Mulla on todettu ahdistuneisuushäiriö sekä siitä johtuva masennus. Olen toisinaan todella ahdistunut. Kerrankin ahdistuskausi kesti 2kk todella voimakkaana jonka aikana painoa tippui 15 kiloa kun en syönyt mitään ja jos sain jotain kurkusta alas tuli se vähän päästä ulos. Mä häpeän sitä etten ole onnistunut missään. Mulla on ollut töitä ja useita kouluja joista pari olen jopa käynyt loppuun. Toisen opinahjon sain juuri suoritettua joten nyt pitäisi mennä töihin. Nyt kun mietin mitä kaikkea olen säätänyt enkä ole saanut mitään järkevää aikaisesksi ahdistaa ihan suunnattomasti. Olen nyt n.12 vuotta jahkaillut mitä elämälläni teen. Olen yrittänyt mutta aina kaikki kusee. Vaikka mulla onkin kaksi ammattia on myös keskenjääneitäkin opinahjoja. Tämä hävettää ihan vietävästi ja häpeä aiheuttaa ahdistuneisuutta. Toissapäivänä eräs tuttunu sanoi että mitä sä nyt teet kun sustakaan ota ikinä selvää kun koko ajan uusi työ/koulukuvio. Ainoastaa paras ystäväni tietää että olen sählännyt tämän ahdistuneisuushäiriön takana. Ahdistus kun iskee se ei ole mikään hetkellinen tunne vaan kestää päiviä, viikkoja ja kuukausia. Lisäksi tämä mun ikuinen opiskelu ahdistanut jo monta vuotta. Ahdistus on itselläni ihan helvetillistä, kun se iskee päälle täydellä teholla. Tällaisessa ahdistuksessa, en syö kuten kirjoitin että kahdessa kuukaudessa normaalipainosta lähtee 15 kiloo, en nuku, rintaa puristaa, paniikki, pakokauhu, oksentelu 24/7, ripuli ja tä on ihan jatkuvaa. Mulla on nykyään rauhottavia joita napsin aina kun tulee rintaan tunne että ahdistaa. Nytkin kun tuo tuttuni mainitsi tästä mun sähläyksestä, niin äkkiä vessaan vetämään opamoxia ja puoli tuntia sai niellä mahdollisesti tulevaa oksennusta.
Nyt huomasin tuon ahdistuneisuus hetken jälkeen että olo on todella masentunut. KUn ahdistus ei enää niinkään vaivaa tulee itseinho ja halua kuolla pois. Päivänä kun sain tuon kommentin tutulta loppu ilta meni miettiessä omaa kuolemaa. Mietin jopa kotiin mentäessä että onko mulla tarpeeksi pilleireitä. Tämän jälkeen mietin että joutuisinpas onnettomuuteen ja kuolisin. LIsäksi mun päässä on niinkin sairaita aijatuksia että haluaisin vammautua, siten ettei mun tarvitse enää miettiä mitä elämälläni teen, tai kukaan ei tule ainakaa kysymään. Nämä ajatukset yleensä kuitenkin hälvenevät parissa päivässä kunnes tulee taas uusi ahdistuskohtaus.
Lisäksi mulla on lääkitys. Olen syönyt masennuslääkkeitä jo 7 vuotta. Lisäksi on rauhottaivia ja unilääkkeitä. Psykoterapiassa kävin 2 vuotta ja lopetin sen aikoinaan kun oli elämässä ihan hyvä hetki. Nyt olen käynyt kunnan mielenterveyshoitajalla juttelemassa. Ei noista terapioista tai lääkkeistä mitään hyötyä ole. Ainoastaan noi rauhoittavat auttaa kun tarpeeksi vetää.
Pitäis oppia elämään omaa elämää ja antaa muiden kommenttien olla vaikuttamatta. Mutta miten helvetissä mä sen teen. Ahdistus kun tulee en pysty tekemään mitään en mitään. Mulla on 100 eri työkalua mutta ne voi heittää ahdistuskohtauksen aikana romukoppaan.
Nyt huomasin tuon ahdistuneisuus hetken jälkeen että olo on todella masentunut. KUn ahdistus ei enää niinkään vaivaa tulee itseinho ja halua kuolla pois. Päivänä kun sain tuon kommentin tutulta loppu ilta meni miettiessä omaa kuolemaa. Mietin jopa kotiin mentäessä että onko mulla tarpeeksi pilleireitä. Tämän jälkeen mietin että joutuisinpas onnettomuuteen ja kuolisin. LIsäksi mun päässä on niinkin sairaita aijatuksia että haluaisin vammautua, siten ettei mun tarvitse enää miettiä mitä elämälläni teen, tai kukaan ei tule ainakaa kysymään. Nämä ajatukset yleensä kuitenkin hälvenevät parissa päivässä kunnes tulee taas uusi ahdistuskohtaus.
Lisäksi mulla on lääkitys. Olen syönyt masennuslääkkeitä jo 7 vuotta. Lisäksi on rauhottaivia ja unilääkkeitä. Psykoterapiassa kävin 2 vuotta ja lopetin sen aikoinaan kun oli elämässä ihan hyvä hetki. Nyt olen käynyt kunnan mielenterveyshoitajalla juttelemassa. Ei noista terapioista tai lääkkeistä mitään hyötyä ole. Ainoastaan noi rauhoittavat auttaa kun tarpeeksi vetää.
Pitäis oppia elämään omaa elämää ja antaa muiden kommenttien olla vaikuttamatta. Mutta miten helvetissä mä sen teen. Ahdistus kun tulee en pysty tekemään mitään en mitään. Mulla on 100 eri työkalua mutta ne voi heittää ahdistuskohtauksen aikana romukoppaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Yritän muistaa sinua rukouksissa. Jumalalla on tarkoitus sinunkin elämääsi. Hän voi jopa parantaa, mutta jos ei näe sitä sillä tavalla, niin antaa voimia elää täällä.
Rauhallista ja siunattua jouluaikaa.