Sataa ja on pimeä, kun nousemme Turun Martinkirkon portaita iltakirkkoon. Hoosianna kajahtaa korkean kirkon täydeltä. On lämmin. Näen tuttuja ihmisiä. Valmistu Herran kansa – On adventin aika.
– Päällä synnin maan rauhaa kaivataan, ihmiset laulavat.
– Avaja porttis, ovesi.
Sanat osuvat sydämeen. Laulut ovat kuin rukouksia tähän pimeään ja monella tavalla kuohuvaan aikaan.
Jumala etsii ihmistä
Mikko Salakari lukee iltahartaudeksi tekstin Johanneksen Ilmestyskirjasta (3:20). Kuuntelen: Jota minä rakastan, sitä minä nuhtelen. Seurakunnan enkeliä kehotetaan ostamaan kultaa, tulessa koeteltua. Minä seison ovella ja kolkutan. Jumala kolkuttaa sydämen ovella.
Jumalan sana on kaksiteräinen miekka; laki osoittaa ihmiselle, ettei hän kykene täyttämään Jumalan tahtoa. Lain tehtävä on herätellä synnin unesta. Toinen terä leikkaa ihmisen sydämen; evankeliumi avaa elävän taivastoivon.
Jumala etsii ihmistä. Hän puhuttelee kansakuntien ja elämänkohtaloissa, mutta erityisesti Sanassaan. Vaikka näyttää, että elämme kaaoksen keskellä, Jumala ilmoittaa salatulla tavalla tahtoaan. Hän haluaa, että olemme valmiina, kun Jeesus seuraavan kerran tulee. Hän ei tule enää nöyränä ja hiljaisena, vaan Kunnian kuninkaana.
Armoistuin avoimena keskellämme
Kun usko on tullut ihmisen sydämeen, hän ei enää ole lain alla, vaan Jumalan armo opettaa elämään hurskaasti ja siveästi tässä ajassa. Uskoon liittyy seuraaminen, kulkeminen pyhien matkasaatossa.
Evankeliumi on Jumalan voima. Jeesus sanoo: "Minä olen elämän leipä." Joka sitä syö, ei hänen koskaan tarvitse olla nälissään eikä janoissaan.
Lopuksi teksti kertoo: "Kuka voittaa, sen minä annan istua valtaistuimellani." Vanhan liiton ajalla oli liitonarkki, armoistuin, jota enkelit peittivät siivillään. Herra itse on armoistuimena valtakunnassaan.
Tutussa laulussa laulamme:
– Ei kerubinit valkosiivillään nyt enää peitä armoistuinta. Se avoimena keskellämme on, ken janoo lähteest', ammentakohon.
Sun luokses kotihin
Kirkossa näen lasten kasvoja, kun he vanhempiensa olan yli katsovat taaksepäin. Laulu Lapset pienet laulakaa kajahtaa puheen jälkeen. Ja lopuksi: He lauloivat voittoa taivaan kaikuu yhtä korkealle kuin kirkkosali on.
On pimeä aika, eikä kuitenkaan pimeä. Joulun valo loistaa näissä päivissä. Laulujen sanat jäävät soimaan mieleen:
– Oi joulun lapsi pieni, lahjoista ihanin, johdata mainen tieni, sun luokses kotihin.
– Päällä synnin maan rauhaa kaivataan, ihmiset laulavat.
– Avaja porttis, ovesi.
Sanat osuvat sydämeen. Laulut ovat kuin rukouksia tähän pimeään ja monella tavalla kuohuvaan aikaan.
Jumala etsii ihmistä
Mikko Salakari lukee iltahartaudeksi tekstin Johanneksen Ilmestyskirjasta (3:20). Kuuntelen: Jota minä rakastan, sitä minä nuhtelen. Seurakunnan enkeliä kehotetaan ostamaan kultaa, tulessa koeteltua. Minä seison ovella ja kolkutan. Jumala kolkuttaa sydämen ovella.
Jumalan sana on kaksiteräinen miekka; laki osoittaa ihmiselle, ettei hän kykene täyttämään Jumalan tahtoa. Lain tehtävä on herätellä synnin unesta. Toinen terä leikkaa ihmisen sydämen; evankeliumi avaa elävän taivastoivon.
Jumala etsii ihmistä. Hän puhuttelee kansakuntien ja elämänkohtaloissa, mutta erityisesti Sanassaan. Vaikka näyttää, että elämme kaaoksen keskellä, Jumala ilmoittaa salatulla tavalla tahtoaan. Hän haluaa, että olemme valmiina, kun Jeesus seuraavan kerran tulee. Hän ei tule enää nöyränä ja hiljaisena, vaan Kunnian kuninkaana.
Armoistuin avoimena keskellämme
Kun usko on tullut ihmisen sydämeen, hän ei enää ole lain alla, vaan Jumalan armo opettaa elämään hurskaasti ja siveästi tässä ajassa. Uskoon liittyy seuraaminen, kulkeminen pyhien matkasaatossa.
Evankeliumi on Jumalan voima. Jeesus sanoo: "Minä olen elämän leipä." Joka sitä syö, ei hänen koskaan tarvitse olla nälissään eikä janoissaan.
Lopuksi teksti kertoo: "Kuka voittaa, sen minä annan istua valtaistuimellani." Vanhan liiton ajalla oli liitonarkki, armoistuin, jota enkelit peittivät siivillään. Herra itse on armoistuimena valtakunnassaan.
Tutussa laulussa laulamme:
– Ei kerubinit valkosiivillään nyt enää peitä armoistuinta. Se avoimena keskellämme on, ken janoo lähteest', ammentakohon.
Sun luokses kotihin
Kirkossa näen lasten kasvoja, kun he vanhempiensa olan yli katsovat taaksepäin. Laulu Lapset pienet laulakaa kajahtaa puheen jälkeen. Ja lopuksi: He lauloivat voittoa taivaan kaikuu yhtä korkealle kuin kirkkosali on.
On pimeä aika, eikä kuitenkaan pimeä. Joulun valo loistaa näissä päivissä. Laulujen sanat jäävät soimaan mieleen:
– Oi joulun lapsi pieni, lahjoista ihanin, johdata mainen tieni, sun luokses kotihin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
14 "Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: "Näin sanoo Aamen, uskollinen ja luotettava todistaja, Jumalan luomakunnan alku:
20 Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.
Hieman huono esimerkki, sillä Laodikean seurakunta oli toinen seurakunta, jossa ei ollut mitään hyvää.
Kirjeessä on vain yksi jae, josta se tunnetaan; Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.
Jumalan luomakunnan alku on Jeesus, ei Jumala, eli koko avaus on pielessä.
Hän kertoo yhtään kakistelematta seurakunnan enkelille, että elätte pakanallisesti.
Olet väärässä.
Ilm 1:1 kertoo; Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle näyttääkseen palvelijoilleen, mitä pian on tapahtuva. Jumala lähetti enkelinsä ja ilmoitti kaiken tämän palvelijalleen Johannekselle,
Eli järjestys;
- Ilmestys on Jeesuksen Kristuksen
- Jonka Jumala Taivaassa antoi Hänelle näytettäväkseen palvailijoilleen,
- Siitä, mitä on pian tapahtuva.
- Jumala lähetti seurakunnan enkelit, ja ilmoitti KAIKEN JOHANNEKSELLE.
Jeesus kolkuttaa Jumala ei.
###
Jeesus kolkuttaa Jumala ei.
""""
luullut, että pukki se kolokuttelee...
Toista se on kun mennään lähibubiin karaokeiltaan.
Laulu raikaa ja musiikki soi, valot vilkkuu kuin viimeistä päivää.
Laulamme ensiksi >Porsaita äidin oomme kaikki<, sen jälkeen Juisen > Sika<.
Sitten voidaankin alkaa todella kittaan kaljaa ja laulella isojen poikien lauluja.
Surkea on suruttomien loppu
Aloituksessa oli kaunis kirjoitus iltakirkosta, sitä oli ilo lukea :)