hei!
kuten otsikkoni antaa ymmärtää mietin itsemurhaa todellakin oikeasti varsinkin, kun olen kännissä. haluan hirttää itseni omaan asuntooni se on suunnitelmani ja pitävä sellainen. tarkkaa ajankohtaa en pysty kertomaan sillä kerään rohkeutta tekemään. minua ei ole kukaan pelastamassa täältä, kun sen sitten tekisin ja kyllä olen hoidossa ja lääkkeet on, mutta, kun ne ei auta mitään. minulla on pultattuna leuanvetotanko kattoon jos joku ei usko suunnitelmaani niin se ainakin kestää painoni hirttoa ajatellen. mietin vain kuoleman jälkeistä elämää mitä se tulee sitten olemaan en mitään muuta pelkää asiassa. olen aikuinen mies en mikään teini leikkimässä. en jaksa listata syitä miksi tekisin itsemurhan sillä se on tuttua näillä sivuilla.
kuten otsikkoni antaa ymmärtää mietin itsemurhaa todellakin oikeasti varsinkin, kun olen kännissä. haluan hirttää itseni omaan asuntooni se on suunnitelmani ja pitävä sellainen. tarkkaa ajankohtaa en pysty kertomaan sillä kerään rohkeutta tekemään. minua ei ole kukaan pelastamassa täältä, kun sen sitten tekisin ja kyllä olen hoidossa ja lääkkeet on, mutta, kun ne ei auta mitään. minulla on pultattuna leuanvetotanko kattoon jos joku ei usko suunnitelmaani niin se ainakin kestää painoni hirttoa ajatellen. mietin vain kuoleman jälkeistä elämää mitä se tulee sitten olemaan en mitään muuta pelkää asiassa. olen aikuinen mies en mikään teini leikkimässä. en jaksa listata syitä miksi tekisin itsemurhan sillä se on tuttua näillä sivuilla.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En tiedä tarinaasi, mutta ymmärrän, jos et halua sitä uudelleen kerrata. Oletko miettinyt mikä osuus käyttämilläsi 'lääkkeillä' voi olla olotilaasi? Nehän ovat huumausaineita, kai ymmärrät sen? Usein huumausaineet tekevät olon lopulta turtuneeksi ja välinpitämättömäksi. Kun elämästä katoaa tunteet, mielihyväkokemus ja draivi niin epätoivoiseksi ja turhantuntuiseksi se vetääkin useimmat. Oletko yrittänyt irti lääkkeistä? Monestihan kestää useita kuukausia tai vuosiakin, että tila tasaantuu viekkareiden jälkeen ennen kuin pääsee seuraavaa siirtoaa elämässä miettimään.
Toivottavasti löytäisit jonkin syyn miksi elää. En tuomitse ketään joka itsemurhaa miettii tai toteuttaa. Jokaisella on oikeus päättää elämästä ja kuolemastaan. Kaikkea hyvää haluan silti toivoa. Mihin ikinä päädytkin, sitä ratkaisua kunnioittakoon jokainen.
Ja aikaisempi kommenttini ei tarkoittanut sitä, että ongelmasi olisivat käyttämäsi 'lääkkeet' tai pelkästään ne. Mitä ikinä elämässäsi on tapahtunut muutoin niin en sitä väheksy yhtään. Sitä tunnet elämäsi parhaiten. Minä en ollenkaan.
Kuulepa se. Juuri tuon kuoleman pelon vuoksi jätä se ihmisen epätoivoisin teko tekemättä. Olin minäkin jossain elämänvaiheessa niin umpikujassa ja asiat solmussa, että takuulla olisi tehnyt itsemurhan, jos olisin ollut ateisti. Olen aina tiennyt, että ihminen on iankaikkinen olento, ja elämä ei pääty kuolemaan. Minulla on siitä hyvin paljon esimerkkejä läheisten viime hetkistä ennen kuolemaa, rajatilakokemuksia.
On todella aiheellinen pelko ja sen vuoksi elämää ei kannata lähteä itse lyhentämään. Kyllä tästä selvitään ja ei me täällä niin loputtoman kauaa olla.
Niin kyllä ne lääkkeet varmaan jotenki tunteettomaks tekee. Mikset voisi elää vaikka vituttaaki. Se ihmisen pitää kestää. Ei täällä auta ruveta pakoileen. Kyllä mullakin on ongelmia ja tuntunu ettei tuu mitään ja mikä auttas mutta tuolle linjalle en ikänä klähtis. En päästäs itteeni noin vaikeella ja tuntemattomalle tielle, enkä muita niin helpolla jos voi sanoa