Hienommissa veneissä näkee että huohotusventtiilit on tuotu takakulmaan. Nyt pitäisi miettiä paikkaa huohottimelle omassa veneessä. Tankin asennan sohvan alle. Onkohan vaara, että menee vettä tankkiin, jos huohotin on kyljen yläreunassa keskellä venettä?
Polttoainetankin huohotus
Kdkkd
203151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Pistä riittävä joutsenkaula, niin ei ole
Huonoin mahdollinen paikka huohotinputkelle on keskiveneen kylki. Kun vene on kallellaan parrasta myöten, joutsenkaulan korkein kohta voi olla pinnan alapuolella.
Yksi mahdollisuus on laittaa huohotinputken ulostulo istuinlaatikkoon. Oheisesta kaaviokuvasta puuttuu joutsenkaula
http://www.yachting-life.net/practical yachtsman/images/tank2.jpg
Kuvasta puuttuu joutsenkaula, joka siihen ehdottomasti kuuluu tuossakin paikassa.
Riittävä joutsenkaula ei voi koskaan olla vedenpinnan alapuolella koska jos se olisi, se ei olisi riittävä. Joutsenkaulan ei tarvitse olla vain ylöspäin. Keskivene on harvemmin veden alla.
"Keskivene on harvemmin veden alla" ??
Katso oheista kuvaa ja päättele siitä.
http://horsesmouth.typepad.com/.a/6a00d83451cb8069e2014e86bc528a970d-pi
Ei ole koskaan ollut ongelmia keskipaikalla olevasta venttiilistä, jossa se on ollut 30 vuotta.
Ei ole mitenkään tavatonta, että vene kallistuu partaansa veteen asti. Silloin ilman joutsenkaulaa käy huonosti kylkiaukkotapauksessa . Ja joutsenkaula on ehkä vaikea sijoittaa kannen yläpuolelle. Miksi huohotus ylipäänsä pitäisi olla kyljestä ulos?. Miksei moottoritila, istuinlaatikon säilytystila tai tilat perässä peräsimen akselin seutuvilla kelpaa?. Letkuhan voi olla pitkä koska kyse on vain paineen tasaamisesta.
Vanha olikin istumakaukalon hanskalokerossa. Taidan johtaa uudenkin sinne. Kylki on tosiaan suojattomampi paikka, kun joutsenkaulaa on vaikea vääntää kannen päälle.
Siksei.
Eräs vene päätti aikanaan osallistua Suomen pisimpään avomerikisaan sen aikaisella kisarassilla. PA- tankki oli salongissa ja huohotinta ei ollut vedetty ulos. Tankin täyttöhela sitten siinä laidalla varmaan. Merellä alkoi kunnolla tuulla ja aallot löivät yli kannen. Lähtiessä olivat täyttäneet pa tankin ja joko korkki oli huonosti kiinni tai tiiviste vuoti. Tankki täyttyi vedellä ja kaikki nafta valui sisätiloihin, jossa oli muutenkin vettä nilkkoihin asti. Kaikki paitsi yksi tulivat merisairaiksi ja eivät kyenneet pumppaamaan vettä ja naftaa pois veneestä. Ei ollut vaihtoehtoa tällä ainoalla toimintakykyisellä kaverilla kuin ajaa vene suojasatamaan ja keskeyttää.
Toisenlainen tarina Itämeren pisimmästä avomerikisasta (Baltic Round Race, jota ei enää v,-90 jälkeen ole järjestettu). Erään uuden 36 ft tuotantoveneen moottori ei käynnistynyt muutaman sadan mailin kovatuulisen kryssin jälkeen. Moottoria tutkittiin ja korjattiin kahden eri sataman korjaamolla (Kielissä ja Gdyniassa) yhtä huonolla tuloksella. Kotimaahan paluun jälkeen kippari vei polttoainenäytteen analysoitavaksi, koska mitää teknistä vikaa uudessa moottorissa ei todellakaan ollut. Valtion teksnisen tutkimuslaitoksen laboratatorioanalyysin tulos oli: näytteenä on meriveden ja dieselöljyn seosta!
Selitys miksi näin oli käynyt, oli huohotinputki. Se oli vaatimattomalla jousenkaulalla sijoitettu genuavinssin lasikuituiseen jalustaan. Merenkäynnin ja kovan tuulen takia se oli aika ajoin ollut veden alla, jolloin merivesi virtasi tankkiin.
Yksi mahdollisuus, jonka olen nähnyt, on laittaa huohotinputki peräkaiteen sisään. Rosteriputki oli viety kannen alta samasta reiästä takakaiteeseen kuin perävalon kaapeli. Putki kiersi kaiteen sisällä ja huonottimen ulostoloreikä oli toisessa kaidetolpassa. Ilmeisesti rosteriputki oli laitettu sinne jo takakaiteen hitsausvaiheessa. Ehkä ideaa voisi soveltaa jälkiasennukseen. Joutsenkaula voi yhtähyvin olla kaiteen ulkopuolella (esim. perävalon vieressä). Putken ei tarvitse olla happoterästä, muoviletkukin käy.
Pitkiin ja ohuisiin huohotinputkiin liittyy se haitta, että tankatessa dieseliä voi helposti kuohua yli täyttöaukosta. Tankkaaminen täytyy tehdä hitaalla vaudilla, ettei polttoainetta tule kannelle ja mereen!
Vai VTT tarvittiin moiseen analyysiin? Uusavuttomuutta jo ennenmuinoin?
Keskeytys oli oikea toimenpide, jos ei pilssipumput toimi eikä osaa sulkea kannen tulppaa, tai sekin oli rikki. Huohotusletku olikin ainoa toimiva osa sotkussa.
Sama on kerran kyllä käynyt minullekin. Lähdin Puolasta kovan kelin aikana solona Suomeen ja tankkasin puolen yön aikaan lähtiessä vettä mutta unohdin tulpan kannelle. Kannelle tulevat aallot huuhtelivat Baltic 33:n tankista juomavedet tiskialtaan kautta pois. Nyt tankkausputket ovat peräpeilissä ja huohotukset takakulmissa, missä ne joutuvat ajottain veden alle, muttei ongelmia toistaiseksi
Takuu- ja korvauskysymyksiä varten venevalmistaja oli vaatinut virallisen analyysin. Muistelen, että kone olisi kärsinyt. Asia on vanha enkä tiedä, mitä kaikkea siihen liittyi. Ilmeisesti oli suunnitteluvirhe. Uusavuttomuudesta on turha ivailla, sillä veneen omistajakin oli venealan ammattilainen!
Mun pointti on se että jos vettä ja dieseliä on sekaisin, sen näkee pöllömpikin ilman labratutkimuksiakin - ne kun ei liukene keskenään.... Vai oliko joku poppamies sotkenut joukkoon tenuakin?
Tuossa tapauksessa oli ilmeisesti vaikea uskoa polttoaineen voivan olla pääosin merivettä. Tankista otetussa näytteessä oli ollut merivettä huomattavasti enemmän kuin dieseliä! Sitä eivät älynneet edes dieselasentajat. Kesti kauan ennenkuin selitys merivedelle (huohotinputken sijainti) keksittiin. Oikeuskäsittelyä varten ei varmaankaan riitä se, miltä polttoaine jonkun mielestä näyttää.
En tiedä yksityiskohtia sen tarkemmin, koska en ollut asianosainen. Korvauskysymys ei luultavasti ollut selvä ilman painavia todisteita. Vene oli vastavalmistunut ja kisaan huolellisesti varusteltu. Vene- ja moottorivalmistajan toimesta sen kylkeen oli teipattu mm. moottorisponsorin isokokoinen mainostarra. Tuskin moottorivalmistajakaan oli hyvillään siitä, että moottoria ei millään saatu käyntiin. Yli puolet kisasta oli ajettu ilman sähkölaitteita, koska akkujakaan ei saanut ladattua merellä (navig.mittarit, jääkaappi ym. pois päältä, paristokäyttöinen varagps ja tricolor-kulkuvalo käytössä).
Kippari miehistö ei luovuttanut vaan purjehti maaliin asti. Tuskin voi pitää uusavuttomuutena!
Istumalaatikossa ovat omien tankkieni huohottimet. Ainoa murhe tassa sijoituksessa on se, etta reippaasti tankatessa huohotinventtiileista roiskuu naftasumua istumalaatikon pohjan tiikille. Tankkien tilavuus on nelisenstaa litraa já siksi tankien tayton tulee useimmiten tapahtua kohtuullisen reippaasti, liruttelematta.
Samanmoinen naftalaikka jossain kannella olisi toki paljon hankalampi siivota pois. Venttiilin suojaus trasselilla auttaa, mutta kuka sita niissa tankkitohinoissa muistaa tehda.
Jos tankkihuohotus olisi veneen sisatiloihin, aikamoista sotkua, hajua, siivoamista já paansarkya olisi tiedossa.
Myös omassa veneessäni on melko iso päätankki. Päivätankki on kohtuullisen pieni, 70 litraa. Se täytetään päätankista. Polttoaine tankataan vain päätankkiin. Molemmista tankeista on 10 mm huohotinputki Y-haarakappaleeseen, josta on yhteinen ilmaletku tutkatolpan huipussa olevaan joutsenkaulaan ja ulkoilmaan.
Samoin oman päätankkini täyttö aiheuttaa polttoaineen sumuamista ja kuohumista tankkauspistoolin vierestä. Mitää roiskumisongelmia ei kuitenkaan esiinny, kun avaan päivätankin tulpan tankkauksen ajaksi. Sitä kautta on sen verran lyhyt ja väljä tie ilman poistumiselle, ettei reipaskaan tankkaus aiheuta ongelmia.
Ehkä sama idea voisi toimia sinunkuin veneessäsi: Y-kappaleen avulla laitat toisen lyhyemmän ilmatiee (huohotinputken), jonka avaat ainoastaan tankkausta varten. Tämä väylä pitää varustaa sulkuventtiilillä eikä siihä tarvitse olla joutsenkaulaa.
Mistä saa sellaisen dieselin, joka käy merivedellä?