Taas menossa ko race. Hyvää kinkun sulattelua Ausseilla. Pienin vene taitaa olla S&S 34. Tuollainen vene mukana ainakin kolmatta vuotta peräkkäin, tämänkertainen on eri vene kuin viime vuonna. Ilmeisen merikelpoinen vene kokoisekseen. Mukana ei ole yhtään Bavariaa eikä suomalaista. Tulossa kova yö, tuuli noussee myrskylukemiin ja on vastainen.
Sydney Hobart Race
PenkkiPurjehtija
66396
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 66
Vanhimmat
Tuo kyseinen S&S 34 on valmistunut v. 1974. Vene oli päästetty rappiolle ja oli lähes uppomistilassa, kun uusi omistaja osti sen luottokortilla halvalla ja laittoi hienoon kuntoon. Vene sai uuden nimen “Quickpoint Azzurro”. Kisaa varten siinä on mm. Code Zero sekä rullaamista estävä uusi staysail.
Kisaan osallistuu myös 80-vuotias puinen 40-jalkainen S&S vene “Landfall”.
Jännä nähdä miten S&S-klassikot pärjäävät kovatuulisessa kisassa.
Ei kisa tällä kertaa kovin kovatuuliselta vaikuta, ehkä puoli vrk ajan 12-15 m/s. Aluksi oli myötäistä ja nyt se vastainen, laantuu huomenna ja loppumatka kai 5-8 m/s.
"Jännä nähdä miten S&S-klassikot pärjäävät kovatuulisessa kisassa."
Tällä hetkellä S&S Landfall näyttää olevan joukon toiseksi viimeisenä ja S&S Quickpoint Azzurro kolmanneksi viimeisenä. Näkyy nykydesign menevän kaukana edellä.
No, kyllä tuulee kovempaa. Tuulen kääntyessä Wild Oats rekisteröi 40knubua ja isopurje hajosi. Täällähän tuo olisi jo myrskysää. Eikä tuuli itsessään ole niin paha, vaan merivirrat ja merenkäynti.
Siis mittari rekisteröi max. puuskaksi 40 kn (n. 20 m/s), keskituuli oli siis ehkä noin 30 kn eli noin 15 m/s. Siitä on pitkä matka myrskyyn.
15 m/s keskituuli on Near Gale
19 m/s keskituuli on Gale
23 m/s keskituui on Strong Gale
27 m/s keskituuli on Storm
31 m/s keskituuli on Violent Storm
33 ... m/s keskituuli on Hurricane
Siinä olet oikeassa, että tuolla voi nyt olla aika hankala merenkäynti, terävä tai kapea kahden lähes vastakkaisen tuulen välinen rintama pyyhkii fleetin yli ja jossain vaiheessa tuulen vastainen virta tekee menon varmaan ikävän oloiseksi.
Jees, mutta annas olla kun tuollainen puuska iskee kesken Suursaariracen. Tai hurjalla Porkkalan selällä tai pelottavalla Hangon läntisellä. Silloin 15m/s keskituuli on helposti Violent Storm-tasolla.
Hangon läntinen on sen verran suojassa, että ei siellä oikein pahaa keliä tule. Porkkalanselällä sen sijaan 15 m/s lounaasta on jo huomattavan ikävä, jos matka on länteen päin.
Käsittääkseni 25 m/s keskituuli on kansainvälinen myrskyn alaraja eli tuo taulukkosi ei ole siinä mielessä ihan kohdillaan.
Itämerellä jostain syystä 21 m/s on raja-arvona. En tiedä syytä.
Tarkistin vielä FMI:n sivuilta. Siellä mainitaan seuraavat kansainvälisessä merisääpalvelussa käytettävät tuulivaroitukset 10 min keskituulille:
14–16 m/s near gale
17–20 m/s gale
21–24 m/s severe gale
25–28 m/s storm
29-32 m/s violent storm
yli 32 m/s hurricane
Sillä tavalla taulukkosi tietysti oli oikein, että jokainen mainitsemasi nopeus kuuluu siihen "luokkaan", johon sen listasit. Mutta ne eivät siis ole raja-arvoja. Ajattelin sinun tarkoittaneen raja-arvoja, ehkä olin väärässä?
Ei kai yli 40 solmun tuuli Tasmanian merellä ole enää “kevyttä” ? Tähän mennessä 10 venettä 98:sta on keskeyttänyt. Olosuhteet mainitaan “extreemeiksi”. Keskeyttämiseen johtaneita vaurioita luetellaan oheisessa linkissä.
Mainitut vanhat S&S-veneet eivät ole tässä keskeyttäneiden listassa.
http://www.rolexsydneyhobart.com/news/2015/day-1/southerly-buster-causes-havoc/
Ihmettelen tuota keskeyttäneiden listaa, esim. Wild Oats XI on listalla, mutta tulospalvelu näyttää veneen jatkavan 17-18 solmun vauhdilla, kovempaa kuin nyt johtava Rambler.
Se hankala säärintama on jo ohittanut kärkiveneet, hankalinta taitaa juuri nyt olla loppupään veneillä.
Wild Oats on kulkenut omia polkujaan, ainoana lähempää Gipsy Point niemenkärkeä kovimpien puuskien alueen läpi.
Luepa tarkemmin. Siellä trackerissä on Wild Oatsin osalta jippo mikä sun pitää tajuta.
Wild Ots isopurje rikki. Palasi takaisin. Myös muut supermaxit raportoivat vaurioista.
No niinpäs on. En tajunnut, ihmettelin vaan vauhtia ja kulkua lähes vastaiseen.
Olisi tuon vanhan referenssitiedon voinut selkeämminkin erottaa tosiaikaisesta tulospalvelusta.
Pisteet sinulle.
Totta, jokseenkin hämäävää näyttää sama vene tavallaan kahdesti.
Ei vaikuta kovatuuliselta,vain puoli vuorokautta 15m/s kryssiä, pääosin yöllä.
Kuinkahan moni meidän avomerifleetistä purjehtisi läpi tuosta, tuskin edes 10%?
Olosuhteet merellä eivät riipu pelkästään tuulesta. Suomenlahdella tai Itämerellä ei ole juurikaan merivirtoja. Tasmanian merellä tilanne on toinen. Tuulen käännyttyä melko äkillisesti jäi varmankin jyrkkä vasta-aallokko, jota tuulta vastaan käynyt merivirta vielä pahensi.
Tuskin keula- ja kansivauriot, peräsinvauriot ja staagien katkeamiset johtuivat "tavallisesta" 15 m/s tuulesta.
Tässä aika havainnollinen sääkartta:
https://www.windyty.com/?2015-12-26-21,-37.326,149.326,6
Sehankalan oloinen rintama on jo ohittanut fleetin, mutta varmaankin aiheutti ongelmia, kun menee 15 solmun vauhtia kulkevan veneen yli. Ainut vene siinä kovimman tuulen läntillä on Wild Oats.
Rintama näkyy hyvin, kun vetää aikaosoitinta hiukan taaksepäin.
Vuonna -12 olosuhteet olivat tuota kertaluokkaa Suursaaresta palatessa. Sen verran vain kylmää, että yksi omasta miehistöstä sai hypotermian oireita. Olihan silloin useita keskeytyksiä, mutta enemmistö purjehti läpi. Muut kuin kilpapurjehtijat pysyvät kiltisti satamassa niissä oloissa, ja aivan hyvästä syystä. Kryssi kovassa tuulessa kylmässä yössä ei todellakaan ole varsinaista huvia ennen kuin sen on tullut tehneeksi.
Nyt näyttäisi 15 vaurioituneen keskeyttämisasteelle. Kun kyseessä on meidän mittapuun mukaan isot ja rahaa säästämättä varustellut huippuveneet ja kilpailumiehistöt niin jotain on pielessä. Etenkin hämmästyttää runko- ja peräsinvaurioiden määrä vaikkei mistään hirmumyrskystä ole ollut kyse. 15 % todennäköisyys matkan katkeamiseen ei minusta ole enää hyväksyttävää. Kuka lähtisi tällä todennäköisyydellä valtamerelle?. Keskeyttäneiden joukossa on useampi revennyt isopurje. Perin outoa. Yleensä reivattuna voi jatkaa, tai jatkaa jopa ilmankin kun kelit pian ovat heikkotuuliset.
Nyt on jo enemmän keskeyttäneitä. Runkovaurioisia on kaksi, joista toinen on vanha puinen S&S-vene, joten vika ei ole ainakaan pelkästään moderneissa veneissä. Ainakin osa peräsinvaurioista on tullut törmäyksen seurauksena.
Tuossa kisassa varsin suuri osa veneistä on melko äärimmäisiä kisaveneitä, mikä selittänee suurta vaurioprosenttia. Keskeytysprosentti sen sijaan on varsin pieni verrattuna vastaavatuulisiin Fastnetiin ja Suursaareen, joissa keskeytti 75-90%.
http://www.rolexfastnetrace.com/results/2007/ffio02.html
http://www.kilpapurjehtijat.com/volvosuursaarirace.fi/tulokset-2010.html
"Tavallisia" veneitä on varsin vähän keskeyttäneissä. Esimerkiksi kaikki 9 40-50 jalkaista Beneteau Firstiä jatkavat edelleen, samoin ainoa Salona (44), molemmat Archambaultit (40 ja 13), ainoa BH 36 ja kaikki 4 lähtenyttä Sydneytä (38-46 jalkaisia, 47 jäi jo satamaan). Myös kaikki kolme Swania (62-65 jalkaisia) jatkavat. X:stä 43 keskeytti, mutta 50 ja 41 jatkavat.
Minkälainen runkovaurio 80-vuotiaalle Landfallille on tullut? Ei se ainakaan vielä näyttänyt olevan keskeyttäneiden joukossa. Muita yhtä vanhoja puuveneitä kisassa ei taida olla.
En ole koskaan purjehtinut kilpaa Tasmanian merellä, mutta olen matkapurjehtinut omalla veneellä Uuden-Seelannin ja Australian välillä sekä osallistunut kymmeniin Suomenlahden avomerikisoihin. Omien kokemusteni perusteella en ymmärrä, että Sydney-Hobartin ja Suomenlahden kisoissa olisi samankaltaisuuksia ja että kisakeskeyttämisten vertailu kuvastaisi olosuhteita.
Sisämeren lahti, jossa ei ole vuorovettä, on paljon kesympi purjehdusreviiri kuin Tasmanian meri tai Englannin kanaali ja Irlannin meri - vaikka tuulen nopeus olisikin sama.
Nyt lähes kaikki veneet ovat jo kevyempien tuulten alueella. valtaosalla enää 5-8 m/s ja 1-2 solmun virtakin on toistaiseksi tuulen suuntainen, vesi 20 C. Loppupään veneillä on vielä tänään hieman hankalampaa.
Veikkaan, että keskeyttämisprosentti olisi ollut kaikissa kisoissa about sama, riippumatta sen kummemmin venefleetin kotimaasta. Ihan turha vertailla eri merialueiden olosuhteita toisiinsa, vaikka suursaaren 6m 8c vallitsevaa itämeren terävää aallonkorkeutta, Tasmanianmeren olosuhteisiin. Melkein voisi yhtä hyvin verrata ARC-purjehdusta ja todeta niiden olevan kestävmpiä veneitä ja taitavampia miehistöjä =)
Voisi verrata myös Dakar-rallia Neste-ralliin ja tehdä johtopäätöksensä soran perusteella.
Suomenlahden aaltoennätys on 5,2 m. 2010 Suursaaressa taisi olla vajaan 3 m merkitsevä aallonkorkeus kisan loppuvaiheessa. Tuolloin toki suurimmat yksittäiset aallot voivat olla lähes 6 m. Suurin osa keskeytti jo ennen Kotkan Portilta kryssille kääntymistä, jolloin aallonkorkeus tuskin oli ehtinyt vielä nousta lähellekään kolmea metriä.
ARC:ssä ei juuri kryssiä ole ja kyllä veneet siellä ovat kestävämpiä kuin Suursaaressa. Purjeet on valittu tuollaista matkaa varten, veneiden keskikoko on todella paljon suurempi ja painottuu paljon enemmän tukeviin matkaveneisiin.
Kisan nopeimman veneen kipparin kommentti:
“This is a hard race. I have sailed around the world two and a half times and I thought I had seen it all but this is one hard body of water ...
This is a hard race. You guys have a hard race here. The people who have done this race 25 times, God bless them, they are the hardest people on Earth or the dumbest people on Earth, probably a combination of the two.”
Suomessa harvemmalla riittää intoa jatkaa, kun on jo tullut kalustovaurioita ja tietää, että edessä olevalla kymmenien mailien kryssillä niitä tulee lisää. Osa jäi jo rantaan ennusteen takia. Yksi 2010 kisan läpi purjehtineista rikkoi 7 purjetta 9:stä mukana olleesta. Harvemmalla on noin suuri hinku päästä maaliin.
Australiassa ko. kisa on paljon suurempi juttu, tuollaiseen keliin ollaan paljon paremmin totuttu ja suuri osa veneistä on ammattimiehistöllä suurella rahalla mukana.
Ehkä et ole ikinä nähnyt 100 ft maxiraaseria. Siinä on vähän enemmän voimaa kuin sun inferno 31:ssä. Isopurjeessa on esimerkiksi pinta alaa 328 m2. Sitä ei välttämättä ruveta korjaamaan merellä varsinkin, kun ainoa tavoite kisassa on olla ensimmäisenä maalissa. Ei ole kun dakar ja jyväskylän ralli, vaan sisämikroauutorata vs. Formula 1.
Keppi on muuten 45 m ja puomi 14 m. Nferno 12,5 ja 4,25. Mietippä sitä.
En tiedä muuta kuin mitä "Standings"-sivulla luki eli "Landfall - Retired - Hull Damage". Tuo oli jo silloin kun kirjoitin, vaikka veneellä oli edelleen sijoitus, mutta perässä oli jo tähti keskeytyksen merkkinä. Nyt veneelle ei enää ole sijoitusta eikä sijaintia ko. listalla.
En kai ole väittänyt olosuhteita samoiksi? Tuulennopeus sen sijaan on kutakuinkin samanlainen. Toki se on hyvin harvinainen Suomenlahdella kesällä kun taas Australiassa tuollainen keli ei vielä ole mikään harvinaisuus. Paikalliset veneet tietysti tottuvat paikallisiin keleihin eli saavat niistä kokemuksia ja varautuvat niihin purjehankinnoissaan jne. Tuskin monikaan Sydney Hobart kisan osallistujista olisi keskeyttänyt omilla veneillään 2010 Suursaaressa.
Fastnet sitten lienee jossain noiden välissä. Ei kai 2007 kisan keli ollut mitenkään erityisen paha noilla vesillä? 1979 oli toinen juttu, mutta silloinkin jotkut veneet ajoivat jopa spinnulla kun toiset olivat merihädässä. 2007 taisi olla keskeyttämisprosentti selvästi suurempi kuin 1979. Ehkä yksi 1979 oppi oli, että keskeyttäminen on fiksua?
Niinpä näkyy ilmestyneen tieto vanhan puuveneen keskeyttämisestä runkovaurioon. Luettelossa on toinenkin runkovaurio, neljä peräsivauriota ja yksi ohjauksen vaurio, rikivaurio neljällä. Isopurjeen rikkoutuminen näyttää olleen yleisin keskeyttämisen syy.
Vaikka tuulen nopeus ei ole ollut poikkeuksellinen, olosuhteet varmaankin ovat olleet. Siihen viittaa kekseyttäneiden luku ja kilpailusivuston otsake:
"2015 the toughest race since 2004
After a decade of, by Rolex Sydney-Hobart standards, comparatively benign weather the race has returned with a vengeance to its classic persona."
Erikoisin syy: "Trybooking.com - Retired-Damage to bow thruster". Tuo on uudehko Moody 54. Miehistö sai aiemmin tunnustusta SAR-opertaatiosta: "In 2012, Dunoon and three crew members were awarded the AMSA SAR (Search and Rescue) award after risking their lives to rescue survivors from a sunken competitor in the Melbourne-Port Fairy Race, battling huge swells and gusts of up to 70 knots in the middle of the night."
Eikös tuossa jutussa enemmänkin sanota, että edelliset 10 vuotta keli on ollut poikkeuksellisen helppo? Ehkä se on jo ehtinyt vaikuttaa valmistautumiseen?
Ei voi kuin ihmetellä keskeyttäneiden listan pituutta ja syitä. Jos purje on mennyt rikki, moottorissa tai keulapotkurissa on ongelmia niin avomerikilpailu keskeytetään?. 25-30% keskeyttää ilman myrskyä. Ei voi välttyä ajatukselta, että keskeytetään jos menestymisen mahdollisuus näyttää huonolta tai keli ei ole niin kiva kuin oletettiin.
Kyllä kai revennyt isopurje merkitsee, ettei enää pysty kilpailemaan. Purjeen korjaaminen tai trysailiin vaihtaminen on liian suuri hidaste alle 700 nm pituisessa kisassa. Moottoriongelman voi ymmärtää, jos se on merkinnyt sähköjen loppumista. Ei kai muuta syytä voi ollakaan? Keulapotkuriongelma keskeyttämisen syynä voisi johtua sisäänvedetyn keulapotkurin putoamisesta ala-asentoon, jolloin se jarruttaa vauhtia ja invalidisoi menestymisen mahdollisuudet. Parin solmun virta aaltoja vastaan teki varmasti aika ryskivän kryssin, jossa keulapotkurimekanismikin oli lujilla. Ehkä vuoto keulapotkurista voisi olla toinen mahdollinen syy.
En usko, että Sydney-Hobart-osallistujat ovat samanhenkisiä keskeyttäjiä kuin seppomartti halveksivasti ajattelee. Valtaosa kippareista ja miehistöistä lienee ikänsä seilannut noilla vesillä ja ovat tottuneita Tasmanian meren purjehdusolosuhteisiin. Se tietysti on mahdollista, että 10 edellistä kevyemmän kelin kisaa oli vaikuttanut kisaveneiden purje- ym. varusteluun.
Keskeyttäminen kisassa ei ole sama asia kuin merihätä.
Kuten aiemmin kerroin keskeyttäneiden lista on hyvin lyhyt verrattuna Fastnetiin tai Suursaareen vastaavassa tuulessa. Suursaaressa edessä oli 60 M kryssi, tuolla useamman sadan mailin kryssi kovassa tuulessa ja aallokossa.
Ainakin Wild Oatsin kipparin haastattelussa mainitaan, että isopurje hajosi lopullisesti ($200 000!). Aika älytöntä kryssiä vaikkapa 400 M ilman isoa tai trysailillä vain päästäkseen maaliin, josta sitten pitää kuitenkin tulla takaisin sama matka.
Keulapotkurista ei kerrottu enempää. Voihan siitä tulla vuotokin. Ilman konetta on pian ilman sähköä ja jossain vaiheessa sitten ei enää voi käyttää kulkuvaloja eikä tehdä vaadittuja raportointeja. Aika moni ko. kisaan osallistuva vene ei voi edes purjehtia muuten kuin kone käynnissä, sillä kone pyörittää hydrauliikkaa, jolla pyöritetään vinssejä ja/tai käännetään köliä. Tosin ko. keskeyttänyt tuskin oli sellainen.
Erona noihin kahteen muuhun on se, että syy ilmoitetaan lähes kaikille keskeytyksille. Miksei saisi keskeyttää, jos vain ei ole enää kivaa tai taloudellisesti järkevää jatkaa?
Mielestäni kotimaisten avomerikisojen tulosluettelojen yhteydessä voisi listata keskeyttämisen syyt aivan kuten Sydney-Hobart Racessa nyt. Ehkä mainitsemassasi Suursaaren kisassa yleinen keskeyttämisen syy oli meritauti ja väsyminen, mutta sekin syy jäi kuulopuheiden ja arvailujen varaan. Pelkkä DNF ei kerro oliko veneillä esim. purje-, takila- tai peräsinvaurioita.
Itsekin olen keskeyttänyt kerran miehistön meritaudin takia. Se tapahtui kauan sitten (muistaakseni 1983), mutta jäi harmittamaan vuosiksi. Gulf of F.:ssa oltiin Kallbådalta toista kertaa kääntymässä kryssilegille Tallinnan matalaa kohti ja ilmeisesti oman luokan kärjessä, kun kaksi punkkiinsa sortunutta gastia oli oksentamisesta niin väsyneitä etteivät enää vastanneet puhutteluun. Käännyttiin myötäiseen ja purjehdittiin saarisataman suojaan. Ei kulunut kuin vajaa puoli tuntia, kun "kuolemansairaat" jo pyytelivät kaljaa ja voileipiä…p-kele.
Ehkä näiden keskeyttäneiden kisaajien purjehdusmotiivina ei olekaan uho, kuten niin monella huvipurjehtijallakin on.
Ehkä heillä myös on elämänsä pääsisältönä jotakin ihan muuta kuin purjehdus, nettipalstoilla horisemisesta puhumattakaan. ;-)
Mitä se nyt oikeastaan muille kuuluu miksi kukin on keskeyttänyt?
2010 Suursaaressa katkesi useampi masto ja hajosi valtava määrä purjeita. Yhtään runko- tai peräsinvauriota en muista kuulleeni. Noitahan oli useampi Sydney Hobartissa.
Tuskin väsyminen ja merisairaus ehti olla syynä monellekaan, koska keskeyttämiset tosiaan tulivat pääosin Suursaaren ja Kotkan Portin väliltä. Kova tuuli alkoi kuitenkin vasta itse Suursaaren kierron puolivälissä tai loppupuolella riippuen veneen sijainnista. Tuloksista voi käydä katsomassa miten harva raportoi enää Kotkan Portin tulossa ja niistäkin osa kääntyi heti Loviisaan tai Kotkaan, joissa oli suurin osa keskeyttäneistä.
Merisairautta tulee jo paljon kevyemmässä kelissä, mutta silloin keskeyttämisprosentit ovat jotain aivan muuta. Varmasti 2008 ja 2012 Suursaarissa oli kutakuinkin yhtä paljon merisairaita, mutta keskeyttäneitä paljon vähemmän.
Ei kai keskeyttämisen syy "kuulu" muille, mutta syiden raportoiminen antaisi kuvan esim. eri veneiden heikkouksista tai vaikkapa purjeista. Eikö kaikki tietous hyödyttäisi tulevissa kisoissa? Jos oman veneen sisarveneistä meni peräsimiä tai katkesi mastoja eikö sekin kiinnostaisi?
Meritauti voi kyllä olla paha jo muutaman tunnin kuluessa merenkäynnin alkamisesta. En usko, että sen olemassaoloa tai myötävaikuttamista keskeyttämiseen voi poissulkea keskeyttämisajan tai -paikan perusteella. Loviisan tai Kotkan lähellä oli sopiva paikka poistua kisasta.
Vielä jännätään sitä, voiko kilpailun pienin ja halvin vene, S&S34 “Quickpoint Azurro”, sitenkin voittaa “Money Man” :in Farr Tp52 “Balance”:n. Vanha, viime vuonna 23000 AUSdollarilla (n. 15 k eur) hankittu ja kisaa varten kunnostettu S&S34 on nyt ylläpitänyt yli 8 kn vauhtia.
http://www.rolexsydneyhobart.com/news/2015/day-5/the-money-man-or-the-boat-bought-on-a-credit-card/
Heh. Rahalla saa 'Line Honorseja', mutta kisan voittoon tarvitaan muutakin.
Sinällään olisi hauska, jos tuo pienin ja halvin vene voittaisi. Samalla kuitenkin tulee esille tasoituspurjehduksen älyttömyys noin eri nopeuksisten veneiden välillä. Tulokset on ihan kiinni siitä millaiset tuulet sattuu olemaan eri aikoihin radan eri osissa. Eli tuurilla on hyvin suuri vaikutus tulokseen.
Quickpoint Azurro:lla on toki nyt selkeä aikatavoite, mutta Balance ei varmasti ole missään vaiheessa purjehtinut Quickpoint Azurro:a vastaan.
Uskomattominta on, että joku ottaa tuollaiset palkinnot tosissaan. Olipa nopea vene, kun pesi viidellä purjehdusvuorokaudellaan kaksi vuorokautta purjehtineet veneet!
Vai olisiko se toisin päin? Olipa taitavat purjehtijat, kun olivat nopeampia 100-jalkaisella uudella hiilikuituveneellä kuin 34-jalkaisella 70-luvun perheveneellä.
Eikö kilpailun tarkoitus ole mitata purjehtijoiden osaamista eikä sitä kenellä on eniten varaa/hulluutta teettää nopein vene ko. kisan sääntöihin (pituusraja, monirunkoiset kielletty jne.)?
En ymmärrä säälittelyäsi palkinnoista. Se kai on inhimillistä, että kerrot ottaneesi kisan ihan vaan leikillään, kun olet kaukana kärkisijoista. Eikö kuitenkin aina kilpailla tosissaan, kun tuollaiseenkin kisaan valmistaudutaan ja osallistutaan?
Pelkällä rahalla kisoja ei voiteta, ei myöskään pelkillä mittaluvuilla. Piristävä esimerkki on tuo halvimman ja pienimmän veneen menestyminen.
Tasoitusten tarkoitus on saada esille miehistöjen paremmuus. Tulkitsetko ihan oikeasti, että 34-jakaisen miehistö oli kisan taidokkain kokonaisuus. Onko heidän veneensä mittaluku vähäänkään kohdallaan?
Ei se vielä ole menestynyt. Nyt sillä on enää 40 M matkaa, mutta taitaa olla pläkässä, kun vauhtia on enää 1,9 solmua. Suorassa ajassa sijoille 2 ja 3 tulleet 88- ja 100-jalkaiset raaserit taisivat käyttää kymmenisen tuntia tuolla loppusuoralla.
Purjehduskilpailut voitetaan yleensä rahalla. Ei suinkaan hankkimalla nopein vene, vaan varustamalla vene paremmilla varusteilla kuin muut vastaavat veneet ja keventämällä venettä. Säännöt on luotu kiertämistä varten.
Minusta sekin on menestystä, että fleetin halvin, pienin ja toiseksi vanhin vene on saanut positiivista julkisuutta kuuluisassa avomerikisassa. Se innostaa muitakin pienen budjetin kilpapurjehtijoita.
..ja pestaamalla rahalla taitavin miehistö.
Miksei siinä 34-jalkaisessa voisi olla taitavin miehistö? Tietysti 100-jalkaisen purjehtimen vaatii erilaista taitoa kuin 34-jalkaisen, mutta kysehän on siitä miten hyvin saat ko. veneen vauhtipotentiaalin käytettyä ja miten hyvin onnistut reitinvalinnoissa.
Ei tasoitusluvuissa ole mitään vikaa, mutta aika mahdotonta on tasoittaa oikeudenmukaisesti veneitä, kun toinen on nopeudeltaan yli 2-kertainen ja kyse ei ole lyhyestä kisasta, jossa tuulet olisivat kutakuinkin samat kaikille.
Joskus se ensimmäisenä maalintullut on voittanut tasoituksilla, kun muut joutuvat kryssimään enemmän tai jäävät hiljaisiin tuuliin. Joskus se taas on häntäpäässä, kun käy toisin päin. Tänä vuonna ensimmäinen vene pääsi melko hyvin maaliin, mutta kaksi seuraavaa jäivät sille tolkuttomasti maalisuoralla jäätyään pläkään.
Aika paljon olisi Comanche tarvinnut tuuria, jotta olisi tasoituksillakin voittanut, kun sentään ehti jo ilmoittaa keskeytyksestä ja laskea purjeet osuttuaan johonkin, joka katkaisi yhden nostokölin ja vaurioitti peräsintä. Jatkoi purjehdusta ajelehdittuaan useamman tunnin poispäin maalista ja koko loppumatkan ilman toista nostoköliä. Myös muut kärkipään maaliintulijat kärsivät evävaurioista.
Tuolla onkin erikseen luokkien voittajat. Nopeimmassa luokassa näyttää keskeyttämisprosentti olevan tasan 50% sekä IRC:ssä että ORC:ssä. Noissa tasoitusvoittajat eivät ole niitä nopeimpia. Ensimmäisenä maalin tullut on puolivälissä ja toisena maaliin tullut viimeisenä.
Tuon tasoiseen kisaa ei pääse väärällä mittaluvulla.
Veneen koko ja hinta ei kerro mitään miehistön osaamisesta, vain rahoittajan taskujen syvyydestä.
Nyt "muodiksi" tullut ARC-nopeusennätysten tekeminen on hyvä esimerkki tästä. Iso vene kulkee kovaa vähälläkin osaamisella Ja harjoittelulla.
Ja miitaluku on absoluuttinen totuus, aamen! Uskotko oikeasti tuohon?
Luuletko, että ARC:ssa ennätyksiä tehneet miehistöt menestyisivät Sydney-Hobartissa tai Fastnetissa yhtä hyvin?
ARC on noista kolmesta ainoa pasaativyöhykkeen myötätuulikisa ja sellaisena sopiva myös ensikertalaisille.
Ei taida voittaa IRC:ssä, mutta ORC:ssä on vielä toivoa. Matkaa jäljellä 26,5 M ja aikaa reilut 4 tuntia, mutta nopeus vain 2 solmua ja edelläolevat veneet menevät hyvin hitaasti (0,3-4 solmua), joten ei taida ehtiä. ORC:ssä on muutama tunti enemmän aikaa voittoon.
Meinaat, että tuollaisen superraaserin pitäisi kulkea vieläkin kovempaa, jotta se pärjäisi tasoituskisassa?
Vai tarkoitatko, että pääsisit Sydney-Hobart-kisaan ihan vaikka itse keksimälläsi mittaluvulla?
Tarkoitan, että mittaluvussa on epätarkkuutta. Mitä enemmän veneestä otetaan mittoja, sitä suurempaan tarkkuuteen on mahdollista päästä. Täyteen tarkkuuteen ei päästä ikinä.
Mitatut arvot syötettään kaavaan, jolla mittaluku lasketaan. Tuo kaava ei ole mikään absoluuttisen oikea kaava, se on vain yksi versio, jota on päätetty käyttää kisoissa. Kaavoja kehitellään koko ajan paremmin vastaamaan veneiden todellista suorituskykyä. Saman aikaisesti kaavalla pyritään vaikuttamaan suunnittelijoihin, jotta he suunnittelisivat järkeviä ja käytännöllisiä veneitä.
Suunnittelijat pyrkivät suunnittelemaan veneensä siten, että kaava antaisi ko. veneelle mahdollisimman pienen mittaluvun. Suunnittelijat pyrkivät luonnollisesti löytämään kaavoista porsaanreikiä. Purjehduskisoissa vaikuttaa lopputulokseen hyvin optimoidun mittaluvun lisäksi miehistön taidot ja olosuhteet. Mikä milläkin kerralla ratkaisi kisan, saattaa olla enemmän uskon asia kuin totuus. Yhden kisan perusteella ei voi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kymmenien kisojen jälkeen suodattuu paremmin esille miehistön osuus, eli asia, jota koko ajan oikeastaan haettiin.
No 23 tonnia se siitä maksoi, mutta kunnostus tuli maksamaan 300 000 aussitaalaa.http://www.mysailing.com.au/news/sands-34-comes-back-from-the-dead-for-rolex-sydney-hobart
>>Suunnittelijat pyrkivät suunnittelemaan veneensä siten, että kaava antaisi ko. veneelle mahdollisimman pienen mittaluvun.
Tai paremminkin niin, että vene on mahdollisimman nopea mittalukuunsa nähden. Yksinkertaistaen siis niin, että suhde (todellinen nopeus)/(mittaluvulla laskettu nopeus) olisi mahdollisimman iso. Pelkästä pienestä mittaluvusta ei yksin ole hyötyä.
Lisäksi vene voidaan käytävän kisan, paikallisten olosuhteiden yms. mukaan optimoida esim. kevyille tai koville tuulille, kryssiin tai myötätuuliin jne.
Voipi olla että tuolle S&S 34:lle kovatuulinen kryssi on edullisin tuuli suhteessa muihin veneisiin.
Tietysti n. 200 000 euroa on iso raha. Mutta summa ei kai sittenkään taida olla lähelläkään muiden kisaveneiden keskimääräistä hintaa. Paljonkohan "Mr Money Man" maksoi veneesä purjeista?
Ei kai veneen kunnostukseen ja varustamiseen uhrattu raha vähennä purjehdussuorituksen arvoa? Jos mittaluvun asemasta käytettäisiin dollarikerrointa, luultavasti Quickpoint Azurro olisi menestynyt silti ;-)
Pienten ja suurten veneiden vertaaminen tasoituksilla on aivan turhaa. 500 nm matkalle 3 pv sattuu ihan eri kelejä. Nopeilla voi vallita alkuun kevyet tuulet ja vasta maalintulon jälkeen tuulet yltyvät. Silloin etu on pienillä veneillä. Ihan sama juttu meidän viikkokisoissa kun pienet lähtee 15 min aiemmin 5 nm radalle. Yleensä tuuli hiipuu illaksi jolloin pienet veneet saavat lisäedun. Yksityyppikisassa voidaan verrata miehistöjen vaikutusta.
samaa mieltä, liian suuria mittalukueroja ei voi verrata toisiinsa. Mutta kyllä miehistön kyvyt erottuvat myös tasoituskisoissa, kunhan mittalukurajat ovat mielekkäitä.
Ympäröivään fleetiin nähden Azzurro onkin kulkenut järkyttävän hyvin, trackerin mukaan ympärillä vipeltää 5-10 mailin säteellä first 40, salona 44, x 41 ja swan 65 äkkiä katsottuna. Vaikka näillä olisi ollut millaisia ongelmia, niin silti s&s 34:n pitäisi olla rullavendailemassa jossain lähempänä melbournea kuin hobartia. goldcoast '15 voitto ei ole sattuma, miehistö osaa puristaa optimoidusta veneestä irti sen mitä siitä lähtee
>>optimoidusta veneestä
Ei sitä netin juttujen perusteella (ymmärtääkseni) ole optimoitu muuten kuin että kansi on erilainen kuin perus S&S 34:ssa. Kunnostettu huolella ja rahalla. Purjeet ja elektroniikka varmaan ykkösluokkaa, mutta niin muillakin kisaajilla.
www-kuvien perusteella väittäisin että vedenalaisille osille on tehty jotain, onko esim. elliptinen lapioperäsin? Sinällään kyseistä venettä ei varmasti tarvitse/kannata optimoida irciin tai orciin hirveillä rakenteellisilla tms. muutoksilla. Jos peräsin pitää korjata, niin miksei sitten fixaisi samalla parempaa kuin alkuperäinen.
Mahdollinen sääntöoptimointi on pääosin purjeoptimointia - tässäkin tapauksessa. Se on kallista, paitsi jos purjeisto menee joka tapauksessa kokonaan uusiksi. Kuvista näkee, että ainakin code zeron kaltainen keulapurje on ostettu, sitä hankittaessa on varmasti mietitty mittalukuja
Ei ole runkoa tai vedenalaisia osia muutettu ainakaan sitten 1993, jolloin on runkotiedosto tehty: http://data.orc.org/public/WPub.dll/CC/64389.pdf
OK vene näyttää olevan MKII, se on rakennettu 1981. MKII versiossa on valmiiksi elliptinen peräsin ja parannettu köli
http://bluewaterboats.org/sparkman-and-stephens-34/
purjeoptimoinnista vielä, azzurrossa näyttäisi melko pitkä spinnupuomi?
Tässä lisätietoa & piirrustukset MKII eroista:
http://www.sparkmanstephens.info/doc/39424clfWjNMQfcba5F5LFWmO8ZetyQA.pdf
"little boat that nearly did"
34 v. vanhasta kunnostettu Quickpoint Azurro ei sittenkään onnistunut ihan täydellisesti. Hieno suoritus kuitenkin ja taas yksi lisämeriitti S&S34:lle.
http://www.rolexsydneyhobart.com/news/2015/day-6/the-little-boat-that-nearly-did/