että olen ihan arvoton ihminen ja kaikki saa pilkata ja häpäistä ja kiusata minua ihan vapaasti ja siitä ei tule niille ikinä mitään.
Tuntuu että mulla ei ole ihmisarvoa
Enjaksa
471
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei kukaan ole arvoton.Sinä olet mm.perheellesi varmasti rakas.Ei kukaan saa pilkata sinua,se pitää loppua.
yep, ihan sama. tänään kiusasi kampaaja, poikaystävä. toissapäivänä äiti jne. olen mielestäni itse hyvin rehti ja hyvin vaatimaton. minusta tuntuu että tietyt ihmiset sen huomatessaan vain kerrassaan käyttävät tilaisuutta hyväkseen purkaakseen mielipahaansa. se tuli minulle silti yllätyksenä. mutta nöyrät maan perii, eikö sellainen sanonta ole?
Jokainen meistä on yhtä arvokas. Ihmiset, jotka kiusaa tai kohtelevat toisia huonosti purkavat omaa pahaoloaan muihin. Tämä on hyvä muistaa, kun joku loukkaa tai käyttäytyy huonosti. Tottakai se aina tuntuu, mutta pääsee "tilanteesta/tunteesta" nopeasti yli, kun tiedostaa, että pahanolon levittäjillä paha olla itsensä kanssa. Kun ihmisellä menee itsensä kanssa hyvin, hän jakaa myös iloa ja toivoa ympäristöönsä. Ei tarvis kun vaikka kaupan kassajonossa seurata ihmisiä, niin huomaa, kenellä pyyhkii hyvin ja kuka on stressaantunut tai muuten vaan "pahanolon pesäke".
Ohittakaa nämä pahanolonlähettiläät tyyliin toisesta sisään toisesta ulos, ja ei kannata edes päästää sisään, jos siihen pystyy. Iloa elämään aloittajalle ja kaikille muillekin!
Sama vika täälläkin. Kyllä yhdessä työpaikassa tehtiin selväksi ettei mulla ole mitään ihmisarvoa, esimiehetkään eivät ottaneet tosissaan, kun muutamat kerrat valitin työkaverini touhuista, hän haukkui mua ja mun tekemää työtä muille, vaihtoi mun hinnottelemiin tavaroihin hänen mielestään oikeat hinnat, siirsi myymälään viemiä tavaroita "oikeisiin" paikkoihin ja osan vei roskiin, koska ne olivat hänen mielestään paskaa ja sekundaa. Tuo tapahtui spr:n kontissa. Hänen tekemiin touhuihin ei kukaan puuttunut, esimiehiäkin kävi neuvomassa jne..joo..tuli aika selväksi ettei mulla ollut mitään ihmissarvoa. Pitkään meni ennenkuin sain siirron pois tuolta osastolta, sitten tää työkaveri kehtas sanoa, ett oli muka arvostanut mun työntekoa, me ei kuulema vain nähty asioita samalla tavalla...joo..varmasti tykkäs, kun tein työt hänen puolestaan, häenen kaverit tekivät töitä hänen puolestaan, omien töittensä lisäksi. Miks hitossa mun olis pitänyt hänen persettään nuolla ja palvella häntä, en mä hänen palvelijaksi ollut sinne töihin tullut ja hänellähän oli jo kaverit palvelijan virkaa toimittamassa. Sen huomasin tuolla ollessa ettei mulle puolustajia löytynyt vaikka muutamia olin itse jeesannut ja kuunnellut kun heillä oli hankaluuksia omien työkavereiden kanssa. Yks tyyppi vain näki kuinka mulla oli oikeasti vaikeaa ja hän yrittikin mua avittaa ja puhui mun puolesta esimiehille. Kunpa hänenlaisiaan ihmisiä olis maailmassa enempikin ja hän jaksais vieläkin pitää heikompien puolta ja toivon, ett elämä olis kohdellut häntä hyvin.