Talletan sut muistoihini sellaisena, kun olit silloin: Iloinen ja onnellisen oloinen. Katseessasi ihailua ja kaipausta. Hymyssäsi ystävällisyyttä ja rakkautta.
Surullisena joudun toteamaan, että tätä nykyistä sua en valitettavasti enää edes tunne.
Surullisena joudun toteamaan, että tätä nykyistä sua en valitettavasti enää edes tunne.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ei ole enää sinulle?
Oletko varma, ettei sekin vain ollut esitystä?
Ehkä et ole koskaan tuntenut häntä oikeasti.
Ei ole enää minulle = Hän ei tahdo enää kuulua elämääni.
Sekin? - En tiedä mikä muu sitten olisi ollut esitystä.
Tuntea oikeasti...
En koskaan saanut siihen mahdollisuutta. Siihen olisi tarvittu vuosia.
Joo ei ollutkaan aloitus minulle. Hyvät jatkot vain.
Kyllästyi varmaan.
Kaikki ei ole niin mustavalkoista. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mieti oliko omassa käytösessäsi kenties jotain mikä vaikutti asiaan, että hän muuttui? Ei välttämättä, mutta mieti...
Tiedän. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tiedän myös omat virheeni ja epäkohtani. En ole täydellinen, enkä myöskään häneltäkään sitä vaadi.
Sillä miehellä on jo pitkään ollut toinen nainen, jolle hän hymyilee lämpimästi ja jota hän katsoo ihaillen.
Niin se valitettavasti taitaa olla.
Jätä jo joutavoinnit hänen suhteen, häntä et enää saa mihinkään kanssasi. Usko se jo tällä puhella!
Tämä! Iloisen onnellinen olemus mikä huokuu syvää ihastumista ihailluineen ja hymyilyineen johtuu ihastumisen vahvimmasta vaiheesta. Aika aikaa kutakin jne, uutta taitaa olla kiikarissa sillä hepulla.
Hän on sen tyyppinen mies että ihastuu lähes päivittäin, kauniit naiset ovat heikkoutensa. Eikä sille mitään voi.
Meillä oli kuitenkin jotain muuta. Tai näin ainakin kuvittelin.
Säpsähin, mahtaakohan joku minusta ajatella näin? Ennen iloinen ja lämmin, nyt katkera ja masentunut. Ei voi mitään, se on mitä on...
Hei gjfkbhhdgkb, miksi?
iloinen ja onnellisen "oloinen"
katseen ja hymyn tulkintaa
voisiko ajatella että tunnet ihmisen muttet oikeesti TUNNE tuota ihmistä?
Kyllä juuri noin. Tunnen hänen ihmistyyppinsä, mutta häntä vain vähän. Olisin tahtonut tutustua häneen paremminkin mutten ehtinyt.
Hän etääntyi, enkä löydä enää tietä hänen luokseen.
Minkä luulet olevan syynä tuohon etääntymiseen?
Ei ollut tunteita
Tunteet vaan loppui
Vai jotain muuta?
Epäilen että oli sittenkin parisuhteessa, vaikka sinkkuna esiintyikin. Tai vaikka silloin ei olisi ollutkaan, niin nyt taitaa olla. Etääntyminen johtuu varmaan juuri siitä.
Olin silloin tosi onneton ja romahduksen partaalla. Teeskentelin, että pysyisin koossa. Nyt olen onnellinen ja tasapainossakin vihdoin kaiken peen jälkeen.