Varmasti moni tällä palstalla on vieraillut sosiaalivirastossa, tutustuen sen mielivaltaiseen toimintaan. Ihmistä pallotellaan suurilla lupauksilla luukulta toiselle, aina jokin paperi puuttuu. Kun kaikki on koossa, sanoo sosiaalivirkailija, että asiat käsitellään. Tässä vaiheessa näytelmä on jo hyvässä vauhdissa. Tuo viimeinen lupauksia antanut virkailija tiesi lopputuloksen jo paperit käteen saadessaan. Eikö uskalla, vai onko halu päteä ja kiusata ei kerro jo tiedossa olevaa kielteistä päätöstä.
Ihmiset ketkä ammatikseen elävät sosiaalituilla saavat haluamansa. Vaikka hakija olisia debiiliesteella, hän osaa nopeasti sosiaalihuollon kiemurat. Niitä rehellinen väliaikaista apua tarvitseva ei osaa, eikä tule oppimaankaan. Miksi? Koska asioiminen tuossa virastossa on ensimmäinen ja viimeinen kerta. Moisen kauhuskenarion kokenut on mielenterveystoimiston tarpeessa jo yhden käynnin jälkeen. Ennen kielteisen päätöksen kuulemista, hän on odotushuoneessa todennut; näkymä kuin 50- luvun Neuvostoliittolaisesta metroasemasta. Jo keskinkertainen elokuvaohjaaja saisi sosiaalivirastosta syttötarpeet kauhuelokuvaan. Sosiaalivirkailijat eivät juurikaan tarviysisi maskeerausta.
Ihmiset ketkä ammatikseen elävät sosiaalituilla saavat haluamansa. Vaikka hakija olisia debiiliesteella, hän osaa nopeasti sosiaalihuollon kiemurat. Niitä rehellinen väliaikaista apua tarvitseva ei osaa, eikä tule oppimaankaan. Miksi? Koska asioiminen tuossa virastossa on ensimmäinen ja viimeinen kerta. Moisen kauhuskenarion kokenut on mielenterveystoimiston tarpeessa jo yhden käynnin jälkeen. Ennen kielteisen päätöksen kuulemista, hän on odotushuoneessa todennut; näkymä kuin 50- luvun Neuvostoliittolaisesta metroasemasta. Jo keskinkertainen elokuvaohjaaja saisi sosiaalivirastosta syttötarpeet kauhuelokuvaan. Sosiaalivirkailijat eivät juurikaan tarviysisi maskeerausta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olipa mielenkiintoinen kirjoitus. Olen hienommasta suvusta enkä tarvitse sossun palveluksia.
Kyllä ihan totta nämä, muutaman kerran kun on odottanut sosiaalivirkailijaa pienessä odotushuoneessa jossa ilma ei vaihdu yhtään ja lasikopin takaa kyttää väkivaltaisen näköinen kaljupäinen vartija sinua kuin olisit jokin rikollinen, niin halut sosiaalivirastossa käymiseen kyllä kaikkoaa.
Vastaavia kokemuksia on sossusta. Minulle tekivät aikoinaan, oletettavasti tahallaan, lainvastaisen päätöksen. Korjasivat sen lainmukaiseksi kun valitin asiasta, mutta eihän suuri osa ihmisistä arvaa kyseenalaistaa virkamiesten päätöksiä. Sossussa en enää asioi vaikka henki menisi, ja luultavasti meneekin, kun jään parin viikon päästä kodittomaksi.
Ei terveydenhuoltokaan toimi sen paremmin. Lääkäriltä sain lähetteen psykiatrille kyllä ensimmäisellä käynnillä, mutta lähete tuli bumerangina takaisin eikä sen jälkeen ole kuulunut mitään. Eipä tuolla niin väliä, tähän ongelmaan ei oikein löydy lääketieteeltä vastauksia, onpahan tuokin vaihtoehto nyt kokeiltu.
No psykiatria nyt ei olekaan lääketiedettä. Tiedoksi vaan.
"Psykiatria on lääketieteen erikoisala, joka tutkii sellaisia sairauksia ja häiriöitä, jotka aiheuttavat mielenterveyteen, käyttäytymiseen, kognitiivisiin tai motorisiin toimintoihin taikka seksuaalitoimintoihin liittyviä oireita. Tällaisia sairauksia ja häiriöitä ovat esimerkiksi ADHD, alkoholismi, anoreksia, Aspergerin oireyhtymä, erektiohäiriö, lukihäiriö, matematiikan erityisvaikeus, masennus, pakko-oireinen häiriö, paniikkihäiriö, skitsofrenia, Touretten oireyhtymä, vanhuusiän dementia, älyllinen kehitysvammaisuus ja ääntämishäiriöt[1]."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Psykiatria
Tiedän kyllä mikä ongelmani on, ja sen pystyy ainoastaan psykiatri diagnosoimaan. Siksi minä psykiatrille sain lähetteenkin. Toisaalta ei siitä diagnoosista välttämättä ole suuremmin hyötyä kun tehokasta hoitoa ei ole olemassa, joten ei sikäli iso tappio etten pääse psykiatria tapaamaan.
Skitsofrenia, skitsoaffektiivinen häiriö, kaksisuuntainen mieliAlahäiriö jne. eivät ole sairauksia, vaikka niin yritetään väittää.
Näin on
Psykiatriasta on liikkeellä niin paljon humpuukipropagandaa, että ihmiset tarvitsevat tiedottamista totuudesta.
Wikipediassa oleva selostus on tieteellisesti katsoen virheellinen. Kuten muutama keskustelija tässä onkin huomauttanut psykiatriaan liittyvä "tieto" on niin virheellistä, vääristeltyä tai propagandistista, että ymmärrän hyvin miten asiaan syvemmin tutustumattomien on vaikea tietää kehen luottaa, erottaa mikä on totta ja mikä ei.
ADHD, alkoholismi, anoreksia, kaksisuuntainen mielialahäiriö, skitsofrenia, masennus, pakko-oireinen häiriö, paniikkihäiriö eivät ole mikään sairauksia. Kukin viittaa vain tietynlaiseen ei-haluttuun käytökseen tai käytöksen, ajatusten ja tunteiden yhdistelmään. Se mikä on haluttua tai ei-haluttua on mielipide eikä sillä ole siten mitään tekemistä tieteen kanssa.
Aspergerin oireyhtymään liittyen en osaa kommentoida mitään, koska en ole siihen tutustunut.
Lukihäiriö tai seksuaalitoimintojen ongelmien arviointi on vaikeampaa, koska molemmat voivat johtua sekä fyysisistä että psyykkistä syistä ja asian tieteellinen erottaminen voi olla hankalaa. Jos seksuualitoimintojen häiriöihin liittyvä vika on esimerkiksi jokin verinkiertohäiriö vaikkapa verisuonitukoksen takia niin tällöinhän tilanne on selvästi fyysinen, eli kyseessä sairaus. Tukos nähdään ultraäänessä ja voitanee varmasti hoitaa urologian menetelmin kuntoon. Jos vika on neurologinen, jonka takia vaikkapa erektio uupuu, kuten esimerkiksi jollain nykyisillä tai entisillä SSRI-käyttäjillä, vian osoittaminen on vaikeaa, sillä neurologialla ei ole nykyisellään tietoa mistä oireisto (PSSD) johtuu eikä menetelmiä asian todentamiseen. Siten on käytännössä mahdotonta obkjektiivisesti todentaa ongelma fyysiseksi, eli sairaudeksi, ja helposti erehdytään ajattelemaan ongelman olevan enemmän henkinen (suorituspaineet, masentuneisuus etc.). Lukihäiriössä tulee toki vähän samanlainen tilanne. Mikä on opetuksen riittämättömyyttä ja mikä mahdollista neurologista perua. Todella haastava pulma lääketieteelle.
Tourettesta en myöskään tiedä riittävästi kommentoidakseni.
Dementia ei itse asiassa ole sairaus vaan oire/oireiden rypäs. Dementia on esimerkiksi Alzheimerin taudin yksi ensimmäisiä oireita. Samoin aivovaurioituneilla on eriasteista dementiaa vaurio laajuudesta ja laadusta riippuen.
Kehitysvammaisuus taas on ihan selvä fyysinen asia. Kehitysvammaisuutta ei tietääkseni kuitenkaan nimitetä sairaudeksi, koska kehitysvammainen voi olla muutoin ihan terve. Jotkut syntävät ilman jotain raajaa eikä heillä ole tietääkseni sairausstatusta, ainoastaan vammaisstatus.
Ääntämishäiriötä en tunne, joten ei osaa kommentoida.
Mitä väliä sillä on, onko esimerkiksi ADHD sairaus vai ei. Haitallinen kyseinen oireyhtymä kuitenkin on.
Turhaa puhehölppää siitä, mikä on sairaus, mikä ei. Jos oireista on haitaa, niin jotain ratkaisua niihin on pyrittävä löytämään eikä naputella kirjaimia näppäimistöllä, eivät oireet sillä häviä.
Minä olen niin hienosta suvusta, että sosiaalityöntekijät pyytävät meiltä rahaa.
Voi onnetonta kuka saa soskun edunvalvojakseen.