nyt on vähän robleemaa. Pitkän suhteen päättymisen myötä on nuo asiantuntijatkin sitä mieltä, että laastarit voivat olla hyvästä, toki ovat sitä mieltä että johonkin pysyvämpäämkin olisi mahdollisuudet, mutta onhan täällä pasltallakin jo todettu, että ei siitä mitään pitempää voisi tulla. Näin ollen jos haluan jonkun kanssa vakavamman suhteen täytyy minun varmaan ensin hankkia se laastarisuhde ja hoitaa laastarisuhde ensin alta pois. Kysymykseni kuuluukin nyt, että miten estän laastarisuhdetta kiintymästä minuun liikaa, kun miehillä on taipumus helposti suhteeseen kiintyä liikaa eikä ottaa asiaa pelkkänä panona vaikkapa? ja varmaan jos on syvät haavat entisen suhteen jäljiltä niin tarvitsee ehkä useamman samanaikaisen laastarin. Antakaas neuvoja tapaninpäiväntansseja varten.
Voi jessus sentään
jalallakinkoreaksi
1285
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mikähän on pitkäsuhde? Monta vuotta siitä "pitkässuhteestasi" on?
Pitkäsuhde on vuosia kestänyt,mut en mä nyt siitä kyselly.
1-4 v ei oo pitkäsuhde. Paljon siittä on aikaa kun erosit siitä PITKÄSTÄSUHTEESTA? Onko sen jälkeen ollut monia lyhyitä suhteita alla 4 v pituisia?
Älä onki tietoja. Pitkä suhde on tietty yli 4v ja mitä välii sillä on koska oon eronnu suhteestani. Edelleen vastaa kysymykseen?
Se vastaa kysymykseen tarviitko enää laastareita. Jos erosta yli 2 vuotta et tarvi. Mikä vastauksessa niin vaikeaa?
Jos suhde on kestänyt yli 4 v erosta selviämiseen menee pidempään. Yli Kaksi vuotta erosta niin et tarvi laastareita. Jos erosta muutama kk niin saatat niitä hakea.
Eli jos tykkään jostakin tai olen tykännyt jostakin niin me ruvetaan oleen yhdessä vasta kahden vuoden päästä siihen asti perkeleesti laastareita. Jotkut toimii toisin, toimi sä noitten aikarajojes kanssa. rakkaus syttyy kun syttyy. Mun ystävänaiset on melko piankin löytäneet hyvät pitkäaikaiset kumppanit, ne onkin miettineet vuosikaudet jo suhteensa aikana eroa.
Mulla on pitkästäsuhteesta eroamisesta viisi vuottan (melkein 10 v suhde) ja sen jälkeen ollut kolme vakavampaa suhdetta. 3 v nyt ihan sinkkuna vaan ollut. Ei tarvetta laastareille
laastarista tulee joskus pitkäaikainen suhde, mutta se otetaan jotta nyyhkytys ex suhteesta siirtyy. Halutaan jyystää että unohdetaan. Jyystäminen joskus siirttyy suhteeksi joka kestää.
Jyystämisellä siirretään sitä eroahdistusta ja korvataan se jyystämisellä saadulla mielihyvällä ja uudella ihastuksen tunteella. Joskus se kestää mutta päättyy. Jyystää jyystää jyystin rautaa ja jyystää jyystää erotuskaa. jyystää jyystää yksinäisyyttä pois.
Me olemme erilaisia joka suhteessa. Joku tarvitsee pidemmän toipumisajan kuin toinen. Riippuu niin monesta tekijästä, luonteesta, henkisestä tasapainosta, mitä suhteessa on tapahtunut, onko jättänyt syvätkin arvet jne. Mikä on ihmisen historia ihmissuhteissa yleensä jne. kukaan ulkopuolinen ei voi toiselle sanoa, miten kauan pitää toipua tai surra, ei edes asiantuntijat, sillä paras asiantuntija omissa tunteissaan on aina ihminen itse. On suhteista, jotka ovat syntyessään jo olleet katastrooffeja, ja jotka ovat todellakin jyystäneet molempien ihmisen henkisen hyvinvoinnin jo pitkään. On suhteita, jossa osataan olla ihminen ihmiselle ja antaa toisenkin ihmisen elää ja olla omannäköistä elämää olivat sitten yhdessä tai erikseen tai eronneita.
Laastarisuhteisiin itse en koskaan edes ajatuksen tasolla lämpene, nimittäin sille toiselle osapuolelle se voi olla se kaikkein tärkein ja rakkain ihmissuhdesuhde, joten se voi hajottaa jotain kolmatta osapuolta ja onko se sitten oikein? Meidän tulisi myös erotessa osata ajatella muidenkin ihmisen tunteita eikä pelkästään huomioida vain omia tunteitaan. Muutoin käsitykseni on, että tosi pitkistä suhteista eronneet/eroavat ovat käyneet jo läpi vuosipäiviä sitten sen eron, joten tuskin hirveästi enää aikaa tarvii siihen toipumiseen ellei sitten muuten halua vain elää ja olla vapaana ihmisenä ilman parisuhdetta. Olen huomioinut myös, että pitkistä suhteista eronneet eroavat usein paljon siistimmin kuin "kaikki jäi kesken" -suhteissa. Toki aina pitää muistaa, että jokainen on yksilö ja jokainen ero on omanlaisensa, joten vaikea tehdä analyysejä toisten eroista. Yleensä kyllä näkee aika hyvin eronneen ihmisen fiiliksen jo "näppituntumalta". Ei niitä vihan, katkeruuden jne. tunteita ihminen pysty peittämään.
Vaikuttaa myös kaikki nämä "maalliset" huolet ja murheet eikä vähiten lapset, jos on lapsia, koska silloin on jo niin monta tekijää mukana menossa. Jokainen käy oman polkunsa myös erossa.
senkin parisuhhde terqpeutit, pitäkää suhteenne eron jäljkeen on parempi olla, mulla ainakin rulaa