaa jännitettä liian alas.