SAMSUNG toimitti 5MW litiumakuston Saksaan

Etkö osaa tai malta kirjoittaa yhteen viestiin vaan tarvitset niitä kolme?

Mitä tuollainen akusto tuli maksamaan? Eli oliko siinä järjen häivää.

Itse olen puhaltanut 100 miljoonaan ilmapalloon varavoimaa tuulisähköä varten. Järjestelmä ei tarvitse lämpötilaregulointia, mutta sen reakointiaika on vuosia, sillä narujen availu ilmapalloista vie vähän turhan paljon aikaa. Olen lisäksi ajatellut hankkia vapun jälkeen lisää käytettyjä ilmapalloja, sillä näin menetellen kustannukset saadaan pudotettua marginaalisiksi verrattuna uusiin ilmapalloihin.

Tuo ensimmäisessä linkissä oleva tutkimuseloste ei koske lainkaan LiFePO
akkukennojen ongelmia vaan sitä miten ongelmallista on saada selko
siitä mitä oikein tapahtuu katodissa olevien nanokokoisten rautafosfaattirakeiden sisuksissa.
Asia on ollut peräti epäselvä, ja vasta viime vuonna paljastui miten oikein
asiat rakeissa menee.
Ongelmahan oli se että ladatussa akussa katodin rakeet ovat rautafosfaattia
ja puretussa litiumrautafosfaattia ja toinen noista on hyvä sähköeriste.
Sen tulisi kuitenkin johtaa sähköä että akku toimisi niinkuin sen tiedetään toimivan.
Tutkimuksessa paljastuikin että rakeessahan onkin aiemmin tuntematon
kidemuoto joka johtaa mainiosti sähköä, ja se sijoittuu muunnosvyöhykkeenä juuri noiden kahden kidemuodon rajapintaan.
Purettaessa tai ladattaessa tuo rajapinnan kidemuoto liikkuu reaktion mukana, ja koko nanohiukkanen tulee käsiteltyä laidasta laitaan.
--
Tuo vertailu taas asettaa LiFePO kennot liian kovalle rasitukselle, eli
niistä revitään hybridikäytössä ampeerit ulos liian nopeasti.
Siksipä niitä ei käytetäkään hybrideissä joissa on vain pikkuruinen
litiumakku puskurina polttomoottori - generaattorin ja sähköisen
ajomoottorin välillä.
Jos on taas kyse täyssähköautosta , niin joka tapauksessa tarvitaan
ajomatkan vuoksi suuri akku, ja siitä ampeerit lähtevät vaivatta.
Tällöin LiFe PO voittaa kestävyydessä metallioksideihin perustuvat akut.
Näin ei kuitenkaan ole jos on kyseessä hirmutehot vaativa auto niinkuin esimerkiksi Tesla on.
--
Omassa sähkömopoautossa oleva 180 ampeeritunnin ja 52 voltin
sekä noin 100 kiloa painava akkupaketti on arvoiltaa sellainen että
päälle 2000 syklin käyttö onnistuu kun ei ylitetä jatkuvasti noin
60 ampeerin virtaa.
Tämä vastaa noin 3 kilowatin tehoa, jonka auto vaatii tasaisella ja
40 - 45 kmt. vauhdissa.
Täysillä kiihdytettäessä esiintyy noin 200 ampeerin virtapiikki, ja
ylämäet vaatii 100 - 130 ampeeria.
Rasitus on hiukkasen liikaa pitkän käyttöiän kannalta, mutta tästä
ei ole mitään haittaa, koska 2000 lataussyklin käyttöikä vastaa
200 000 kilometrin ajosaavutusta, mitä en kyllä tule tarvitsemaan.
Ongelma ei ole lainkaan akkujen kesto, vaan se että mistä himputista
löydän järjellistä käyttöä niille latauskerroille.
Edes aurinkosähkön lataaminen yökäyttöä varten ei omassa taloudessa
riitä akkujen vanhentamiseen pois käyttökunnosta.
Ongelma onkin hilpeästi se että lifepot ovat jo liiankin kestäviä, ja
asia menee vieläkin hilpeämmäksi jos käytetään litiumtitanaatti-anodiin
perustuvia akkuja jotka kestää parkaimmillaan noin 100 000
lataus-purkaus sykliä.
--
Tällä saarnalla oli tarkoitus painottaa sitä että akkujen järjellinen
vertailu onnistuu vain jos käyttötarkoitus ja sen vaatimat tehot
tiedetään.
Se mikä yhdessä käyttötilanteessa tekee akkutyypistä voittajan ,
junttaakin sen viimeiseksi toisessa.

LiFePO4 AKUISSA: "Performance degradiation. High charging-rates! Major concern!"

LiFePO4 akut tuhoutuu pikalatauksessa. Siksi niitä ei voi käyttää pikalatausta vaativissa sovellutuksissa.

Mikään länsimainen valmistaja ei niitä käytä. Venäjällä ja Kiinassa käytetään.

Viite 2.

http://journals.cambridge.org/fulltext_content/supplementary/MAM20_S3/assets/7337/0432.pdf

Jossain käyttösovellutuksessa tosiaankin tulee esteeksi huonohko
pikalatauksen kesto, - tässä kylläkin on se että kylläpä melkoisen pikaisesti
saa lifepon ladata noin 80 % varaukseen.
Loput 20 % pitää ladata pienemmällä virralla, - riippuu akun ampeerimäärästä
millä.
Jos nyt on kyse aurinkoenergian varastoimisesta tai sähköauton kotilatauksesta niin eipä mitään ongelmaa.
Jouduin itse puolittain hylkäämään erään pikalataussysteemin liian rajuna.
Kytkin 16 kennon sarjakytkennän akkuun 17 kennon erillisen latausakun
rinnankytkennällä.
Noin 80 - 100 ampeerin latausvirta joka meni akkuun vastaisi jotain 0,5 C
latausta, eli 2 tunnissa täyteen , mikä alkaa olla turhan paljon.
Kennojen väliset pienet erotkin alkoivat näkyä, ja ne saattavat latauksen
loppuvaiheessa viedä jonkin niistä ylijännitteelle.
Valmistajan suositus latausvirraksi on vähemmän kuin 56 ampeeria, mikä
saa olla latauksen loppuvaiheessakin.
Empä tuotakaan kiirettä yleensä tarvitse.

LiFePO4 akku tuhoutuu NOPEASSA PIKALATAUKSESSA! Se 80% on myytti, joka ei pidä paikkaansa.

Panasonic NCA ja Samsung SDI NMC ja LG Chem NMC akut voidaan pikaladata.

Toshiba LTO on paras! 8 minuuttia riittää!

Kiinalaiset LiFePO4 akkutehtaat ovat systemaattisen kronologisesti valehdelleet akkujensa syklikestoja ja muita ominaisuuksia.

No tässä oleva riita on näennäinen ja poistuu kun määritellään mikä on
pikalataus.
Kiinalaisten akkutehtaiden ohjeissa normaalin latauksen tulee olla noin 0,2 - 2,5 C , mikä tarkoittaa että akun voi ladata täyteen noin 4-5 tunnin akana.
Akkuja saa ladata nopeammin mutta valmistajan käyrät kertoo että
akku vanhenee nopeammin.
--
Kiinalaiset akkutehtaat kertovat että vähintään 2000 lataus-purkaus syklin
saavuttamiseksi latausvirta ja purkausvirta ei saa ylittää suositeltuja
arvoja ja että akun kapasiteetista käytetään vain 80 % osuutta.
Tämä 80 % osuuskin pitää hoitaa niin että sekä purkaus että lataus jaksoja
ei viedä aivan loppuun, eli molempiin päihin tulisi jättää väljyyttä.
Eikä tämäkään vielä riitä akkutehtaiden mukaan, vaan selvästi mainitaan
missä akun lämpötilassa tämä saavutetaan.
Lisäksi alijännitettä tai ylilatausta ei saa käytön aikana olla.
--
Se että näitä suosituksia ei tuoda pontevasti julki ei ole valmistajan vika.
Että moititaan valmistajia valehtelusta on kyllä hieman kohtuutonta.
Akkuja ei vain suostuta, tai osata käyttää oikein, ja sitten valitetaan.
Ei osata käyttää kun ei lueta ohjeita, taikka ymmärretä niitä.
--
Itsekin käytän akkuja hieman väärin, ja jos eivät kestä niin syytän itseäni.
Kaikesta väärinkäytöstä huolimatta akut ovat kestäneet vallan hyvin,
ja vanhimpia Thunder Sky merkkisiä on yhä päälle 5 vuoden käytön
jälkeen toiminnassa jopa sähköautoissa.
Tässä kannattaa vielä huomauttaa että näistä LiFe PO akuista ei
henki lähde kertalaakista 2000 latauskerran jälkeen vaan ainoastaan
20 % on kapasiteetista tuossa vaiheessa hävinnyt.
Tässäkin on vielä se että aikatekijä pitää ottaa huomioon.
Omassa käytössä tuota syklimäärää en saavuta 20 vuodessakaan, ja
en kyllä oleta että noin vanha akku olisi uudenveroisessa kunnossa
vähän käytön vuoksi.

Tässä Kiinalaisten lifepo akkujen myyjän sivustolta löytyvästä blogista
yrityksen edustajan selvitys lifepojen kestävyydestä.
On täysin paikkaansapitävää tekstiä kaiken sen mukaan jota olen aiheesta
lukenut ja itse kokenut
Alkuaan näille akuille luvattiin huonompaa kestävyyttä, mutta kun akut
eivät vaan suostu vanhenemaan niin minkäs teet.
On alettu säveltää uusia arvioita joista osa on optimistisia ja osa jotain
hiukan vanhaa parempia.
Mitäänhän niistä ei voi vielä väittää valehteluksi, - ei vaan tiedetä.
-
Sellaiset puheet joissa väitetään näiden akkujen nopeaa simahtamista ovat
kyllä selkeää propagandaa.
Taikka sitten väärän käytön sysäämisestä akkujen viaksi.

http://gwl-power.tumblr.com/post/97128890296/faq-what-is-the-real-cycle-life-for-lithium

Nuo olivat pääasiassa vanhentunutta tietoa.
Usin tieto on että kyse ei ole kahden faasin muutoksista vaan niiden
rajapinnassa on todellakin kolmas jonka luonnetta ei olla vielä tarkemmin määritelty.
Jonkin verran epäillään että saattaa olla kysessä vain laaja kiderakenteen
diskolaatio, eli ei aito uusi kiderakenne.
Mitä väliä, eli havainti jo täysin selittää miksi nanokokoisen lifepo rakeen
käyttäytyminen lataus-purkaussyklissä oli "luonnonvastaisen erinomainen"

Jep, tämä se oli.
Varsinainen tutkimusraportti jäikin aiemmin lukematta, ja tyydyin
muutamien referointien antiin.
Raportistahan löytyikin paljon uutta mielenkiintoista herkkua.
Vautsi !

Juu mutku kiinalaisen litiumiin perustuvan akkuteollisuuden alkuunsanut
proffa, ja Winston merkkisiä kennoja tuottavan akkutehtaan päomistaja rahoittaa jopa erään Usalaisen yliopiston litiumkemiaa ja tekniikkaa tutkivan suurehkoa tutkimusosastoa.
Erittäin tuottelias ryhmä onkin kyseessä ja kun rahoittaja saa käyttöoikeuden
patentteihin, niin mistään jälkeenjäävästä teollisuudesta ei todellakaan ole
kysymys kiinalaisten touhuissa.
Rikkiin perustuvan katodin omaavaa litiumakku on kokeiluvaiheessa, ja
saattaa tulla tuotankoonkin lähivuosina.
--
Yleensäkin kiinalaisten yliopistojen tutkimusraporttien perusteella arvioiden, -on Kiina täysin eturintamassa litiumin ja muidenkin akkukemioiden tutkimuksessa.
Hallinto tukee vahvasti alan tutkimusta, ja tuki on länsimaihin verraten
suorastaan ruhtinaallista.
Kiinalaiset tutkijat ovat hyvin edustettuina myös Usan yliopistoissa, ja esimerkin Usalaisessa ryhmässä päälle puolet olivat kiinalaisia.
--
Mitä sitten tulee lifepo tyypin tulevaisuuteen, niin arvelen että niiden
tuotanto kasvaa vielä huimasti.
Se ei todellakaan ole mitään vanhuuttaan katoavaa tekniikkaa, ja muut
tyypit eivät pääse kaikissa ominaisuuksissa edes samaan tasoon
niiden kanssa.
Edes litiumtitanaattin perustuvat akut joita toshiba käyttää eivät vedä vertoja muutoin kuin latauskertojen ja paremman pikalatauksen osalta.
Haittana on että litiumia kuluu valmistukseen enemmän kuin tuplaten
wattituntia kohti.
Tämä johtuu alemmasta kennojännitteestä, sekä siitä että anodissa
olevan litiumtitanaatin litium ei osallistu toimintaan, vaan pysyy
tiukasti kiderakenteessa sen rakennetta ylläpitämässä.
Paino wattituntia kohti on myöskin suurempi kuin lifepossa.
Hinta tulee wattituntia kohti väistämättä suureksi, mutta monessa
tapauksessa akun ominaisuudet ovat erittäin sopivia hintakin
nähden.
--
Mitä sitten Samsung ym. puljujen tuotteiden ylivoimaisuuteen tulee, niin
pitää huomauttaa että niiden akkukemia on jo saavuttanut lähes sen
mitä on saavutettavissa.
Ainoastaan pieniä parannuksia voi odottaa nyt tuotannossa oleviin
tyyppeihin.
Näiden yhtiöiden on keksittävä jotain uutta, ja välttämättä edes raha
ei auta tässä.
Yliopistojen tutkimus on siksi laajaa ja monella suunnalla etenevää, ettei
yritysten oma tutkimus voi mitenkään kilpailla niiden kanssa uuden ja
yllättävän löytämisessä.
Esimerkiksi viime vuonna kaikki merkittävät läpimurrot tapahtuivat
yliopistojen tutkimusryhmissä.
Yritysten omat pajat turaavat entisiä värkkejä paremmiksi, - ei riitä
rahkeet muuhun.

Nytpä nuo linkit antavat ihan toisen kuvan tilanteesta kuin mitä
"markkinat" haastelee.
Punaisella taloudellisesti ovat olleet Usalaiset A123, Valence ja
jossain määrin Phostec Kanadassa.
Kiinalaiset taas laajentavat lifepo perusteista tuotantoa huimasti,
ja syynä on valtava kulutuspotentiaali verkonhallinta ja aurinkoenergia
ratkaisuissa.
Lifepojen markkinat ovat Euroopassa pompsahtaneet siinä määrin että
kiinalaisilla on vaikeuksia toimittaa akkuja kysyntää vastaavasti.
Niiden hinnatkin ovat nousseet enemmän kuin mitä euron heikkous dollariin
nähden aiheuttaisi.
On hyvin vähän haittaa jos eräät autonvalmistajat siirtyvät keveämpiin ja lyhytikäisempiin akkuihin.
Aurinkopuolella pelittää parhaiten pitkäikäinen ja edullinen lifepo.
Sehän hakkaa taloudellisuudessa jo lyijyakunkin selvällä marginaalilla pitkäaikaisessa käytössä.
Melkoisen merkillisenä pitäisin tällaisessa kysyntätilanteessa kiinalaisten akkutehtaiden taloudellisia vaikeuksia.
--
Tuosta akkutehtaan siirtoa suomeen käsittelevästä raportista täytyy
valittaen todeta, että mitä tulee akkujen kemiaan, niin raportti on
sekava ja sisältää paljon virheitä, jopa perustavanlaatuisia.
Lisäksi akkujen latauksessa täytyy toimia toisin, eli raportin mukaan
latailemalla tuhoaa lifepo akun.
Syy on kyllä ymmärrettävä, eli tuohon aikaan ei ollut tietoa saatavilla.
Raportissa mainittu kiinalainen valmistajakin on joutunut muuttamaan
tuotantomenetelmäänsä muutaman haitan poistamiseksi.
Myös akkujen käsittelyn suositukset ovat muuttuneet.

Pöh kanssa, - romahduksesta ei suinkaan ole kysymys kun Winston hemmolla riittää taaloja usalaisten autotalliyritysten autteluun.
Jos usalaisilta on jäänyt miljardit saamatta pöhkössä yrityksessä niin
mitä se Winstonia haittaa ?
Vanhoja juttuja ja enimmäkseen pelkkää usalaista roskaa, - todisteeksi käynee se että akkutehtaat ovat edelleen vuosia romahduspuheiden
jälkeenkin pystyssä ja kysyntä kasvaa.
Rommauksesta akkujen menekissä ja tuotannossa ole ollut vähääkään näyttöä.
Mielenkiintoisia juttuja "markkinat" kaivelee netistä...
--
Nyt sitten vähän kemiallista pohjaa sille että lifepot tulevat jyräämään
jatkossakin.
Nimittäin nykyisten "markkinankin" hehkuttamien kennojen kehityksessä
on eräs este jota eivät ymmärrä kuin kemiaa tuntevat.
Kaikki uudet parannukset niiden energiakapasiteettiin voidaan saada
aikaan vain uusimalla niiden hiilipohjainen anodi, vaikkapa piihin tai
alumiiniin perustuviksi.
Kun anodin kapasiteetti kasvaa, niin vastaavasti täytyy akkukennon
katodiin lisätä lisää painavaa ja jossain määrin epästabiilia materiaalia,
joita oksidipohjaiset ovat.
Tässähän keksitään lisää ruutia !
Sille että teslan sähköauton akut kootaan pikkuruisista noin sormenpaksuisista Panasonicin kennoista on hyvät syyt !
--
Tätä rajoitusta ei ole lifepon kanssa lainkaan.
Esimerkiksi viime vuonna kiinalaisten keksimä halpa tapa tuottaa alumiiniin
perustuvaa anodimateriaalia, nostaa lifepo akun anodina sen kapasiteetin
jopa yli nykyisten Panasonicin pelien.
Jos taas Panasonic tekee saman, niin se saa aikaan vikkelän
panasonic pommin.

Ihan toinen Winston, - näitähän Honggongissa riittää.

VÄÄRIN.

SEURAAVASSA konkurssihaasteessa on sivulla ---- PN 655.-------.







http://www.gld.gov.hk/egazette/pdf/20131710/s620131710p3.pdf







Chung Winston FORMERLY KNOW Chung Hin Ka.

Akkumiljonääri/keksijä. Chung Hing Ka Muutti sen länsimaiseen muotoon: Chung Winston.

Nämä raportit ovat asiaa.
Se miksi aktiivihiiltä taikka hiukkaskooltaan pienirakeista hiiltä ei ole
käytetty litiumakun anodissa johtuu siitä että tällainen käräyttää
akun käyttökelvottomaksi heti kättelyssä.
Massiivinen SEI kerroksen muodostuminen kun syö elektrolyytin,
sekä litiumkin jämähtää juntturaan.
Raportti vahvistaa sen tunnetun seikan että grafiitti-anodi on huono
anodi kestämään.
Pitäisi siirtyä parempiin ja eräs lupaava tyyppi onkin tulossa tuotantoon.
Parhaiten se sopii lifepo tyyppiseen akkuun, koska akkupalon
riski ei niissä kasva uuden anodin vuoksi lainkaan.
--
Jälkimmäinen raportti kertoo saman mitä itsekin yritän muistaa kertoa.
Eli laitetta jossa on litiumakku ei saa jättää auringonpaisteeseen, taikka auton sisään aurinkoisella parkkipaikalla
Plus 30 astetta on raja jossa lifepon ikääntyminen nopeutuu ja
Panasonic ym. tyyppiset metallioksidivehkeet kestävät vieläkin huonommin
lämpöä.
Moni pilaa kännykänkin akun pelkkää tietämättömyyttään.
Omassa sähkömopoautossa asiasta on vähemmän huolta kuin luulisi.
Akku kun lämpenee ajon aikana maksimissaan 5 astetta, ja yleensä
ajoon lähdettäessä akku on hieman alle 20 asteinen kesälläkin.

Tämä video esitti asiasta kokonaan väärän todistuksen !
Grafiittirakeen lohkeaminen kun ei sinänsä johda suureen kapasiteetin
menetykseen ja harvoin edes johtavuuden huononemiseen , vaan on
kyse siitä että samalla rikkoutuun anodin pinnalla oleva SEI kerros.
--
Tämä SEI epeli on eräänlaista kuonaa joka on välttämätön anodin
muutoin erittäin aktiivisella pinnalla tapahtuvien litiumia ja
elektrolyyttiä syövien reaktioiden hillinnässä.
--
Grafiitin rakoileminen on suurinta latauksen loppuvaiheessa, ja ihan
viimeistä huippua ei kannata tavoitella jos haluaa akulle pitkää ikää.
Nimittäin jokainen täys lataus kasvattaa SEI kerrosta ja samalla kuluttaa hieman elektrolyyttiä, ja tästä pääasiassa johtuu nykyisten akkutyyppien ikääntyminen.
--
Poikkeus on litiumtitanaatti-anodi joka on käytössä esimerkiksi
Toshiban Scib akussa.
Tähän akkuun valitettavasti valittiin metallioksidi tyyppinen anodi
joka kyllä antaa kohtuullisen korkean kennojännitteen, mutta materiaalin
mangaani liukenee ajan kanssa elektrolyytiin, ja tuottaa monenlaista
harmia.

Et kai sinä tosissasi usko mainosvideota ?
Itse asiassa LG kennot eivät ole mitään uutta, ja edelläkävijät autokäytön
suunnalla löytyvät amerikanpuljusta nimeltä Elektrovaya, ja ranskanmaalta
Bollore akkukennojen valmistajan Bluecar autokehitelmästä.
Näitä akkuja pitää ymmärtää välttää koska ne eivät toimi kylmässä
elektrolyyttiä sisältävän polymeerin taikka copolymeerin ominaisuudesta johtuen.
Bollorenkin akut pitää muistaakseni lämmittää noin 40 asteeseen ennenkuin autossa tarvittavat tehot irtoavat.
Nikkeli-mangaani-cobolttiko nousussa ?
Väliaikainen ratkaisu on kyseessä joka onneksi jyrätään jo ennenkuin cobolttipula ehtii iskeä.

Kiinassa tehdään toki akkuja myös rullaamalla ja omassa
sähköavusteisessapolkupyörässäkin on sellainen lifepo tyyppinen
akku.
Neljäs vuosi on menossa ja toimii kuin uusi, - ainoa vika mikä näistä
rullatuista akuista käytännön kanalta löytyy on se että niitä ei saa
ladata nopeasti.
Tästä syystä niitä ei voi käyttää pyörissä joissa jarrutusenergiaa
siirretään akkuun.
Kiinalaiset Winston, Calb, Sinopoly, Wina ym merkkiset ladotaan ja menetelmä on valittu koska halutaan että akusta saa ottaa hirmutehot
ulos ja latausvirtakin saa olla yhtä suuri vajaan latauksen oloissa.
--
LG:n akku maksaa 145 taalaa kw/t ?
Täysin mahdollista, mutta asiassa on kompa ja iso onkin.
Nimittäin on kyse uuden akun varauskapasiteetista, ja sehän säilyy
huonosti NMC tyyppisissä akuissa.
Parhaat niistä pääsevät noin 2000 latauskertaan kunnes noin 80 % kapasiteetista on vielä jäljellä, mutta kyse on aikariippuvaisesta arvosta !
Tässä pitää ymmärtää että toimessa on kaksi erillistä vanhentavaa
ilmiötä, joista toinen on erittäin heikko lifepo tyyppissä.
Se mikä lifeposta puuttuu, on NMC:n kyseessä ollen elektrolyytin tuhoutuminen korkean kennojännitteen vuoksi.
Se vaikuttaa kaiken aikaa, ja se miksi näiden akkujen säilytyksessä suositellaan puolivarausta johtuu juuri tästä.
Lifepo tyyppisen akkua saa säilyttää täyteenladattunakin, joskin pientä
etua on saatavissa jos hieman tuosta tingitään.
--
Nyt tullaankin tämän palstan aiheen kannalta merkittävään asiaan.
Mitä järkeä on hankkia autokäyttöön optimoitua litiumakkua joka
simahtaa jo kolmen vuoden säilytyksessäkin alle lifepon arvojen ?
Kyllä se niin vaan on että LiFePO tyyppi pelittää vielä silloinkin kun
systeemiin on jouduttu uusimaan useampia NMC tyyppisiä vaihtokertoja.
Tällöin tuo 145 taalan hinta tämän ja muiden asiaan liittyvien seikkojen
takia tulee lähestymään 1000 dollaria kilowattipiikkiä kohti.
--
Kun markkinat on sitä mieltä että NMC on nousussa, niin onhan se tietysti
jos akkutyyppiä pitää myötäänsä vaihtaa uuteen.
Nousu hankitaankin silloin valitettavasti ostajarievun kukkarosta hirmuisen hypetyksen kera.

Andreas hemmo ei tarkkaan ottaen testannut akkuja !
Testasi sensijaan akuista koostettuja kaupallisia energiavarastoja, jotka
ovat ihan eri epeleitä.
Näissä kun latausvahdin laatu ratkaisee enemmän kuin akkukennojen laatu.
Viallinen tai huonosti kytketty latauksenhallinta tuhoaa akun takuuvarmasti.
Itse en luota lainkaan halpisvahteihin vaan lataan taulukon, kokemuksen,
ajastimen sekä tärkeimpänä volttimittarin avulla.
Hyvin mahdollista että systeemit ovat olleet sekundaa, - hieman on kokemusta
viallisista laitteista itselläkin.
Kiinalaiset lifepot taas ovat pelittäneet loistavasti.
--
Tuo testitulosraportti taas on huuhaata.
Hemmot pönäkästi tekivät itse lifepot ja muut, sekä vertasivat niitä
kaupalliseen laatukennoon.
Asiaa pimitetään raportissa kuin vierasta sikaa, ja se selviää vain tarkkaan
lukien.
Kaikkea roskaa ne parriisista suoltavatkin !

No Winston hemmo alkaa olla jo iässä jossa ei jaksa rähjätä maailmalla.
Kuvasta arvioiden tämän kiinalaisen herrasmiehen ikä on jo jossain
70 vuoden paikkeilla.
Noin 40-50 vuotiselta näyttävä poika kiertää maailmalla pelastamassa
isäukon "loistosijoituksia".
Muutama vuosi sitten Kiinan hallinto näyttää pakottaneen alkuperäisen
Thunder sky akkumerkkiä tehneen yrityksen jakautumaan eri yksiköihin,
joiden omistuspohja lienee jo nyt enimmäkseen valtion hallussa.
Tässä operaatiossa synnytettiin kokonaan uusi akkutehdas joka tekee
kennoja Calb nimellä.
Itselläkin on kokemusta näistä ja ne ovat erittäin myönteisiä.
Tuotannossa ei ole enää sinikuorista mallia jonka ominaisuudet jäivät
kylmissä oloissa hieman huonommiksi kuin keltakuoristen Winston kennojen.
Uusi harmaakuorinen on suoritusarvoiltaan lifepojen huippua , ja myös kylmässä.

http://en.winston-battery.com/index.php/news/118-winston-chungs-business-visits-in-america

Chung Hing Ka on syntynyt 1959.

Juuri nyt hälistään että samsungin läppäreiden akut turpoavat ja
litistävät näytön toimimattomaksi.
Pitääkös tässä nyt väittää "markkinat" tyylillä että NMC ei toimi ja
lifepo toimii ?
Turpoaako Audi niin että saa sakot kun ei mahdu parkkiruutuun ?
--
No eipä tietenkään.
Eikä muuten NMC:n hintakaan ole halpa, vaan on peräti hinnakas
lifepooon nähden, eli jotain tuplaa päälle.
Omassa Stihl merkkisessä akkukäyttöisessä moottorisahassa oleva
akkupaketti kestää vaikka siinä on NMC katodi.
Akku on sahattu tyhjäksi jo 246 kertaa, ja käytössä havaittavaa akun
hiipumista ei vielä esiinny.
Jossain tuolla 500 latauksen jälkeen se tulee eteen ja tuskimpa viitsin
sahailla enää tuhannen latauksen jälkeen.
Asiassa on sekin kompa että kun akut ovat olleet käytössä jo noin
4 vuotta, niin 1000 latausta veisi nykytahdilla aikaa 16 vuotta.
Eihän NMC tuota kestä vaan elektrolyytin tuhoutuminen tulee käyttöä
haittaavasti esiin jo ennen tuota määrää.
Akku on koostettu pienistä Teslan käyttämien tapaisista sormenpaksuisista
kennoista.
Saha tempoo akusta noin 800-1000 watin huipputehon, joten kesäaikaan
sahaillessa vaihdan välillä akkua ettei lämpötilan nousu vanhenna
kennoja etuajassa.
Lifepo kestäisi vieläkin enemmän, mutta olisi painavampi ja veisi enemmän
tilaa.

Eipä pumppuvoimalakaan kaikkeen siihen pysty johon akut kykenevät.
Ne eivät auta käytännössä lainkaan sähkön siirtoverkon ongelmissa,
koska eihän niitä joka niemeen notkoon ja mäennyppylään voi rakentaa.
-
Vetyä osaan tehdä itse ja olen tehnytkin suuret määrät erään
vetypallo kokeilun yhteydessä.
Turvallinen varastointikin on hallussa, eli raudan redox reaktio on
vanha ja koeteltu menetelmä.
Ainoa mikä estää on polttokennojen akkujakin huonompi kesto.
Kalliitakin mokomat epelit ovat.
-
Akkujen epätaloudellisuus sähkön varastoinnissa ei ole oikea ongelma
lainkaan, - jos akut ovat pitkäikäistä lifepo tyyppiä, ja jos niillä
on muutakin käyttöä kuin sähkövarastona oleminen.
Omassa sähköautossa olevaan akkuun kertyy vuodessa latauskertoja osalataukset täyslatauksiksi koottuna noin 20 - 25 kappaletta, millä
pääsee 2400-3000 kilometriä.
Pitäisi ajaa lähes sadan vuoden ajot että akun noin 2000 latauskerran
"takuu"kerrat täyttyisivät.
Taikka täytyisi ryhtyä taksikuskiksi.
Eihän akku tuota aikaa kestä mitenkään, joten ongelma on se että
miten saan lisää käyttöä akuille, niin että edes puolet luvassa olevista
latauskerroista saisi hyödynnettyä.
Lisäksi tämä 2000 latauskerran ikähän vastaa vain pientä osaa sen
käyttöiästä, eli vasta 20 % on tuossa vaiheessa kapasiteetista häipynyt.
--
Aurinkoenergian varastointihan on tarjolla ratkaisuksi, mutta riittääkö
tämäkään akkuja vanhentamaan ?
Omassa taloudessa sähkönkutus on noin 8000 kwt. vuodessa, eli
vajaa 1 kwt. tunnissa, ja tässä on talvikauden sähköautonkin kulutus
mukana, - kesällähän olen jo nytkin aurinkomatkalla.
-
Jos oletetaan että kevät- ja syyspäivän tasausten välisenä aikana
paneelistosta riittäisi ylimääräistä sähköä yöaikaista käyttöä
varten varastoitavaksi, niin eipä tuosta ihmeitä kerry omassa taloudessa
käytettäväksi.
Jos paneelisto on niin mitoitettu että siitä päiväkäytön lisäksi
100 vuorokauden öitä varten sähköt, niin noin 1200 kwt. kulkisi
akuston läpi, ja tämä koska kulutus on vain noin 12 kwt. yössä.
Eipä tuosta tule kuin 100 hieman vajaata latausta koska lifepo
akkuja on kaikkiaan käytössä noin 15 kwt kapasiteetin verran.
Lifepo akuista saisi siten noin 20 vuodessa ensimmäiset 20 %
nirristä kierrettyä irti.
Eihän tuo riitä mihinkään ja lisää käyttöä on keksittävä.
Saisikohan nuo kiinalaiset suostuteltua tekemään puolta huonompia
akkuja puoleen hintaan ?
Selvää tilausta olisi tämmöisestä huononnuksesta !

Edellisen saanan varsinainen ydin jäikin huomaamatta kertomatta.
Eli jos autokäyttöön ostettua akkua käytetään myös aurinkoenergian
varastointiin, niin kummanko käytön piikkiin kustannukset lasketaan.
Voihan laskea että kun varsinainen käyttötarkoitus on auton
liikuttaminen paikasta toiseen, niin aurinkoenergian varastointi sujuu
nolla kustannuksella, - varsinkin kun tällä lisäkäytöllä ei akun ikä
laske käytännössä pätkääkään.

PowerWall akkuja tarvittaisiin 4000 000 kpl. 4 miljoonaa kappaletta, jos sillä korvattaisiin tuo amerikkalainen yksi pumppuvoimalaitos.

Pilkkuvirhe...

Lasarus tulee ulos !
Nimittäin lifepojen kysyntä on yllättänyt , ja toimituksia saa jo
odotella joskus heinä- elokuussa.
Tästäpä osasin jo varoittaa koska nähtävissä oli kysynnän kasvu aurinko sekä verkonhallintapuolella.
Tähänastinen kysyntä on ollut edelläkävijöiden varassa, ja varsinainen
kysyntä on vasta tulossa esiin.
Markkinan on turha heittää tähän linkkiä joka kertoo että lifepojen
markkinaosuus on pienentynyt.
Totta kai se pienentyy kun sähköautoihin sopivien pikkukennojen
tuotanto kasvaa koko ajan huimasti, -niin kauan kunnes cobolttipula hirttää koko touhun.
Ensin kuitenkin valmistuu Teslan megatehdas joka pompsauttaa
coboltin hinnan vähintään tuplaksi.
Lifepo ei cobolttia tarvitse ja kestää enemmän kuin 8 vuotta minkä
parhaimmillaan näkyy NMC ym. metallioksidikatodin omaavat
akut kestävän.

http://www.ev-power.eu/Winston-40Ah-200Ah/?cur=1

Winston LPF akut on todettu HUONOIKSI. Kobolttia saadaan riittävästi nikkelin ja kuparin valmistuksen yhteydessä.

Kokkola pitää huolen koboltin riittävyydestä.


http://www.talouselama.fi/yrityskaupat/lahes-puolet-maailman-kannykoista-kay-taman-suomalaistehtaan-koboltilla-3433888

http://freeportcobalt.fi/rekry/

Mutku metsäveli-riepu on itse todennut käytännössä Winston
akut erinomaisiksi !
Pitääkös nyt uskoa markkinoita vaiko omaa kokemusta ?
--
Hupaisaa että markkinat pitää usalaista kaivosjättiä suomalaisena.
Tämän pelsepuupin petoelikon annettiin vastaan panematta ostaa
suomalaista kansallisvarallisuutta ja osaamista pilkkahintaan.
Eli aiempi valtionyritys meni nimenmuutosten pimittämänä, ja
isänmaanpettureiden toimesta isänmaattoman rikolliskoplan
haltuun.
Seuraavaksi markkinat varmaan kertoo meille että suomipoikahan
se riistää orjatyön avulla Kongon luonnonvarat !
Voi meitä.

LiFePO4 (LFP) akkujen tehopainosuhde on heikko. Myös itsepurkautuminen on korkea. LiFePO4 tyhjenee nopeasti itsestään. Jos akku on täysin tyhjentynyt, niin se on tuhoutunut. Tämä on vaarana jos akku on varastoitu ja se on jätetty lataamatta.

NMC ja NCA kilpailee akkuherruudesta.

http://incellint.com/wp-content/uploads/2015/06/Comparison_Common-Lithium-Technologies_.pdf

http://multimedia.3m.com/mws/media/773457O/3m-battery-materials-cathode-powders-presentation.pdf

Edelleenkin pidän TÄTÄ TUTKIMUSTA OBJEKTIIVISENA. http://tra2014.traconference.eu/papers/pdfs/TRA2014_Fpaper_17951.pdf

Tekniikka kehittyy. LiFePO4 akkuja PIDETTIIN 10v sitten erinomaisina, mutta NCA ja NMC on ajanut ohi.

LiFePO4 akkujen taru on lähes lopussa. Samoin Chung Hing Kan (Winston).
Hän epäonnistui USA:ssa ja Venäjällä.Samoin Hong Kongissa.

Saft on ajanut tuotannon alas. BYD seuraa.

Varkaudessa niitä yritetään vielä tehdä.

https://www.youtube.com/watch?v=y-HW_UG_oVM Varkaudessa paikallislehti uskoi näihin "sähköautoihin".

"Markkinat" se vaan jaksaa vängätä !
Lifepot eivät ollenkaan ole pahimmasta päästä itsepurkautumisen
suhteen, -pikemminkin päinvastoin.
Kaikki litium-ioni akkujen tyypit menevät piloille jos pääsevät tyhjenemään.
Syy on se että anodin kuparista tehty virrankeräin menettää
jo alle 2 voltin kennojännitteessä "anodisen korroosiosuojan", ja
kupari alkaa liukenemaan elektrolyyttiin.
Kupari-ionit sitten sotkeutuvat systeemeihin ja akku menee piloille.
--
Markkinan tulisi päästä eroon ajatuksesta että lifepojen tulevaisuus
olisi jotenkin kiinni kiinalaisesta herrasmiehestä nimeltä Winston.
Mistäs muuten markkinat tietää että Winston epäonnistui
Novosibirskin akkutehtaassa ?
Tietääkseni myi vain lisenssin venäläisille.
Honggongissa taas ei ollut ensimmäistäkään akkutehdasta, vaan
eräät huijarit yrittivät saada winstonrievun nakkiin talokaupoista.
Ei onnistunut.
Epäonnistuminen Usassa joskus kolme vuotta sitten ?
Eikä edes akkujen valmistuksen yhteydessä !
Hupaisaa.
--
Pariisin hemmojen "hutkimus" omatekoisen lifepo kennon kanssa
pysyy edelleen pelkkänä pelleilynä , - syistä jotka selitin tuossa yllä.
Linkeistäsi ruotsalaisten kasaama sisältää peräti hirmuisia virheitä,
kuten esimerkiksi sen että lifepo akkua saa purkaa päälle 25 C
tasolla , - täydellistä huuhaata !
Kolmas linkki on taas erään valmistajan omakehua joka ei tuo
oikein mitään lisää keskusteluun.

WINSTON ja VARKAUS.

http://www.ecars-now.org/documents/Litium-ioni_akkutehtaan_tuotannon_siirt%E4minen_Kiinasta_Suomeen_OCR.pdf

WINSTON ja NOVOSIBIRSK.

WINSTON ja RIVERSIDE Kalifornia USA.

Pörssikurssit joita käydään kobolttifutuureilla, - eivät todellakaan
vastaa käypää hintatasoa, vaan odotuksia joita pöljillä pelureilla
on hintakehityksestä.
Reaalimaailma on yleensä synkässä ristiriidassa futuuripelleilyn
kanssa jossa voidaan myydä mielikuvitusta "shorttaamalla" eli
myymällä jotain jota ei omisteta.
Jos hintaodotuksen ovat laskevia, niin myydään olematonta kobolttia
siinä uskossa että kalliilla myyty futuuri voidaan ostaa myöhemmin halvalla takaisin, ja näin saadaan myyntivoittoa.
Täyttä pelleilyä.
--
Winston ei sitten kuitenkaan osallistunut Varkauden akkutehtaaseen,
jossa akkujen teko perustui toisenlaiseen konseptiin.
Akut koostettiin noin 400 wattitunnin kapasiteetin "kirjekuori"
mallisista kennoista, jotka sijoitettiin muovisen akkulaatikon sisään.
Akun latausta ja purkausta vahti laatikkoon sijoitettu elektroniikka.
Kysyin aikoinaan Varkaudessa toimivan Suntecno yrityksen
hemmolta että myykö ne tehtaalta akkuja.
Eivät myyneet oli vastaus ja syynä oli selitetty säätöelektroniikan
puuttumista.
Tekosyy oli tietenkin kyseessä, eli akkutehdas ei halunnut palvella
pienasiakkaita.
Eli suuren bisneksen ja äkkirikastumisen johtoajatus ajoi kiville
lupaavan yrityksen.

metsäveli kirjoitti:

Pörssikurssit joita käydään kobolttifutuureilla, - eivät todellakaan
vastaa käypää hintatasoa, vaan odotuksia joita pöljillä pelureilla
on hintakehityksestä.
Reaalimaailma on yleensä synkässä ristiriidassa futuuripelleilyn
kanssa jossa voidaan myydä mielikuvitusta "shorttaamalla" eli
myymällä jotain jota ei omisteta.
Jos hintaodotuksen ovat laskevia, niin myydään olematonta kobolttia
siinä uskossa että kalliilla myyty futuuri voidaan ostaa myöhemmin halvalla takaisin, ja näin saadaan myyntivoittoa.
Täyttä pelleilyä.
--
Winston ei sitten kuitenkaan osallistunut Varkauden akkutehtaaseen,
jossa akkujen teko perustui toisenlaiseen konseptiin.
Akut koostettiin noin 400 wattitunnin kapasiteetin "kirjekuori"
mallisista kennoista, jotka sijoitettiin muovisen akkulaatikon sisään.
Akun latausta ja purkausta vahti laatikkoon sijoitettu elektroniikka.
Kysyin aikoinaan Varkaudessa toimivan Suntecno yrityksen
hemmolta että myykö ne tehtaalta akkuja.
Eivät myyneet oli vastaus ja syynä oli selitetty säätöelektroniikan
puuttumista.
Tekosyy oli tietenkin kyseessä, eli akkutehdas ei halunnut palvella
pienasiakkaita.
Eli suuren bisneksen ja äkkirikastumisen johtoajatus ajoi kiville
lupaavan yrityksen.

Puhdas KOBOLTTI maksaa noin 20 euroa kilo. KOBOLTTIA on Panasonic NCA akun KATODIPULVERISSA, vain 15 painoprosenttia. Akussa katodin massan osuus on N..30%.

Jos lasketaan pessimistisesti KATODIN painoksi 1/3. NCA akkukilossa on 5% KOBOLTTIA.

NCA akkukilo on 233Wh. Kilowattituntiin menee reilu 4 akkukiloa. Kilowattitunnissa on 200 grammaa kobolttia. Nykyhinnalla alle 5 EURON ! ! Edestä !

Linkitit aiesopimuksen joka on kokonaan eri epeli kuin mikä toteutui.
Näissä sopimuksissa kun on pitkä litania ehtoja joiden mukaan edetään,
ja lisäksi tosi pienellä painettuja takaportteja sitä varten jos toinen
osapuoli yrittää vilunkia ja vedätystä.
--
Mistäs markkinat tietää kennot kelvottomiksi ?
Eipä niin mistään, epäilee metsäveli, sekä tietää että venäjänmaalla
hommat pyrkivät menemään fiilinkipohjalla, ja sitten kun kaikki
ei menekään kuin strömsöössä niin touhu leviää käsiin.

Olet voimakkaasti polarisoitunut. Ymmärryksesi projisoi yleistä Suomi 24 stereotypiaa.

Selektiivisesti luet prujuja.. Et ymmärrä, että tekniikka kehityy. Väitteesi perustuu myyjien argumentteihin. Toisaalta hypetät epäollennaisuuksia.

Myös väitteesi KOBOLTIN hinnasta on väärä. Tietysti formuloitu pulveri on kallista.


Akkuvalmistus keskittyy Kiinaan. Asialla on eteläkorealaiset yritykset.

LG tuo valmistusta myös Puolaan. WV, Audi, Porsche. Samoin Nevadaan Panasonic/Tesla.

Samsung tuottaa akkuja Etelä-Koreassa ja Kiinassa. Suurkäyttäjä BMW.

Kokam tuottaa NMC-polymeeriakkuja Etelä-Koreassa. Lopetti tuotannon yhteisyritysessä Yhdysvalloissa. Samoin Ranskassa.

Yritys on pieni, mutta akut on tehokkaita 200Wh/kg.

Ei pidä suuttua !
Missäs muuten metsäveli- riepu kertoi mitään hintaa koboltille ?
Metsäveli-riepu nyt sattuu olemaan itse tekniikan kehittäjiä, ja
tuo kemian puoli on myös hallussa joten tietenkin polarisaatiotakin
pukkaa.
Se näkyy pahiten siinä että kun pajupuskasta hyppää pääsiäispupu,
ja hihkaisee että EI TOIMI, niin kahtelematta ja korteista katsomatta
pukkaa kysymystä että miksei toimi ?
Kun vastauksena saa sitä sun tätä humpuukilinkkiä, niin ihan vaan huvikseni sitten selittelen asioita.
Joitain tämä raivostuttaa vallan mahdottomasti.
Itse taas tykkään jos jotain satun muilta oppimaan.

Juu tänäänkin kävin taputtelemassa sähkömopoautoani ja tarkistin
akkujen lämpötilan kun pitäisi tästä häippäistä kaupoille.
Nytpä kyllä markkinat poloisella on myrkyllinen kuva akkujen
toimittajasta.
Hommat hoidetaan kylläkin asiallisesti, ja ennakkomaksu on täysin
välttämätön bisneksen luonteen vuoksi.
Eli ympäri Eurooppaa toimitetaan, ja jos laskuttamalla toimittaisiin niin
montakos kuukautta markkinat antaisi aikaa kun konkkaa pukkaisi.
Kaikki rahattomat huijarit olisi heti kuppaamassa yrityspoloista.
--
Yrityksellä oli vielä viime vuonna ja alkutalvesta akkuja varastoissakin, mutta kysyntä vaan on pompsahtanut niin että sovittu toimitustahti Kiinasta ei riitä kysyntää tyydyttämään.
Eli kesäkuunkin laivaukset Kiinasta on jo myyty monen kennokoon
osalta etukäteen.
Tällä erää taitaa olla hyllytavaraa vain CALB ja Sinopoly kennoista
sekä juuri saataville tulleista litiumtitanaattikennoista.
--
Juu ja valoe kennojen hehkutuksen jätän suosiolla muille.
Suomessa muuten on paneelien valmistaja joka tosin myy niitä
vain osana omaa suurten järjestelmien asennustoimintaa.
Kiinasta tuodaan läpyskät ja täällä kootaan paneeleiksi.

Heh, kylläpä kiinalaiset osaa bisnekset !
Venäjältä kerättiin alkupääomaa 11,48 miljardia ruplaa ja Liotech
pani likoon vain 1,45 miljardia ruplaa.
Kuitenkin saatiin puljun osakkuus 51 % osuudella !
Liotech sitten laskutti puljua Kiinasta tuoduista materiaalista ja
koneistosta, niin että omat oli pois alle vuodessa ja turvassa
ties missä.
Tuotteet vietiin Kiinaan ja rahastettiin uudelleen siellä.
Rahaa tuli kuin suokuokalla!
Voi niitä onnenpäiviä muistellee herra Winston!

Markkinan pitäisi nyt kyllä tutustua paremmin sähköbusseihin ja litiumtitanaatin kylmäominaisuuksiin.
Sähköbussi jossa ei ole akkutilan lämmitystä ja ilmastointia on kuin
suoraan ituhippien suunnittelupöydältä kotoisin.
Tämä riippumatta siitä minkälaisia akut ovat.

metsäveli kirjoitti:

Markkinan pitäisi nyt kyllä tutustua paremmin sähköbusseihin ja litiumtitanaatin kylmäominaisuuksiin.
Sähköbussi jossa ei ole akkutilan lämmitystä ja ilmastointia on kuin
suoraan ituhippien suunnittelupöydältä kotoisin.
Tämä riippumatta siitä minkälaisia akut ovat.

Amperex Technology Limited ATL kehittää voimakkaasti akkuja. Varsinkin Applen laitteisiin. Kehittävät 2 sukupolven LFP akkuja. Varkauden akkutehdas ja useimmat kiinalaiset valmistajat perustuu vielä ensimmäisen sukupolven tekniikkaan.

http://www.atlbattery.com/products/en/product-5.htm

https://www.researchgate.net/publication/270163726_Evaluation_of_the_low_temperature_performance_of_lithium_manganese_oxidelithium_titanate_lithium-ion_batteries_for_startstop_applications


http://www.arb.ca.gov/msprog/zevprog/2006symposium/presentations/house.pdf

VAIN TOSHIBA pystyy valmistamaan toimivia LTO titanaattiakkuja.

http://www.energystoragejournal.com/technology/the-low-down-on-lithium-ion-by-robert-gaylen/

.

Kysymys saa vastauksen heti kun pääset eroon auvoisesta käsityksestä
Venäjän talouden vahvuudesta.
Kulutuskysyntää on kyllä valtavasti, mutta kun keskimääräinen normikuluttaja on punaisenkukertavan köyhä.
Ei voida ajatellakaan että jokin tosi pienen palkan eläkkeen varassa
kituuttava kuluttaja hankkisi aurinkopaneelit katolleen taikka lifepot
kellariinsa.
Autontehtailija Fordin teesistä olisi apua Venäjälläkin.
Niin että mikäpä se teesi oli ? - siitäpä nykypolvi ei ole koskaan kuullutkaan.