Oletko onnellinen suhteessasi? Miten kaipuu sai alkunsa?
Varatuille kaipaajille
Eituomitsemista
561155
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Oon onnelisesti huorapukki! Kaipuu alkoi kikkelin kovetessa kovemmaksi kuin koskaan.
Jepjep. Sovitaan sitten vaikka niin.
Yllätti salakavalasti. Kuin märkä rätti olis heitetty naamalle :D Mutta silti semmoinen fiilis, et irti ei osaa päästää...
Olen onnellinen toisinaan, huonosti kohdeltuna kohtasin yllättäen ihmisen jonka kanssa synkkasi. Ei koskaan juttelua, vitsinheittoa eikä halausta pidemmälle.
Olen kai tietämättäni kantanut tietynlaisen tunteen kaipuuta sisälläni,se tunne löytyi.Se oli vain siinä,kun hänet kohtasin.
Aavistan myös sen,että hän ei tuntenut samoin ainakaan heti,en tiedä, haluaisin jutella vain.
todettu ettei kummastakaan ole ylittämään rajaa, pysytään tällä tasolla vaan ja pidetään hauskaa omassa päässä, ei todellisuudessa.
Olen onnellinen. Häntä kaipaan huvikseni, oli sen verran erikoinen tapaus.
Tahtomattani ihastuin.
En ole. Siksi kai oli niin helppoa rakastua toiseen.
Kyllähän varattukin voi kaivata, ällöttää toisten ihmisten tuomitseminen sen perusteella mikä virallinen status on. On aivan tervettä kaivata, ihastua ja rakastua toiseen ja kyllä se on ihan terve tunne.
Tietenkin on tervettä tuntea mutta teot ei ole terveitä jos ei tee asioille jotain.. Valinta yks ihan perusjuttuja.. Petokseen valheisiin ja kaksoiselämään ei ole oikeutta seata ketään.. Jos aiheuttaa tuskaa muille tunteillaan\teoillaan se ei ole tervettä.. Paskahousut ei saa asioitaan tehtyä rehdisti vaan viestittelee salaa tapaa salaa valehtelee mädättää perheensä ilmapiiriä.. Ymmärtätkö/?
Ei ymmärrä, itse ainakin varattuna laitan pyynnöt ihan avoimesti esille enkä nysvää missään salassa. En ymmärrä. Jos avoimesti laittaa pyynnöt esiin, niin mitään salaista ei ole. Ilmapiiri mädättyy ihan muista syistä jos on mädättyäkseen?
"On aivan TERVETTä...."???? No jaa, onhan tuokin eräänlainen oikeutus hyväksyä ITSE tuokin asia. Yksinkertaistettuna yksinkertaiselle ihmiselle: Olet parisuhteessa, ehkä lapsiakin, tunnet erittäin huonoa omaa tuntoa ja yritän niin kovin olla "tervettä". Ei, et sinä ja kaltaisesi ole terveitä. Olette henkisesti jääneet jälkeen. Ette tunne toisia ihmisiä kohtaan mitään, on vain MINÄ ja MINUN haluni/tarpeeni. Sori vain. Suosittelen aina sinunlaisille ihmiselle psykiatrilla käyntiä, sinäkin tulet henkisesti hyötymään siitä. Kuinkahan sitten suu pannaan, kun vaimo/mies ottaa ja heittää sinut pihalle. Jäät puille paljaille, etkä saa edes niitä lapsia. Kannattiko? Ei varmasti, mutta muista sitten, että silloin on myöhäistä katua. Ei varmaan tunnu se toinenkaan enää niin hohdokkaalta vaan tavallinen muija/äijä sieltä paljastuu ja voi olla vielä pahempi kuin se ex. Minusta sinunlaisesi ihmiset olette säälittäviä ressukoita, ettekä ainakaan minun kunnioitustani tule koskaan saamaan.
Mistä sinä voi SAATANASENTÄÄN tiedät mitä se toinen suhteen osapuoli on siinä suhteessa on tehnyt, mitä se toinen on mahdollisesti joutunut kestämään. Teidän jutut on oikeesti nyt ihan himmeitä ja ihan turhan tuomitsevia.
Tervettä se ei ole. Sairasta leikkiä on alkaa muuttamaan tunteettomaksi parisuhteita, jotka ovat joskus tunteilla rakennettuja. Miksi ihmiset ei lopeta suhteita ennen toisen loukkaamista tai itsensä loukatuksi tekemistä.
Syyt pettämiseen ovat selviä syitä eroon, jos ei ole itseä vahingoittavassa riippuvuus-suhteessa puolisoon. Pettäjähän tekee aina myös itselle vahinkoa pettäessään. Itsekunnioitus ja omanarvon tunto vähenee aina, vaikka pettämisestä ei jäisi kiinni, niin pettäjä tietää pettävänsä. Itseään ei pääse pakoon vaikka niitä syitä yrittäisi itselle uskotella.
En, en onnetonkaan.
Kyllähän se virta tuntuu vievän aika lujaa...
Kaipaan ihmistä joka rakastaa minua, olen väsynyt rakkaudettomuuteen. Ei siinä sen kummempaa.
Tunnen samoin, mutta tuskin minua rakastaa, liian monta estettäkin...
En ole onnellinen avioliitossani.
Tapasin Hänet, naisen kuin unelma, ensin keskustelupalstalla ja sitten ihan oikeasti.
Hän vaikutti täydelliseltä.
Tutustuimme ja pitkään pohdin mitä teen.
Lopulta päätin vielä yrittää avioliittoni pelastamista.
Mikään ei ole vielä "valmis".
En vieläkään tiedä, mitä lopulta tapahtuu.
Tämän on pakko olla tarina joka alkoi täältä 2009? Oikea J tunnistaa kyllä.. vanha viesti jonka näin vasta nyt.
En ole ollut pitkään aikaan onnellinen,täysin rikki kaikenlaisen huonon kohtelun takia.Tämä ihastus tai mikä tämä onkaan tuli täysin yllättäen..Hän käveli vastaan ja kun katseemme kohtasivat tuli aivan ihme tunne.Ja tulee edelleen joka kerta kun näen hänet.
Meidän suhteessa tämä toinen osapuoli(mies) kaipaa ilmeisesti muualle... Ongelma on siinä ettei myönnä mitään.. Naisenvaisto kertoo kuitenkin muuta ja miehen teot,olemus, kaikki.. Olen koittanut sanoja uskoa ja luottaa mut ei vaan onnistu.. Nyt on ketättävä rohkeus kasaan ja nostettava kytkintä jotta tulis onnelliseksi jälleen joskus. Olin ennen valoisa nainen. Nyt pelkkä ihmisvarjo ja nurkkaruusu vailla huomionhäivää.. En oo minä enää ja haluan löytää mimän
Olisin voinut itse kirjoittaa tuon. Sama tilanne ja lisäksi kun olen kysynyt asioista/valheista saan hirveän huudon ja ilkeitä huora kommentteja päälle. Tunnen kyllä mieheni ja oivallan missä mennään. Hän on aluksi niin hurmaava oikein ylihurmaava.. Varmaan on joku uusi jolle sitä puolta näytetään itsestään. En syytä sitä naista koska mieheni on taitava ihastuin häneen itsekin aikanaan. Nykyään olen vaan kotirotta jolle heti epäkohdista kysyttessä puhutaan kuin hullulle. Luulin pitkään olevani vajaa itse mutta heräsin sellaiseen asiaan kun näin hänen exänsä kuvia heidän aikaan niin hän näytti riutuneelta kuten minä nyt ja uudessa kuvassa hän kukoistaa... On kai aika lähteä ja painaa ovi kiinni kun jatkuvaa huonoa oloa.. Tätä kannattaa miettiä myös ne varatun kanssa touhuavat että mies ei välttämättä ole enkeli tai kultaa vaikka esittäisi olevansa supermies.. Itse olisin myös lähtenyt aiemmin mutta menin aina vaan koukkuun uudelleen ja miehen lupauksiin joista mikään ei toteutunut.. Pahinta on että hän on uhannut kertoa mun ja meidän henkkohtaisia asioita kaikille ja satuttavansa itseänsä jos lähden.. Silti tiedän että vehkeilee selkäni takana.. Miten tästä pääsee ehjinnahoin
Alkoiko teidänkin suhde pettämisellä. Joku viisas kertoi, sen teeskentelevän ihmisen todellisen ja salatun puolen näkee siitä kärsivästä puolisosta.
Tarkennatko vähän? Eli jos puoliso on riutunut niin kumpi on se pettiri/salailija? Meidän suhde ei alkanut petoksella mut ihmettelin että tapasin nykyisen miehen niin hänen ex oli riutuneen näköinen heidän kuvissaan mutta nykyään kukoistaa ei ees tunnistaisi samaksi..
Petturi on viisaan mukaan se joka loistaa vaikka puoliso kärsii.
Parisuhde saattaa voida huonosti monesta muustakin syystä kuin pettämisestä ja riuduttaa siinä olevia ihmisiä. Ihmiset myös rakastuu elämänsä eri vaiheissa. Mutta uskon itsekin, että elämä ilman suurempaa rakkautta muutoinkin on paljon helpompaa. Arki vaan rullaa eteenpäin ja asiat hoituu, kunhan vaan ei osu mitään lomia kohdalle, jolloin se ihmisten yksinäisyys tai huonon suhteen tuska vyöryy päälle. Vierellä kannattaa valita joku kiva, leppoisa ja sopivan helppo ihminen.
Hyvä rakkaudellinen parisuhde auttaa vaikeissa elämäntilanteissa. Rakkaus voimaannuttaa, ei riuduta ja siksi ihmiset yleensä pariutuvat.
Biologinen kello vahvistaa tai häiritsee tätä yksinkertaista järjestelmää.
Ja se naisen vaisto ei kyllä petä. Nosta kytkintä ja tee se äkkiä. Ennen kuin rikot itseäsi lisää.
Jos pettää kerran pettää aina. Eikä se riipu suhteen laadusta vaan huonosta itsetunnosta. Olen erästä ihmistä vierestä seurannut ja joka suhteessaan on aina pettänyt kun siihen on tilaisuus tullut. Miettikää tätä kun aloitatte suhteen sen petturin kanssa.
Sen kynnyksen kun kerran ylittää niin sitä kynnystä ei enää ole. Pettäminen on aina valinta ja puoliso on usein sivuosassa valinnan todellisissa syissä. Isoin valinta tehdään itsensä kanssa, millainen olen ja miten muiden kanssa elän. Valinta pettää kun on kerran itselle hyväksytty ja selitetty, sitä on vaikea muuttaa. Se on sitä ahmijan kakun syömistä jolla luullaan että säästetään kakku. Todellisuudessa kakku menee pilalle ja ahmija haluaa siitä pilaantuneesta kakusta eroon ennemmin tai myöhemmin jne.
En ole koskaan pettänyt, mutta en silti usko noin yksioikoisesti aina pettämisen asiaa, vaikka olen valehtelevan puolison kanssa asunut ja luottamus ylipäätään ihmisiin on saanut kovan kolauksen. Siis kertapettäminen saattaa joissakin tapauksissa jopa pelastaa suhteen, uskon näin. Se, kuten moni muukin asia saattaa herätellä puolison huomaamaan, että jotain pitäisi tosiaan tehdä. Lisäksi ihminen, joka kerran pettää saattaa itse herätä oman toiminnan kaameuteensa. Tietysti ihanne on se ettei petä toista. Toisaalta en yhtään ihmettele sitäkään, että jotkut naiset pettävät ihanvain päästäkseen eroon huonosta suhteestaan, halutessaan eron. Mutta sekään ei ole hyvä vaihtoehto, sillä siinä petetty saa hyvän syypään ja syyn pettäjästä erolle ja hänen eron todellisten syiden käsittely saattaa jäädä kokonaan. Epärehellisyys rikkoo aina, tiedän mitä toisen jatkuva valehtelu suhteessa voi tehdä, mutta nämä asiat eivät ole yksioikoisia.
Tunnistin ihastumisen kautta yksinäisyyteni.Hän kosketti sisintäni ja herätti tunteeni.Kaipaus tapaamiseen jäi..
Niimpä. Ja kotona lapset odottaa isää.
ja toisaalla äitiä, isiä jo kaksi entistä
Minä olen onneton suhteessani mutta ajattelin pistää lopun tälle pelleilylle ja sitten ruveta pikkuhiljaa kaipaamaan jotain.. Kaipaan tällä hetkellä jotain mistä en tiedä. Mieheni kaipaa kokoajan jotain naikkosta ja olen viimein päättänyt tehdä asioille jotain että saa kaipaamansa.. Minun pitää rohjeta koska toinen kykenemätön siihen päätökseen.. Lopulta jokainen vastaa itse onnellisuudestaan.. Olen katsonut tarpeeksi kuinka minua nöyryytetään.. Nyt tuli piste.
Silloin oli kai tarkoitettu että otit yhteyttä minuun.Siitä tulikin minulle pitkä prosessi omaan elämääni.Kaiken kokemani jälkeen ihmettelen kaipausta joka jäi minuun.Emmehän edes tavanneet koskaan..
Ei itkeä saa, ei meluta saa, kaikki on silloin onnellisempaa. Onnellisuus on ihan itsestä kiinni. Omasta mielikuvituksesta ja siitä ihan omasta, erakkomaisesta maailmasta. Etkö osaa, no opettele. Kaikki suomen onnelliset ihmiset on suomi24 palstalla. Onnellinen, mutta
Heikko älyinen on suurin piirtein niin kauan onnellinen kun ei tiedä paremmasta eikä osaa siksi haaveillakaan paremmasta. Psykologinen fakta. Olosuhde kun muuttuu huonoksi, alkaa hölmölläkin ihmisellä kiinnostus heräämään siihen, että alkaa etsiä tiedostamattaan parempia olosuhteita muualta, jopa sieltä mistä ei tiedä. Havainnot vahvistaa mielikuvia joita verrataan epätyydyttäviin omiin olosuhteisiin ja syntyy tarve etsiä lisää. Tarve pyritään tyydyttämään etsimällä lisää vaikka sehän todellisuudessa vain vahvistuu ja lisää niin myös epätyydyttävää oloa.
Niinkö sinulle on käynyt haaveilullaonnettomaksi?
Olen kai ihan onnellinen, en onnetonkaan. Enemmänkin tylsistynyt ja turtunut samanlaisena toistuvaan arkeen ja kaikenlaisen intohimon puuttumiseen.
no joo, aikastlailla yleinen juttu monissa parisuhteissa.
Tuohan kuulostaa ihan taivaalliselta. Tavallinen, tylsä, leppoisa arki. Usko, pois kaikilla asiat ei ole noin hyvin.
Herää väkisin yks kysymys tähän ketjuun..... Oliskohan varatuilla kaipaajilla ja salasuhteissa se sama iiiiihana olotila jos "vapauttaisi" sen tietämättömän osapuolen vaiko ihan reilusti sanomalla että " hei nyt kävi niin että olen ihastunut toiseen" otetaanko preikki tai erotaanko... Tuntuisko enää se kaipailu jännältä? Jos suhteen suola on jonkun osapuolen kusettaminen niin en pistäis kovinpaljon painoarvoa siihen tunteeseen.. Rehtiys ja rohkeus.. Miksi on niin vaikea päästää toinen menemään ennen seurauksia mitä aiheuttaa... Helpompi leikkiä
Hehhee!! Juuri kirjoitin tuosta jäljempänä. Totta helkkarissa se on jännää, niin pirun jännää ja ihanaa.. Mutta sitten kun se mies/vaimo ottaa ja heittää pihalle ja se ihanaakin ihanampi rakastaja/rakastajatar on siinä hyppysissä ihan jokapäiväisenä, niin seiltäkin paljastuu tavallistakin tavallisempi mies/nainen, voi olla jopa pahempi, mutta myöhästä se on enää exän perään haikailla. Voi helvetti, ikävä sanoa mutta liikaa näitäkin on tullut nähtyä. Miehet tarttuu sitten pulloon ja naiset epätoivoisina iskee ketä sattuu ja täyttävät senssipalstoja, toivossa saada edes joku elättäjä. Säälittäviä surkimuksia. No kukin taaplaa tyylillään, mutta ei tarvitse sitten kitistä
Parisuhteet ja ihmissuhteet yleensäkin pysyy kasassa tuolla asenteella, että siitäs sait.
Olis pitänyt aikasemmin kysellä ennen eroa, että mistä sen hyvän salasuhteen olisi löytänyt. Teidän juttujen perusteella se olisi ollut niin kiihottava.
Hmm.. Tosta tulikin mieleen että en taidakaan pakata ihan vielä kimpsuja vaan käyn ensin naiskentelemassa vähän jos se varattuna oliskin kiihottavampaa.. Joo hyvä vinkki ja kun toi mieskin tekee niin niin tasataan tilit. Voihan se olla että jaksan paremmin sitten kotona kattella tuota kiukuttelevaa puol impotenttiä mieheksi itseään kutsuvaa apinaa :D
Samalla teet itsestäsi samanlaisen mitä näytät halveksuvan.
Ihminen poistuu yleensä viisaasti siitä ympäristöstä, joka muokkaa itsestä vihaajaa tai vihattua.
Se oli mun mautonta huumoria kun olen näivettynyt tässä suhteessa!!! En pysty toimimaan noin vaikka vihaisin.. Itseasiassa jätin tänään juurikin tuon miehen. Yritin sovussa jutella mutta viimeiseksi vielä tuli huutoa ja haukkua. Kertoilee puhelimessa kaikille kuinka minä olen paska ämmä kun en luottanut. Hän poistuu nyt huomenna ja tekee vielä senkin sillä tyylillä jota hänessä lopulta inhosin... Jään ihan helpottuneena tästä paska ämmänä pois.. Kukaan ei enää pyyhi jalkojani minuun. Täällä siis lähtee yks toiveen kukkanen jollekin joka perään huutelee. Mun sattuminen loppui tähän :) tsemppiä kaikille...
" Parempi tossun alla kuin sillan alla " tai " ei se vaihtamalla parane"
Siinä totuuksia ,voipi olla kuitenkin osin vapaa ja onnellinen!
Ihan selvästi täällä taas nostettiin ylös tämäkin ketju ja tuolla toisessa annettiin ymmärtää ..
En ole !
Eihän varatut saa mitään kaipailla. ? Kukahan tämänkin on tehnyt?
Itse lopetin 12 vuotta kestäneen, 3 vuotta tekohengitetyn suhteen kun huomasin kaipaavani, en vain silloin tiennyt mitä.
Suosittelen teille kaikille elottomille haamuille samaa, alkakaa elämään. Mielummin vaikka yksin kuin huonossa suhteessa.