Hain itse apua vuosia sitten mielisairaalasta vaikean elämäntilanteeni takia. Sieltä seurasi jatkohoito Psyk.Polilla. Kyseessä oli siis väliaikainen elämäntilanne, josta halusin kuntoutua vähitellen. Halusin lopettaa vähitellen lääkityksenkin. Kun sanoin siitä psykiatrille, hän sanoi, että se on pysyvä lääkitys loppuelämän ajaksi. En missään nimessä sellaista halunnut. Elämähän on aivan pilalla niiden lääkkeiden takia. Yritin kaksi kertaa kamppailla irti niistä omin avuin. Ne kerrat menivät pieleen, ja oli pakko mennä uudelleen sairaalaan. Nyt olen runsaan kuuden ja puolen vuoden kuluttua kolmannella kerralla vieroittautumassa lääkkeestä. Ja nyt se näyttää todellakin onnistuvan. Vuosia aiemmin en tietänyt, miten pitkän käytön jälkeen vieroittaudutaan psyykenlääkkeistä, mutta irti halusin niistä keinolla millä hyvänsä. Tiedän todella paljon psyykenlääkkeiden haitallisista vaikutuksista elimistöön. Ja ne myös vaikeuttivat elämää niin paljon, että käytännössä mitään elämää ei ollut ollenkaan. On kummallista, että psykiatrit eivät suostu auttamaan irti koukuttamistaan lääkkeistä. Siinä tuli kaksi aivan turhaa sairaalahoitoa väliin. Minä syön vain vapaaehtoisesti lääkkeitä, olivatpa ne mitä lääkkeitä tahansa, vaikka vain verenpainelääkkeitä. Ja kun olen päättänyt, että en syö psyykenlääkkeitä loppuelämäni, niin se päätös myös pitää. Nykyisin voin ihan hyvin, enkä todellakaan tarvitse mitään naurettavia "estolääkityksiä" tulevaisuuden varalle, jos ehkä viiden tai kymmenen vuoden päästä tulee erityisen stressaava tilanne elämään. Ja ihminen on itse oman henkisen tilanteensa paras asiantuntija.
Psyykenlääkityksen pakollisuudesta
DD61
38152
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Varmasti viisas päätös lopettaa. Noita aineita ei tulisi käyttää koskaan kuin akuutisti. SSRI:t voi jättää hyllylle ihan kokonaan. Akuutit neuroleptit kannattaa korvata akuutilla bentsolla, joiden vaikutus on yhtä hyvä, mutta terveysriskit vähäisemmät. Bentson vaikutuksen myös useimmat kokevat miellyttäväksi neuroleptiin verrattuna.
Sinä päätät omasta elämästäsi, ei lääkäri tai psykiatri. Jos haluat irti aineista lääkärillä tai psykiatrilla pitäisi olla velvollisuus auttaa parhaansa mukaan vieroittamaan. Näin ei valitettavasti tilanne ole vaan he yleensä aiemmin hylkäävät asiakkaansa kuin taipuvat auttamaan.
Kannattaa tehdä vieroitus varoen ja maltilla, jotta välttää takaiskut. Viekkarit vievät helposti vahvemmankin ihmiset polvilleen. Jos päätyy hakeutumaan tai pakotetaan psykiatriseen laitokseen on lähes varmaan, että annosta nostetaan väkisin takaisin todella korkealle ja joutuu aloittamaan kokonaan alusta. Pyrkisin välttämään virallisia tahoja vieroituksen aikana, ja jatkossakin toki, ellei säkällä satu vastaantulemaan kuunteleva ja auttava lääkäri tai psykiatri. Hyvä, että olet päässyt hyvään vauhtiin vieroituksessa. Maltti on valttia huumausaineiden kanssa.
Tunnen henkilön joka lopetti lääkkeet.Meni kummallakin kerralla psykoosiin ja sairaala suljetulle osastolle
Niin ja jotkut voittaa lotossa...
Harvinaisuuksia sattuu.
Viekkareita.... viekkareita hyvä kansa, viekkareita.
Asiat ovat pakollisia silloin, kun niiden toteuttamiseen käytetään pakkokeinoja. Tarvitsetko ulkopuolista ihmistä sanomaan, että ota lääkettä viikon verran yksi kappale seuraavalla viikolla puoli kappaletta jne?
Idugåapoudj: Kun on sen verran järjissään ollut, että on itse hakeutunut hoitoon ilman pakkoa, niin kyllä sen lääkityksenkin pitää olla silloin vapaaehtoista. Ja minun kävi valitettavasti niin, että hyväuskoisena kävin kaksi vuotta Psyk. Polilla sairaalan jälkeen. Ja minulle ei kerrottu alusta alkaen Psyk. Polilla, että tarkoitus on, että syön lääkkeitä lopun elämäni. Kyllä siinä kahdessa vuodessa ehti joutua kovaan lääkekoukkuun, eikä se lääkkeiden vieroittaminen enää onnistunutkaan niin yksinkertaisesti. Siksi tuli tehtyä virheitä. Toivottavasti en koskaan enää joudu sairaalaan, mutta jos joutuisin, niin Psyk. Polilla en varmasti ala käymään koukuttamassa itseäni uudelleen huumausaineisiin. Olen sen kantapään kautta oppinut, ja kovan koulun käynyt.
Jos oikein tarkkaan luet omaa tekstiäsi huomaat että käsittelet asiaa vain itsesi kannalta. Se on ko merkki narsismista ja hulluuden oireista.
Et ajattele ollenkaan mikä vaikutus lääkkeen vaikutuksen loppumisesta on muille, läheisillesi.
Olet loppuikäsi psykopaatti etkä parane koskaan joten ala ottamaan vaan lääkitys tai olet muille vaaraksi.
otalääkkeet: Ei minua olekaan koskaan ennen sanottu narsistiksi ja psykopaatiksi. Jos olet alalla, niin oletpa ammattitaidoton. Tiedän kyllä, mitä narsismi ja psykopatia ovat. Läheiseni nauroivat typerälle kirjoituksellesi.
Nimimerkki otalääkkeet trollaa sinua. Näkeehän sen jo kaukaa.
Viestilläsi nimim. "otalääkkeet" osoittaa lähinnä oman persoonansa häiriintyneisyyttä. Psykopatiaan ei ole olemassa lääkkeitä. Osoitit tietämättömyytesi, osoitit ymmärtämättömyytesi, osoitit omat heikot sosiaaliset ja psyykkiset taitosi. Sait varmaan kuitenkin jotain kiksejä itsellesi toisen kiusaamisesta?
Nim. otalääkkeet,miksi ajattelet että aloittaja olisi vaarallinen muille ihmisille?Oletko mt-alalla töissä,siellä on yleistä tuollainen ajattelu? Helkutisti vaan nappia naamariin ihan vaan varmuuden vuoksi niin potilas ei häiritse "normaalien" ihmisten elämää.
> Olet loppuikäsi psykopaatti etkä parane koskaan joten ala ottamaan vaan lääkitys tai olet muille vaaraksi...
Olet varmaankin aito alan asiantuntija!
Olen kyllä edennyt todella hitaasti vieroituksen kanssa. Aiemmin tein sen aivan liian lyhyessä ajassa. Luulin, että muutama viikko riittää pitkänkin käytön kanssa. Nyt tiedän, ettei näitä huumausaineita voi lopettaa nopeasti kovien vieroitusoireiden takia. Ihan järkyttäviä aineita ne ovat. Ei ole paljonkaan syytä elää, jos niitä joutuu käyttämään koko loppuelämänsä.Olen onnekas, kun olen onnistunut niin hyvin vieroituksessa vihdoinkin.
Lisään vielä, että on todella kauheaa, kuinka monet joutuvat kamppailemaan päästäkseen irti psyykenhuumeista, eivätkä onnistu siinä. Nykyisin tiedän hyvin, miten se tehdään, vaikka olisi käyttänyt niitä kauankin.
Miksi ihmessä psyykenlääkitys olisi pakollinen loppuelämän? Puretaanhan esim. diabeteksen tablettilääkityksiäkin (ja jopa insuliineja kakkostyypeiltä), kun tilanne kohentuu. Epilepsialääkityskään ei ole ikuinen. Naisten hormonikorvauslääkkeitäkään ei käytetä automaattisesti hautaan asti. Verenpainelääkkeistäänkin voi päästä eroon. Samoin vahvoista kipulääkkeistä, joita on syönyt jopa vuosia. Miksi ihmeessä psyykenlääkkeitä pitäisi käyttää varmuuden vuoksi?
Itse olen kieltäytynyt kaikista lääkkeitä, ja olen ollut hyvinkin hankala. Siitäkään huolimatta minulle ei ole syötetty tai pistetty pakolla mitään.
Monessa lääkkeessä alasajo on tehtävä todella varoen ja pitkän ajan kuluessa. Jos et oikeasti ole pakkohoidossa, niin lääkäri osoittaisi enemmän ymmärrystä, kun antaisi kunnon ohjeet lääkkeen alasajoon.
Mielestäni mikään lääke ei voi olla pakko ja ikuisuusasia. Lääkkeet ja hoitosuosituksetkin muuttuvat aikojen saatossa. Hoitohenkilökunta joko osoittaa, että alalla ei ole mahdollista tapahtua kehitystä tai olettaa sinun olevan lyhytikäinen, jos jotain tiettyä lääkettä olisi syötävä koko loppu elämä. Lääkkeissä on sekin juttu, että moni aiheuttaa sivuvaikutuksia, joita puolestaan on lääkittävä toisella lääkkeellä.
Aloitin yhteiskunta- salaliittoteoriassa aiheesta ketjun lääkäreiden salaliitosta lääketehtaiden kanssa. Käykää sinne kirjoittamassa:sillä lailla asiallisesti omaa kokemustietoanne.
Ei ne ole mitään salaliittoteorioita vaan lääkeyhtiöt ovat lahjoneet lääkäreitä ja vääristelleet tutkimustietoa saadakseen myytyä valtavat määrät SSRI- ja psykoosilääkkeitä, mm. ketipinoria. Psykoosilääkkeille on varmasti oma paikkansa, mutta lääkeyhtiöt ovat saaneet lääkärit määräämään niitä ns. off-label-käyttöön, eli masennukseen, alakuloon, unettomuuteen, ahdistukseen. Ketiapiinin keksinyt yhdysvaltalainen lääkeyhtiö Astrazeneca on saanut tästä jopa satojen miljoonien dollarien sakot, joka on pikkusumma koska yhtiö on tehnyt ketiapiinilla miljardeja. Suomessa tätä off-label-määräämistä tehdään edelleen.
Jännästi joku psykoosilääke voi olla yksi maailman eniten tuottavia lääkkeitä.
Niin mistä johtuu, että ihmiset miljoonittain ovat psykoosissa ?
Se on todellakin jotenkin jännä ilmiö.
Suostutko hoitoon? Jos en, niin viedäänkö pakolla?
Mikään ei ole pakko, ellei toiset ihmiset siihen väkisin pakota.
Jos on tyypin I kaksosuuntainen mielialahäiriö tai skitsofrenia suosittelen pitkää estolääkitystä. Muuten kaikki käy.
Paskaa puhut. Kumpaakaan noista "sairauksista" ei ole olemassa.
Noita "sairauksia" ei edes pysty mistään mittaamaan. Ne ovat vain mielikuvitusta.
Tunnetta ei pysty mittaamaan, eli tunne on mielikuvitusta :D
Arvoisa oikealääkäri voikin sitten todistaa mielikuvitussairauksien olemassaolon. Eikä sitten mitään vanhanaikaista dopamiiniteoriia sitten kiitos. Päteviä todisteita! Btw, "skitsofrenian" ja "kaksisuuntaisen" kognitiiviset oireet korreloivat neuroleptilääkityksen kanssa. Sama juttu aivojen valkean aineen häviämisen kanssa.
Tunne on todellista, mutta kaikki mikä on todellista ei ole sairaus. Esimerkiksi autot ovat varsin todellisia kulkuvälineita, mutta ne eivät ole sairauksia, sairaita tai mitenkään muuten tekemisissä lääketieteen kanssa.
Samalla tavalla tunteet ovat todellisia, mutta eivät sairauksia.
Oli stressiä, traumaa, pitkän aikaa ylirasitustusta. Tilannetta käytettiin hyväksi, mm.taloudellisesti ryöväämällä omaisuutta.Muuakin uhkala oli. Sen lisäksi rupesin pelkäämään olemattomia rosvoja.Kun en enää uskaltanut nukkua niin, hommahan paheni nopeasti. Ikävä kyllä itse vapaaehtoisesti , eli väkisin, hakeuduin suljetulle osastolle lukkojen taakse turvaan. Minulle määrättiin omiksi hoitajiksi ne kaksi, jotka ottivat vastaan. Toinen oli niin leipiintynyt, ettei halunnut olla potilaiden kanssa lainkaan tekemisissä. Vietti aikansa kansliassa ja taukohuoneessa. Toinen jäi 2 viikon talvilomalle. Sinä aikana kukaan henkilökunnan jäsen ei puhunut minulle sanaakaan. Olin omillani siellä kriisiosaston kriisissä olevie potilaiden seassa. Kyllä kavereita sain heti.Menetin siinä samalla normaalin elinympäristöni. Kun lääkettä jaettiin, minun eteeni tuotiin kipollinen pillereitä. Kysyin, mitä ovat. Sanoin,etten syö lääkkeitä, ennen kuin selitetään. Ei selitetty.-Oma hoitaja palasi. kuuli,etten ota lääkkeitä.olin lisäksi ollut puhelias ja nauranutkin.-Minut vietiin kansliaan. Siellä oli kaksi lääkäriä ja siviilistä tuntemani hoitaja.Käteeni pistettiin lääketehtaan esitelehtinen neuroleptistä.Luin.Dopamiiniradat poikki sun muuta. Kysyin hoitajalta, mitä tehdä Hän sanoi, kannattaa nyt ruveta syömään, voithan sä lopettaa, kun pääset kotiin.Lääkärit vielä ilmoittivat, että jos en ota lääkettä, minut lähetetään keskussairaalaan samantien ja siellä tulee sitten piikkilääkitys pakolla.Ja minut samalla määrätään pakkohoitoon. --Ilkeästi naureskelivat lääkkeen haittavaikuksista. tulisin lihomaan. Ja vahinko että olen niin älykäs, nyt se mennyttä.Lääke laskee tasoani, niin että hyvä jos keskitasoon yllän , mutta monet ihmiset silläkin pärjäävät.--Otin napit. Seuraavana aamuna tuli labran täti ja nauroi litkana, kun näki vetelän räsynuken,joka valui tuolilta alas. Otti kuitenkin verikokeen.---tämä tällä kertaa.
...In ThE NaME oF HeLP
Neuroleptien kuin SSRI-aineiden tiedetään tyhmentävän ihmistä ihan pysyvästi. Se on aivovaurioseurausta. Aivovaurioituneen hahmottamiskyky, itsetietoisuuden taso, kognitiivinen kyvykkyys ja seksuaalisuus ovat normaalia heikommat. Kuinka paljon riippuu aivovaurion laajuudesta. Aivovaurioita aiheutetaan "psyykenlääkkeinden" lisäksi myös sähköshokittamalla. Aivojen kirurginen lobotomointi on osittain kielletty lailla, mutta psykokirurgiaa harrastetaan kyllä yhä ja alan sanotaan olevan tekemässä taas uutta paluuta eri muodossa.
Älkää syökö lääkkeitä, jos niistä tulee haitallisia sivuoireita.
Itse aion syödä psyykenlääkkeitä loppuelämäni. Minulla on ollut sama annostus iät ajat ja tarvitsen lääkkeitä pahimpiin oireisiin, mutta en juuri koskaan ota päivittäistä maksimiannostusta. Joka päivä kuitenkin vähän, jos ei muuta niin varmuuden vuoksi. Kyse ei ole neurolepteista enkä ikinä ole ollut sairaalahoidossa, ainoastaan avohoidossa ja olen edelleen työelämässä mukana, vaikka olisin jo ikäni puolesta päässyt vanhuuseläkkeelle. Työpäivinä en välttämättä tarvitsisi lääkkeitä lainkaan, otan vain aamuna puoli milligrammaa varmuuden vuoksi.
Vaihda kalkkitabletteihin. Saattaisi olla sama vaikutus.
Miksi? En ole nähnyt lääkkeillä mitään haitallisia vaikutuksia ja käyn uusimassa reseptit kerran vuodessa. Psykiatrini mielestä lääkkeistä voi olla enempi haittaa kuin hyötyä vasta joskus 70 ikävuoden jälkeen. Huimausta lähinnä.
Kalkkitabletit tai muut placebot eivät auta kuitenkaan silloin, kun on tarpeen tasata pahimpia ahdistuksen huippuja.
Itellä masennusjakso, siskon kuoleman johdosta. Pitkään lääkittiin antipsykoosi lääkkeillä. Lopetin lääkkeiden käytön sivuoireiden takia itse. Kovat oli raivon puuskat ja unettomuus, mutta melatoniinilla parani yö unet, parani nivelrikko, parani psoriaasisihottuma ja lähti myös stressi. Sekä nämä psykoottiset oireet. Että hyvin syömällä, nukkumalla jne on ihmeellinen parantava vaikutus. Melatoniinilla 2mg debot, kaikki edellä olevat oireet katosivat n.3kk-3v. Paino putosi ja liikuntana sauvakävelyä.
psykiatreista ja heidän paska lääkkeistään kannattaa pysyä erossa jos suinkin mahdollista. Ei ole tarkoitustakaan auttaa ketään vaan tuhota terveet aivot. Kukaan ei joudu mistään vastuuseen. Kaikki vastuu syntyneestä tilanteesta on potilaalla.
eli siis, sinullako on epäilty psykooosia, tai jopa skitsofreniaa tms? Ei kai muussa ole elinikäinen estolääkitys, eli psykoosin estolääkitys? No olen samaa mieltä etti ketään pitäisi silti pakottaa syömään yhtään mitään. Voithan esittää että syöt niitä, muttta jätät vaan syömättä. Teeskentelet että syöt.
Silti, jos pelkäsit murtautujia kotiisi niin poaljon että mielummin menet psykiatriseen hoitoon asumaan, niinkai sinä itsekin ymmärrät ettet oikein tolkuillasi ole ollut? Ja mitäs jos se alkaa uudestaan.
Kun ei voi pikkutarkasti selostaa kaikkea, niin heti jotkut trollin luonteen omaavat alkavat rääpiä ja hämmentää. Tiesin kyllä,että oireilen psyykkisestikin:niin kovia pelot olivat. Ja ahdistus. Mistä päättelit,että pelkäsin murtautujia? Sinähän se luulet ja vedät johtopäätöksiä.Ei murtauduttu.Soitettiin ovikelloa.Päivällä. Tultiin avaimilla. Niitä oli ulkopuolisilla.-Jehovat tunki kotiin ja pakottivat allekirjoittamaan paperin, jossa lahjoitin koko omaisuuteni heille."Menetät nyt tämän asunnonkin, mutta ethän sitä tarvitse.Joudut laitokseen loppuiäksi.jne" En rupea kaiken maailman nettirotille selittämään tässä yksityisasioitani sen enempää(. Niin, muuten poliisi hoiti ne ne jehovat.) Ei ole alkanut uudestaan. On 15 v. vanha juttu, mutta ei vaan unohdu, kun seurauksien kanssa joutuu elämään, siis aivovaurion.-Ei todellakaan epäilty skitsofreniaa.----Voit olla varma,että sitten aikanaan tein kantelun potilasvahinkokeskukseen ja sieltä vielä vakuutuspuolelle. Ensimmäistä päätöstä jouduin odottamaan 1,5 vuotta. Saivat miettiä oikein kunnolla, miten sanansa asettavat. Jos olisin saanut korvauksia, olisin ollut ennakkotapaus. Saman kokeneita aivovaurioisia terveytensä menettäneitä on maailmassa pilvin pimein.--Kyllä lääkärit sen tietävät ja lääketehtaatkin.-----Kirjoittelen siksi,että samaa tapahtuu edelleenkin. Ehkä joku tunnistaa itsensä tästä ja osaa varoa.--Ja on ihan hyvä paljastella, mitä psykiatrinen hoito todellisuudessa on. (Niin, kumpikin lafka oli sitä mieltä, että asiakirjojen perusteella minut on ilman perusteita lamattu voimakkaalla neuroleptillä vuosien ajaksi.)
"Psykoosin estolääkitys" on kusetuksen ja epäeettisyyden huipentuma. Lääketehtaat on ainakin tyytyväisiä.
Msennuksen uusiutumista ehkäistään vielä enemmän. Yleensä jätetään masennuslääke päälle. Olisi ihan hyvä tutkia, kuinka paljon näitä vähintään 10 v.SSSRI-lääkkeitä syöjiä on. Kun masennuslääkkeitä syö n.300000-- Voi hyvänen aika,että on masentuneita.