Terassin lämmitys alijäähdyttimellä

"Tarkoititko muuten kirjoituksessa "tulistusta", se on aivan eri asia, jos tarkoitit tulistusta, älä ota sitä energiaa lämmitys käyttöön (Merkistä riippumatta).

Tulistusenergiaa hyödyntäviä lämpöpumppuja on ainakin Lämpöässällä (täysteho ja osateho näkemys), Ekowellillä (osateho-näkemys)ja Geoprolla (osateho-näkemys).
(Suomessa valmistettuja)

Tulistaminen lämpöpumpussa tarkoittaa lähinnä sitä, että otetaan korkein lämpö (tulistin vaihtimessa) kuumakaasusta lämpimään käyttöveteen ja viileämpi lämmitys käyttöön (esim. lattialämmitykseen) menettämättä olellisesti (vaihtoehtona suoRansähkön käyttö loppukuumennukseen) hyötysuhdetta. Näin saadaan poistettua legionella bakteeri riski. "

Tietääkseni Geopro poikkeaa nuista muista.
Geopro kykenee ohjaamaan tulistimen energian lämmityspuolelle silloin kun tulistinvaraaja on jo 68-100 asteinen.
Energia tulee tällöin tehokkaammin talteen, aivan varmasti.

(myös ruotsalaispumpuissa, esim thermia, on kahdet lauhduttimet normaali ja alijäähdytin/jälkilauhdutin, eivät he sitä toista olisi sinne lisänneet jos siitä ei hyötyä olisi, suomalaisten pervous vain on että he tykkää saunoa ja lutrata KUUMALLA vedellä) =)

Ai niin, Geopro myy pumppuja myös täysitehomitoituksella, ja ilmeisesti pumpusta voi halutessaan estää lisävastuksen käytön apulämmönlähteenä.


Sen Geopron kolmannen lauhduttimen hyödyllisyydestä voitaisi varmaan spekuloida. Siitä saatava energia on varmaan halpaa, etenkin jos lisäinvestoinnin hintaa ei huomioi, mutta ei se todellakaan/varmaankaan paljoa sitä lisäenergiaa tuota.

Mietin josko moisella ( glykolinesteet) pitäis ulkovarastoa plussan puolella... mutta ei kannattane... Kuinka lämmintä vettä se Geopron jälkilauhdutin tuottaa???

raksaaja kirjoitti:

"Tarkoititko muuten kirjoituksessa "tulistusta", se on aivan eri asia, jos tarkoitit tulistusta, älä ota sitä energiaa lämmitys käyttöön (Merkistä riippumatta).

Tulistusenergiaa hyödyntäviä lämpöpumppuja on ainakin Lämpöässällä (täysteho ja osateho näkemys), Ekowellillä (osateho-näkemys)ja Geoprolla (osateho-näkemys).
(Suomessa valmistettuja)

Tulistaminen lämpöpumpussa tarkoittaa lähinnä sitä, että otetaan korkein lämpö (tulistin vaihtimessa) kuumakaasusta lämpimään käyttöveteen ja viileämpi lämmitys käyttöön (esim. lattialämmitykseen) menettämättä olellisesti (vaihtoehtona suoRansähkön käyttö loppukuumennukseen) hyötysuhdetta. Näin saadaan poistettua legionella bakteeri riski. "

Tietääkseni Geopro poikkeaa nuista muista.
Geopro kykenee ohjaamaan tulistimen energian lämmityspuolelle silloin kun tulistinvaraaja on jo 68-100 asteinen.
Energia tulee tällöin tehokkaammin talteen, aivan varmasti.

(myös ruotsalaispumpuissa, esim thermia, on kahdet lauhduttimet normaali ja alijäähdytin/jälkilauhdutin, eivät he sitä toista olisi sinne lisänneet jos siitä ei hyötyä olisi, suomalaisten pervous vain on että he tykkää saunoa ja lutrata KUUMALLA vedellä) =)

Ai niin, Geopro myy pumppuja myös täysitehomitoituksella, ja ilmeisesti pumpusta voi halutessaan estää lisävastuksen käytön apulämmönlähteenä.


Sen Geopron kolmannen lauhduttimen hyödyllisyydestä voitaisi varmaan spekuloida. Siitä saatava energia on varmaan halpaa, etenkin jos lisäinvestoinnin hintaa ei huomioi, mutta ei se todellakaan/varmaankaan paljoa sitä lisäenergiaa tuota.

Mietin josko moisella ( glykolinesteet) pitäis ulkovarastoa plussan puolella... mutta ei kannattane... Kuinka lämmintä vettä se Geopron jälkilauhdutin tuottaa???

Lue lisää

Olet täysin oikeassa, eri merkkiset lämpöpumput voidaan mitoittaa täydelle teholle (Tällöin sähkövastukset ovat pelkästään varolaitteina, jos ja kun joskus jotain sattuu), ainakin lämmityksen osalta.

Monesti lämpöpumpusta voi päätettä (esim. komponenteista) valmistajan näkemyksen, mihin mitoitukseen kyseinen tuote on suunniteltu ja valmistettu.

Esimerkiksi:
Puhtaasti täystehoinen (suunniteltu ja mitoitettu)
Puhtaasti osatehoinen (suunniteltu ja mitoitettu)
Suunniteltu niin, että voidaan mitoitta joko täys-tai osatehoiseksi (Sähkövastuksen rinnan käyttö mahdollista kompressorin kanssa).
Suunniteltu osatehoiseksi, mitoitetaan täystehoiseksi (ainakin lämmityksen osalta).

raksaaja kirjoitti:

"Tarkoititko muuten kirjoituksessa "tulistusta", se on aivan eri asia, jos tarkoitit tulistusta, älä ota sitä energiaa lämmitys käyttöön (Merkistä riippumatta).

Tulistusenergiaa hyödyntäviä lämpöpumppuja on ainakin Lämpöässällä (täysteho ja osateho näkemys), Ekowellillä (osateho-näkemys)ja Geoprolla (osateho-näkemys).
(Suomessa valmistettuja)

Tulistaminen lämpöpumpussa tarkoittaa lähinnä sitä, että otetaan korkein lämpö (tulistin vaihtimessa) kuumakaasusta lämpimään käyttöveteen ja viileämpi lämmitys käyttöön (esim. lattialämmitykseen) menettämättä olellisesti (vaihtoehtona suoRansähkön käyttö loppukuumennukseen) hyötysuhdetta. Näin saadaan poistettua legionella bakteeri riski. "

Tietääkseni Geopro poikkeaa nuista muista.
Geopro kykenee ohjaamaan tulistimen energian lämmityspuolelle silloin kun tulistinvaraaja on jo 68-100 asteinen.
Energia tulee tällöin tehokkaammin talteen, aivan varmasti.

(myös ruotsalaispumpuissa, esim thermia, on kahdet lauhduttimet normaali ja alijäähdytin/jälkilauhdutin, eivät he sitä toista olisi sinne lisänneet jos siitä ei hyötyä olisi, suomalaisten pervous vain on että he tykkää saunoa ja lutrata KUUMALLA vedellä) =)

Ai niin, Geopro myy pumppuja myös täysitehomitoituksella, ja ilmeisesti pumpusta voi halutessaan estää lisävastuksen käytön apulämmönlähteenä.


Sen Geopron kolmannen lauhduttimen hyödyllisyydestä voitaisi varmaan spekuloida. Siitä saatava energia on varmaan halpaa, etenkin jos lisäinvestoinnin hintaa ei huomioi, mutta ei se todellakaan/varmaankaan paljoa sitä lisäenergiaa tuota.

Mietin josko moisella ( glykolinesteet) pitäis ulkovarastoa plussan puolella... mutta ei kannattane... Kuinka lämmintä vettä se Geopron jälkilauhdutin tuottaa???

Lue lisää

Kuvataan kolmella esimerkillä puhtaan täysteho lämpöpumpun prosessia (V-malli).

1. Kova pakkanen, ei käyttöveden kulutusta.
(esimerkiksi perhe työssä ja koulussa)

2. Heinäkuun helle, ei juurikaan lämmitys tarvetta
(vähäistä kivilattioiden lämmitystä)

3. Normaali perhetilanne, tarvitaan lämpöä ja
lämmintä käyttövettä.

1.Kovalla pakkasella tarvitaan runsaasti lämpöenergiaa kotiin, jolloin alamittauspisteessä varaajan vedenlämpötila saavuttaa usein asetetun alarajan, kone käynnistyy ja ajaa veden lämpötilan mittauspisteessä ylärajaan ja kone sammuu. Kompressorista tuleva kuumakaasu johdetaan varaajan yläosasta alaspäin. Kun varaajan yläosasta ei ole ollut (lämpimän käyttöveden) kulutusta, on se kyllästyneessä tilassa, tällöin kuumakaasu onkin vain yläosassa ohikulkumatkalla (toki pientä siirtymää saattaa olla) alemmmas ja kaasusta siirtyy myös tätä korkeaa lämpöä lämmitys käyttöön. Toki varaajan yläosan lämpötila saattaa nousta esim. 80-90 C: asteiseksi. Varaaja on eristetty ja jos siitä tulee lämpöä k.o huonetilaan, on se muusta lämmitystarpeesta pois.

2. Kesä helteillä käytetään pääosin lämmintä käyttövettä. Kone saa käynnistyskäskyn, kun varaajan ylämittaus pisteessä saavutetaan asetettu alaraja, kone ajaa varaajan veden lämpötilan asetettuun ylärajaan ja kone sammuu.
Varaaja on eristetty ja varaajan yläpäässä veden lämpötila on esim. 55-60 C:astetta, siitä tuleva lämpö on epäolennaista.

3. Normaali tilanne, eli tarvitaan talossa lämmitys- ja käyttövesienergiaa. Kone käynnistyy, kun ylä- tai alapisteessä saavutetaan veden asetettu alaraja ja ajetaan varaajassa vesi asetettuun ylärajaan ja kone sammuu.

Kesällä lämpöpumppu on ison osan hiljaa, silloin se ei myöskään kulu komponenteiltaan.

Talvella asetetut alarajat saavutetaan useammin, riippuen lämmitysenergian- ja käyttövesienergian tarpeesta..
Esimerkiksi: Ulkolämpötilasta, tuulesta, saunomisesta, suihkussa käymisestä ym.

Oleellista on: Kun lämpöä tai lämmintäkäyttövettä tarvitaan, tulee niitä riittävästi, pienellä sähkönkulutuksella vuodesta toiseen.

Esimerkit kirjoitti:

Kuvataan kolmella esimerkillä puhtaan täysteho lämpöpumpun prosessia (V-malli).

1. Kova pakkanen, ei käyttöveden kulutusta.
(esimerkiksi perhe työssä ja koulussa)

2. Heinäkuun helle, ei juurikaan lämmitys tarvetta
(vähäistä kivilattioiden lämmitystä)

3. Normaali perhetilanne, tarvitaan lämpöä ja
lämmintä käyttövettä.

1.Kovalla pakkasella tarvitaan runsaasti lämpöenergiaa kotiin, jolloin alamittauspisteessä varaajan vedenlämpötila saavuttaa usein asetetun alarajan, kone käynnistyy ja ajaa veden lämpötilan mittauspisteessä ylärajaan ja kone sammuu. Kompressorista tuleva kuumakaasu johdetaan varaajan yläosasta alaspäin. Kun varaajan yläosasta ei ole ollut (lämpimän käyttöveden) kulutusta, on se kyllästyneessä tilassa, tällöin kuumakaasu onkin vain yläosassa ohikulkumatkalla (toki pientä siirtymää saattaa olla) alemmmas ja kaasusta siirtyy myös tätä korkeaa lämpöä lämmitys käyttöön. Toki varaajan yläosan lämpötila saattaa nousta esim. 80-90 C: asteiseksi. Varaaja on eristetty ja jos siitä tulee lämpöä k.o huonetilaan, on se muusta lämmitystarpeesta pois.

2. Kesä helteillä käytetään pääosin lämmintä käyttövettä. Kone saa käynnistyskäskyn, kun varaajan ylämittaus pisteessä saavutetaan asetettu alaraja, kone ajaa varaajan veden lämpötilan asetettuun ylärajaan ja kone sammuu.
Varaaja on eristetty ja varaajan yläpäässä veden lämpötila on esim. 55-60 C:astetta, siitä tuleva lämpö on epäolennaista.

3. Normaali tilanne, eli tarvitaan talossa lämmitys- ja käyttövesienergiaa. Kone käynnistyy, kun ylä- tai alapisteessä saavutetaan veden asetettu alaraja ja ajetaan varaajassa vesi asetettuun ylärajaan ja kone sammuu.

Kesällä lämpöpumppu on ison osan hiljaa, silloin se ei myöskään kulu komponenteiltaan.

Talvella asetetut alarajat saavutetaan useammin, riippuen lämmitysenergian- ja käyttövesienergian tarpeesta..
Esimerkiksi: Ulkolämpötilasta, tuulesta, saunomisesta, suihkussa käymisestä ym.

Oleellista on: Kun lämpöä tai lämmintäkäyttövettä tarvitaan, tulee niitä riittävästi, pienellä sähkönkulutuksella vuodesta toiseen.

Lue lisää

Kohdassa 1 Lämpöässän V mallissa lämpöenergiaa ei siis saada laisinkaan talteen tulistimen lauhduttimella. Vaan pelkästään jälkimmäiseltä lauhduttimelta.

Pitänee siis paikkansa että jos/kun Geopro osaa ohjata tulisimelta talteen otetun energian varaajan lämmitysosaan se luultavammin saa tarkemmin energian talteen ja hyötysuhde voi olla aavistuksen verran parempi?

(ero lienee pieni, mutta eroa siinä on kumminkin, katoaakohan Geopron etu siihen että se tarvinnee tulistinkiertoonsa erillisen kiertovesipumpun ja se kuluttanee 50w suorasähköä???)


"Oleellista on: Kun lämpöä tai lämmintäkäyttövettä tarvitaan, tulee niitä riittävästi, pienellä sähkönkulutuksella vuodesta toiseen."

Toki.

Mutta onko erot maalämpöpumppujen sähkönkulutuksessa niin pienet että on aivan sama minkä valitsee?
Ja onko erot investointikuluissakin niin pienet että on aivan sama minkä valitsee?
Onko osatehopumppu niin paljon edullisenpi että kannattaa maksaa siihen isompi pääsulakke mieluummin kuin hankkia täysitehoppu?
Ja onko erot huoltokustannuksissa niin pienet että on aivan sama minkä valitsee?
Onko MLP:llä ero kakstariffitoteutuksen ja ykstariffitoteutuksen välillä niin pienet että on aivan sama kumpaa käyttää (ruåttalaiset saa ohjattua yösähköMLP:ksi)?
Ja onko erot käyttö mukavuudessa niin pienet että on aivan sama minkä valitsee (ruottalaiset pumppaa ja hinkkaa esim. -5astetta ja huonetermostaatit on kielletty)?

Hmmmm....

Itselläni käynee niin että väsyn viimein tähän proffailuun ja ostan multivibraattorihilavitkuttimen kaikilla mausteilla ilman ylioptimiosamitoiTUSKIA ja 5000litran varaajan...

raksaaja kirjoitti:

Kohdassa 1 Lämpöässän V mallissa lämpöenergiaa ei siis saada laisinkaan talteen tulistimen lauhduttimella. Vaan pelkästään jälkimmäiseltä lauhduttimelta.

Pitänee siis paikkansa että jos/kun Geopro osaa ohjata tulisimelta talteen otetun energian varaajan lämmitysosaan se luultavammin saa tarkemmin energian talteen ja hyötysuhde voi olla aavistuksen verran parempi?

(ero lienee pieni, mutta eroa siinä on kumminkin, katoaakohan Geopron etu siihen että se tarvinnee tulistinkiertoonsa erillisen kiertovesipumpun ja se kuluttanee 50w suorasähköä???)


"Oleellista on: Kun lämpöä tai lämmintäkäyttövettä tarvitaan, tulee niitä riittävästi, pienellä sähkönkulutuksella vuodesta toiseen."

Toki.

Mutta onko erot maalämpöpumppujen sähkönkulutuksessa niin pienet että on aivan sama minkä valitsee?
Ja onko erot investointikuluissakin niin pienet että on aivan sama minkä valitsee?
Onko osatehopumppu niin paljon edullisenpi että kannattaa maksaa siihen isompi pääsulakke mieluummin kuin hankkia täysitehoppu?
Ja onko erot huoltokustannuksissa niin pienet että on aivan sama minkä valitsee?
Onko MLP:llä ero kakstariffitoteutuksen ja ykstariffitoteutuksen välillä niin pienet että on aivan sama kumpaa käyttää (ruåttalaiset saa ohjattua yösähköMLP:ksi)?
Ja onko erot käyttö mukavuudessa niin pienet että on aivan sama minkä valitsee (ruottalaiset pumppaa ja hinkkaa esim. -5astetta ja huonetermostaatit on kielletty)?

Hmmmm....

Itselläni käynee niin että väsyn viimein tähän proffailuun ja ostan multivibraattorihilavitkuttimen kaikilla mausteilla ilman ylioptimiosamitoiTUSKIA ja 5000litran varaajan...

Lue lisää

Huomasitko, että V-mallissa on yksi vaihdin varaajan yläosasta alaosaan (Kytkentäkuva löytyy www.maalampo.net, V-malli ja esisuunnitteluohje).

Varaajia on kaksi päällekkäin, josta päällimäisessä varaajassa on lämmitysvettä 40 litraa ja sisemmässä varaajassa lämmintäkäyttövettä 340 litraa. Lämminkäyttövesi otetaan ihan varaajan yläosasta (ns.tulistustilasta) ja lämmitysvesi n. 30 cm alempaa.

Kuumaa lämmintäkäyttövettä otetaan varaajasta ja sekoitusventtiilistä eteenpäin (sama öljylämmöllä, puulämmöllä ym) lähetetään oikean lämpöistä vettä käyttökohteisiin.

Lämmitysvettä otetaan varaajasta ja säätömoottorilla ohjataan "shunttia" digitaaliselta automatiikalta tulevan viestin (säätökäyrän) mukaan. Automatiikka saa tiedon ulkoilmatermostaatilta (Sama öljylämmöllä, puulämmöllä ym.). Näillä tehdään ulkolämpötilan mukainen "karkea" säätö ja varsinainen hienosäätö tapahtuu esim. lattialämmitys järjestelmässä(Esim. huonetermostaateilla tai tasapainoituksella).

Muuten lämpöpumpun (V-malli) alaosasta löytyy vielä yksi ("alijäähdytys") vaihdin, tätä ei kuitenkaan korosteta, koska sen merkitys on häviävän pieni.

Meidän perheellä käytössä on V10 vm. 1981.

Lämmitysjärjestelmän hankkijalle oleellista on: Kun lämpöä tai lämmintä käyttövettä tarvitaan, tulee niitä riittävästi, pienellä sähkönkulutuksella vuodesta toiseen.

V-malli kirjoitti:

Huomasitko, että V-mallissa on yksi vaihdin varaajan yläosasta alaosaan (Kytkentäkuva löytyy www.maalampo.net, V-malli ja esisuunnitteluohje).

Varaajia on kaksi päällekkäin, josta päällimäisessä varaajassa on lämmitysvettä 40 litraa ja sisemmässä varaajassa lämmintäkäyttövettä 340 litraa. Lämminkäyttövesi otetaan ihan varaajan yläosasta (ns.tulistustilasta) ja lämmitysvesi n. 30 cm alempaa.

Kuumaa lämmintäkäyttövettä otetaan varaajasta ja sekoitusventtiilistä eteenpäin (sama öljylämmöllä, puulämmöllä ym) lähetetään oikean lämpöistä vettä käyttökohteisiin.

Lämmitysvettä otetaan varaajasta ja säätömoottorilla ohjataan "shunttia" digitaaliselta automatiikalta tulevan viestin (säätökäyrän) mukaan. Automatiikka saa tiedon ulkoilmatermostaatilta (Sama öljylämmöllä, puulämmöllä ym.). Näillä tehdään ulkolämpötilan mukainen "karkea" säätö ja varsinainen hienosäätö tapahtuu esim. lattialämmitys järjestelmässä(Esim. huonetermostaateilla tai tasapainoituksella).

Muuten lämpöpumpun (V-malli) alaosasta löytyy vielä yksi ("alijäähdytys") vaihdin, tätä ei kuitenkaan korosteta, koska sen merkitys on häviävän pieni.

Meidän perheellä käytössä on V10 vm. 1981.

Lämmitysjärjestelmän hankkijalle oleellista on: Kun lämpöä tai lämmintä käyttövettä tarvitaan, tulee niitä riittävästi, pienellä sähkönkulutuksella vuodesta toiseen.

Lue lisää

empä olekaan V mallin kaaviota vähään aikaan tutkinut... joten empä siitä nyt sen enempää...

(itselleni kun tulisi erillisvaraajalla olevat mallit)


Muuten:
Kuinka pitkä on käyttövedenlämmitystapauksessa (~kesäkelillä) sun V mallin pumpun käyntijakso?
Satutko tietämään kääntääkö se sinun pumpun ohjaus lattialämmön shunttia hetkellisesti isommalle silloin kun se alkaa tuottaa talonlämmitysmielessä lämpöä?
Vai onko V mallin lämpöässälle yks p*skan hailee mikä tarve on & se ajaa aina samanmoisen jakson??

raksaaja kirjoitti:

empä olekaan V mallin kaaviota vähään aikaan tutkinut... joten empä siitä nyt sen enempää...

(itselleni kun tulisi erillisvaraajalla olevat mallit)


Muuten:
Kuinka pitkä on käyttövedenlämmitystapauksessa (~kesäkelillä) sun V mallin pumpun käyntijakso?
Satutko tietämään kääntääkö se sinun pumpun ohjaus lattialämmön shunttia hetkellisesti isommalle silloin kun se alkaa tuottaa talonlämmitysmielessä lämpöä?
Vai onko V mallin lämpöässälle yks p*skan hailee mikä tarve on & se ajaa aina samanmoisen jakson??

Lue lisää

Lämpöpumppu käydessään käy aina täysillä, tällöin tehtaalla säädön ja testauksen yhteydessä (huomioiden komponenttivalmistajien ohjeet) määritellään käyntijakson pituus.

Suurinpiirtein kesällä ja talvella käyntijakson pituus on sama, asetetun eroalueen alarajasta - ylärajaan (Jätetty huomiomatta kesän paremmat olosuhteet). Oleellinen ero löytyy kompressorin ja liuospiirin käyttötunneista, kesällä / talvella.

Kesällä kun kone hiljaa, ei sen komponentit myöskään kulu.

Ylä- tai alamittauspiste määrittää koneen käynnistymisen, oli se kesä, talvi, kevät tai syksy, iso lämpimän käyttöveden tarve, iso lämmityksen tarve tai jokin näiden yhdistelmä.
Kone ajaa asetettuun ylärajaan ja kone sammuu.

raksaaja kirjoitti:

empä olekaan V mallin kaaviota vähään aikaan tutkinut... joten empä siitä nyt sen enempää...

(itselleni kun tulisi erillisvaraajalla olevat mallit)


Muuten:
Kuinka pitkä on käyttövedenlämmitystapauksessa (~kesäkelillä) sun V mallin pumpun käyntijakso?
Satutko tietämään kääntääkö se sinun pumpun ohjaus lattialämmön shunttia hetkellisesti isommalle silloin kun se alkaa tuottaa talonlämmitysmielessä lämpöä?
Vai onko V mallin lämpöässälle yks p*skan hailee mikä tarve on & se ajaa aina samanmoisen jakson??

Lue lisää

T-mallin kone ja erillinen tulistusvaraaja.

Lämpöpumpun (T-malli) alaosassa on vielä yksi ("alijäähdytys") vaihdin, se on ollut siellä jo yli neljä vuotta. Vaikka itse kerron siitä vasta ensimmäisen kerran. Kyseisen tiedon panttaus johtuu siitä, ettei kyseisen vaihtimen olemassa ololla ole kovinkaan suurta merkitystä laitteen toimintaan ja hyötysuhteeseen.

Oleellista on, että lämpöä ja lämmintäkäyttövettä riittaa perheen tarpeisiin, mahdollisimman pienellä sähkönkulutuksella vuodesta toiseen.

Miten pyörii/kiertää Lämpöässän tulistinkierto? Siis millä periaatteella, kiertovesipumpulla vai painovoimaisesti?

Kytentäkuvissa ei näy kiertovesipumppua tulistinkierrossa.

raksaaja kirjoitti:

Miten pyörii/kiertää Lämpöässän tulistinkierto? Siis millä periaatteella, kiertovesipumpulla vai painovoimaisesti?

Kytentäkuvissa ei näy kiertovesipumppua tulistinkierrossa.

Lue lisää

Lämpöässän tulistinkierto normaalisti kiertää vapaakiertoisena. Esimerkiksi jos varaaja joudutaan sijoittamaan etäälle, tarvitaan kiertovesipumppu. Tällöin tulee huolehtia erityisen hyvin tulistusputkien eristys, koska tulistusenergiaa on rajallisesti saatavissa ja se on hyvä käyttää lämpimän käyttöveden loppukuumennukseen, ei huonetilan lämmitykseen.

On hyvä keskustella ja saada eri näkemyksiä valinnan perusteeksi. Noin kahteen - kolmeen viikkoon ei ole kuulunut osateho miehistä mitään.
(Sama aika kun täysteho näkemyksiä on tuotu esiin)

Kertokaa nyt Te arvoisat osateho miehet, miksi kodin rakentaja päätyisi osateholämpöpumppuun?

Oletteko kalpeita kirjoitti:

On hyvä keskustella ja saada eri näkemyksiä valinnan perusteeksi. Noin kahteen - kolmeen viikkoon ei ole kuulunut osateho miehistä mitään.
(Sama aika kun täysteho näkemyksiä on tuotu esiin)

Kertokaa nyt Te arvoisat osateho miehet, miksi kodin rakentaja päätyisi osateholämpöpumppuun?

Lue lisää

Päädyin osatehoon koska:
-Jos mitoitusteho on 70 % on osuus energiasta 98%
-Pidemmät käyntijaksot
-Halvempi hinta
-Matalampi kaivo (vähän)
-Tulistuspmpussa tulistus toimii vain kun pumppu on käynnissä!
-Teknistaloudellisesti ainoa vaihtoehto!

Osatehomies kirjoitti:

Päädyin osatehoon koska:
-Jos mitoitusteho on 70 % on osuus energiasta 98%
-Pidemmät käyntijaksot
-Halvempi hinta
-Matalampi kaivo (vähän)
-Tulistuspmpussa tulistus toimii vain kun pumppu on käynnissä!
-Teknistaloudellisesti ainoa vaihtoehto!

Lue lisää

Mutta jos kysyjä oli provosoiva niin eihän muuat voinut odottaa.

" Päädyin osatehoon koska:
-Jos mitoitusteho on 70 % on osuus energiasta 98%"

Eli ostat luultavasti sen 2% tietoisesti kalliimmalla (kovalla pakkasella siis noin 30%) tai tuotat työläämmin.
Mutta mitä oikeata, mitattua hyötyä siitä on?

"-Pidemmät käyntijaksot"

Pumpun koon merkitys käyntijaksoon on nähdäkseni erittäin pieni.
(paitsi että pumppu käy kovalla pakkasella aina, lämmönlähde ei kerkiä palautua, hyötysuhde huononee)
Varaajalla, järjestelmän muulla toteutuksella (lämpö varataan esim lattiaan) sekä ohjauksen älykkyydellä on suurempi merkitys.

"-Halvempi hinta"

Hyvin vähän halvenpi JOS ollenkaan!
(suuremmat erot tulee tod. näk. muualta, esim tulistimesta ja tai isommasta varaajasta yms. jos ostaa karvalakkipumpun joka ei tee ollenkaan käyttövettä, moisen saa sikahalvalla, koulun pajalla tekevät opinnäytetyönä alle tonnilla moisen)

"-Matalampi kaivo (vähän)"

Ei laisinkaan matalampi. (kaikki nykyiset valmistajat korostavat että porakaivo mitoitettava täydelle vuotuiselle tehotarpeelle, normikaivoon tulee lisäksi 10m ylimääräistä sakkavaraa)

"-Tulistuspmpussa tulistus toimii vain kun pumppu on käynnissä!"

No hah haa, jopas vitsin murjasit.

Ruotsalaispumppu joutuu käynnistymään erikseen lämpimän veden tuottoa varten, myös lämmityskaudella, lisäksi ne tarvitsevat sähkövastuksen jotta legionellavaara saadaan eliminoitua.

Tulistinpumppu tuottaa kuuman veden lämmityksen ohessa lämmityskaudella, lisäksi tappaa siinä ohessa legionellat ilman lisävastusta.

(Asialla ei muuten sinänsä ole täystehopumppuasian kanssa mitään tekemistä vai onko?)


"-Teknistaloudellisesti ainoa vaihtoehto!"

Tuolle väitteelle ei ole faktoja tarjolla.

Se on selvä että ylimitoittamisessa ei ole järkeä, mutta 50-70% alimitoituskaan ei tunnu sen järkevämmältä.

Osatehomies kirjoitti:

Päädyin osatehoon koska:
-Jos mitoitusteho on 70 % on osuus energiasta 98%
-Pidemmät käyntijaksot
-Halvempi hinta
-Matalampi kaivo (vähän)
-Tulistuspmpussa tulistus toimii vain kun pumppu on käynnissä!
-Teknistaloudellisesti ainoa vaihtoehto!

Lue lisää

Hyvä, kerrotko vielä kaupungin / kunnan tai alueen jossa kotinne on?

Kerrotko vielä talonne kerrosalan ja perhekoon, sekä mahdollisen porealtaan koon?

Kerrotko vielä varaajan litratilavuuden sekä sähkön ottotehon (ilman vastuksia ja kiertovesipumppua) sekä olosuhteen jossa se on ilmoitettu?

Kerrotko vielä porakaivon syvyyden / keruuputken pituuden?

Kerrotko vielä tarkemmin tulistus lämpöpumpun haitat?

Tarkennatko vielä miksi valintasi on teknistaloudellisesti ainut vaihtoehto?

Oletteko kalpeita kirjoitti:

On hyvä keskustella ja saada eri näkemyksiä valinnan perusteeksi. Noin kahteen - kolmeen viikkoon ei ole kuulunut osateho miehistä mitään.
(Sama aika kun täysteho näkemyksiä on tuotu esiin)

Kertokaa nyt Te arvoisat osateho miehet, miksi kodin rakentaja päätyisi osateholämpöpumppuun?

Lue lisää

Tänä talvella Pirkanmaalla kovimmat pakkaset ovat tainneet olla kymmenen asteen luokkaa. Maalämpöpumpun takaisinmaksuaika vaan pitenee. Kohta riittää jääkaapin kompura lämmöntuottoon.

talvet lämpenevät kirjoitti:

Tänä talvella Pirkanmaalla kovimmat pakkaset ovat tainneet olla kymmenen asteen luokkaa. Maalämpöpumpun takaisinmaksuaika vaan pitenee. Kohta riittää jääkaapin kompura lämmöntuottoon.

Lue lisää

Siis osatehomitoitettu == täysi-/ylitehomitoitettu kasvihuoneilmiön takia. ;)

talvet lämpenevät kirjoitti:

Tänä talvella Pirkanmaalla kovimmat pakkaset ovat tainneet olla kymmenen asteen luokkaa. Maalämpöpumpun takaisinmaksuaika vaan pitenee. Kohta riittää jääkaapin kompura lämmöntuottoon.

Lue lisää

Katsoppas mitä oli kekiarvo Tampereella kaki vuottasitten esim. joulu-maalisku?