Hyvää kahvia.Ihailemme ministerin positiivisuutta!

peruuttaa pakkolakitoimet?

Hallituksen kiistelty pakkolakipaketti on törmännyt uuteen ongelmaan, sillä hallitus ei katso saaneensa tarpeeksi lausuntoja asiantuntijoilta kilpailukyvyn parantamiseksi tarkoitettuihin lakeihin.

Lausuntojen uusi määräaika on 11.1.2016. Lakipaketista saatiin alkuperäiseen määräaikaan eli viime viikon keskiviikkoon mennessä 35 lausuntoa, kun niitä oli pyydetty 49.

Jos hallitus aikoo pitää kiinni alkuperäisestä aikataulustaan, sillä tulee kiire, koska paketin on tarkoitus tulla eduskunnan käsiteltäväksi jo helmikuun alkupuolella.

Tiistaina valtioneuvoston hankerekisteriin oli kirjattu tiistaihin mennessä 40 lausuntoa, joista osa tosin oli myös tahoilta, joilta niitä ei ole pyydetty.

Valtaosa lausunnoista pyydettiin työmarkkinajärjestöiltä. Lait rajoittavat liittojen sopimusoikeutta, joten työmarkkinoiden osapuolet ovat ahkerasti antaneet lausuntojaan. Pakkolailla muun muassa pidennetään työaikaa, tehdään sairastamisesta kalliimpaa, leikataan 30 prosentilla lomarahoja.- -

Lausuntoja perättiin myös ministeriöiltä, tutkimuslaitoksilta ja yliopistoilta sekä kuudelta valtiosääntöoikeuden asiantuntijalta. Heistä lausuntonsa on antanut vain professori Niklas Bruun. Tosin hänen lausuntonsa on kirjattu Svenska handelshögskolanin eli Hankenin nimiin.

Muut viisi asiantuntijaa ovat professorit Mikael Hidén, Tuomas Ojanen, Kaarlo Tuori, Jaakko Husa ja Veli-Pekka Viljanen.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden ja kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén vetoaa lähinnä aikapulaan, mutta arvostelee myös menettelyä.

”Aikataulu oli kovin tiukka”, Hidén huomauttaa. Hän ei myöskään pidä asianmukaisena, että hän löisi kirjallisella lausunnolla kantansa lukkoon tässä vaiheessa, kun voi joutua ottamaan kantaa myös silloin, kun ja jos esitys ehkä vielä hiottuna etenee eduskunnan perustuslakivaliokuntaan.

Muutenkin Hidénin mukaan olisi ollut parempi menetellä samoin kuin sote-uudistuksen kohdalla. Hänen mukaansa olisi voitu ensin vaikka pyöreän pöydän ääressä virkamiesvalmistelun aikana tutkailtu myös valtiosääntöoikeuden asiantuntijoiden kantoja. Hallitus olisi tehnyt esityksensä vasta tämä jälkeen.

”Nyt olisi pitänyt yhtäkkiä muutamassa viikossa antaa lausunto pykälämuotoisesta luonnoksesta, vaikka kyseessä on hyvin delikaatti lakipaketti”, Hidén sanoo.

Hidénin mukaan lisäaikaa olisi tarvittu, vaikka edessä olisi vielä ehkä lausunto perustuslakivaliokunnassa.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta valittaa loppuvuoden työruuhkaa, jota ministeriöiden kuulemiset ja lausuntopyynnöt pahentavat.

”En yksinkertaisesti ehtinyt eikä suorituskyky riittänyt. Yliopistolla ensisijaiset tehtävät ovat opetus ja tutkimus, ja ne ovat nyt vieneet kaiken aikani”, Ojanen sanoo.

Ojasen mukaan hänellä ei ollut periaatteellista estettä antaa lausuntoa tässä vaiheessa esimerkiksi sen takia, että sama tulisi eteen vielä, kun esitys on mahdollisesti eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.

”Katsotaan, mitään ehdotonta estettä ei sinänsä ole yrittää lausua jo tässä vaiheessa”, Ojanen tuumaa annetusta lisäajasta.

Ojanen oli jo etukäteenkeskustelutilaisuudessa asiasta . Hän on myös antanut medialle lausuntoja, joiden mukaan pakkolakeihin voi liittyä EU-oikeudellisia ongelmia.

”Sen sanominen on ollut vain minuutin askare, kun taas kirjallisen arvion esittäminen veisi päiviä”, Ojanen vertaa medialausuntoja viralliseen ja kirjalliseen lausuntoon.

Ojasen mukaan lainvalmistelun perustuslaki- ja ihmisoikeusarviointi ei voi ylipäänsä nojata muutaman yliopistoprofessorin venymisen varaan, vaan ainoa oikea tie olisi lisätä lainvalmistelun perustuslaki- ja ihmisoikeusosaamista ministeriöissä ja yleensä lainvalmistelun voimavaroja.

Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen vetoaa niinikään aikapulaan.

”Olen tänä syksynä antanut yli kymmenen asiantuntijalausuntoa, ja etenkin marraskuu on täysin tukossa. Päätehtävä on kuitenkin yliopiston professorilla ohjata opinnäytetöitä, jotka kasaantuvat loppuvuodesta.”

- -Oikeustieteen professori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta ei ole antanut lausuntoa lakipaketista, mutta hän ei halua kommentoida asiaa enempää.

Lapin yliopiston oikeusvertailun ja valtiosääntöoikeuden professori Jaakko Husa ei tiistaina vastannut soittopyyntöön. Sen sijaan Lapin yliopistolta pyydetty lausunto on saapunut. Työ- ja sosiaalioikeuden professori Jaana Paanetoja.
ottaa lausunnossaan kantaa myös luonnoksen perustuslainmukaisuuteen.
”Osa luonnoksessa esitetyistä lainsäädäntömuutoksista on ristiriidassa Suomen perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisen sopimusten kanssa. Ennen näiden ristiriitojen poistamista luonnoksen mukainen esitys ei näkemykseni mukaan ole vietävissä eduskuntakäsittelyyn”, hän arvioi.

HS 16.12.2015
http://www.hs.fi/kotimaa/a1450158873619?ref=hs-mob-prio1-1

JK. Tälle politiikalle on vaihtoehto!

http://www.hs.fi/mielipide/a1449977453709

"Sori siitä!"

kärsii sekä kokoomus että kansa!

"Hallitus ei peräänny kilpailukykypaketistaan

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubb puolustaa hallituksen toimia Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Snellman-säätiön talviseminaarissa Helsingissä puhuneen Stubbin mukaan hallituksen on kannettava vastuu siitä, että Suomen talouden suunta käännetään.
Viime vuonna vastaavassa Snellman-säätiön tilaisuudessa Stubb piti puheen, jossa hän vaati konsensukselta tulosvastuuta.

Tällä kertaa Stubb pohjusti linjapuhettaan lainaamalla kokoomuksen viime kevään eduskuntavaaliohjelmaa:

”Työmarkkinauudistuksista neuvotellaan kolmikantaisesti siten, että uudistuksille asetetaan yhdessä tavoitteet ja määräaika, jossa neuvotteluissa tulee löytää riittävät ratkaisut. Mikäli tavoitteet toteuttavia ratkaisuja ei konsensuksen kautta löydy, kantavat hallitus ja eduskunta vastuun välttämättömien uudistusten toteuttamisesta.”

Hallitus ei lyö hanskoja tiskiin

Stubbin mukaan näin hallitus on myös tehnyt. Kilpailukyvyn parantamista on yritetty viedä eteenpäin sopimisen keinoin.

Stubb muistutti, että työmarkkinajärjestöt ovat monta kertaa istuneet yhdessä pöydässä etsimässä sopua. Alkusyksystä prosessi tyssäsi hänen mukaansa siihen, että työmarkkinajärjestöt eivät kyenneet sopimaan edes yhteisestä tavoitteesta, keinoista puhumattakaan.

– Olisiko hallituksen siis pitänyt lyödä hanskat tiskiin ja sanoa, että ei tästä tullut mitään? Että kilpailukyvyn parantaminen ei etene, koska työmarkkinajärjestöt eivät pysty asiasta sopimaan. Ei olisi, Stubb vastasi omaan kysymykseensä.

Hallitus on kantanut vastuuta

Stubbin mukaan hallituksen on kannettava vastuu siitä, että Suomen talouden suunta käännetään.

– Kun yhteiskuntasopimusta ei ole syntynyt, moni on ollut huolissaan: mitä tässä tapahtuu? Onko hallituksella tiekartta tästä eteenpäin?

Stubb vakuutti, että kyllä on ja listasi joukon jo tehtyjä ja tulossa olevia toimia.

– Ensi vuoden alusta työtulovähennystä korotetaan 450 miljoonalla eurolla. Tämä keventää erityisesti pieni- ja keskituloisten työn verotusta. Työnteosta tehdään kannattavampaa.

– Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen, jolla kauppojen aukioloaikojen sääntely loppuu. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen työllisyyttä merkittävästi vahvistavasta eläkejärjestelmän uudistuksesta, Stubb sanoi.

– Hallitus antaa keväällä eduskunnalle esityksen, jolla ansiosidonnaista työttömyysturvaa uudistetaan kannustavampaan suuntaan mm. sen kestoa lyhentämällä.

– Hallitus antaa keväällä eduskunnalle esitykset, joilla pidennetään työntekijän koeaikaa, mahdollistetaan alle vuoden määräaikaisen työsuhteen solmiminen ilman eri perustetta ja joustavoitetaan takaisinottovelvoitetta irtisanomistilanteessa.

– Jos partit eivät kykene tekemään sopimusta, hallitus tekee keväällä eduskunnalle esityksen kilpailukykypaketista, jolla suomalaisen työn hintakilpailukykyä vahvistetaan lainsäädäntöteitse.

Työllisyystavoitteesta ei tingitä

Stubbin mukaan hallituksen toimet tarkoittavat, että juna ei seiso, vaan juna kulkee.

– Etenemme määrätietoisesti kohti tavoitettamme Suomen talouden suunnan kääntämisestä. Hallitus on asettanut tavoitteeksi työllisyyden vahvistumisen 110 000 hengellä. Jos uusia päätöksiä tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan, ne tehdään, Stubb lupasi.

Yle 16.12.2015
http://yle.fi/uutiset/stubb_hallitus_ei_peraanny_kilpailukykypaketistaan/8533370

JK. "Jopa 800 euron lisälasku perheille – tämäkin meni läpi eduskunnassa"

Länsiväylä 15.12.2015
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/347093-jopa-800-euron-lisalasku-perheille-tamakin-meni-lapi-eduskunnassa

Eihän Alexander "Sori siitä" Stubbilta ja uusiokepulaiskaksikolta Juha Sipilä & Anne Berner (ent. kok.) muuta juuri voinut odottaakaan kuin pimitystä ja sumutusta, onhan alun alkaen heidän kakkara-strategiansa keskeisin olemus ollut pelkistettävissä mottoon "tiedon pimitys johtamistaidon apuvälineenä"!? Tuskin oli sattuma, että SSS-hallituksella tavoitteena olikin ensin veronvälttelijöiden "riemuvuosi 2016" ja sitten hallintarekisteri...

[ "Minister Anne Berner är med i skatteparadisföretag"

http://svenska.yle.fi/artikel/2015/09/15/kommunikationsminister-anne-berner-med-i-skatteparadisforetag

http://yle.fi/uutiset/ministeri_berner_mukana_veroparatiisiyhtiossa/8288620 ]

http://seura.fi/puheenaihe/ajankohtaista/nain-suomea-leikkauksiin-piiskaava-juha-sipila-piilotti-miljoonansa-vakuutusjarjestelyilla/?shared=290501-bda27d60-999 ]

Koska näin on näreet

https://www.youtube.com/watch?v=oCErml3vbFo

tarvitaan

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

"Sori siitä!"

"- -Tälle politiikalle on vaihtoehto. Jos Suomi irrottautuisi euroalueesta, saisimme oman kelluvan valuutan. Kun se devalvoituisi, taloutemme lähtisi vahvaan kasvuun. Palkkojen leikkauksista, eläkeindeksien jäädyttämisistä ja kipeimmistä menoleikkauksista voitaisiin luopua.- -

http://www.hs.fi/mielipide/a1449977453709

äSSiltä - ja Saksan ja Ranskan "miehitysjoukoilta"?

[ ks.

http://yle.fi/uutiset/sipila_varovainen_kylla_eun_ulkorajavalvonnalle_jopa_ilman_jasenmaan_lupaa/8533611 ]

Ulkorajojen tehovalvonta vuoden viimeisen EU-huippukokouksen asialistalla

Euroopan unionin johtajat kokoontuvat tänään torstaina vuoden viimeiseen huippukokoukseen päättämään, miten unionin ulkorajojen valvontaa voidaan käytännössä tehostaa.

Talven vaikeiden sääolosuhteiden takia Turkista Kreikkaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrä on viime viikkoina laskenut.

Kovan maahantulopaineen alla kamppaileva Kreikka ei ole saanut EU:n Schengen-alueen ulkorajojen valvontaa hallintaan. Marraskuun loppuun mennessä Kreikan saarille on saapunut jo yli 700 000 ihmistä kuluvan vuoden aikana.

Ranska ja Saksa kannattavat EU:n merivartiostoa

Alkuviikosta EU:n komissio esitti, että tulisi perustaa uusi, EU:n yhteinen raja- ja merivartiosto, joka hätätilanteessa voitaisiin lähettää jäsenmaaan avuksi. Apua voitaisiin lähettää jopa ilman maan omaa suostumusta.

Komission ehdotuksella on Ranskan ja Saksan tuki, mutta monia muita maita epäilyttää.

Liittokansleri Angela Merkelin mukaan turvapaikanhakijakriisi on ratkaistava yhdessä. Saksa haluaa, että turvapaikanhakijoista koituva taakka jaettaisiin tasaisemmin EU-maiden kesken.

Osa ratkaisua on myös Turkki. Turkin kanssa keskustellaan torstaina aamupäivällä epävirallisessa minihuippukokouksessa, johon myös pääministeri Juha Sipilä osallistuu.

Tarkoituksena on, että EU-maat ottaisivat vastaan Turkin pakolaisleireillä olevia ihmisiä, jos Turkki saa turvapaikanhakijavirran tyrehtymään. - -

Pakolaiskriisin lisäksi unionin haasteena on EU-kansanäänestykseen valmistautuva Britannia.

Eu-maiden johtajat pääsevät illalla ensimmäistä kertaa kunnolla keskustelemaan pääministeri David Cameronin muutosvaatimuksista.

Cameronin tavoite leikata EU-maista tulevien maahanmuuttajien sosiaalitukia ei ole saanut muilta EU-mailta ymmärrystä.

LUE MYÖS

Ulkoministeriö tyrmää tiedot Tanskan irtiottokokouksesta: "Ei kannata liikaa dramatisoida" 16.12.2015

"- - Sanomalehti Jyllands-Posten kertoo Tanskan haluavan nopeuttaa turvapaikanhakijoiden palauttamista lähtömaihinsa. Syynä on turhautuminen EU:n päätöksentekoon. Huomiseen kokoukseen on kutsuttu samanmielisiä maita, kuten Suomi. - -"

http://yle.fi/uutiset/ulkoministerio_tyrmaa_tiedot_tanskan_irtiottokokouksesta_ei_kannata_liikaa_dramatisoida/8534436

Karoliina Romanoff

Yle 17.12.2015

http://yle.fi/uutiset/ulkorajojen_tehovalvonta_vuoden_viimeisen_eu-huippukokouksen_asialistalla/8534888

Vrt.

Financial Timesin mukaan EU suunnittelee yhteistä rajavartiostoa, joukkoja, jotka voisivat toimia rajoilla vastoin jäsenvaltion tahtoakin.

Brysselissä suunnitellaan pysyvää eurooppalaista rajavartiostoa. Financial Timesin mukaan sillä olisi oikeus sulkea unionin ulkorajat jopa vastoin jäsenvaltion tahtoa.

Kesällä alkaneen EU:n pakolaiskriisin aikana varsinkin Kreikkaa on moitittu haluttomuudesta estää pakolaisten ja siirtolaisten tulo meren yli Turkista. Maa hyväksyi hiljan pitkin hampain tarjouksen muiden maiden rajavartioyksikköjen avusta. Nyt EU-komissio saisi FT:n mukaan oikeuden lähettää yksiköitä, jos perustettavien vartiostojen johto katsoo siihen olevan tarvetta.

Yksittäisillä mailla ei olisi tähän veto-oikeutta. Joukkojen pitäisi kuitenkin noudattaa toimintamaiden lakeja. Rutiinitoiminnasta vastaisivat yhä kansalliset vartiostot, mutta EU-vartiosto tulisi apuun hätätilanteissa.

Financial Timesin mukaan Euroopan komissio ilmoittaa ensi viikolla suunnitelmasta unionin yhteisistä raja- ja rannikkovartiostoista. Lehden mukaan kyseessä on viimeinen yritys pelastaa passiton Schengen-alue. Se pitää muutosta suurimpana Euroopassa sitten euron käyttöönoton.

Erityisesti Ranska ja Saksa vaativat ulkorajan tiukempaa valvontaa. Uudet määräykset koskisivat myös EU:n kuulumattomia Schengen maita kuten Norjaa. Joukot voisivat toimia myös Schengen-alueeseen kuulumattomissa maissa kuten Serbiassa ja Makedoniassa.

Uudet raja- ja merivartiostot korvaisivat nykyisen EU:n rajavalvontaviraston Frontexin.

Yhteisestä rajavartiostosta on puhuttu jo 15 vuotta. Sitä kuitenkin vastustetaan, koska joukot saisivat valtuuksia, jotka tähän asti ovat olleet kunkin jäsenmaan käsissä. Nyt valtava jäsenvirta ja islamistiterroristien suuri isku Pariisissa kuitenkin ovat muuttaneet tilanteen. Muutaman terroristin arvellaan tulleen Eurooppaan Kreikan kautta turvapaikanhakijoina esiintyen.

Seppo Varjus
Ilta-Sanomat 12.12.2015
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1449809519304.html

JK.

Koska Suomen itsenäisen päätäntävallan taitaa olla asettamassa uhanalaiseksi myös Suomen valtiojohto - Tasavallan Presidentti ja SSS-hallitus, etenkin Stubb ja Sipilä - ja muutenkin näin näyttää jatkuvan SSS-komennossa

https://www.youtube.com/watch?v=oCErml3vbFo

tarvitaan

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

"Sori siitä!"

Juha Sipilän hallituksen syksy on ollut kohujen siivittämä. Useita budjetteja valmistelemassa ollut Erkki Virtanen ei ole koskaan nähnyt yhtä huonoa asioiden valmistelua. – Nimitän sitä toheloinniksi, hän sanoo.

VALTIOVARAINMINISTERI Alexander Stubbin (kok) toissa päiväinen grillaaminen vasemmistoliiton ja vihreiden allekirjoittamasta välikysymyksestä nosti jälleen esiin pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen omintakeisen valmistelutyön.

– Hallituksen asettamat tiukat aikataulut tekevät hyvän lainvalmistelun mahdottomaksi. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa eläkeläisten asumistuki. Hallitus peruutti, kuten tunnettua, leikkausehdotuksen – mikä oli sinänsä viisasta – mutta vajaassa viikossa pykälät kirjoitettiin uudelleen. Oliko asianomaisten kuulemiseen riittävästi aikaa, suomi ex-oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (Rkp) hallitusta toissa päivänä.

STUBBIN piina alkoi, kun hän selvitti kolmisen viikkoa sitten eduskunnalle hallituksen hallintarekisterihanketta. Stubbin mukaan ”noin 90 prosenttia lausunnoista” oli hankkeelle myönteisiä. Tosiasiassa asia oli päinvastoin.

Hallitukselle annetaan usein sadan päivän kuherruskuukausi ennen kuin ryöpytys alkaa. Tälle hallitukselle kritiikkiä on satanut heti alun jälkeen ja sekoiluakin on nähty runsaasti.

– Tähän valtiovarainministeri Stubbin lausuntoon tiivistyi hänen ja koko Sipilän hallituksen onneton lainvalmistelu, ärisi välikysymyksen alulle pannut Paavo Arhinmäki (vas) eduskunnassa.

ITSE hallintorekisterihanke kuopattiin Stubbin lausunnon nostattaman kohun jälkeen. Se on vain yksi esimerkki Juha Sipilän hallituksen äkkinäisistä täyskäännöksistä.

Useiden hallitusten budjetteja valmistelemassa ollut Erkki Virtanen sanoo suoraan, ettei hän ole nähnyt urallaan yhtä surkeaa valmistelua kuin nyt. Virtanen jäi työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön tehtävistä eläkkeelle syksyllä 2015.

Konkarin mukaan hallitus tuo julkisuuteen kuin liukuhihnalta erilaisia heittoja, joita ei ole lainkaan valmisteltu.

– Hallituksen alun vatulointi ja iterointi ovat kääntyneet toheloinniksi, Virtanen sanoo.

Yllä olevalla videolla näkyy yksi Juha Sipilän näkyvimmistä ulostuloista tänä syksynä. Hän piti puheen kansalaisille Ylen tv-kanavalla parhaaseen katseluaikaan.

Tuoreimpiin esimerkkeihin kuuluu hallituksen pakkolakipaketti. Helsingin Sanomat kertoi toissa päivänä, että hallitus ei katso saaneensa tarpeeksi lausuntoja asiantuntijoilta kilpailukyvyn parantamiseen tarkoitettuihin pakkolakeihin. Valtaosa lausunnoista pyydettiin työmarkkinajärjestöiltä. Lisäksi niitä pyydettiin myös mm. ministeriöiltä ja tutkimuslaitoksilta sekä kuudelta valtiosääntöoikeuden asiantuntijalta. Heistä lausunto on saatu kahdelta. Neljä vetosi Helsingin Sanomissa aikapulaan.

– Nyt olisi pitänyt yhtäkkiä muutamassa viikossa antaa lausunto pykälämuotoisesta luonnoksesta, vaikka kyseessä on hyvin delikaatti lakipaketti, Mikael Hidén sanoi Helsingin Sanomissa.

Pääministeri näyttäisi tekevän ensin itse päätöksen, sitten seuraa uhkailua ja sitten taas katsotaan uudestaan. Sellainen johtamistyyli ei vaikuta kovin luottamusta herättävältä.

Jos Jyrki Kataisen sixpack-hallitus sai kritiikkiä päättämättömyydestä, lähti Sipilän hallitus rivakasti liikkeelle, mutta leimallista sille on sittemmin ollut Virtasen termein tohelointi.

Uskottavuutta ovat nakertaneet myös yhteiskuntasopimuksen soutaminen ja huopaaminen sekä hallituksen kriisiin ajanut sote-sotku. Yhteiskuntasopimuksen kanssa hallitus oli Virtasen mukaan jo heti alkumetreillä kuin norsu posliinikaupassa.

– Homma lähti harkitsemattomasti liikkeelle ja oli virhe yrittää sitä niin kireällä aikataululla. Nyt sitä on puliveivattu neljä kertaa tuloksetta. Tällainen syö uskottavuutta.

KEVÄÄLLÄ eläkkeelle jäänyt poliittisen historian professori Timo Soikkanen on yhtä mieltä siitä, että hallituksen tie on ollut normaalia kuoppaisempi.

– Hallitukselle annetaan usein sadan päivän kuherruskuukausi ennen kuin ryöpytys alkaa. Tälle hallitukselle kritiikkiä on satanut heti alun jälkeen ja sekoiluakin on nähty runsaasti.

– Pääministeri näyttäisi tekevän ensin itse päätöksen, sitten seuraa uhkailua ja sitten taas katsotaan uudestaan. Sellainen johtamistyyli ei vaikuta kovin luottamusta herättävältä.

Hallituksen asettamat tiukat aikataulut tekevät hyvän lainvalmistelun mahdottomaksi.

Virtanen muistuttaa, että ennen vanhaan tapana oli, että pääministeri pysyttelee taka-alalla ja astuu esiin vasta viime hetkellä pattitilanteen ratkaisijana. - -"

Ilta-Sanomat 17.12.2015

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1450329163503.html


Vrt.

https://www.youtube.com/watch?v=oCErml3vbFo

"- -Tälle politiikalle on vaihtoehto. Jos Suomi irrottautuisi euroalueesta, saisimme oman kelluvan valuutan. Kun se devalvoituisi, taloutemme lähtisi vahvaan kasvuun. Palkkojen leikkauksista, eläkeindeksien jäädyttämisistä ja kipeimmistä menoleikkauksista voitaisiin luopua.- -

http://www.hs.fi/mielipide/a1449977453709

Alexander Stubbiko voisi mitenkään olla "Vuoden uhri", lienee tuumiskellut kolumnisti Jyrki Lehtola tasavallan valtioministerin viimeaikaisia esiintymisiä (IS 19.12.2105).


Maassa makaavaa ei saa potkia, mutta entä jos se maassa makaava on alkanut hakata päätään asfalttiin?

Eikö asiaan tule silloin inhimillisyyden nimissä puuttua ja ihan vähän potkaista, että hei wannabe-sekis, lopeta, sä häviät taistelus asfaltin kanssa?

Vuoden 2015 uhriksi on ollut tavallista enemmän vaihtoehtoja tänä vuonna. Kuolemaa pakenevat, jotka päätyvät Suomeen juoksemaan ulos savuavista taloista? Pienipalkkaiset naiset? Eläkeläiset? Lapset? Yliopistolaitos? Se yksi freelancer, joka on silmittömän raivona omasta kohtalostaan, jota se ei aivan ymmärrä, mutta varmaan se on väärin?

Ben Zyskowiczilla oli oma ehdokas, keneen empatia kannattaa tunkea. Zyskowicz oli katsellut kuntopyöräilevää Alexander Stubbia, tullut siihen tulokseen, että kaverihan makaa maassa, ja kun ei täältä muitakaan huono-osaisia löytynyt, päättänyt tuohtua siitä, että epistä, kaveria potkitaan, vaikka se makaa maassa.

Siinä Zyskowicz on oikeassa, että Stubbille naureskelusta on tullut helpoin tapa kertoa omasta paikasta oikeamielisyyskentässä, mutta ehkä näinä aikoina kannattaa miettiä verrokkiryhmiäkin ja harkita tapaa, jolla nostaa puolueensa puheenjohtajaa vuoden 2015 uhriksi.

Stubbilla oli tiistaina edessään välikysymys, jossa hän joutui vastaamaan lausunnoistaan eduskunnalle. Joku viestintäguru oli Stubbia neuvonut, että näytä, kuinka sä oot tän yläpuolella, näytä sun posin voima. Ja Stubb näytti twiittaamalla: ”Good sleep. Good morning session on the @wattbike. Good coffee. Good raw porridge. Good energy levels.”

Ja good riddance. Kun eduskunnassa Stubbin twiitin jälkeen mm. rajattiin subjektiivista päivähoito-oikeutta, Stubbin päivitys vastasi sitä, että yrittää samaan aikaan maata maassa ja potkia itseään.

Keskiviikkona Stubb piti Snellman-säätiössä puheen, jossa muistutti, että kokoomus on sivistyspuolue, kunhan vain sivistys rajataan 140 merkkiin. Sitä Stubb todisti twiittaamalla päivän ajan sellaisia ajatuksia kuin että toivo, parempi kuin pelko; toisesta välittäminen, yläfemmaa, ja rohkeus, better than good coffee.

Muutamia kysymyksiä siinä heräsi.


Ja good riddance.
Kun hokee noin monta kertaa ”good”, eikö siinä vain väistellä sitä, että ”actually, bad”?

Espoon suuhunsa kompastunut Paolo Coelho – jotain, mihin ihmisenä pyrkiä?

Kertooko Stubbin halu pyrkiä yksinkertaisuuteen Stubbin omasta yksinkertaisuudesta vai muiden halveksunnasta: ne nyt ovat niin yksinkertaisia, että saavat voimaa näistä latteuksista, raw porridge, anyone, it’s good?

Ja kun Stubbiin henkilöityy uuden ajan positiivisuus, miksi tarkoituksella alleviivata yhä uudestaan sitä, että tää positiivisuus, tää perustuu syvään tyhjyyteen, tää on kuin ruma, sokea mies laulamassa rakkauslaulua peilikuvalleen?

Kirjoittaja on kirjailija ja toimittaja.
Jyrki Lehtola
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1450414910596.html