Handelsbankenin ja Nordean pääekonomisti Tiina Helenius ja Aki Kangasharju eivät suostu myöntämään,että laittomasta siirtolaisuudesta voisi olla haittaa Suomen taloudelle.Ylen haastatteleman Heleniuksen mukaan pakolaiskriisi on talouden elvytystekniikka !?
Ylen politiikkaradio haastatteli ekonomisteja selvittääkseen Suomen ja kansainvälisen talouden tilaa 2016. Kangasharju totesi jo lokakuussa ,että "maahanmuuton vuoksi kannattaa velkaantua".
Hän kannusti julkista sektoria ottamaan paljon lisää velkaa maahanmuuton rahoittamiseksi ,sillä tulevaisuudessa Afrikan ja Lähi-idän huippuosaajat tulevat maksamaan kulut moninkertaisesti takaisin.(?)
Kaksi kuukautta myöhemmin Politiikkaradion haastattelussa Kangasharjun hymy oli jo ehtinyt hyytyä. Kangasharju väitti edelleen ,että pakolaistulva "lisää talouskasvua lyhyellä aikavälillä",vaikka jopa Juha Sipilä myönsi syyskuussa,että pakolaiskriisi on jo Suomen velkakriisiä suurempi taloudellinen ongelma.
Kangasharjun äänensävy oli nyt kuitenkin huolestunut,sillä hänen mukaansa maahanmuutto lisää yhteiskunnallista levottomuutta,josta voi olla haittaa taloudelle.
Kangasharju vertasi maahanmuutosta aiheutuvia levottomuuksia lakkoiluun ja pelkäsi, että suomalaiset alkavat "tappelemaan maahanmuttajien kanssa". Toisin sanoen hän ei pitänyt maahanmuuttajarikollisuutta ongelmana ,vaan "levottomuuksien" lähde ovat takapajuiset suomalaiset,jotka eivät osaa arvostaa pakkomonikulttuurisuuden auvoa.
"Silti mä oon sitä mieltä,että me tarvitaan ne...se on hyvä ,että me otetaan pakolaisia ja nyt vaan meillä pitää olla rohkeutta satsata siihen kotouttamiseen,ottaa vaikka sitten sitä velkaa vähän enemmän," summasi Nordean pääekonomisti.
Handelsbankenin Helenius on sen sijaan tosiuskova,joka ei halua olla huolissaan edes mahdollisesta yhteiskunnallisesta vastakkainasettelusta. Hän totesi haastattelussa kahteen otteeseen,että laiton siirtolaisuus on elvytystä,minkä etenkin ruotsalaiset ymmärtävät.
Heleniuksen mukaan maahantunkeutujat ovat saaneet talouden sellaiseen nousukiitoon länsinaapurissa,että keskuspankin täytyy jo kiristää rahapolitiikkaansa, etteivät markkinat ylikuumene.
Kuitenkin jopa Götebogin kauppakorkeakoulun valtavirtainen maahanmuuttotutkija Joakim Rust on tänä vuonna todennut ,että humanitaarinen maahanmuutto (pakolaisuus ja laiton siirtolaisuus) on Euroopan valtioille suuri taloudellinen taakka ,eikä suinkaan elvytysruiske.
.
Ylen politiikkaradio haastatteli ekonomisteja selvittääkseen Suomen ja kansainvälisen talouden tilaa 2016. Kangasharju totesi jo lokakuussa ,että "maahanmuuton vuoksi kannattaa velkaantua".
Hän kannusti julkista sektoria ottamaan paljon lisää velkaa maahanmuuton rahoittamiseksi ,sillä tulevaisuudessa Afrikan ja Lähi-idän huippuosaajat tulevat maksamaan kulut moninkertaisesti takaisin.(?)
Kaksi kuukautta myöhemmin Politiikkaradion haastattelussa Kangasharjun hymy oli jo ehtinyt hyytyä. Kangasharju väitti edelleen ,että pakolaistulva "lisää talouskasvua lyhyellä aikavälillä",vaikka jopa Juha Sipilä myönsi syyskuussa,että pakolaiskriisi on jo Suomen velkakriisiä suurempi taloudellinen ongelma.
Kangasharjun äänensävy oli nyt kuitenkin huolestunut,sillä hänen mukaansa maahanmuutto lisää yhteiskunnallista levottomuutta,josta voi olla haittaa taloudelle.
Kangasharju vertasi maahanmuutosta aiheutuvia levottomuuksia lakkoiluun ja pelkäsi, että suomalaiset alkavat "tappelemaan maahanmuttajien kanssa". Toisin sanoen hän ei pitänyt maahanmuuttajarikollisuutta ongelmana ,vaan "levottomuuksien" lähde ovat takapajuiset suomalaiset,jotka eivät osaa arvostaa pakkomonikulttuurisuuden auvoa.
"Silti mä oon sitä mieltä,että me tarvitaan ne...se on hyvä ,että me otetaan pakolaisia ja nyt vaan meillä pitää olla rohkeutta satsata siihen kotouttamiseen,ottaa vaikka sitten sitä velkaa vähän enemmän," summasi Nordean pääekonomisti.
Handelsbankenin Helenius on sen sijaan tosiuskova,joka ei halua olla huolissaan edes mahdollisesta yhteiskunnallisesta vastakkainasettelusta. Hän totesi haastattelussa kahteen otteeseen,että laiton siirtolaisuus on elvytystä,minkä etenkin ruotsalaiset ymmärtävät.
Heleniuksen mukaan maahantunkeutujat ovat saaneet talouden sellaiseen nousukiitoon länsinaapurissa,että keskuspankin täytyy jo kiristää rahapolitiikkaansa, etteivät markkinat ylikuumene.
Kuitenkin jopa Götebogin kauppakorkeakoulun valtavirtainen maahanmuuttotutkija Joakim Rust on tänä vuonna todennut ,että humanitaarinen maahanmuutto (pakolaisuus ja laiton siirtolaisuus) on Euroopan valtioille suuri taloudellinen taakka ,eikä suinkaan elvytysruiske.
.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kaiketi näin. Koska ne toivovat tulijoista saavansa orjatyövoimaa. Sillä aikaa nämä tienaavat vokkeja vuokraamalla.