tervehdys
ensimmäistä purjevenettä ostamassa ja moottoriveneillyt koko ikäni.
ja vaihtoehtoina ois maxi 77 tai if kumpaan kannattaa kallistua.
vai jokin muu ....jos jollain myynnissä niin voi tarjota vaikka omaansa.
jos ostan niin apumies ,joka osaa rikata veneen niin saa kyllä korvauksen
mastonpystytyksessä !!! isolavettiauto on ja siinä nosturi.
kommenteja voi laittaa tänne ja yhteystiedot voi mailiin [email protected].
ensimmäistä purjevenettä ostamassa ja moottoriveneillyt koko ikäni.
ja vaihtoehtoina ois maxi 77 tai if kumpaan kannattaa kallistua.
vai jokin muu ....jos jollain myynnissä niin voi tarjota vaikka omaansa.
jos ostan niin apumies ,joka osaa rikata veneen niin saa kyllä korvauksen
mastonpystytyksessä !!! isolavettiauto on ja siinä nosturi.
kommenteja voi laittaa tänne ja yhteystiedot voi mailiin [email protected].
Vastaukset 28
Vanhimmat
Aika erityyppisiä veneitä olet katsellut. Onko kokemusta pitkäkölisestä. IF ei ahtaassa satamassa pyöri kölin ympäri. Merellä IF varmaan toimii, mutta on hidas. Jos Raumalainen kelpaa, niin voi tulla kaveriksi rikaamaan, keveemällä vai meinaatko vielä siirtää. Itse annan arvoa sisämoottorille, jos venettä valitsisin. Loppu listaus ns. arvoista on loputonta puntarointia... Ei noista isoa tappiota kuitenkaan synny.
moi
sisämoottoria en 4000-7000e haluu ,kun ovat vanhoja ja mätiä.
aion purjehtia ja koneella ulos laiturista...ja porissa tuulee kyllä.
jep ovat erityyppisiä... mutta siistein ja parhailla purjeilla ..niin se.
myöhemmin toki isompi jos kiinnostaa.
Ota se jossa on syvempi köli, niin kulkee luovilla paremmin.
Tän mukaan: http://www.maxisidorna.com/maxi/data/2
Maxi 77 on ollut 2 erilaista köliä 1,45 ja 1,15 metrin syväyksillä.
Maxi 777 taas tarjoaisi tän mukaan: http://avomeripurjehtijat.fi/lysmittakirjat/taulukko.php?bid=484 1,55 metrin syväyksen, jos sellaisen sais suunnilleen samaan hintaan niin lienee paras, mutta kyllä sillä 1,45 m syväykselläkin jo luovii.
IF veneessä on myös pitkäkölisenä turhan paljon märkäpintaa, mikä jarruttaa menoa kevyessä kelissä aika paljon. Mutta jos aiot harrastaa kivillä käyntejä niin kestää varmasti noista vaihtoehdoista selkeästi parhaiten.
Minkä ihmeen takia vene pitäisi rikata tähän aikaan vuodesta?
Varsinkin jos aiot viedä sen lavetilla pois.
If kulkee kyllä hyvin, minullakin on pitkäkölinen ja etenee hyvin kaikilla keleillä,älä kuuntele sontaa liiasta märkäpinta-alasta.
Lys on 5% isompi maxissa, ja kevyessä kelissä ero on helposti 10% pitkäkölisen märkäpinta-alasta johtuen. Kisatuloksissa tämä näkyy selvästi, ja tilanne on ollut sama jo vuosikymmeniä, on aivan selvää etteivät kisoihin osallistuvat pitkäkölisen omistavat ole loputtomiin osaamattomia purjehtijoita kevyessä kelissä, vaan kyse on veneen ominaisuudesta.
Hitaus ei tietenkään tarkoita, ettei vene etenisi, mutta aikaa kuluu ... tai kone käynnistyy.
Lyssinlässyn prosentteinesi, hyvin ne kulkee.
moi
asia vastaus !!!
En minäkään ymmärrä näitä lysistälässyttäjien puheita. IF on merikelpoinen ja lujarakenteinen. Maxi on tilavampi, mutta sen heikkous on ollut rakenteessa. Veneet ovat kovin erilaisia, valinta ei todellakaan riipu mittaluvusta tai märkäpinnasta!
Ketteryys satamassa on tämän kokoluokan veneillä melko turha perustelu, koska kaikki ovat aivan riittävän ketteriä. IFillä oppii melko pian rantautumaan ja lähtemään ilman moottorin apua. Itse en pidä sisämoottoria oleellisena. Vanhan veneen sisämoottorin uusiminen on kallis projekti verrattuna uuden peräprutkun ostoon.
Kyllähän se peräprutku on vihonviimeinen ja onneton kapistus...sillä ei tositilanteessa tee mitään...on paljon tilanteita,jolloin keskimoottoria tarvitaan ja se on ylivoimainen peräprutkuun verrattuna!!
kerros mikä on tositilanne ??
ja oikeissa purkkareissa ei ole moottoria lainkaan !!!
If:llä olen aika paljon purjehtinut. perämoottori ei ole ongelma, jos on pitkä riki ja vääntävä "purjevenepotkuri".
Iso ylös vakauttamaan/tukemaan ja moottori työntää kovassakin vasta-aallokossa reippaasti.
Ja jos moottoria tarvitsee tuon kokoluokan veneissä muulloin kuin satamissa, pitää opetella purjehtimaan. (satamissa moottori sen vuoksi, että kanssaveneilijät pelkäävät kauheasti veneittensä puolesta kun purjeilla manööverointi on niin kauhean vaikeaa..."
Onko kyseessä todellakin masto, vai vain teltan keskisalko?
pelkkä masto !!
toki vantit ym .
moi kaikki
elikkäs kýseessä ois keväällä...ei nyt, aion ostaa veneen talvella ja tarvin apua keväällä ja nyt ei ole kyse veneen nopeudesta ... jos tykkään, kuten hurahdin raumalla purjehdukseen, niin ostan myöhemmin toki isomman ...esim 39 jeanneau dc.
eli nyt harjoitteluun oleva pursi.... ja ei tarvitse olla nopea vaan merikelpoinen ja vakaa. !!!
Jos paatti on suunniteltu sisämoottorille, niin se 160 -20 kg patarautaa vaikuttaa.
Jos 30 kg on perässä bensa, on sillä hieman eri vaikutus. Lisäksi perämoottorioperaatiot ovat aivanm oma lajinsa, ainakin pitkäkölisen (IF) tapauksessa.
Selkämerellä ei ole suuresta syväksestä retkeilyssä muuta kuin haittaa, mutta toisaalta nousukulmaan se syväys auttaa aivan varmasti. Pitkäköliset eivät ole saaristokryssissä parhaimmillaan, mutta avomerellä ovat suuntavaikaita. Eivät ne eväkölisetkään nyt kiemurtele, mutta pitkäkölisellä saataa pärjätä lenssillä perin ilman autopilottia/ohjausta. Riittää kun lukitsee peräsimen.
Mitä enemmän massaa paatissa ja varsinkin puntissa, sen vakaampi meno. Omassa on n. 2300 lyijyä ja aika tasaista on meno. Ei tarvii laiturissa miettiä kun kantaa tavaroita.
Pienistä kryssiveneistä esim. Rock on ns. 'pohjanlahden nousija'... Myös Peter Norlinin suunnittelemat (Useat Albinit mm. 78, Avance 24/5,...) toimii hyvin ja kestävät kontakteja maapalloon. Kokemusta on.
Kannattaa miettiä myös, että valittu vene on jälleenmyytävissä. Lasikuitu on nykyisin ongelmajätettä.
Etenkin useimmat purjehtijat ovat ongelmajätettä!!
Porissahan on Suomen vanhin pursiseura, BSF. Jospa saisit sieltä apua, eks tiä...
Tiäksää, et sääki elä viel... Kuka haluu läpi 'viisaan rikaajan' vantteja potkimaan.
on muuten suomen vanhin urheiluseura kyseessä ja kyl tien mut oon mielummin reposaaren puolel ku kallos.
nyt kun näitä hyviä vastauksia on tullut, niin kertokaa kumman ottaisitte
maxi 77 vai if tai jonkin muun ensimmäiseksi purjeveneeksi . vauhti ei todellakaan ole tärkein aikaa on !! vaan vakaus ja merikelpoisuus.
kummatkin löytyvät nettiveneestä if 5500e kemiö ja maxi 5200e turku
ja jos ostan veneen kaukaa, niin siihen tarvin maston pystytys apua kun en ole hommaa ikinä tehnyt .
ja kiitoksia hyvistä vastauksista !!
Montako tuntia pystyt valvomaan putkeen pysyen toimintakykyisenä?
Se että on pitkä loma, tai jotain muuta sinnepäin ei tarkoita ettei vauhdilla olisi mitään väliä, vaan tuo ensimmäinen kohta ratkaisee. Useimmat hyytyvät 36 tunnin jälkeen totaalisesti, ja noin pienessä paatissa eivät useimmat pysty merellä nukkumaan, jos siellä on aallokkoa. Siispä pitää ehtiä satamaan ennen väsähtämistä. Lisäksi kryssivauhti tulee tuon kokoisissa veneissä varsin suurelta osin siitä vakaudesta, jota itsekin ilmoitit haluavasi. Kaikissa veneissä voi tietysti vaihtaa purjeita pienempiin, tai reivata. Alkuvakaus on tietysti parempi leveämmässä paatissa.
Merikelpoisuus on kiinni siitä onko paatti ehjä, ja heloitus kunnossa, mikä ei tietenkään riipu mitenkään veneen merkistä ja mallista, kaikki tuon kokoiset ovat kunnossa ollessaan riittävän merikelpoisia pohjanlahden alueella, kunhan purjehtijat ovat merikelpoisia, eikä loppuun väsyneitä millä on paljon suurempi vaikutus merikelpoisuuteen kuin paatilla.
Kun nyt kovasti puollat Maxi 77:n kryssivauhtia ja merikelpoisuutta varrattuna IF-folkkarin vastaaviin, kerro mihin käsityksesi perustuu.
Edellä viitattiin LYS-lukuihin. Maxi 77:n LYS näyttää olevan 1.03 ja IF:n 1.02. Polaareja en ole nähnyt.
Miten paljon väittämäsi nopeusero merkitsee käytännössä esim. etapilla Maarianhaminan länsisatamasta Furusundin vierassatamaan tai vaikka purjehdittaessa vaihtelevissa keleissä Utöstä Visbyseen? Tämä jälkimmäinen legi, 165 mpk, on sen verran pitkä, että tuulen suunta ja nopeus ehtivät muuttua. (Jos on kahden hengen miehistö, vahtivuorot tietysti jaetaan. Kolmen tunnin jätjestelmä on varmaankin tavallisimmin käytetty).
Merikelpoisuuden käytännön näyttöjä folkkareilla ja IF-folkkareilla on varmaankin kaikilta maailman meriltä. Folkkarilla on osallistuttu ARCiin sekä muihin Atlantinylityskisoihin. Folkkarin modifikaatio "Jester" tuli kuuluisaksi nimenomaan merikelpoisuudestaan.
Tietenkin kaikki veneet ovat kevyissä olosuhteissa "merikelpoisia". Pohjanlahdellakin voi olla rankat olosuhteet esim. syysmyrskyjen tai ukonilmojen aikana. Merenkurkussa on usein virtaa ja hankala aallokko.
Jotta merikelpoisuusvertailu ei olisi purjehdustaidoista kiinni, vertailuissa voi myös käyttää pelkästään veneestä riippuvia tekijöitä, esim. stabiliteetti ja AVS. Onko niissä jotakin, joka on Maxi 77:ssä edullisempi kuin IF:ssä?
1,05 Maxi 777 http://avomeripurjehtijat.fi/lysmittakirjat/taulukko.php?bid=484
Maxi Turusta, noista kahdesta. Maxin kannen päällä maston rikaus ja tuennat ovat peruskauraa. 1 genoa tarkoittaa sitä, että ihan kaikkeen keliin ei kannata lähteä, mysrkyfokasta riippumatta. Tämän kokoisiin löytyy varmasti käytetty fokka tms. välikoon purjeita. Perämoottori on haasteellinen kapistus keikkuvassa kelissä. Vasta-aaltoon jos joutuu puskemaan, vaikka Selkämerellä, niin sitten sen tietää. Aina ei aika riitä kryssiin. Sairaalaankin on jouduttu joskus lähtemään mereltä ja kyse ei ollut omasta tai veneessä olioiden suorasta hädästä.
Omistan Gt-kryssaren joka on samanlainen kun if. Loistava purjehdittava, minulla takana tuhansia mailia, vene painaa 2500kg ja maston korkeus 9.5m. Mastonkaato järjestelmän rakentaminen maksaa muutaman kympin, ja voit hoitaa homman yksin.
Jos haluat kovassa tuulessa nostaa purjeet, niin homma onnistuu parhaiten pitkäkölisellä, ei pyörähdä heti tuuleen. Kyllä lys luvut tosiaan kannattaa unohtaa jos haluaa nauttia muustakin kun vauhdista.
kerrankin hyvä kommentti ...asiaa puhut
missä päin vaikutat ja ois kiva tietää mastonkaato järjestelmästä.
tänne voit laittaa [email protected]
googlesta löytyy runsain mitoin tietoa ja tarinaa sekä IF:stä että Maxi 77:stä. Keräsin tähän poimintoja. IF:stä ja varsinkin kansanveneestä ja sen muista modifikaatioista löytyi paljon enemmän juttuja kuin Maxi 77:stä. Kyllähän Maxi 77 kuuluu myös kv. tunnettuihin venemalleihin ja on aika lailla eri tyyppinen kuin IF.
IF:n tietoja
http://www.solopublications.com/sailmarie26.htm
http://www.ifboat.se
http://www.sailguide.com/batfakta/info.php?id=878
Englantilainen versio Contessa 26 tunnetaan useista pallonkierroista
http://bluewaterboats.org/contessa-26/
Ranskalaisen yksinpurjehtijan Atlantin ylitys puufolkkkarilla:
http://www.yachtingworld.com/features/solo-across-the-atlantic-in-a-folkboat-67743
Lasikuitufolkkari ARC:ssa
http://www.folkkari.net/blogi/2008/01/21/18
Numerotietoja sailboatdatasta
Maxi 77: http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=497
International Folkboat; http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=218
Maxi 77:n tietoja
http://maxi77klubben.se
http://www.maxisidorna.com/maxi/data/2
http://www.maxiowners.org
http://www.sailguide.com/batfakta/info.php?id=908
Moi itse ehdotan IF venettä on tukeva ja hyvä !