Jotenkin joulu tuntuu ahdistavalta, varsinkin kun sen viettää yksin.
Mitäkö haluaisin:
Seuraa ulkona kävelemiseen, vaikka kahville / glögille kappeliin, jos satuu olee auki.
Toisen ihmisen jonka kanssa jakaa joulun iloa, ainakin joitain muruja olisi ihana löytää.
Katsella taivasta josta sataa lunta ja hiutaleet osuvat kasvoihin.
Siis ihan tavallista ulkoilua tuntemattoman kanssa.
Mitäkö haluaisin:
Seuraa ulkona kävelemiseen, vaikka kahville / glögille kappeliin, jos satuu olee auki.
Toisen ihmisen jonka kanssa jakaa joulun iloa, ainakin joitain muruja olisi ihana löytää.
Katsella taivasta josta sataa lunta ja hiutaleet osuvat kasvoihin.
Siis ihan tavallista ulkoilua tuntemattoman kanssa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Onneksi se joulu on kerran vuodessa vain. Onko siitä tullut meille vähän turha puheenaihe, tämä joulun yksinäisyys. Tuntuu että alkaa olla jopa joulun smalltalk-takia päivitellä julkisesti ja porukoissa, että nyt se on aika vuodessa, kun me reppanat, onnettomat, hyljätyt ja elämän murjomat joudumme olemaan yksin. Nekin jotka ei koe niin saavat olla yleisen säälin kohteena. Rehellisesti en itse koe jouluna yksinäisyyttä, mutta jos kyllä tympäisee ne varoen vihjailevat, että miten sinun joulusi, onko jo suunnitelmia, ja että kyllähän se sitä menee...
Kun on aika sosiaalinen luonne, niin monet pitävät itsestään selvänä, että kyllä se varmasti kärsii.
Jospa monen joulun yksinäisyys juontuu ikävästä ja kaipuusta jonnekin sinne lapsuuteen, jolloin oli se turvallinen kotipesä. Kun sitä ei voi enää saavuttaa, niin se korvataan muilla korvikkeilla ja vaikka täyttöihmissuhteilla. Itsessäni löydän tämän kaipuun, mutta onneksi on muistot ja vapaa mieli ja voin tehdä matkoja menneisyyteen.
Ainakin meillä pienellä paikkakunnalla ihmiset tuntevat toisiaan. Eilenkin lähdin erääseen avoimien ovien juttuun ja kyllähän siellä tuli törmättyä moneen tuttuun ja poristua ihan tuntemattomienkin kanssa.
Ehkä reissu jouluiltana esim. hautausmaalle on asia, että silloin korkeintaan tervehtii vastaantulijoita ja yleensä siellä liikutaan pienissä porukoissa lähisuvun ihmisten kanssa. Tuleehan sielläkin silloin tällöin vastaan yksinliikkuvia ja jos varsinkin tuntee, niin voi alkaa vaihtamaan muutaman sanan.
Mielestäni elämä on seikkailu. Aina voi lähteä uudelle retkelle ja antaa tilaisuudelle mahdollisuus ja kyllä niitä yllätyksiä aina tulee kun ei sulje ovia.
Toivon sinulle aloittaja mukavaa jouluaikaa.
Vanha kurppa ruinaamassa piparia.
Kannattaa vaan pysyä siellä omassa yksiössä.
Kyllä se on sitten siinnä, olen joulun yksin.
Ajattelin saunoa - jouluisaa ruokaa - kävellen keskustaan - kierrän kappelin, jos on auki, kahvi ja konjakki - kävellen kotiin.
Soittelen tenaville, sukulaisille, iltapala, ehkä telkkaria, Nukkumaan.
Aamu taitaa olla haikee, herätä yksin, vuosien parisuhteen jälkeen.
Hyvää joulua ja onnellista uuttavuotta