http://yle.fi/uutiset/tutkimus_euroa_ei_hylata_vaikka_se_haittaisikin_taloutta/8545489
Kun uutistekstissä puhutaan eurojäsenyyden kannatusta koskevasta kyselystä, ihmetyttää, että uutisen ainoa piirakkakaavio kuvaa mielipiteitä "pärjäämisestä ilman euroa". Eikö olisi ollut perusteltua, selkeyden vuoksi, julkaista molempia kyselyitä kuvaavia piirakoita, kun kerran kysyttiin eri asioita?
Itse kuvassa (grafiikassa, jos ollaan mukasivistyneitä) olevia tekstejä katsoessa tulee mieleen kysyä, miten vastaus "Ei ole vaikuttanut" liittyy kysymykseen "Miten Suomi pärjäisi ilman euroa"?
Sitten vastausten selitykseen ja pohdintoihin, purettuna osiinsa:
"Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen selittää vastausten ristiriitaa sillä, että euroa kannatetaan muistakin kuin taloudellisista syistä.
– Tässä on myös voimakas tunnepuoli. Onhan euro yhdenlainen yhteisö, sillekin annetaan arvo, Rahkonen pohtii."
Hetkinen, Rahkonen siis sanoo, että
1. euroa kannatetaan muistakin kuin taloudellisista syistä
2. tässä on myös voimakas tunnepuoli
3. a) onhan euro yhdenlainen yhteisö
3. b) sillekin annetaan arvo
Onko taloustutkimus tehnyt ja jos, niin kenen toimeksiannosta, kyselytutkimukset, joiden tuloksista Rahkosen väittämät ovat poimintoja, vai ovatko ne arvovaltaisen tahon tarkoitushakuista mutusumutusta, jolla pyritään ohjaamaan mielipiteitä?
Väittämiin voisi vastata näinkin
1. Todellako, miksi? Ketkä kannattavat ja mitkä ovat nämä muut, kuin taloudelliset syyt?
2. Kellä on, kellä ei. Ehkä taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosella on, mutta valuutta on ekonominen fakta, ei tunneasia.
3. a) Euroon uskovat ja sitä vastustavat voivat muodostaa yhteisöjä, mutta se ei vaikuta siihen, että euro on valuutta, ei yhteisö.
3. b) Kuka antaa ja kuka ei. Moniko Suomalainen siis antaa arvon eurouskoisten tai -vastaisten yhteisöille? Arvo voi olla myös negatiivinen.
Lisäksi, nyt jutun lopussa lukee
"Päivitetty klo 7.58: Vaihdettu jutusta virheellinen grafiikka sekä lisätty tekstiin EOS-vastaajien osuus ja niiden, jotka eivät äänestäisi lainkaan."
vaikka vielä aamulla vastaavalla paikalla luki
"Päivitetty klo 7.58: Vaihdettu juttuun virheellinen grafiikka sekä lisätty tekstiin EOS-vastaajien osuus ja niiden, jotka eivät äänestäisi lainkaan."
Pitäisi tietysti lukea myös, että edellistä, klo 7.58:n päivitystäkin on korjattu klo mitä-se-ikinä-silloin-olikaan, vaihtamalla sana "jutusta" sanaan "juttuun".
Jos ylipäätään jo julkaistun uutisen tekstiä halutaan oikaista/muuttaa/korjata ja informoida editoinnista yleisöä, pitäisi samoin toimia myös silloin, kun jo kertaalleen editoitua uutista editoidaan uudelleen. Tässäkin ko. tapauksessa on asian ymmärtämisen kannalta selkeä ero sillä, onko "Vaihdettu juttuun virheellinen grafiikka", vai "Vaihdettu jutusta virheellinen grafiikka".
Kun uutistekstissä puhutaan eurojäsenyyden kannatusta koskevasta kyselystä, ihmetyttää, että uutisen ainoa piirakkakaavio kuvaa mielipiteitä "pärjäämisestä ilman euroa". Eikö olisi ollut perusteltua, selkeyden vuoksi, julkaista molempia kyselyitä kuvaavia piirakoita, kun kerran kysyttiin eri asioita?
Itse kuvassa (grafiikassa, jos ollaan mukasivistyneitä) olevia tekstejä katsoessa tulee mieleen kysyä, miten vastaus "Ei ole vaikuttanut" liittyy kysymykseen "Miten Suomi pärjäisi ilman euroa"?
Sitten vastausten selitykseen ja pohdintoihin, purettuna osiinsa:
"Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen selittää vastausten ristiriitaa sillä, että euroa kannatetaan muistakin kuin taloudellisista syistä.
– Tässä on myös voimakas tunnepuoli. Onhan euro yhdenlainen yhteisö, sillekin annetaan arvo, Rahkonen pohtii."
Hetkinen, Rahkonen siis sanoo, että
1. euroa kannatetaan muistakin kuin taloudellisista syistä
2. tässä on myös voimakas tunnepuoli
3. a) onhan euro yhdenlainen yhteisö
3. b) sillekin annetaan arvo
Onko taloustutkimus tehnyt ja jos, niin kenen toimeksiannosta, kyselytutkimukset, joiden tuloksista Rahkosen väittämät ovat poimintoja, vai ovatko ne arvovaltaisen tahon tarkoitushakuista mutusumutusta, jolla pyritään ohjaamaan mielipiteitä?
Väittämiin voisi vastata näinkin
1. Todellako, miksi? Ketkä kannattavat ja mitkä ovat nämä muut, kuin taloudelliset syyt?
2. Kellä on, kellä ei. Ehkä taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosella on, mutta valuutta on ekonominen fakta, ei tunneasia.
3. a) Euroon uskovat ja sitä vastustavat voivat muodostaa yhteisöjä, mutta se ei vaikuta siihen, että euro on valuutta, ei yhteisö.
3. b) Kuka antaa ja kuka ei. Moniko Suomalainen siis antaa arvon eurouskoisten tai -vastaisten yhteisöille? Arvo voi olla myös negatiivinen.
Lisäksi, nyt jutun lopussa lukee
"Päivitetty klo 7.58: Vaihdettu jutusta virheellinen grafiikka sekä lisätty tekstiin EOS-vastaajien osuus ja niiden, jotka eivät äänestäisi lainkaan."
vaikka vielä aamulla vastaavalla paikalla luki
"Päivitetty klo 7.58: Vaihdettu juttuun virheellinen grafiikka sekä lisätty tekstiin EOS-vastaajien osuus ja niiden, jotka eivät äänestäisi lainkaan."
Pitäisi tietysti lukea myös, että edellistä, klo 7.58:n päivitystäkin on korjattu klo mitä-se-ikinä-silloin-olikaan, vaihtamalla sana "jutusta" sanaan "juttuun".
Jos ylipäätään jo julkaistun uutisen tekstiä halutaan oikaista/muuttaa/korjata ja informoida editoinnista yleisöä, pitäisi samoin toimia myös silloin, kun jo kertaalleen editoitua uutista editoidaan uudelleen. Tässäkin ko. tapauksessa on asian ymmärtämisen kannalta selkeä ero sillä, onko "Vaihdettu juttuun virheellinen grafiikka", vai "Vaihdettu jutusta virheellinen grafiikka".
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.