Purjehdus-slangi

ruffi on ruffi . Jos haluaa nimenomaan osoittaa savolaisen syntyperän voi tietysti käyttää sanontoja : ruhvi, venderi, taaki ( staagi ), yms. Kyllä kaikki nekin ymmärtää. Purjehduksen "ammattisanaston" muuttamiseen ei ole mitään järkevää aihetta. Jos ko. sanastoa ei halua käyttää, niin tä'ysin yhtä ymmärrettäviä ja "hienoja" on; lepuutin, kajuutta, kansi yms.

Fokka on vain yksi keulapurje. entäs Genua. Se on myös keulapurje, joka on saanut nimensä ensi esiintymisensä mukaisesti. Purjetta käytettiin ensi kerran Genovassa. Siitä se sitten muuttunut Genuaksi, Jenniksi jne..

Onko kajuutta (ruotsiksi kajuta), jotenkin suomalaisempi sana kuin ruffi (ruotsiksi ruff)?
WSOY:n kustantaman Ruotsi-Suomi Suursanakirjan mukaan ruff on suomeksi pieni kajuutta, ruhvi. Kajuta on suomeksi kajuutta. Muidenkaan sanakirjojen mukaan ruffi ja kajuutta eivät tarkoita täsmälleen samaa asiaa, joskin lähes samaa.
Suomen vanhimman merisanakirjan (v.1863) mukaan ruffi eli ruhvi on "wäestön asunnoksi täkille rakennetut lautaiset huoneet" ja "isompain purjeveneiden keskustalle tai perän puolelle rakennetut kajutat". Kajuta eli kajuutta on kyseisen merisanakirjan mukaan hieman eri asia: "Niin nimitetään aluksen perän puolelle päällikölle rakennettu asuinhuone".

Miksi sellaisia käytössä jo yli sata vuotta olleita meritermejä, jotka ovat muissakin kielissä jokseenkin samoja ( fokka, staagi, spinakkeri, skuutti, styyrpuuri/tyyrpuuri, paapuuri, riki, toppiriki jne) ei voisi edelleen käyttää?
Reivaaminen, reivata on ruotsiki reva, reivi ruotsiksi rev, englanniksi reef, on yhä sallittu termi, vai kuuluuko sekin uudistamista vaativiin "slangi"sanoihin? Poliitikothan jo "reivaavat kurssia". Pitäisikö puhua purjealan pienentämisestä, jos meritermiä ei enää ymmärretä?
Myös kurssi, kompassikurssi on aivan selkeästi lainasana.

Fendari kai tunnetaan myös lepuuttajana ja kylkisuojana. Slangia olisivat sen synonyymit leppari, viilari, pampula, tampooni. Jostain syystä fendaria kuulee kutsuttavan jopa pollariksi, vaikka pollari on täysin eri asia.

genova kirjoitti:

Fokka on vain yksi keulapurje. entäs Genua. Se on myös keulapurje, joka on saanut nimensä ensi esiintymisensä mukaisesti. Purjetta käytettiin ensi kerran Genovassa. Siitä se sitten muuttunut Genuaksi, Jenniksi jne..

Lue lisää

Olet oikeassa. Ei ole loogista nimittää ainoastaan fokkaa keulapurjeeksi. Genuan lisäksi myös klyyvari/kliivari, genaakkeri ja spinaakkeri ovat keulapurjeita.
Vanhoja ja vakiintuneita yksiselitteisiä termejä tuntuu tarpeettomalta ryhtyä muuttamaan. Miksi pitäisi?

miksei_ruffi_kelpaa kirjoitti:

Onko kajuutta (ruotsiksi kajuta), jotenkin suomalaisempi sana kuin ruffi (ruotsiksi ruff)?
WSOY:n kustantaman Ruotsi-Suomi Suursanakirjan mukaan ruff on suomeksi pieni kajuutta, ruhvi. Kajuta on suomeksi kajuutta. Muidenkaan sanakirjojen mukaan ruffi ja kajuutta eivät tarkoita täsmälleen samaa asiaa, joskin lähes samaa.
Suomen vanhimman merisanakirjan (v.1863) mukaan ruffi eli ruhvi on "wäestön asunnoksi täkille rakennetut lautaiset huoneet" ja "isompain purjeveneiden keskustalle tai perän puolelle rakennetut kajutat". Kajuta eli kajuutta on kyseisen merisanakirjan mukaan hieman eri asia: "Niin nimitetään aluksen perän puolelle päällikölle rakennettu asuinhuone".

Miksi sellaisia käytössä jo yli sata vuotta olleita meritermejä, jotka ovat muissakin kielissä jokseenkin samoja ( fokka, staagi, spinakkeri, skuutti, styyrpuuri/tyyrpuuri, paapuuri, riki, toppiriki jne) ei voisi edelleen käyttää?
Reivaaminen, reivata on ruotsiki reva, reivi ruotsiksi rev, englanniksi reef, on yhä sallittu termi, vai kuuluuko sekin uudistamista vaativiin "slangi"sanoihin? Poliitikothan jo "reivaavat kurssia". Pitäisikö puhua purjealan pienentämisestä, jos meritermiä ei enää ymmärretä?
Myös kurssi, kompassikurssi on aivan selkeästi lainasana.

Fendari kai tunnetaan myös lepuuttajana ja kylkisuojana. Slangia olisivat sen synonyymit leppari, viilari, pampula, tampooni. Jostain syystä fendaria kuulee kutsuttavan jopa pollariksi, vaikka pollari on täysin eri asia.

Lue lisää

Todellakin. Vieraista kielistä väännettyjä purjehdusslangisanoja lisää:

Kompassi
Kurssi
Köli
Koordinaatit
Masto
Moottori
Kajuutta

Ehkä noille sitten pitäisi myös keksiä "suomalaiset vastineet"?

;-)

Styyrpuuri on oikea ja paapuuri vasen. Ei ongelmaa, vaikka palstalla säännöllisesti esiintyykin vajakkeja, jotka eivät erota oikeaa ja vasenta toisistaan.

genova kirjoitti:

Fokka on vain yksi keulapurje. entäs Genua. Se on myös keulapurje, joka on saanut nimensä ensi esiintymisensä mukaisesti. Purjetta käytettiin ensi kerran Genovassa. Siitä se sitten muuttunut Genuaksi, Jenniksi jne..

Lue lisää

Fokka on raakapujealuksessa etummaisen maston aoin raakapurje. Etustaakissa on ajopurje ja halkaisijat. Fokka siis taipuu sanana moneen

Entäs luu, lee ja sprideri?

klyyvari kirjoitti:

Olet oikeassa. Ei ole loogista nimittää ainoastaan fokkaa keulapurjeeksi. Genuan lisäksi myös klyyvari/kliivari, genaakkeri ja spinaakkeri ovat keulapurjeita.
Vanhoja ja vakiintuneita yksiselitteisiä termejä tuntuu tarpeettomalta ryhtyä muuttamaan. Miksi pitäisi?

Lue lisää

Genua on iso fokka. Genovalainen yli ptkä.

Katse.oikeaan kirjoitti:

Styyrpuuri on oikea ja paapuuri vasen. Ei ongelmaa, vaikka palstalla säännöllisesti esiintyykin vajakkeja, jotka eivät erota oikeaa ja vasenta toisistaan.

Ei täysin sama asia. Styyrpuuri on aina samalla puolella venettä, katsot kummasta päästä tahansa, samoin paapuuri.

>> tärkein on tietää:
purjehtia != uppotukkiveneilijä <<
"Purjehtia" on verbi, joten se ei voi olla sama kuin "uppotukkiveneilijä", joka on substantiivi.

niinpä niin, uppotukkiveneilijä ei purjehtia.

ff333 kirjoitti:

niinpä niin, uppotukkiveneilijä ei purjehtia.

jodlata = ei purjehtia, jodlari = ei purjehtija

taitaa tääki olla lainasana, mitä sitten tarkoittaakaan

speedari kirjoitti:

taitaa tääki olla lainasana, mitä sitten tarkoittaakaan

Nyt taisi tulla todellinen nykyslangin sana, jota vanhana purjehtijana en ymmärrä. Speed on nopeus/vauhti, mutta mikä on speedari tai spiidari? Hetkellinen vauhdin lisä??

Vai sotketaanko nyt spriidariin (ruotsiksi spridare, vantspridare), joka tarkoittaa saalinkia?

Vain täällä suolessa purjehtia voi omistaa veneen, jossa on spiidarit...

VainSuolessa kirjoitti:

Vain täällä suolessa purjehtia voi omistaa veneen, jossa on spiidarit...

Aivan niin, vain täällä jollain on itkijät veneessä, he itkevät kapteenin suorituksia.

Keskustelu styyran ja paaran käytöstä nyt on ikuisuusaihe. Voisi silti kertoa käytöstä hyvän esimerkin parin päivän takaa. Veneen kannesta piti irroittaa muutama läpiruuvattu hela. Yksi kaveri oli selällään (muuten sinne ei mahdu) kannen alla lenkkiavaimen kanssa ja toinen akkupora kädessä kannella. Arvatkaa kumpia termejä käyttäen oli helpompaa ilmoittaa, mihin mutteriin seuraavaksi työkalun asettaa, oikea/vasen vai styyra/paara? Vaikka mainitsisi, mihin nähden oikea tai vasen, sen kohdistaminen ei ole helppoa, kun koordinaatistoa käännetään useamman akselin suhteen. Usein yhdenkin akselin peilaus sekoittaa pelin.

Sinun määritelmäsi pitää paikkansa ainoastaan silloin, kun alus kulkee keula edellä. Jos se peruuttaa, määritelmäsi mukaan styyrpuuri ja paapuuri vaihtaisivat puolta.
Perinteisen määritelmän mukaan tyyrpuuri on aina aluksen oikea puoli perästä keulaan katsottaessa. Paapuuri vastaavasti vasen. Kumpikaan ei riipu kulkusuunnasta! Tyyrpuuri ja paapuuri ovat sen takia yksiselitteisemmät termit kuin oikea ja vasen.
Jos joudut merellä kommunikoimaan väistötilanteita VHF:n kautta, termit ovat aina tyrpuuri ja paapuuri (englanniksi starboard ja port) eikä oikea ja vasen.

styballa kirjoitti:

Keskustelu styyran ja paaran käytöstä nyt on ikuisuusaihe. Voisi silti kertoa käytöstä hyvän esimerkin parin päivän takaa. Veneen kannesta piti irroittaa muutama läpiruuvattu hela. Yksi kaveri oli selällään (muuten sinne ei mahdu) kannen alla lenkkiavaimen kanssa ja toinen akkupora kädessä kannella. Arvatkaa kumpia termejä käyttäen oli helpompaa ilmoittaa, mihin mutteriin seuraavaksi työkalun asettaa, oikea/vasen vai styyra/paara? Vaikka mainitsisi, mihin nähden oikea tai vasen, sen kohdistaminen ei ole helppoa, kun koordinaatistoa käännetään useamman akselin suhteen. Usein yhdenkin akselin peilaus sekoittaa pelin.

Lue lisää

oikea/vasen on juuri yhtä selkeä ilmaisu kuin styyra/paara. Jos on ajanut autostaan kuljettajan puoleisen ajovalon rikki, niin ostaa varaosana vasemman ajovalon. Ei tarvitse selittää kulkusuunnasta tai paapuurista mitään. Ja nyt joku nokkela kertoo että "Englannissa ei toimi kun kuljettaja on toisella puolella". Ei ole vene yhtikäs sen kummallisempi suunnansekoittaja.

Kyllä sama sääntö pätee siinäkin. Vain perä ja keula vaihtavat paikkaa! Perästä keulaan katsottaessa vasemmalla puolella on aluksen paapuuri ja oikealla tyyrpuuri. Pimeässä voit huomata, että Suomenlinnan lautan punainen sivuvalo on edelleen paapuurissa, vihreä tyyrpuurissa.

Älä kuitekaan luule, että kaikki tänne kirjoittaneet ovat noita sinun laituriskonäreitäsi. Ainakin itse on tullut seilattua kaikilla valtamerillä ja joka maanosassa yli 60 vuoden aikana. Eka kesätyö kouluaikana oli pestautuminen jaalaan, jolla tuotiin koivuhalkoja Hakaniemen torille v. 1948. Jo silloin suomalainen merisanasto alkoi tulla tutuksi.
Minusta vakiintunut merisanasto ei ole slangia. En ymmärrä miksi vakiintuneita termejä pitäisi "uudistaa". Se tuntuu yhtä tyhmältä kuin aikanaan oli yritys muuttaa televisio "näköradioksi".
Stadin slangi on eri asia. Sitäkin skönellä ja skolessa tietenkin oppi.

Ihan sama, kuin se, että metsurit ovat nykyään metsämekaanikoita. :))

miksei_ruffi_kelpaa kirjoitti:

Älä kuitekaan luule, että kaikki tänne kirjoittaneet ovat noita sinun laituriskonäreitäsi. Ainakin itse on tullut seilattua kaikilla valtamerillä ja joka maanosassa yli 60 vuoden aikana. Eka kesätyö kouluaikana oli pestautuminen jaalaan, jolla tuotiin koivuhalkoja Hakaniemen torille v. 1948. Jo silloin suomalainen merisanasto alkoi tulla tutuksi.
Minusta vakiintunut merisanasto ei ole slangia. En ymmärrä miksi vakiintuneita termejä pitäisi "uudistaa". Se tuntuu yhtä tyhmältä kuin aikanaan oli yritys muuttaa televisio "näköradioksi".
Stadin slangi on eri asia. Sitäkin skönellä ja skolessa tietenkin oppi.

Lue lisää

Komppaan! Yleisimmin käytetyt termit oppii nopsaa ja ovat muotoutuneet ajan saatossa helposti käytettäviksi.
Tätäkin vastausta kirjoittaessa kursori vilkkuu näytöllä: kielitoimisto ehdotti aikoinaan kursori-sanan korvaamista sanalla hoputin. Ihan yhtä viisasta on keksiä väkisin uusia sanoja toimivien tilalle merenkulkuun.

"normaalisti voi itse käyttää aina suomenkielisiä sanoja"

Eivätkö jo 1800-luvulla suomalaiseen merisanakirjaan otetut perinteiset sanat enää olekaan suomenkieltä? Mikä suomeksi on esim. ruffi, pinna (ruoripinna/peräsinpinna), fokka, genua, sluuppi, kutteri, jooli, ketsi, klyyvari, genaakkeri jne.? Eikö suomenkieleen vakiintuneita suomalaisia sanoja enää saisi käyttää? Pitääkö niitä hävetä tai välttää, jotta ei leimautuisi poikkeavaksi yksilöksi? Ymmärrän kyllä, että veneen turkki tai täkki on jo niin etääntynyt nykyveneilijöiden kielestä, että pitää puhua lattiasta ja kannesta tullakseen ymmärretyksi.

Joku väitti, että ruffi olisi suomeksi kajuutta. Kajuutta ei kuitenkaan ole sen enempää suomea kuin ruffi ja tarkoitti ainakin alunperin kannella olevaa kapteenin ruhvia/ruffia. Toinen väitti, että kajuutta olisikin suomeksi koppi. Mikä suomeksi on veneen doghouse? Eikö se olisi mieluummin koppi tai koirankoppi, jos pitää keksiä suomenkielinen vastine?

normaali_epänormaali kirjoitti:

"normaalisti voi itse käyttää aina suomenkielisiä sanoja"

Eivätkö jo 1800-luvulla suomalaiseen merisanakirjaan otetut perinteiset sanat enää olekaan suomenkieltä? Mikä suomeksi on esim. ruffi, pinna (ruoripinna/peräsinpinna), fokka, genua, sluuppi, kutteri, jooli, ketsi, klyyvari, genaakkeri jne.? Eikö suomenkieleen vakiintuneita suomalaisia sanoja enää saisi käyttää? Pitääkö niitä hävetä tai välttää, jotta ei leimautuisi poikkeavaksi yksilöksi? Ymmärrän kyllä, että veneen turkki tai täkki on jo niin etääntynyt nykyveneilijöiden kielestä, että pitää puhua lattiasta ja kannesta tullakseen ymmärretyksi.

Joku väitti, että ruffi olisi suomeksi kajuutta. Kajuutta ei kuitenkaan ole sen enempää suomea kuin ruffi ja tarkoitti ainakin alunperin kannella olevaa kapteenin ruhvia/ruffia. Toinen väitti, että kajuutta olisikin suomeksi koppi. Mikä suomeksi on veneen doghouse? Eikö se olisi mieluummin koppi tai koirankoppi, jos pitää keksiä suomenkielinen vastine?

Lue lisää

Tarkoitin lähinnänsellaisia suomenkielisiä ilmauksia, joiden merkitys on maakravulle intuitiivisempi, kuten nostin, oikea, vasen, etupurje jne.

Bossun mielestä englannin kielestä on tullut vähemmän merisanastoa kuin ruotsista ja hollannista. Aika paljon kuitenkin näyttää olevan yhtäläisyyksiä useiden sanojen kohdalla tanskan, ruotsin, hollannin, englannin ja toisinaan jopa venäjänkielisissä termeissä. Varmaankin suomenkieleen on omaksuttu sanoja sieltä, missä merenkulun kanssa on oltu tekemisissä. Eikö esim. englannin forestay muistuta meidän förstaagia ja bilge pilssiä. Pilssi on kai ruotsiksi kölsvin, saksaksi kielschwin, holanniksi kolsem. Pilssipumppu on englanniksi bilgepump, mutta ruotsiksi se onkin länspump.
Mitä ilmausta pilssistä käytät maakravulle? Tai vaikkapa spinnun alagaijasta?

merenkulkumaista kirjoitti:

Bossun mielestä englannin kielestä on tullut vähemmän merisanastoa kuin ruotsista ja hollannista. Aika paljon kuitenkin näyttää olevan yhtäläisyyksiä useiden sanojen kohdalla tanskan, ruotsin, hollannin, englannin ja toisinaan jopa venäjänkielisissä termeissä. Varmaankin suomenkieleen on omaksuttu sanoja sieltä, missä merenkulun kanssa on oltu tekemisissä. Eikö esim. englannin forestay muistuta meidän förstaagia ja bilge pilssiä. Pilssi on kai ruotsiksi kölsvin, saksaksi kielschwin, holanniksi kolsem. Pilssipumppu on englanniksi bilgepump, mutta ruotsiksi se onkin länspump.
Mitä ilmausta pilssistä käytät maakravulle? Tai vaikkapa spinnun alagaijasta?

Lue lisää

Sellainen käsitys mulla on ollut, että monet englannin merislangin sanat on peräisin hollantilaisista termeistä, Hollantihan oli johtava merivalta ennen Englantia. En nyt vannomaan rupea, onko kotoperäisiä englantilaisia enemmän kuin hollantilaislainoja.

Bossu kirjoitti:

Sellainen käsitys mulla on ollut, että monet englannin merislangin sanat on peräisin hollantilaisista termeistä, Hollantihan oli johtava merivalta ennen Englantia. En nyt vannomaan rupea, onko kotoperäisiä englantilaisia enemmän kuin hollantilaislainoja.

Lue lisää

Näitä hollantilaisia on esim. poiju, pumppu, jahti, kippari, cruiser, täkki, köli.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Dutch_linguistic_influence_on_naval_terms

Bossu kirjoitti:

Näitä hollantilaisia on esim. poiju, pumppu, jahti, kippari, cruiser, täkki, köli.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Dutch_linguistic_influence_on_naval_terms

Lue lisää

Olet aivan oikeassa, että samoja sanoja on eri kielissä! Kumpi oli ensin muna vai kana? Meidän kieleemme on ilmeisesti tullut merisanastoa niistä merenkulkumaista, joiden kanssa aikanaan merimiehillä on ollut kanssakäymistä. Suomesta tuskin on otettu lainasanoja vaikkapa hollanninkieleen.

Ei kai ole erityistä syytä pyrkiä lainasanoista eroon vain siksi, että jotkut merenkulkuun liittyvät termit ovat osalle meistä vieraita?

säilytetääntermit kirjoitti:

Olet aivan oikeassa, että samoja sanoja on eri kielissä! Kumpi oli ensin muna vai kana? Meidän kieleemme on ilmeisesti tullut merisanastoa niistä merenkulkumaista, joiden kanssa aikanaan merimiehillä on ollut kanssakäymistä. Suomesta tuskin on otettu lainasanoja vaikkapa hollanninkieleen.

Ei kai ole erityistä syytä pyrkiä lainasanoista eroon vain siksi, että jotkut merenkulkuun liittyvät termit ovat osalle meistä vieraita?

Lue lisää

Ei ole, muttei aloittelijan kannata stressata, vaikkei kaikkea jargonia osaakaan.

Bossu kirjoitti:

Tarkoitin lähinnänsellaisia suomenkielisiä ilmauksia, joiden merkitys on maakravulle intuitiivisempi, kuten nostin, oikea, vasen, etupurje jne.

Etupurje olisi heikko vastine fokalle tai genualle. Jälkimmäiset sisältävät tiedon purjeen mallista/koosta.

Vantti tarkoittaa yleiskielessä mutä tahansa tolpan tukivaijeria tai -narua.

Bossu kirjoitti:

Vantti tarkoittaa yleiskielessä mutä tahansa tolpan tukivaijeria tai -narua.

Vantti ei ole yleiskieltä, siinä vastaava sana on harus. Harus nimenomaan tarkoittaa mitä hyvänsä antennin tai muun tolpan tukivaijeria.

ei.ihan kirjoitti:

Vantti ei ole yleiskieltä, siinä vastaava sana on harus. Harus nimenomaan tarkoittaa mitä hyvänsä antennin tai muun tolpan tukivaijeria.

Joo, näin taitaa olla.

ei.ihan kirjoitti:

Vantti ei ole yleiskieltä, siinä vastaava sana on harus. Harus nimenomaan tarkoittaa mitä hyvänsä antennin tai muun tolpan tukivaijeria.

Juuri näin! Vantti on aikaisemmin yksiselitteisesti ollut mastoa sivusuunnassa tukeva köysi, vaijeri tai tanko. Vanhoissa purjelaivoissa vanttiköydet tai -vaijerit oli yhdistetty ylimmäisiin jumpruihin. Alimmaiset jumprut oli kiinnitettu rusteihin. Jumprujen välillä oli taljareepi, jolla vantti kiristettiin. Nykyisin on vanttiruuvi. Sanotaanko sitä jo harusruuviksi?

Purjelaivoissa on myös omat nimikkeensä vanttien eri osille, esim vantin silmä, sydänpensseli, välipensseli, pääpensseli, vanttitoppari jne. Purjelaiva-aikakauden termit tietysti putoavat pois kielestä, kun niitä ei enää tarvita eikä tunneta.

Mikä muuten babystaagi on tämän foorumin hyväksymällä kielellä. Kutteri- tai välisaagi on aivan eri asia. Babystaagi korvaa etu-alavantit. Onko se foorumilaisten kielellä vauvaharus?

Piste puuveneilijöille näistä

Aivan, suomeksi olen tottunut pienestä pitäen sanomaan muiden muassa skuutia skuutiksi ja vanttia vantiksi.

näin.teemme kirjoitti:

Aivan, suomeksi olen tottunut pienestä pitäen sanomaan muiden muassa skuutia skuutiksi ja vanttia vantiksi.

Skuuti? En tunne skuutia, mutta tunnen veneeni skuutin, ja tämäkin on skuutti:
https://www.skatepro.fi/90-13351.htm

skuutit kirjoitti:

Skuuti? En tunne skuutia, mutta tunnen veneeni skuutin, ja tämäkin on skuutti:
https://www.skatepro.fi/90-13351.htm

Lue lisää

Tiedäthän silti, mikä on ero skuutilla, Skuutilla ja skuuttilla.

Slangi on useassa eri lähteessä määritelty "tietyn pienryhmän puhetavaksi, sosiaaliseksi murteeksi". Se on esitetty synonyymiksi paikallismurteelle, esim. stadin slangi.
Kouluopetuksen mukaan kieleen kuuluu: puhekieli, kirjakieli, yleiskieli, murre, slangi.
Omasta mielestäni yksittäiset merenkulkuun liittyvät ammattisanat, joiden käyttö on vakiintunutta ja jotka sisältyvät sanakirjojen sanoihin, mm. Nykysuomen sanakirjaan, eivät olisi määritelmien mukaan slangia, vaan yleiskielen termejä. Jos sanon vaikkapa "ylävantti on vieläkin liian löysällä", minusta se ei kuulosta paikallismurteelta eli slangilta.

Broachi voisi olla vaikka kelli (neppistermi) ja surffaus voisi olla pintominen.

Nyt neppissäännöt haltuun. Kellissä auto menee katon kautta ympäri, mistä broutsaamisessa ei ole kyse.

Kelli sopii näihin paheksuttuihin tapauksiin, jossa perusterve vene on hylätty vain siksi että se on mennyt pari kertaa ympäri eli kellinyt ja miehistöä ei enää nappaa.

pintakellijä kirjoitti:

Broachi voisi olla vaikka kelli (neppistermi) ja surffaus voisi olla pintominen.

Hyviä ehtotuksia! Kannatan!

Broutsii kirjoitti:

Nyt neppissäännöt haltuun. Kellissä auto menee katon kautta ympäri, mistä broutsaamisessa ei ole kyse.

Kelli sopii näihin paheksuttuihin tapauksiin, jossa perusterve vene on hylätty vain siksi että se on mennyt pari kertaa ympäri eli kellinyt ja miehistöä ei enää nappaa.

Lue lisää

Neppis on eri juttu kuin purjehdus. Kyllä broachissa vene ilmiselvästi kellahtaa vaikkei menekään katon kautta ympäri.
(Itse harrastin neppistä silloin kun vielä osattiin sanoa "sneppistä". Sitä ajettiin metallisilla Dinky Toyseilla eikä niillä naurettavilla muovileluilla. Jos auto "kellahti" - meni nurin - se oli keskeytyksen paikka, ihan niinkuin oikeissakin skaboissa. Jos auto jäi pyörilleen, sai yrittää sneppaamalla takaisin radalle.)

pintakellijä kirjoitti:

Broachi voisi olla vaikka kelli (neppistermi) ja surffaus voisi olla pintominen.

Jos luodaan kokonaan uusi sana, on kyseenalaista omaksutaanko sellainen entisen yksiselitteisen sanan tilalle. Eikö toinen linja ole sanan kieliasun muuttaminen niinkuin muutenkin suomenkielessä on aina tapahtunut. Esim. vaneri oli vielä 1950-luvulla faneri. F oli liian vaikea kirjain suomalaiselle. Siksi se muuttui v:ksi niinkuin joku toinenkin ruotsinkielestä tullut v-sana. Jo 1800-luvulla ruffi on ollut toiselta nimeltään ruhvi. Ehkä hienostelijat eivät kai hyväksyneet sitä ja taas alettiin puhua ruffista. Nyt ei kumpikan versio tunnu kelpaavaan ja ehtotetaan koppia, mökkiä, kajuuttaa. Jos broachi tai broutsi on liian vieras, olisiko proutsi tai routsi hyväksyttävämpi? Entä surffista surhvi? Plaanista laani?

ReinnoF:n huomiot olivat hyviä, mutta ratti-sanan historiasta on toinenkin käsitys. Ruori oli "perävantaaseen saranoilla ja tapeilla kiinnitetty värkki", jota käänneltiin pinnalla tai taljojen ja ruorirattaan avulla. Purjelaivojen aikakaudella ruorikoneiston kaikilla eri osilla oli omat nimensä. Ohjauspyörä ei kuulunut niihin. Se oli ruoriratas eli ratti, englanniksi steering-wheel, saksaksi steuer-rad, hollanniksi stuurreep. Ruotsalaisilla oli ja on edelleenkin ratti ja heidän veneissään on edelleenkin rattstyrning. Rudder, roder, ror, roer on sanakirjojen mukaa peräsin.

Mainittu "Ratti" on tietenkin teknisesti jonkun nimi. Sen sijaan jos sanotaan "ratti" tarkoitetaan juuri ohjauspyörää. Tarkkuutta kehiin, ettei ohjailutilanne karkaa käsistä ja kädet ratilta. Tai ohjauspyörältä.

Kölivinossa kirjoitti:

Mainittu "Ratti" on tietenkin teknisesti jonkun nimi. Sen sijaan jos sanotaan "ratti" tarkoitetaan juuri ohjauspyörää. Tarkkuutta kehiin, ettei ohjailutilanne karkaa käsistä ja kädet ratilta. Tai ohjauspyörältä.

Lue lisää

Kun valkkaa rattiohjattavan sijaan pinnaohjattavan, ei botski lähde läheskään niin helposti lapasesta.

Kölivinossa kirjoitti:

Mainittu "Ratti" on tietenkin teknisesti jonkun nimi. Sen sijaan jos sanotaan "ratti" tarkoitetaan juuri ohjauspyörää. Tarkkuutta kehiin, ettei ohjailutilanne karkaa käsistä ja kädet ratilta. Tai ohjauspyörältä.

Lue lisää

Miltä tuntuisi ohjauspyöräohjattava vene?

Kölivinossa kirjoitti:

Mainittu "Ratti" on tietenkin teknisesti jonkun nimi. Sen sijaan jos sanotaan "ratti" tarkoitetaan juuri ohjauspyörää. Tarkkuutta kehiin, ettei ohjailutilanne karkaa käsistä ja kädet ratilta. Tai ohjauspyörältä.

Lue lisää

"Ratti" on tietenkin suppilon synonyymi. - Kielellisestä ylikorrektiudesta oli Bilteman veneilytarvikeluottelossa takavuosina hauska esimerkki, kun puhuttiin "pöytäläpivienneistä". Kummallisen termin takana oli tiukkapipoinen käännös ruots "bordgenomföring"-sanasta, jossa "bord" ei kuitenkaan tarkoita pöytää, vaan aluksen laitaa (esim. ombord = laidan sisäpuolella). Meilasin heille, ja nykyään puhutaan vain läpivienneistä.

Hakro kirjoitti:

Neppis on eri juttu kuin purjehdus. Kyllä broachissa vene ilmiselvästi kellahtaa vaikkei menekään katon kautta ympäri.
(Itse harrastin neppistä silloin kun vielä osattiin sanoa "sneppistä". Sitä ajettiin metallisilla Dinky Toyseilla eikä niillä naurettavilla muovileluilla. Jos auto "kellahti" - meni nurin - se oli keskeytyksen paikka, ihan niinkuin oikeissakin skaboissa. Jos auto jäi pyörilleen, sai yrittää sneppaamalla takaisin radalle.)

Lue lisää

Vieraista lajista lainatuissa termeissä olisi hyvä, jos ne jotenkin muistuttaisivat alkuperäistä ilmiötä. Katon kautta ympärimeno ei muistuta tilannetta, jossa peräsin menettää hetkeksi otteensa liiallisen kallistuman vuoksi.

Lähti käsistä?

Mihin viestintätarpeeseen taas ruffia tarvitaan? Sehän ei ole kajuutta tai hytti, vaan kajuutan kannen tason korotettu osa. Tapahtuuko ruffilla tai ruffissa jotain, josta viestiessä pitäisi sanaa mainita? Lähinnä tulee mieleen jonkun venemallin ulkonäön kuvaaminen. "Siinä on jotenkin kolho, etuosastaan jyrkästi nouseva ruffi".

ReinnoF kirjoitti:

"Ratti" on tietenkin suppilon synonyymi. - Kielellisestä ylikorrektiudesta oli Bilteman veneilytarvikeluottelossa takavuosina hauska esimerkki, kun puhuttiin "pöytäläpivienneistä". Kummallisen termin takana oli tiukkapipoinen käännös ruots "bordgenomföring"-sanasta, jossa "bord" ei kuitenkaan tarkoita pöytää, vaan aluksen laitaa (esim. ombord = laidan sisäpuolella). Meilasin heille, ja nykyään puhutaan vain läpivienneistä.

Lue lisää

Tratti (suppilo) oli yhtä vaikea sana kuten monet muutkin lainasanat. Siksi trattia ruvettiin sanomaat ratiksi.

Tratti kirjoitti:

Tratti (suppilo) oli yhtä vaikea sana kuten monet muutkin lainasanat. Siksi trattia ruvettiin sanomaat ratiksi.

Maaseudulla vaan heille liian vaikeat kirjainyhdistelmät poistetaan. Pressusta tulee ressu, bensasta pensaa, presidentistä resitentti, vodkasta votkaa jne.

ja maaseudulla on vain raktoreita

tankerosuisuus kirjoitti:

Maaseudulla vaan heille liian vaikeat kirjainyhdistelmät poistetaan. Pressusta tulee ressu, bensasta pensaa, presidentistä resitentti, vodkasta votkaa jne.

Vodka pitääkin lausua votka, jos se venäjän mallin mukaan lausutaan. Se kyllä kirjoitetaan vodka (водка), mutta soinnillisen d:n edellä oleva soinniton k muuttaa myös d:n soinnittomaksi eli t:ksi.

Vodka on muuten deminutiivi sanasta voda, joka tarkoittaa vettä. Vodka on siis suomennettuna pieni vesi.

Kieltentuntemus kirjoitti:

Vodka pitääkin lausua votka, jos se venäjän mallin mukaan lausutaan. Se kyllä kirjoitetaan vodka (водка), mutta soinnillisen d:n edellä oleva soinniton k muuttaa myös d:n soinnittomaksi eli t:ksi.

Vodka on muuten deminutiivi sanasta voda, joka tarkoittaa vettä. Vodka on siis suomennettuna pieni vesi.

Lue lisää

Sehän sopii ainakin resintenteille paremmin kuin hyvin jos sen saa lausua votkaa, jollekin suuhun sopii jopa vielä paremmin votkoo.

Sivuluisua kirjoitti:

Vieraista lajista lainatuissa termeissä olisi hyvä, jos ne jotenkin muistuttaisivat alkuperäistä ilmiötä. Katon kautta ympärimeno ei muistuta tilannetta, jossa peräsin menettää hetkeksi otteensa liiallisen kallistuman vuoksi.

Lähti käsistä?

Mihin viestintätarpeeseen taas ruffia tarvitaan? Sehän ei ole kajuutta tai hytti, vaan kajuutan kannen tason korotettu osa. Tapahtuuko ruffilla tai ruffissa jotain, josta viestiessä pitäisi sanaa mainita? Lähinnä tulee mieleen jonkun venemallin ulkonäön kuvaaminen. "Siinä on jotenkin kolho, etuosastaan jyrkästi nouseva ruffi".

Lue lisää

"Mihin viestintätarpeeseen?"
Eiköhän tavallisin viestintä ole arkinen puhe. Veneessä käytetään yksinkertaista ja ymmärrettävää kieltä ja mieluiten yksiselitteisiä termejä. "Pane ruffin luukku kiinni - kohta roiskuu!". Olemme kai erilaisia, koska sinulla ruffista "lähinnä tulee mieleen" jonkun venemallin ulkonäön kuvaaminen.
Ainakin oma perhemiehistö ja tietenkin kisamiehistö tietää veneen eri osien nimet ja käyttää niiden yksinkertaisia nimiä. Skuutti, falli, staagi, vantti, ylägaija, alagaija, ruffi, ratti … jne ovat edelleenkin meillä sallittuja sanoja, jotka lapsetkin ovat omaksuneet aivan kuten itse aikanaan omaksuin sanoja omalta faijalta, mutsilta tai kavereilta.

Kieltentuntemus kirjoitti:

Vodka pitääkin lausua votka, jos se venäjän mallin mukaan lausutaan. Se kyllä kirjoitetaan vodka (водка), mutta soinnillisen d:n edellä oleva soinniton k muuttaa myös d:n soinnittomaksi eli t:ksi.

Vodka on muuten deminutiivi sanasta voda, joka tarkoittaa vettä. Vodka on siis suomennettuna pieni vesi.

Lue lisää

Syntyperäinen venäläinen kiisti yhteyden vodan ja vodkan välillä. Ehkä samanlainen yhtäläisyys ääniasussa kuin suomalaisten juodessa tsaikkaa (= lokki) eikä tsaita (tee).

Jo se täälläkin referoitu everstiluutnantti ja ritari Albin Stjerncreutzin v.1862 laatima "Suomalainen meri-sanakirja" kertoi, miten suomalainen merimies tulokkaana sanoi stroppua ropuksi, mutta vähitellen osasi sanoa ensin troppu, lopulta stroppu. Ei siis kannata luopua toivosta, etteikö maaseudultakin tullut vähän aikaa laivalla oltuaan osaisi sanoa traktori. Siinä samassa tulee ruhvista ruffi ja haruksesta staagi pienen purjehduskokemuksen myötä.

Ssppss kirjoitti:

Syntyperäinen venäläinen kiisti yhteyden vodan ja vodkan välillä. Ehkä samanlainen yhtäläisyys ääniasussa kuin suomalaisten juodessa tsaikkaa (= lokki) eikä tsaita (tee).

Voi toki kiistää, mutta kieltä äidinkielenään puhuvat harvoin ovat perillä sen syvemmistä piirteistä ja yhteyksistä. Tämä koskee yhtä lailla suomen puhujia.

Tiedon voi tarkistaa esimerkiksi Helsingin yliopiston venäjän kielen professori Arto Mustajoelta. Se mainitaan myös mm. kirjassa Kevyt kosketus venäjän kieleen.

tavallisinviestintä kirjoitti:

"Mihin viestintätarpeeseen?"
Eiköhän tavallisin viestintä ole arkinen puhe. Veneessä käytetään yksinkertaista ja ymmärrettävää kieltä ja mieluiten yksiselitteisiä termejä. "Pane ruffin luukku kiinni - kohta roiskuu!". Olemme kai erilaisia, koska sinulla ruffista "lähinnä tulee mieleen" jonkun venemallin ulkonäön kuvaaminen.
Ainakin oma perhemiehistö ja tietenkin kisamiehistö tietää veneen eri osien nimet ja käyttää niiden yksinkertaisia nimiä. Skuutti, falli, staagi, vantti, ylägaija, alagaija, ruffi, ratti … jne ovat edelleenkin meillä sallittuja sanoja, jotka lapsetkin ovat omaksuneet aivan kuten itse aikanaan omaksuin sanoja omalta faijalta, mutsilta tai kavereilta.

Lue lisää

Minulle oli uutta, että ruffilla tarkoitettaisiin kajuuttaa, olin siinä käsityksessä, että sillä tarkoitetaan nimenomaan kansirakennetta, siis kajuutan "kattoa". Puhutaan esimerkiksi "ruffatuista" veneistä silloin, kun johonkin yleensä avoimeen venetyyppiin on rakennettu katettu kajuutta. Esimerkkinä "ruffattu kutonen".

t5serrfdsgfsd kirjoitti:

Minulle oli uutta, että ruffilla tarkoitettaisiin kajuuttaa, olin siinä käsityksessä, että sillä tarkoitetaan nimenomaan kansirakennetta, siis kajuutan "kattoa". Puhutaan esimerkiksi "ruffatuista" veneistä silloin, kun johonkin yleensä avoimeen venetyyppiin on rakennettu katettu kajuutta. Esimerkkinä "ruffattu kutonen".

Lue lisää

Ruffi ja kajuutta ovat lainasanoja ruotsista. Niiden alkuperäisen merkityksen voit tarkistaa vaikkapa ruotsalaisesta wikipediasta tai sanakirjoista. Kajuutta on alunperin tarkoittanut kapteenin hyttiä laivassa. Nykyveneissä kajuutalla tarkoitetaan ruffia. Ruffin alkuperäinen merkitys ei silti ole muuttunut.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Ruff
https://sv.wikipedia.org/wiki/Kajuta

Ruff saattaa ruotsiksi olla kajutan synonyymi, mutta purjehdussuomessa ruffilla tarkoitetaan aivan vakiintuneesti kajuutan kannen tasosta korotettua osaa.

Jos se tarkoittaisi pelkkää kajuutan kattoa, pärjättäisiin katolla. Ruffiin mielestäni kuuluu myös korotuksen sivuosat.

Nimimerkki t5serrfdsgfsd mieltää merkityksen oikein.

Sfäärinkirurgi kirjoitti:

Ruff saattaa ruotsiksi olla kajutan synonyymi, mutta purjehdussuomessa ruffilla tarkoitetaan aivan vakiintuneesti kajuutan kannen tasosta korotettua osaa.

Jos se tarkoittaisi pelkkää kajuutan kattoa, pärjättäisiin katolla. Ruffiin mielestäni kuuluu myös korotuksen sivuosat.

Nimimerkki t5serrfdsgfsd mieltää merkityksen oikein.

Lue lisää

Sinun ja t5serrfdsgjsd:n mieltämisesi ruffista poikkeaa paitsi omasta käsityksestäni myös useimpien muidenkin. Kirjoitapa googlen hakusanoiksi "veneen ruffi"!

Otinkin jo. Suomalainen purjehdussanasto määrittelee ruffin "kannen pintaa korkeammalle nousevaksi rakennelmaksi, joka on tehty venee sisätilojen korkeuden lisäämiseksi". Artikkelissa kerrotaan ruotsinkielen ilmaisun rufftakk vastaavan, mitä suomalaiset purjehtijat tarkoittavat ruffilla.

Huomattavaa on, että alkuperä ei ole ruotsissa, van englannin sanassa roof, mikä tietysti tarkoittaa ennemminkin kattoa kuin katon alla olevia sisätiloja.

Jotkut näemmä tarkoittavat ruffilla myös sisätiloja.

tavallisinviestintä kirjoitti:

"Mihin viestintätarpeeseen?"
Eiköhän tavallisin viestintä ole arkinen puhe. Veneessä käytetään yksinkertaista ja ymmärrettävää kieltä ja mieluiten yksiselitteisiä termejä. "Pane ruffin luukku kiinni - kohta roiskuu!". Olemme kai erilaisia, koska sinulla ruffista "lähinnä tulee mieleen" jonkun venemallin ulkonäön kuvaaminen.
Ainakin oma perhemiehistö ja tietenkin kisamiehistö tietää veneen eri osien nimet ja käyttää niiden yksinkertaisia nimiä. Skuutti, falli, staagi, vantti, ylägaija, alagaija, ruffi, ratti … jne ovat edelleenkin meillä sallittuja sanoja, jotka lapsetkin ovat omaksuneet aivan kuten itse aikanaan omaksuin sanoja omalta faijalta, mutsilta tai kavereilta.

Lue lisää

Tähän lienee paikallaan huomauttaa, että viestintätarpeet vaihtelevat. Jossain venekunnassa on totuttu siihen, että kaikki tapahtuu kipparin komennolla, toisessa omatoimisemmin, kolmannessa kippari hoitaa enimmäkseen hommat itse. Sanastokin vaihtelee. Ja kokoonpanot.

Katselin kerran Verkanin satamassa brittiveneen lähtöä. Eläkepappoja kaikki, Kuninkaallisen laivaston reservin lippu eli sininen perässä. Kippari ei toki ääntään korottanut, mutta selvästi huomasi "komento - tekeminen" mallin. Se vähän itseä huvittikin, kun on tottunut vähän vähempään käskemiseen.

Mä käytän pääosin nimityksiä nostin ja jalus. Ne on kuvaavampia kuin falli ja skuutti.

Bossu kirjoitti:

Mä käytän pääosin nimityksiä nostin ja jalus. Ne on kuvaavampia kuin falli ja skuutti.

Meidän veneessä taas puhutaan nostimesta ja skuutista. Falli tuntuu oudolta, koska meikäläiselle se (englannin perusteella) assosioituu enemmä putoamiseen kuin minkään nostamiseen.

Kyllähän nuo suomenkieliset sanat ovat nuorempien purjehtijoiden aktiivisanastoa. Kun purjehdus aloitetaan pystymetsästä tai kurssin kautta ja ostamalla 30( )-jalkainen vene, eikä purjehdukseen kasveta vähitellen, niin termistö otetaan mieluummin käytöön sellaisena, että sillä on vastineet yleiskielessä.

Jostain syystä purjelennossa kelpaavat hyvin suomenkieliset sanat, vaikka siellä olisi yllin kyllin tarjolla vieraskielistäkin sanastoa, mutta purjehtijoiden täytyy vääntää sanansa vieraista kielistä. Ehkä nuoremmilla on jo sen verran parempi itsetunto, ettei heidän tarvitse tietoisesti erottautua käyttämällä vierasperäisiä sanoja.

Purjelennosta on myös paljon helpompi puhua asiasta tietämättömille ihmisille kuin purjehduksesta, koska vaikka sanasto olisi jollekin uutta, niin se on silti läpinäkyvää.

Rajansasilläkin kirjoitti:

Kyllähän nuo suomenkieliset sanat ovat nuorempien purjehtijoiden aktiivisanastoa. Kun purjehdus aloitetaan pystymetsästä tai kurssin kautta ja ostamalla 30( )-jalkainen vene, eikä purjehdukseen kasveta vähitellen, niin termistö otetaan mieluummin käytöön sellaisena, että sillä on vastineet yleiskielessä.

Jostain syystä purjelennossa kelpaavat hyvin suomenkieliset sanat, vaikka siellä olisi yllin kyllin tarjolla vieraskielistäkin sanastoa, mutta purjehtijoiden täytyy vääntää sanansa vieraista kielistä. Ehkä nuoremmilla on jo sen verran parempi itsetunto, ettei heidän tarvitse tietoisesti erottautua käyttämällä vierasperäisiä sanoja.

Purjelennosta on myös paljon helpompi puhua asiasta tietämättömille ihmisille kuin purjehduksesta, koska vaikka sanasto olisi jollekin uutta, niin se on silti läpinäkyvää.

Lue lisää

Ihan sama kai se on, mitä sanoja kukin käyttää.
Kerro silti vanhemman polven purjehtijalle, mikä sana sinun hyväksymässäsi purjehdussanastossa tarkoittaa genuaa (ykkösgenua, kakksosgenua, kolmosgenua, rullagenua)? Onko se jenni, jota myös käytetään genuan synonyyminä? Vai joku muu? Entä mikä sana on keksitty fokan tilalle (fokka, kryssifokka, myrskyfokka)? Onko jibi parempi, koska sitä englantilaisperäistä ilmaisua myös kuulee käytettävän? Mitä sanoja sinä käytät, kun keskustelet miehistösi kanssa? Spinnu sentään on pallokas, mutta mikä on genaakkeri ikäluokkasi "uuskielellä"?
Itse en käsitä, miten varsinkaan sukupolvelta toiselle siirtyneiden ikivanhojen sanojen käyttäminen liittyisi jollain tavalla "itsetuntoon".

Jokainen kyllä ymmärtää, että mitään tietämättömälle on koetettava selostaa asiat ilman erikoistermejä. Se ei koske pelkästään purjelentokoneita. Kyllä itsekin aikanaan neuvoin aloittelevia kisagasteja vetämään "siitä punaisesta narusta" tai "päästä 10 senttiä sitä valkoista narua" jne. Vähitellen jokainen gasti oppi, että eri "naruilla" onkin omat nimensä ja merkityksensä.

Itse kyllä käytän fokasta nimitystä fokka, mutta turisteille viittaisin niin fokkaan kuin genuaankin sanalla keulapurje. Kertoo aika hyvin mistä on kysymys.

Tietysti jos keulalle on useammanlaista purjevarustusta, niin jotenkinhan ne pitää toisistaan erottaa. Tämä on sitten venekohtaista - ja onhan fokan ja genuankin rajanveto joissain tapauksessa vaikeaa (vaikkapa H:n fokka ylettyy niin pitkälle taakse, että se lienee oikeastaan genua. En ole kuitenkaan vielä sellaista H-veneilijää tavannut, joka kutsuisi keulapurjettaan genuaksi).

Genaakkerilla ei ole vielä suomenkielistä vastinetta. Jos se on genuan ja pallokkaan risteytys, niin vastaavalla johtamisella päästäisiin muotoon gellokas. Tässä ei tietenkään olisi järkeä, koska spinaakkeri on täysin vakiintunut termi, eikä uudissana kuulosta suomelta tai ole havinnollinen. Kun spinaakkeri on symmetrinen pallokas, ehdotan tietenkin genaakkerille nimitystä puolipallokas.

Leikki sikseen: oletan, että jos veneeseeni tulee toinen purjehtia, hän tuntee purjehduksessa käytettävät käsitteet - myös sellaiset, joista käyttää itse ehkä jotain toista varianttia. On kai tosiasia sekin, että merkityssisällöissä voi olla huojuntaa.

Rajansasilläkin kirjoitti:

Kyllähän nuo suomenkieliset sanat ovat nuorempien purjehtijoiden aktiivisanastoa. Kun purjehdus aloitetaan pystymetsästä tai kurssin kautta ja ostamalla 30( )-jalkainen vene, eikä purjehdukseen kasveta vähitellen, niin termistö otetaan mieluummin käytöön sellaisena, että sillä on vastineet yleiskielessä.

Jostain syystä purjelennossa kelpaavat hyvin suomenkieliset sanat, vaikka siellä olisi yllin kyllin tarjolla vieraskielistäkin sanastoa, mutta purjehtijoiden täytyy vääntää sanansa vieraista kielistä. Ehkä nuoremmilla on jo sen verran parempi itsetunto, ettei heidän tarvitse tietoisesti erottautua käyttämällä vierasperäisiä sanoja.

Purjelennosta on myös paljon helpompi puhua asiasta tietämättömille ihmisille kuin purjehduksesta, koska vaikka sanasto olisi jollekin uutta, niin se on silti läpinäkyvää.

Lue lisää

Mietin pitkään tuota purjelentosanastoa. Ensimmäinen vaikutelma oli, ettei lainasanoja ole paljoa käytössä. Muttasitten mietin vielä uudestaan ja totesin, että aivan samalla tavalla siinäkin on purjelentäjien oma sanasto, josta kadunmies olisi täysin ulkona. Suomelta tintti kuulostaa, mutta vantti on yhtä hyvää suomea. Tietty ero tulee siitä, että purjehdus on ollut tietyssä määrin suomenruotsalaisten harrastus, purjelento alusta lähtien suomalainen. Purjehdussanasto periytyy myös vuosisatojen takaa, purjelento vuosikymmenien takaa. Siksi purjehduksessa on vierasperäisiä lainasanoja enemmän. Ja nousunopeutta aina silti variometristä tarkkailin.

jos.tinttaa.ei.räpsähdä kirjoitti:

Mietin pitkään tuota purjelentosanastoa. Ensimmäinen vaikutelma oli, ettei lainasanoja ole paljoa käytössä. Muttasitten mietin vielä uudestaan ja totesin, että aivan samalla tavalla siinäkin on purjelentäjien oma sanasto, josta kadunmies olisi täysin ulkona. Suomelta tintti kuulostaa, mutta vantti on yhtä hyvää suomea. Tietty ero tulee siitä, että purjehdus on ollut tietyssä määrin suomenruotsalaisten harrastus, purjelento alusta lähtien suomalainen. Purjehdussanasto periytyy myös vuosisatojen takaa, purjelento vuosikymmenien takaa. Siksi purjehduksessa on vierasperäisiä lainasanoja enemmän. Ja nousunopeutta aina silti variometristä tarkkailin.

Lue lisää

Varmastikin oikea huomio sanojen kohdalta, mutta en ole aivan samaa mieltä "suomenruotsalaisten" harrastuksesta. Saaristossa ja rannikoillamme on ollut ja on edelleen alueita, joissa valtakieli on ruotsi. On myös alueita, joilla se on perinteisesti ollut suomi. Tämä näkyy vaikkapa karttojen paikkanimissä.
Sekin on fakta, että purjehtiminen on vuosisatoja ollut hyötyliikkumista: kalastus, postin kuljetus, päivittäiset yhteydet saaristossa jne. Harrastuksena se on paljon nuorempi kuin purjehdussanasto.
Useimmat purjehdus-, purjealus- ja laivatermit ovat myös peräisin vanhemmalta ajalta kuin Suomessa oli ensimmäistäkään pursiseuraa. Ajatustasi vastaan puhuu sekin, että termien alkuperä ei välttämättä ole ruotsinkielestä. Siitä on aikaisemmissa viesteissäkin kerrottu.
Ensimmäinen suomenkielinen merisanakirja julkaistiin v. 1863 (kohta sen jälkeen, kun Suomeen oli perustettu ensimmäiset pursiseurat, jotka olivat ruotsinkielisiä).

jos.tinttaa.ei.räpsähdä kirjoitti:

Mietin pitkään tuota purjelentosanastoa. Ensimmäinen vaikutelma oli, ettei lainasanoja ole paljoa käytössä. Muttasitten mietin vielä uudestaan ja totesin, että aivan samalla tavalla siinäkin on purjelentäjien oma sanasto, josta kadunmies olisi täysin ulkona. Suomelta tintti kuulostaa, mutta vantti on yhtä hyvää suomea. Tietty ero tulee siitä, että purjehdus on ollut tietyssä määrin suomenruotsalaisten harrastus, purjelento alusta lähtien suomalainen. Purjehdussanasto periytyy myös vuosisatojen takaa, purjelento vuosikymmenien takaa. Siksi purjehduksessa on vierasperäisiä lainasanoja enemmän. Ja nousunopeutta aina silti variometristä tarkkailin.

Lue lisää

Miten pitkä perinne suomalaisella purjelennolla on? Oliko purjekoneita jo 1930-luvulla vai vasta myöhemmin? Historia on kuitenkin varsin lyhyt verrattuna merenkulkutermien ja purjehdussanaston historiaan.

Eihän purjelennon historia purjehdukseen verrattuna pitkä ole, mutta en oikein usko, että pelkkä historia selittää käytetyn sanaston. Kyllä siinä on kysymys identiteetistä ja erottautumisesta. Jostain syystä purjehduksessa tahdotaan erottautua kielenkäytöllä, mutta purjelennossa ei.

Väitän myös, että ero sisävesillä ja ja merellä on huomattava. Sisävesipurjehtijoilla ei ole samanlaista purjehtijan identiteettiä kuin merellä purjehtijoilla, minkä vuoksi heille myös kelpaavat yleiskieliset sanat.

Samalla tavalla kuin purjelentäjät puhuvat siiven etureunasta ja jättöreunasta, niin sisävesipurjehtijat viittaavat purjeen eri osiin yleiskielen sanastolla. Merellä on sitten omat juttunsa.

Yleiskielinen sanasto yleistyisi purjehdukseen hyvin nopeasti, jos sitä ei tietoisesti vastustettaisi. Sama koskee solmujen käyttöä. Niistä pidetään kiinni erottautumisen vuoksi, ei siksi, että niissä sinänsä olisi jotain järkeä nykytekniikalla.

Jonttomäki kirjoitti:

Eihän purjelennon historia purjehdukseen verrattuna pitkä ole, mutta en oikein usko, että pelkkä historia selittää käytetyn sanaston. Kyllä siinä on kysymys identiteetistä ja erottautumisesta. Jostain syystä purjehduksessa tahdotaan erottautua kielenkäytöllä, mutta purjelennossa ei.

Väitän myös, että ero sisävesillä ja ja merellä on huomattava. Sisävesipurjehtijoilla ei ole samanlaista purjehtijan identiteettiä kuin merellä purjehtijoilla, minkä vuoksi heille myös kelpaavat yleiskieliset sanat.

Samalla tavalla kuin purjelentäjät puhuvat siiven etureunasta ja jättöreunasta, niin sisävesipurjehtijat viittaavat purjeen eri osiin yleiskielen sanastolla. Merellä on sitten omat juttunsa.

Yleiskielinen sanasto yleistyisi purjehdukseen hyvin nopeasti, jos sitä ei tietoisesti vastustettaisi. Sama koskee solmujen käyttöä. Niistä pidetään kiinni erottautumisen vuoksi, ei siksi, että niissä sinänsä olisi jotain järkeä nykytekniikalla.

Lue lisää

En todellakaan ymmärrä, että kysymyksessä voisi olla minkäänlainen "identiteetti ja erottautumisen tarve".
Minusta kysymys on nasevista ja yksiselitteisistä termeistä, jotka ovat muotoutuneet suomenkieleen pitkän ajanjakson kuluessa. Tietysti on uusiakin nimikkeitä, jotka eivät ole ehtineet muotoutua suomalaiseen kielasuun kuten barber, baby-stay, code zero, tricolor-toppivalo tms. Pitäisikö sinun mielestäsi ruveta välttämään kaikkea merisanastoa, jotta ei tulisi leimaantuneeksi?

Kyllä omassa veneessäni ruffi on aina ollut ruffi ja on edelleenkin. Samoin on keulapiikki, turkki, täkki, pilssi, ruoripinna, staagit, vantit, vinssit, ankkuripeli, punkat, pilottipunkka, myrskypunkka, venttiilit, valoventtiili, parraslistat, puosuntuoli jne. Olen kai liian vanha luopumaan selkeästä sanastosta, jonka olen oppinut omassa lapsuudessani kauan sitten ja jonka omat lapseni ja lapsenlapsenikin veneessä käyttävät.

Minä käytän nykyään SI-yksiköitä lukuun ottamatta lämpötilaa, jonka ilmoita celsiuksina. Teen näin siksi, että en näe järjen häivää solmujen viljelemisessä. Uusien veneilijöiden on vaikea oppia solmuihin, mutta miksi pitäisikään?

Kun mukaan on sattunut kokeneita purjehtijoita, niin kovasti se tuntuu ärsyttävän, että puhun kilometreistä tunneissa. Jokainen mukana olija pystyy hahmottamaan erinomaisesti nopeuden ja matkan myös näillä yksiköillä, mutta ei kelpaa. Miksiköhän ei kelpaa? Onko kuulimpaa puhua solmuista?

KMkauttaH kirjoitti:

Minä käytän nykyään SI-yksiköitä lukuun ottamatta lämpötilaa, jonka ilmoita celsiuksina. Teen näin siksi, että en näe järjen häivää solmujen viljelemisessä. Uusien veneilijöiden on vaikea oppia solmuihin, mutta miksi pitäisikään?

Kun mukaan on sattunut kokeneita purjehtijoita, niin kovasti se tuntuu ärsyttävän, että puhun kilometreistä tunneissa. Jokainen mukana olija pystyy hahmottamaan erinomaisesti nopeuden ja matkan myös näillä yksiköillä, mutta ei kelpaa. Miksiköhän ei kelpaa? Onko kuulimpaa puhua solmuista?

Lue lisää

En ole koskaa enkä missään havainnut kenenkään muun purjehtijan käyttävän km/h purjeveneen tai tuulen nopeuden yksikkönä. M/s on myös paikallinen erikoisuus vain pohjoisella Itämerellä. Jos olet tyytyväinen kilometreihin niin ei kukaan estä käyttämästä. Turha tyrkyttää muille tai ihmetellä jos kommunikaatio ei pelaa. Miksei veneesi liiku m/s?. Olisi loogista käyttää samaa yksikköä kuin tuuli.
Myös ilmailussa maailmanlaajuisesti käytetään yleisesti solmuja, maileja ja jalkoja. Arvaampa, että Suomenkin ilmavoimat ovat siirtyneet metrisistä korkeuksista ja km/h nopeudesta em. anglosaksisiin kummalisuuksiin.

KMkauttaH kirjoitti:

Minä käytän nykyään SI-yksiköitä lukuun ottamatta lämpötilaa, jonka ilmoita celsiuksina. Teen näin siksi, että en näe järjen häivää solmujen viljelemisessä. Uusien veneilijöiden on vaikea oppia solmuihin, mutta miksi pitäisikään?

Kun mukaan on sattunut kokeneita purjehtijoita, niin kovasti se tuntuu ärsyttävän, että puhun kilometreistä tunneissa. Jokainen mukana olija pystyy hahmottamaan erinomaisesti nopeuden ja matkan myös näillä yksiköillä, mutta ei kelpaa. Miksiköhän ei kelpaa? Onko kuulimpaa puhua solmuista?

Lue lisää

Käytätkö merikorttia? Tutkipa maapallon geometriaa sekä asteita ja minuutteja. Löydätkö vastaavuutta merikortin latitudeista ja meripeninkulmasta? Solmuista puhuminen ei ole kuulimpaa vaan loogista.

"Käytätkö merikorttia?"

Kokonaiskuvan hahmottamiseen käytän, mutta kyllä sijainnin määritys käytännössä tapahtuu vain ja ainoastaan GPS:llä niin kuin kaikilla muillakin.

Perskuttapa kirjoitti:

"Käytätkö merikorttia?"

Kokonaiskuvan hahmottamiseen käytän, mutta kyllä sijainnin määritys käytännössä tapahtuu vain ja ainoastaan GPS:llä niin kuin kaikilla muillakin.

Lue lisää

"sijainnin määritys käytännössä tapahtuu vain ja ainoastaan GPS:llä niin kuin kaikilla muillakin"
Näin se nykykäytäntö ja uskomus varmaankin on täällä, jossa gps ja plotteri/paperikartta pitävät yhtä. Asiaan alkaa suhtautua toisella tavalla, jos rupeaa tekemään pitempiä purjehduksia. Varminta rannikoiden ja saarien/riuttojen lähellä on navigoida näkö- ja tutkahavaintojen perusteella. Joillakin alueilla karttojen ja gps:n välillä voi olla jopa meripenikulmien eroavaisuuksia.

Moni ehkä muistaa ne kaksi suomalaisvenettä, jotka tuhoutuivat gps-navigointiin luottaessaan. Toinen haaksirikkoutui Punaisella merellä yöllä riuttaan törmätessään ja toinen Fidzillä samasta syystä. Onneksi kummassakaan tapauksessa ei tullut henkilövahinkoja. Vain veneet menetettiin.

KMkauttaH kirjoitti:

Minä käytän nykyään SI-yksiköitä lukuun ottamatta lämpötilaa, jonka ilmoita celsiuksina. Teen näin siksi, että en näe järjen häivää solmujen viljelemisessä. Uusien veneilijöiden on vaikea oppia solmuihin, mutta miksi pitäisikään?

Kun mukaan on sattunut kokeneita purjehtijoita, niin kovasti se tuntuu ärsyttävän, että puhun kilometreistä tunneissa. Jokainen mukana olija pystyy hahmottamaan erinomaisesti nopeuden ja matkan myös näillä yksiköillä, mutta ei kelpaa. Miksiköhän ei kelpaa? Onko kuulimpaa puhua solmuista?

Lue lisää

Miten tuo km/h yksikön käyttäminen sujuu "oikeasti" purjehtiessa? Luulisi olevan aika vaivalloista siksikin, että ainakaan omassa nopeuslokissani on ainoastaan "kn" yksikkö ja gps:ssäni "kts" (molemmat ovat solmujen lyhenteitä). Ehkä uusimmissa huvivene-elektroniikan tuotteissa on mahdollisuus muiden yksiköiden valintaan?

Virtataulukkojen yksikkö on solmu. Gribfile-tuulikartoissa yksikkö on solmu. Sääkarttojen tuulinuolien yksi sakara on 10 kn. Maapallon 360° jaossa yksi minuutti = 1 mpk. 1 mpk/h = 1 kn.
Sinun mielestäsi ei ole "järjen häivää solmujen viljelemisessä". Olisiko asenteesi syynä kokemattomuus ja tietämättömyys?

vai_coolia kirjoitti:

Miten tuo km/h yksikön käyttäminen sujuu "oikeasti" purjehtiessa? Luulisi olevan aika vaivalloista siksikin, että ainakaan omassa nopeuslokissani on ainoastaan "kn" yksikkö ja gps:ssäni "kts" (molemmat ovat solmujen lyhenteitä). Ehkä uusimmissa huvivene-elektroniikan tuotteissa on mahdollisuus muiden yksiköiden valintaan?

Virtataulukkojen yksikkö on solmu. Gribfile-tuulikartoissa yksikkö on solmu. Sääkarttojen tuulinuolien yksi sakara on 10 kn. Maapallon 360° jaossa yksi minuutti = 1 mpk. 1 mpk/h = 1 kn.
Sinun mielestäsi ei ole "järjen häivää solmujen viljelemisessä". Olisiko asenteesi syynä kokemattomuus ja tietämättömyys?

Lue lisää

Esimerkiksi uistelijat ja monet muutkin moottoriveneilijät käyttää km/h:ta solmujen sijaan. Heille yhtä vierasta olisi puhua solmuista.

vai_coolia kirjoitti:

Miten tuo km/h yksikön käyttäminen sujuu "oikeasti" purjehtiessa? Luulisi olevan aika vaivalloista siksikin, että ainakaan omassa nopeuslokissani on ainoastaan "kn" yksikkö ja gps:ssäni "kts" (molemmat ovat solmujen lyhenteitä). Ehkä uusimmissa huvivene-elektroniikan tuotteissa on mahdollisuus muiden yksiköiden valintaan?

Virtataulukkojen yksikkö on solmu. Gribfile-tuulikartoissa yksikkö on solmu. Sääkarttojen tuulinuolien yksi sakara on 10 kn. Maapallon 360° jaossa yksi minuutti = 1 mpk. 1 mpk/h = 1 kn.
Sinun mielestäsi ei ole "järjen häivää solmujen viljelemisessä". Olisiko asenteesi syynä kokemattomuus ja tietämättömyys?

Lue lisää

Solmuissa on yhtä paljon järkeä kuin muissakin kansallisissa yksiköissä. Kannattaisi vain kaikkien maiden siirtyä kaikissa asioissa tieteen käyttämiin yksiköihin, niin loppuisi keskinäinen vatuloiminen.

Kaiken huippu oli se, kun avaruuteen lähetettiin luotain, joka ei toiminut, koska eri osapuolet olivat käyttäneet laskelmissaan eri yksiköitä.

Yksyks kirjoitti:

Solmuissa on yhtä paljon järkeä kuin muissakin kansallisissa yksiköissä. Kannattaisi vain kaikkien maiden siirtyä kaikissa asioissa tieteen käyttämiin yksiköihin, niin loppuisi keskinäinen vatuloiminen.

Kaiken huippu oli se, kun avaruuteen lähetettiin luotain, joka ei toiminut, koska eri osapuolet olivat käyttäneet laskelmissaan eri yksiköitä.

Lue lisää

Jos solmu on kansallinen yksikkö, niin mitä yksikköä mahtavat käyttää jenkit? Entä britit, brassit, venäläiset tai kiinalaiset.

Se, joka haluaa käyttää merenkulussa km/h-yksikköä, tekee sen ainoastaan ollakseen coolimpi kuin muut. Vetouistelijat saattavat hyvinkin käyttää kilometrejä, mutta heille vene on kalastusväline siinä kuin viehekin. Kaikki merenkulkijat ympäri maailman käyttävät solmuja ja meripenikulmia.

vai.coolimpaa kirjoitti:

Jos solmu on kansallinen yksikkö, niin mitä yksikköä mahtavat käyttää jenkit? Entä britit, brassit, venäläiset tai kiinalaiset.

Se, joka haluaa käyttää merenkulussa km/h-yksikköä, tekee sen ainoastaan ollakseen coolimpi kuin muut. Vetouistelijat saattavat hyvinkin käyttää kilometrejä, mutta heille vene on kalastusväline siinä kuin viehekin. Kaikki merenkulkijat ympäri maailman käyttävät solmuja ja meripenikulmia.

Lue lisää

Tuskin esimerkiksi Ilmavoivat yrittää olla kuulimpi kuin muut, vaikka se lentää SI-yksiköillä toisin kuin ammattiliikenne, joka on alistunut entisten suurvaltojen käytäntöihin.

Ennemmin tai myöhemmin sekä ilmailu että merenkulku tulee siirtymään SI-yksiköihin. Niin tulevat siirtymään myös jenkit. Silloin helpottuu huomattavasti alakoululaisten matematiikan opiskelukin.

Ei melojille opeteta solmuja. Kun menee melontakurssille, siellä puhutaan ihan vain kilometreistä tunnissa, eikä taatusti siksi, että tahdottaisiin olla kuulimpia kuin veneilijät, jotka käyttävät solmuja.

Bossu kirjoitti:

Esimerkiksi uistelijat ja monet muutkin moottoriveneilijät käyttää km/h:ta solmujen sijaan. Heille yhtä vierasta olisi puhua solmuista.

Onko maapallon koordinaattijärjestelmä vanhanaikainen, koska se perustuu palloon eikä tasoon? Miksi ympyrä on jaettu 360 asteeseen ja yhdessä asteessa 60 minuuttia, minuutissa 60 sekuntia?
Tuottiko koulun laskuoppi sinulle vaikeuksia ainoastaan siksi, että maapallon pituusasteen minuutti on toiselta nimeltään meripenikulma ja mpk/h = solmu?
Älyttömän coolia, että vaikeuksistasi huolimatta selvitit alakoulun matematiikan opiskelusi ;-)

Kyllä itsekin harrastin kouluaikana melontaa, mutta olin oppinut kilometrit ja tunnit alakoulussa ilman melontakurssia. Minusta oli luonnollista, että melontaretkillä käytettiin retkeilykarttoja ja niissä olevaa metrijärjestelmää.

Mihin niitä koordinaatteja nykyään tarvitsee? Olen minäkin lentänyt ensimmäiset matkalentoni ilmailukartalla ja kompassilla. Ei ollut helppoa. Mittakaava ei ole riittävän tarkka. Nykyään on paljon helpompaa gepsillä, ei tule paljon koordinaatteja pohdittua.

vai_coolia kirjoitti:

Miten tuo km/h yksikön käyttäminen sujuu "oikeasti" purjehtiessa? Luulisi olevan aika vaivalloista siksikin, että ainakaan omassa nopeuslokissani on ainoastaan "kn" yksikkö ja gps:ssäni "kts" (molemmat ovat solmujen lyhenteitä). Ehkä uusimmissa huvivene-elektroniikan tuotteissa on mahdollisuus muiden yksiköiden valintaan?

Virtataulukkojen yksikkö on solmu. Gribfile-tuulikartoissa yksikkö on solmu. Sääkarttojen tuulinuolien yksi sakara on 10 kn. Maapallon 360° jaossa yksi minuutti = 1 mpk. 1 mpk/h = 1 kn.
Sinun mielestäsi ei ole "järjen häivää solmujen viljelemisessä". Olisiko asenteesi syynä kokemattomuus ja tietämättömyys?

Lue lisää

Reality check: 99% suomalaisista purjeveneilijöistä ei seilaa valtamerillä. Itämerellä tai Välimeren chartereissa ei tarvitse virtataulukoita yms. eikä meripeninkulman ja karttakoordinaatiston yhteydellä ole silläkään mitään käytännön merkitystä.

vai.coolimpaa kirjoitti:

Jos solmu on kansallinen yksikkö, niin mitä yksikköä mahtavat käyttää jenkit? Entä britit, brassit, venäläiset tai kiinalaiset.

Se, joka haluaa käyttää merenkulussa km/h-yksikköä, tekee sen ainoastaan ollakseen coolimpi kuin muut. Vetouistelijat saattavat hyvinkin käyttää kilometrejä, mutta heille vene on kalastusväline siinä kuin viehekin. Kaikki merenkulkijat ympäri maailman käyttävät solmuja ja meripenikulmia.

Lue lisää

"Kaikki merenkulkijat ympäri maailman käyttävät solmuja ja meripenikulmia."

Höpsistä. Ne vetouistelijat ovat merenkulkijoita siinä kuin muutkin veneilijät, jos merellä kalastavat.

Iso_kon_kari kirjoitti:

Käytätkö merikorttia? Tutkipa maapallon geometriaa sekä asteita ja minuutteja. Löydätkö vastaavuutta merikortin latitudeista ja meripeninkulmasta? Solmuista puhuminen ei ole kuulimpaa vaan loogista.

Lue lisää

Paitsi, että sitä vastaavuutta ei nykyaikana tarvitse käytännössä yhtään mihinkään. Se helpottaa laskutoimituksia, joita ovat lakanneet olemasta tarpeellisia.

back.to.reality kirjoitti:

Reality check: 99% suomalaisista purjeveneilijöistä ei seilaa valtamerillä. Itämerellä tai Välimeren chartereissa ei tarvitse virtataulukoita yms. eikä meripeninkulman ja karttakoordinaatiston yhteydellä ole silläkään mitään käytännön merkitystä.

Lue lisää

Eipä tietenkään, mutta ei pidä ajatella koordinaattien, aseteiden, minuuttien, merimailien tai solmujen olevan turhian vain siksi, että uistinta vetäessä tai saaresta toiseen meloessa tai purjehtiessa pärjää ilman!

Mitä haluat "reality checkilläsi" osoittaa? Koska sinä et tarvitse asteita, minuutteja tai jotain virtataulukoita merellä, kukaan muukaan ei voi niitä tarvita? Siis ne eivät voi olla tarpeellisia kenellekään? Sekö on realiteettien tarkastamista?

realiteetintarkistus kirjoitti:

Eipä tietenkään, mutta ei pidä ajatella koordinaattien, aseteiden, minuuttien, merimailien tai solmujen olevan turhian vain siksi, että uistinta vetäessä tai saaresta toiseen meloessa tai purjehtiessa pärjää ilman!

Mitä haluat "reality checkilläsi" osoittaa? Koska sinä et tarvitse asteita, minuutteja tai jotain virtataulukoita merellä, kukaan muukaan ei voi niitä tarvita? Siis ne eivät voi olla tarpeellisia kenellekään? Sekö on realiteettien tarkastamista?

Lue lisää

Olennaisinta on tietysti se, että koska tämä on suomalaisille veneilijöille suunnattu palsta, ei valtameripurjehduksella ole täällä erityisempää merkitystä vaan oletusarvona on AINA Itämeripurjehdus. Siksi on joutavanpäiväistä vedota johonkin virtaustaulukoihin yms.

Ja toinen asia on tietysti se, että ne laskutoimitukset, joita meripeninkulman ja koordinaatiston välinen yhteys helpottaa, ovat Itämerellä tarpeettomia ihan jokaiselle (toki niitä voi huvikseen harrastaa, mutta navigointiin tms. niitä ei tarvita, koska jokaisella on mahdollisuus käyttää nykyaikaista navigaatioelektroniikkaa; jos on itse valinnut olla sitä käyttämättä, niin se on oma valinta muttei pakko).

Näin se nyt vaan on.

back.to.reality kirjoitti:

Olennaisinta on tietysti se, että koska tämä on suomalaisille veneilijöille suunnattu palsta, ei valtameripurjehduksella ole täällä erityisempää merkitystä vaan oletusarvona on AINA Itämeripurjehdus. Siksi on joutavanpäiväistä vedota johonkin virtaustaulukoihin yms.

Ja toinen asia on tietysti se, että ne laskutoimitukset, joita meripeninkulman ja koordinaatiston välinen yhteys helpottaa, ovat Itämerellä tarpeettomia ihan jokaiselle (toki niitä voi huvikseen harrastaa, mutta navigointiin tms. niitä ei tarvita, koska jokaisella on mahdollisuus käyttää nykyaikaista navigaatioelektroniikkaa; jos on itse valinnut olla sitä käyttämättä, niin se on oma valinta muttei pakko).

Näin se nyt vaan on.

Lue lisää

Eikö GPS-paikannuksen ymmärtäminenkään ole olennaista? Jos käytät GPS järjestelmää paikannukseen, kai itsekin käytät WGS84 järjestelmän koordinaatteja? Nekin perustuvat asteisiin ja asteiden osiin.

Miksi purjehdusfoorumilla ei saisi käsitellä merenkulun alkeisiin liittyviä asioita? Tietääkseni jopa saaristo- ja rannikkonavigoinnin kursseillakin opetus alkaa tai ainakin alkoi peruskäsitteistä eli maapallosta, merihorisontin jaosta ja merenkulun mittayksiköistä. Etkö käytä merikarttoja etkä ymmärrä niitä?

Kerrot, että palsta on "suomalaisille suunnattu". Siksikö merenkulun peruskäsitteistä keskusteleminen on kiellettyä/tarpeetonta/moitittavaa tms sinua harmittavaa?

mielettömänkuulia kirjoitti:

Onko maapallon koordinaattijärjestelmä vanhanaikainen, koska se perustuu palloon eikä tasoon? Miksi ympyrä on jaettu 360 asteeseen ja yhdessä asteessa 60 minuuttia, minuutissa 60 sekuntia?
Tuottiko koulun laskuoppi sinulle vaikeuksia ainoastaan siksi, että maapallon pituusasteen minuutti on toiselta nimeltään meripenikulma ja mpk/h = solmu?
Älyttömän coolia, että vaikeuksistasi huolimatta selvitit alakoulun matematiikan opiskelusi ;-)

Kyllä itsekin harrastin kouluaikana melontaa, mutta olin oppinut kilometrit ja tunnit alakoulussa ilman melontakurssia. Minusta oli luonnollista, että melontaretkillä käytettiin retkeilykarttoja ja niissä olevaa metrijärjestelmää.

Lue lisää

Avaatko vähän lisää, mitä haluat sanoa!

back.to.reality kirjoitti:

Olennaisinta on tietysti se, että koska tämä on suomalaisille veneilijöille suunnattu palsta, ei valtameripurjehduksella ole täällä erityisempää merkitystä vaan oletusarvona on AINA Itämeripurjehdus. Siksi on joutavanpäiväistä vedota johonkin virtaustaulukoihin yms.

Ja toinen asia on tietysti se, että ne laskutoimitukset, joita meripeninkulman ja koordinaatiston välinen yhteys helpottaa, ovat Itämerellä tarpeettomia ihan jokaiselle (toki niitä voi huvikseen harrastaa, mutta navigointiin tms. niitä ei tarvita, koska jokaisella on mahdollisuus käyttää nykyaikaista navigaatioelektroniikkaa; jos on itse valinnut olla sitä käyttämättä, niin se on oma valinta muttei pakko).

Näin se nyt vaan on.

Lue lisää

Olisikohan merenkulun alkeiden vastustajilla sekin mennyt sekaisin, että GPS-järjestelmä samaistetaan karttaplotteriksi? Varmaankin monissa karttaplottereissa solmut voi nappulaa painamalla muuttaa kilometreiksi. Siitä johtunee tunne, ettei latitudia, longitudia ja solmuja enää tarvita mihinkään.
Nämä playstation-sukupolven veneilijät ovat luultavasti juuri niitä, jotka kännyköillään pyytävät meripelastajien apua elektroniikkahäiriöissään, koska paperikartta ja magneettikompassi ovat turhia muinaismuistoja.

pallo_nyt_hukassa kirjoitti:

Eikö GPS-paikannuksen ymmärtäminenkään ole olennaista? Jos käytät GPS järjestelmää paikannukseen, kai itsekin käytät WGS84 järjestelmän koordinaatteja? Nekin perustuvat asteisiin ja asteiden osiin.

Miksi purjehdusfoorumilla ei saisi käsitellä merenkulun alkeisiin liittyviä asioita? Tietääkseni jopa saaristo- ja rannikkonavigoinnin kursseillakin opetus alkaa tai ainakin alkoi peruskäsitteistä eli maapallosta, merihorisontin jaosta ja merenkulun mittayksiköistä. Etkö käytä merikarttoja etkä ymmärrä niitä?

Kerrot, että palsta on "suomalaisille suunnattu". Siksikö merenkulun peruskäsitteistä keskusteleminen on kiellettyä/tarpeetonta/moitittavaa tms sinua harmittavaa?

Lue lisää

Kysymyshän oli nyt siitä, että joku huomautti käyttävänsä merelläkin km/h -yksiköitä eikä solmuja ja kuten tavallista, siitä heräsi heti joskus toisen maailmansodan jälkeen navigaatioteoriansa kovalla tuskalla päntänneiden raivo "ei noin saa tehdä, merellä käytetään solmuja ja meripeninkulmia". Vaikka siihen ei ole enää mitään käytännön syytä, ellei satu olemaan niin vanha elektroniikka käytössä, ettei sitä saa näyttämään metrisen järjestelmän nopeuksia.

back.to.reality kirjoitti:

Kysymyshän oli nyt siitä, että joku huomautti käyttävänsä merelläkin km/h -yksiköitä eikä solmuja ja kuten tavallista, siitä heräsi heti joskus toisen maailmansodan jälkeen navigaatioteoriansa kovalla tuskalla päntänneiden raivo "ei noin saa tehdä, merellä käytetään solmuja ja meripeninkulmia". Vaikka siihen ei ole enää mitään käytännön syytä, ellei satu olemaan niin vanha elektroniikka käytössä, ettei sitä saa näyttämään metrisen järjestelmän nopeuksia.

Lue lisää

Tylsää tämä sama vanha väärän tiedon levitys ja huonosti perusteltu nettihöpötys.

Nimenomaan käytännön syitä solmujen ja merimailien käyttöön veneilyssä on:

1. Solmut ja mailit ovat käytössä ympäri maailman kaikissa valtioissa sekä huvi- että ammattimerenkulussa.
2. Merimaili liittyy kiinteästi merikarttojen koordinaatistoon: 1 maili = 1 leveyskaariminuutti.

Näillä syillä ei ole mitään tekemistä elektroniikan iän tai toisen maailmansodan kanssa.

Lisäksi on hyvä muistaa, että lähes kaikki mittayksiköt ovat sopimus- ja määrittelyasioita. Merenkulussa vain on sovittu mailien ja solmujen käytöstä. Ei sen kummempaa.

Miksi tämä sopimus pitäisi muuttaa ja siirtyä käyttämään metrijärjestelmää merenkulussa? Olisiko siitä hyötyä muille kuin niille, jotka eivät pysty oppimaan maileja ja solmuja?

back.to.reality kirjoitti:

Kysymyshän oli nyt siitä, että joku huomautti käyttävänsä merelläkin km/h -yksiköitä eikä solmuja ja kuten tavallista, siitä heräsi heti joskus toisen maailmansodan jälkeen navigaatioteoriansa kovalla tuskalla päntänneiden raivo "ei noin saa tehdä, merellä käytetään solmuja ja meripeninkulmia". Vaikka siihen ei ole enää mitään käytännön syytä, ellei satu olemaan niin vanha elektroniikka käytössä, ettei sitä saa näyttämään metrisen järjestelmän nopeuksia.

Lue lisää

Höpö höpö.
Näin joku kertoi:
"Kun mukaan on sattunut kokeneita purjehtijoita, niin kovasti se tuntuu ärsyttävän, että puhun kilometreistä tunneissa. Jokainen mukana olija pystyy hahmottamaan erinomaisesti nopeuden ja matkan myös näillä yksiköillä, mutta ei kelpaa. Miksiköhän ei kelpaa? Onko kuulimpaa puhua solmuista?"

Jos sattuu olemaan tietoinen, että maapallo on pyöreä ja täysi ympyrä on 360 astetta, ja että asteen 60 osa kaariminuutti vastaa maanpinnalla etäisyyttä, joka on nimetty meripeninkulmaksi, voi lopettaa mainitsemansa ihmettelyn. Meripeninkulma ja solmu ovat tarkoitukseen sopivia mittayksiköitä, eivätkä mitään slangia tai coolia kielenkäyttökikkailua.

Jos taas uistelussa käyttää km/h näyttöä, on se ihan ok, kaikki näytöt ovat käyttäjän valittavissa.
Hiekkalaatikolla aikoinaan, mukaanlukien kodin lähiympäristön, ei tarvinnut karttaa eikä sen lukutaitoa.

TylsääVäärääTietoa kirjoitti:

Tylsää tämä sama vanha väärän tiedon levitys ja huonosti perusteltu nettihöpötys.

Nimenomaan käytännön syitä solmujen ja merimailien käyttöön veneilyssä on:

1. Solmut ja mailit ovat käytössä ympäri maailman kaikissa valtioissa sekä huvi- että ammattimerenkulussa.
2. Merimaili liittyy kiinteästi merikarttojen koordinaatistoon: 1 maili = 1 leveyskaariminuutti.

Näillä syillä ei ole mitään tekemistä elektroniikan iän tai toisen maailmansodan kanssa.

Lisäksi on hyvä muistaa, että lähes kaikki mittayksiköt ovat sopimus- ja määrittelyasioita. Merenkulussa vain on sovittu mailien ja solmujen käytöstä. Ei sen kummempaa.

Miksi tämä sopimus pitäisi muuttaa ja siirtyä käyttämään metrijärjestelmää merenkulussa? Olisiko siitä hyötyä muille kuin niille, jotka eivät pysty oppimaan maileja ja solmuja?

Lue lisää

"1. Solmut ja mailit ovat käytössä ympäri maailman kaikissa valtioissa sekä huvi- että ammattimerenkulussa."

Siitä ei kuitenkaan seuraa millään tavoin, että yksilön, joka kokee luontevammaksi käyttää km/h ja km, tarvitsisi noudattaa samaa käytäntöä.

"2. Merimaili liittyy kiinteästi merikarttojen koordinaatistoon: 1 maili = 1 leveyskaariminuutti."

Kuten jo sanoin, tällä ei nykypäivänä ole käytännön merkitystä.

"Miksi tämä sopimus pitäisi muuttaa ja siirtyä käyttämään metrijärjestelmää merenkulussa?"

AINA on parempi, että on käytössä vain yksi mittajärjestelmä usean sijasta. KUKAAN ei hyödy kahden rinnakkaisen järjestelmän käytöstä. Olisi ehdottomasti paras, että kaikkialla maailmassa käytettäisiin niin maalla, merellä kuin ilmassakin yhtä ja samaa järjestelmää eli metristä sekä sen rinnalla km/h. Loogisempaa tietysti olisi käyttää m/s muussakin kuin tuulen nopeudessa, mutta tunti on ihmisille ilmeisesti konkreettisempi yksikkö kuin sekunti, joten tässä kannattaa olla joustava.

back.to.reality kirjoitti:

"1. Solmut ja mailit ovat käytössä ympäri maailman kaikissa valtioissa sekä huvi- että ammattimerenkulussa."

Siitä ei kuitenkaan seuraa millään tavoin, että yksilön, joka kokee luontevammaksi käyttää km/h ja km, tarvitsisi noudattaa samaa käytäntöä.

"2. Merimaili liittyy kiinteästi merikarttojen koordinaatistoon: 1 maili = 1 leveyskaariminuutti."

Kuten jo sanoin, tällä ei nykypäivänä ole käytännön merkitystä.

"Miksi tämä sopimus pitäisi muuttaa ja siirtyä käyttämään metrijärjestelmää merenkulussa?"

AINA on parempi, että on käytössä vain yksi mittajärjestelmä usean sijasta. KUKAAN ei hyödy kahden rinnakkaisen järjestelmän käytöstä. Olisi ehdottomasti paras, että kaikkialla maailmassa käytettäisiin niin maalla, merellä kuin ilmassakin yhtä ja samaa järjestelmää eli metristä sekä sen rinnalla km/h. Loogisempaa tietysti olisi käyttää m/s muussakin kuin tuulen nopeudessa, mutta tunti on ihmisille ilmeisesti konkreettisempi yksikkö kuin sekunti, joten tässä kannattaa olla joustava.

Lue lisää

Olisi EHDOTTOMASTI parasta, että maailma olisi looginen ja KAIKKI toimisivat yhtä fiksusti kuin MINÄ.

;-)

TylsääVäärääTietoa kirjoitti:

Tylsää tämä sama vanha väärän tiedon levitys ja huonosti perusteltu nettihöpötys.

Nimenomaan käytännön syitä solmujen ja merimailien käyttöön veneilyssä on:

1. Solmut ja mailit ovat käytössä ympäri maailman kaikissa valtioissa sekä huvi- että ammattimerenkulussa.
2. Merimaili liittyy kiinteästi merikarttojen koordinaatistoon: 1 maili = 1 leveyskaariminuutti.

Näillä syillä ei ole mitään tekemistä elektroniikan iän tai toisen maailmansodan kanssa.

Lisäksi on hyvä muistaa, että lähes kaikki mittayksiköt ovat sopimus- ja määrittelyasioita. Merenkulussa vain on sovittu mailien ja solmujen käytöstä. Ei sen kummempaa.

Miksi tämä sopimus pitäisi muuttaa ja siirtyä käyttämään metrijärjestelmää merenkulussa? Olisiko siitä hyötyä muille kuin niille, jotka eivät pysty oppimaan maileja ja solmuja?

Lue lisää

En viitsisi nipottaa, mutta kirjoittamasi meripeninkulman (mpk) eli nautical mailin (virallinen lyhenne nykyisin M tai Nm) määritelmä ontuu siksi, että leveyspiiri lyhenevät napoja kohti. Jos mittaat kaariminuutin leveyspiiriltä se on 1 M ainaostaan päiväntasaajan leveyspiirillä. Kun käytät merikarttaa, käytä kuitenkin mitta-asteikkona pituuspiirin kaariminuutteja! Kaikki meridiaanit ovat saman pituisia, napojen kautta kulkevia pituuspiirejä, leveyspiirit eivät ole!
Meriterminä käytetty kaapelin mitta tarkoittaa 1/10 merimailia = 185,2 m.

Ruotsalaiset purjehtijat ja osin ruotsalaiset venelehdetkin käyttävät merimailista usein ilmaisua "distansminut". Yksikkö on looginen siksi, että se kuvastaa merimailin luonnontietellistä selitystä.

SI-järjestelmässä nopeuden yksikkö on muuten m/s eikä km/h. Koska solmu (kn) nopeuden yksikkönä perustuu luonnontieteeseen se on hyväksytty käytettäväksi SI-järjestelmän yhteydessä.

meridiaaniminuutti kirjoitti:

En viitsisi nipottaa, mutta kirjoittamasi meripeninkulman (mpk) eli nautical mailin (virallinen lyhenne nykyisin M tai Nm) määritelmä ontuu siksi, että leveyspiiri lyhenevät napoja kohti. Jos mittaat kaariminuutin leveyspiiriltä se on 1 M ainaostaan päiväntasaajan leveyspiirillä. Kun käytät merikarttaa, käytä kuitenkin mitta-asteikkona pituuspiirin kaariminuutteja! Kaikki meridiaanit ovat saman pituisia, napojen kautta kulkevia pituuspiirejä, leveyspiirit eivät ole!
Meriterminä käytetty kaapelin mitta tarkoittaa 1/10 merimailia = 185,2 m.

Ruotsalaiset purjehtijat ja osin ruotsalaiset venelehdetkin käyttävät merimailista usein ilmaisua "distansminut". Yksikkö on looginen siksi, että se kuvastaa merimailin luonnontietellistä selitystä.

SI-järjestelmässä nopeuden yksikkö on muuten m/s eikä km/h. Koska solmu (kn) nopeuden yksikkönä perustuu luonnontieteeseen se on hyväksytty käytettäväksi SI-järjestelmän yhteydessä.

Lue lisää

Kyllä leveyskaariminuutti tarkoittaa nimenomaan leveyspiirin koordinaatin kaariminuuttia, joka on kaikkialla maapallolla sama. Eli esimerkiksi leveyspiiriltä N53 leveyspiirille N63 on 10 kertaa niin pitkä matka kuin leveyspiirille N54.

Muuten selityksesi oli kyllä ihan oikein.

back.to.reality kirjoitti:

"1. Solmut ja mailit ovat käytössä ympäri maailman kaikissa valtioissa sekä huvi- että ammattimerenkulussa."

Siitä ei kuitenkaan seuraa millään tavoin, että yksilön, joka kokee luontevammaksi käyttää km/h ja km, tarvitsisi noudattaa samaa käytäntöä.

"2. Merimaili liittyy kiinteästi merikarttojen koordinaatistoon: 1 maili = 1 leveyskaariminuutti."

Kuten jo sanoin, tällä ei nykypäivänä ole käytännön merkitystä.

"Miksi tämä sopimus pitäisi muuttaa ja siirtyä käyttämään metrijärjestelmää merenkulussa?"

AINA on parempi, että on käytössä vain yksi mittajärjestelmä usean sijasta. KUKAAN ei hyödy kahden rinnakkaisen järjestelmän käytöstä. Olisi ehdottomasti paras, että kaikkialla maailmassa käytettäisiin niin maalla, merellä kuin ilmassakin yhtä ja samaa järjestelmää eli metristä sekä sen rinnalla km/h. Loogisempaa tietysti olisi käyttää m/s muussakin kuin tuulen nopeudessa, mutta tunti on ihmisille ilmeisesti konkreettisempi yksikkö kuin sekunti, joten tässä kannattaa olla joustava.

Lue lisää

Olet aivan oikeassa, kun sanot, että olisi parempi käyttää yhtä järjestelmää koko maailmassa. Ja juuri se tilanne merenkulussa onkin, suurimmalta osin myös ilmailussa. Miksi haluaisit tilanteen muuttaa huonommaksi?

back.to.reality kirjoitti:

"Kaikki merenkulkijat ympäri maailman käyttävät solmuja ja meripenikulmia."

Höpsistä. Ne vetouistelijat ovat merenkulkijoita siinä kuin muutkin veneilijät, jos merellä kalastavat.

Lue lisää

Vetouistelija kommunikoi vain toisen vetouistelijan kanssa, Merenkulkijan kannalta on samantekevää, mitä kieltä he puhuvat. Tosin bensan loputtua kännykällä apua soittavaa vetouistelijaa voi merivartioston olla vaikea löytää yhteisen kielen puutteessa. Niitä koordinaattejahan ei kenenkään pidä tietää.

eitarvitsepäntätä kirjoitti:

Höpö höpö.
Näin joku kertoi:
"Kun mukaan on sattunut kokeneita purjehtijoita, niin kovasti se tuntuu ärsyttävän, että puhun kilometreistä tunneissa. Jokainen mukana olija pystyy hahmottamaan erinomaisesti nopeuden ja matkan myös näillä yksiköillä, mutta ei kelpaa. Miksiköhän ei kelpaa? Onko kuulimpaa puhua solmuista?"

Jos sattuu olemaan tietoinen, että maapallo on pyöreä ja täysi ympyrä on 360 astetta, ja että asteen 60 osa kaariminuutti vastaa maanpinnalla etäisyyttä, joka on nimetty meripeninkulmaksi, voi lopettaa mainitsemansa ihmettelyn. Meripeninkulma ja solmu ovat tarkoitukseen sopivia mittayksiköitä, eivätkä mitään slangia tai coolia kielenkäyttökikkailua.

Jos taas uistelussa käyttää km/h näyttöä, on se ihan ok, kaikki näytöt ovat käyttäjän valittavissa.
Hiekkalaatikolla aikoinaan, mukaanlukien kodin lähiympäristön, ei tarvinnut karttaa eikä sen lukutaitoa.

Lue lisää

Miksiköhän ei tosiaan kelpaa. Ei ole kilometritehtailija tullut ajatelleeksi, että kaikki muut ovat omaksuneet etäisyydet meripenikulmina. Kotisatamasta Hankoon on 80 mpk, seuran saareen 16 mpk, Tallinaan 50 mpk. Nuo ja hyvin monta muutakin pystyn heittämään muistista. Kartalta mittaan kätevästi vaaksanmittaa käyttäen sekä saaristo-, että yleiskartoilta mpk:t. Oman ja monen muun veneen nopeudet osaan arvioida solmuina. Jos joukossa on yksi, joka haluaa käyttää kilometrejä, US-maileja tai vaikka virstoja etäisyyksien ilmaisemiseen, hän vain sotkee kommunikoinnin. Useimmiten se on pelkästään epäkäytännöllistä, joissain tapauksissa myös vaarallista. Niitä tavallisia yksiköitä ei tarvitse päntätä, poikkeuksellisia tarvitsee.

olet.oikeassa kirjoitti:

Olet aivan oikeassa, kun sanot, että olisi parempi käyttää yhtä järjestelmää koko maailmassa. Ja juuri se tilanne merenkulussa onkin, suurimmalta osin myös ilmailussa. Miksi haluaisit tilanteen muuttaa huonommaksi?

Lue lisää

Tilannehan ei muutu huonommaksi vaan PAREMMAKSI, kun vesillä aletaan käyttää samaa järjestelmää kuin maissa.

Mitä tuohon toisen kirjoittajan kommunikointiongelmaan tulee, niin vikahan on niissä idiooteissa jotka käyttävät väärää järjestelmää eli solmuja ja meripeninkulmia. Ei väärä muutu oikeaksi sillä, että enemmistö niin uskoo.

back.to.reality kirjoitti:

Tilannehan ei muutu huonommaksi vaan PAREMMAKSI, kun vesillä aletaan käyttää samaa järjestelmää kuin maissa.

Mitä tuohon toisen kirjoittajan kommunikointiongelmaan tulee, niin vikahan on niissä idiooteissa jotka käyttävät väärää järjestelmää eli solmuja ja meripeninkulmia. Ei väärä muutu oikeaksi sillä, että enemmistö niin uskoo.

Lue lisää

Luuletko, että julistuksesi "väärän järjestelmän" käyttämisestä tehostuu isoilla kirjaimilla? Planeettamme on inttämisestäsi huolimatta edelleenkin pallo ja siksi geometriaan perustuvien asteiden ja minuuttien poistamisyrityksesi on typerä ajatus.

KMkauttaH kirjoitti:

Minä käytän nykyään SI-yksiköitä lukuun ottamatta lämpötilaa, jonka ilmoita celsiuksina. Teen näin siksi, että en näe järjen häivää solmujen viljelemisessä. Uusien veneilijöiden on vaikea oppia solmuihin, mutta miksi pitäisikään?

Kun mukaan on sattunut kokeneita purjehtijoita, niin kovasti se tuntuu ärsyttävän, että puhun kilometreistä tunneissa. Jokainen mukana olija pystyy hahmottamaan erinomaisesti nopeuden ja matkan myös näillä yksiköillä, mutta ei kelpaa. Miksiköhän ei kelpaa? Onko kuulimpaa puhua solmuista?

Lue lisää

Ymmärrät asian tutustuttuasi Wittgenstein kieliteoriaan, erityisesti yksityisen kielen käsitteeseen. Kun puhut eri käsittein kuin muut, käytät omaa, yksityistä kieltäsi. Wittgenstein toteaa tästä: ""Tämän kielen sanojen on määrä viitata siihen, mistä vain puhuja voi tietää; hänen välittömiin, yksityisiin aistimuksiinsa. Kukaan toinen ei näin ollen voi ymmärtää tätä kieltä".[1] Hän kuitenkin totesi, että tällainen kieli on mahdoton, sillä kielelliset ilmaisut saavat merkityksensä vain osana sosiaalista, julkista kieliyhteisöä."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yksityisen_kielen_argumentti

back.to.reality kirjoitti:

Tilannehan ei muutu huonommaksi vaan PAREMMAKSI, kun vesillä aletaan käyttää samaa järjestelmää kuin maissa.

Mitä tuohon toisen kirjoittajan kommunikointiongelmaan tulee, niin vikahan on niissä idiooteissa jotka käyttävät väärää järjestelmää eli solmuja ja meripeninkulmia. Ei väärä muutu oikeaksi sillä, että enemmistö niin uskoo.

Lue lisää

Mikä paranee, jos merellä köytetään samoja yksiköitä kuin maissa? Maissa säennusteetkin annetaan yksikössä m/s, joka on vaikeasti muutettavissa muotoon km/h tai päinvastoin, kerroin 4 antaa liian epätarkan tuloksen. Etäisyyksissä taas ei merellä ja maissa ole mitään yhteistä mittapuuta, maissa ajattelee etäisyyksiä auton tai kävelyn nopeuksien mittakaavassa, merellä veneen. Ne asiat eivät kohtaa.

Kun on edes yksi asia, jossa maailma on yksimielinen, miksi rikkoa sitä?

miksi.rikkoa kirjoitti:

Mikä paranee, jos merellä köytetään samoja yksiköitä kuin maissa? Maissa säennusteetkin annetaan yksikössä m/s, joka on vaikeasti muutettavissa muotoon km/h tai päinvastoin, kerroin 4 antaa liian epätarkan tuloksen. Etäisyyksissä taas ei merellä ja maissa ole mitään yhteistä mittapuuta, maissa ajattelee etäisyyksiä auton tai kävelyn nopeuksien mittakaavassa, merellä veneen. Ne asiat eivät kohtaa.

Kun on edes yksi asia, jossa maailma on yksimielinen, miksi rikkoa sitä?

Lue lisää

Älä valehtele, idiootti! Maailmahan nimenomaan ei ole yksimielinen, koska monet käyttävät eri mittayksiköitä maalla ja merellä. Ja kuten tästäkin ketjusta jo käy ilmi, maailma ei ole yksimielinen edes merellä, koska osa käyttää km/h (ja jenkkiveneissä muuten usein mittari on mph eikä se "mile" ole todellakaan nautical).

Höpöhöpöä on tuo väitteesi mittakaavoista, ihan samalla tavoin sitä ajattelee kilometreinä etäisyydet, liikkui sitten autolla, pyörällä tai jalan: puoli kilometriä, kilometri, viisi kilometriä, sata kilometriä jne. Sama toimii veneessä täysin ongelmattomasti.

kaariminuutti kirjoitti:

Luuletko, että julistuksesi "väärän järjestelmän" käyttämisestä tehostuu isoilla kirjaimilla? Planeettamme on inttämisestäsi huolimatta edelleenkin pallo ja siksi geometriaan perustuvien asteiden ja minuuttien poistamisyrityksesi on typerä ajatus.

Lue lisää

Kysymyshän ei ole asteiden ja minuuttien poistamisesta (kyllä ne sijainnin ilmoittamisessa toimivat oikein hyvin) vaan siitä, että niitä ei sekoiteta asiaan, jossa ne ovat tarpeettomia eli etäisyyksiin ja nopeuksiin.

Leveyskaariminuutti kirjoitti:

Kyllä leveyskaariminuutti tarkoittaa nimenomaan leveyspiirin koordinaatin kaariminuuttia, joka on kaikkialla maapallolla sama. Eli esimerkiksi leveyspiiriltä N53 leveyspiirille N63 on 10 kertaa niin pitkä matka kuin leveyspiirille N54.

Muuten selityksesi oli kyllä ihan oikein.

Lue lisää

Puuroa ja velliä sekoittui toisiinsa! Tietenkin latitudit ovat samalla etäisyydellä toisistaan. Se kai oli itsestään selvää.
Meripeninkulma on on kaariminuutti maapallon pinnalla pituuspiiriä pitkin.
Sekaannusta tulee jos puhutaan samasta asiasta eri tavalla eli mitataanko kaariminuutin pituus latitudia pitkin vai vain longitudia pitkin!
Leveyspiiriä pitkin mitattuna yksi kaariminuutti on meripeninkulma vain päiväntasaajan leveyspiirilllä, koska leveyspiirien pituus lyhenee napoja kohti. Kaikki pituuspiirit ovat saman pituisia. Siksi merikartalta etäisyyksiä mitatessa otetaan harpilla mittayksiköt kartan pystyreunasta eli käytetään meridiaanilta mitattuja minuutteja. Siitä kai oli kysymys.
Voit tietysti tarkistaa meripeninkulman määritelmän, joka englanniksi on näin: “defined as the distance spanned by one minute of arc along a meridian of the Earth (north-south)”

Hienoahan tässä on myös se, että metrikin määriteltiin alunperin maanpallon koosta - matkan pohjoisnavalta päiväntasajalle kymmenesmiljoonasosaksi.

Meripeninkulma ja metri ovat maapallon ajatellun geometrian suhteen samanlaisia - toisessa matka 10 000 000 metriä on vain jaettu minuuttien määrällä.

Kun merikortin sivusta löytyy asteikko merimailille, on aivan luontevaa käyttää matkan yksikkönä merimailia ja nopeuden yksikkönä solmua.

Sfäärinkirurgi kirjoitti:

Hienoahan tässä on myös se, että metrikin määriteltiin alunperin maanpallon koosta - matkan pohjoisnavalta päiväntasajalle kymmenesmiljoonasosaksi.

Meripeninkulma ja metri ovat maapallon ajatellun geometrian suhteen samanlaisia - toisessa matka 10 000 000 metriä on vain jaettu minuuttien määrällä.

Kun merikortin sivusta löytyy asteikko merimailille, on aivan luontevaa käyttää matkan yksikkönä merimailia ja nopeuden yksikkönä solmua.

Lue lisää

Niinhän 1791 Ranskan vallankumouksen jälkeen päätettiin, että se olisi maapallon kehästä laskettavissa. Toinen vaihtoehto metrille oli liittynyt heilurin pituuteen. Sitten huomattiin, ettei määritelmä ollutkaan tarkka. Silti metri jäi. Uusia määrityksiä metrille tehtiin myöhemmin, viimeksi 1983. Tämän tuoreimman määritelmän mukaan metri onkin se matka, jonka valo etenee tyhjiössä 1/299792458 osassa sekuntia.

Pallon kaariminuutti on aina ollut yksiselitteinen. Sitä voi käyttää merenkulussa ilman metriyksiköiksi muuttamista.

vai-miten-se-oli kirjoitti:

Vetouistelija kommunikoi vain toisen vetouistelijan kanssa, Merenkulkijan kannalta on samantekevää, mitä kieltä he puhuvat. Tosin bensan loputtua kännykällä apua soittavaa vetouistelijaa voi merivartioston olla vaikea löytää yhteisen kielen puutteessa. Niitä koordinaattejahan ei kenenkään pidä tietää.

Lue lisää

Väitit näin: "Niitä koordinaattejahan ei kenenkään pidä tietää."
Mitäpä, jos kuitenkin miettisit asiaa ja sittenkin lataisit matkapuhelimeesi sovellutuksen todellisen hätätilanteen varalle:
http://www.puhelinvertailu.com/uutiset/2015/06/18/hatakeskus-suosittelee-lataamaan-virallisen-112-sovelluksen-puhelimeen-paikantaa-kayttajan-automaattisesti

Kun olet ladannut sovellutuksen ja hätätilanteessa tarvitset apua, hätänumeroa käyttäessäsi sinun sijaintisi koordinaatit näkyvät sekä omassa puhelimessasi että hätäkeskuksessa. Koordinaattien avulla sinut löydetään – vaikka mielestäsi kenenkään ei pidä niitä tietää.

eiköedeshengenvaarassa kirjoitti:

Väitit näin: "Niitä koordinaattejahan ei kenenkään pidä tietää."
Mitäpä, jos kuitenkin miettisit asiaa ja sittenkin lataisit matkapuhelimeesi sovellutuksen todellisen hätätilanteen varalle:
http://www.puhelinvertailu.com/uutiset/2015/06/18/hatakeskus-suosittelee-lataamaan-virallisen-112-sovelluksen-puhelimeen-paikantaa-kayttajan-automaattisesti

Kun olet ladannut sovellutuksen ja hätätilanteessa tarvitset apua, hätänumeroa käyttäessäsi sinun sijaintisi koordinaatit näkyvät sekä omassa puhelimessasi että hätäkeskuksessa. Koordinaattien avulla sinut löydetään – vaikka mielestäsi kenenkään ei pidä niitä tietää.

Lue lisää

Lisätään koordinaattien automaattisen ilmoittamiseen vielä se, että DSC-vhf-puhelimissa, jotka on kytketty gps-antenniin, sama toiminto käynnistyy hätänappulaa painamalle. Koordinaatit välittyvät hätäviestillä.

metrinmääritelmät kirjoitti:

Niinhän 1791 Ranskan vallankumouksen jälkeen päätettiin, että se olisi maapallon kehästä laskettavissa. Toinen vaihtoehto metrille oli liittynyt heilurin pituuteen. Sitten huomattiin, ettei määritelmä ollutkaan tarkka. Silti metri jäi. Uusia määrityksiä metrille tehtiin myöhemmin, viimeksi 1983. Tämän tuoreimman määritelmän mukaan metri onkin se matka, jonka valo etenee tyhjiössä 1/299792458 osassa sekuntia.

Pallon kaariminuutti on aina ollut yksiselitteinen. Sitä voi käyttää merenkulussa ilman metriyksiköiksi muuttamista.

Lue lisää

Pallon kaariminuutti ei kai ole sen yksiselitteisempi kuin samasta pallosta laskettu metrikään. Pallon koko kun oli sinnepäin molemmissa mitoissa.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että sitä voi käyttää merenkulussa metreiksi muuttamatta. Aivan mainiosti.

back.to.reality kirjoitti:

Älä valehtele, idiootti! Maailmahan nimenomaan ei ole yksimielinen, koska monet käyttävät eri mittayksiköitä maalla ja merellä. Ja kuten tästäkin ketjusta jo käy ilmi, maailma ei ole yksimielinen edes merellä, koska osa käyttää km/h (ja jenkkiveneissä muuten usein mittari on mph eikä se "mile" ole todellakaan nautical).

Höpöhöpöä on tuo väitteesi mittakaavoista, ihan samalla tavoin sitä ajattelee kilometreinä etäisyydet, liikkui sitten autolla, pyörällä tai jalan: puoli kilometriä, kilometri, viisi kilometriä, sata kilometriä jne. Sama toimii veneessä täysin ongelmattomasti.

Lue lisää

Matkan voi ilmaista vaikka virstoina, matka ei siitä muutu. Mutta kotistamasta kerhon saareen on minun tapauksessani 15 mpk. Tavallisella kuuden solmun nopeudella 1 mpk taittuu 10 min:ssa, siis matka saareen kestää 150 min. Tätä kieltä ymmärtävät kaikki tuntemani veneilijät ja maakravulle voin kertoa matkan kestävän puolitoista tuntia.

Jossain päin maailmaa voi pieni vähemmistö käyttää maamaileja. Miten voit perustella heille, että heidän pitäisi käyttää kilometrejä? Miksi kilometri olisi oikeampi, kun mailin takana on satoja miljoonia ihmisiä ja maailman vahvin talous. Realismiahan peräänkuulutit. Enemmistö sielläkin merellä vaihtaa maamailit merimaileihin. Kauppamerenkulku ei ole kilometreistä tai maamaileista kuullutkaan.

Vielä kun muistat, että tunnissa on 60 minuuttia, niin ei tule maakravuille niin paljoa valehdeltua.

seppomartti kirjoitti:

En ole koskaa enkä missään havainnut kenenkään muun purjehtijan käyttävän km/h purjeveneen tai tuulen nopeuden yksikkönä. M/s on myös paikallinen erikoisuus vain pohjoisella Itämerellä. Jos olet tyytyväinen kilometreihin niin ei kukaan estä käyttämästä. Turha tyrkyttää muille tai ihmetellä jos kommunikaatio ei pelaa. Miksei veneesi liiku m/s?. Olisi loogista käyttää samaa yksikköä kuin tuuli.
Myös ilmailussa maailmanlaajuisesti käytetään yleisesti solmuja, maileja ja jalkoja. Arvaampa, että Suomenkin ilmavoimat ovat siirtyneet metrisistä korkeuksista ja km/h nopeudesta em. anglosaksisiin kummalisuuksiin.

Lue lisää

Vanha aihehan tämä on, mutta juuri eilen kuulin kertomusta lentämisen puolelta. Oli vielä yleisilmailusta kyse ja yksimoottoriseen tankaattin ennen lentoa polttoainetta gallonamitalla, ei litroja. Omista lentämisitä on jo aikaa, mutta silloinkin toiminta-aikaa laskettiin gallonien mukaan, vain lasku tuli perään litroista.

Anonyymi kirjoitti:

Vanha aihehan tämä on, mutta juuri eilen kuulin kertomusta lentämisen puolelta. Oli vielä yleisilmailusta kyse ja yksimoottoriseen tankaattin ennen lentoa polttoainetta gallonamitalla, ei litroja. Omista lentämisitä on jo aikaa, mutta silloinkin toiminta-aikaa laskettiin gallonien mukaan, vain lasku tuli perään litroista.

Lue lisää

Noinhan se menee. Kun minäkin silloin 70- luvulla aloitin lentokoulun C-150 : llä, niin nuo eksoottiset mittayksiköt hieman alkuun tekivät kiusaa.
Emme kuitenkaan missään vaiheessa niitä kyseenalaistaneet, vaan otimme ne ikäänkuin asiaan kuuluvina asioina.
Sitten vuosien kuluttua lensin ammatikseni turboproppia, jossa polttoainemittarit olivat paunoina(0,4536 kg).
Kun siihen sitten piti ostaa Jet A1 soppaa, niin siinä piti tehdä melkoiset laskusulkeiset.
Oli joskus melko kiusallista kun Statoilin tankkeri oli jo seisontapaikalla valmiina odottamassa ja kun hieman ovea raotti, niin kuski siinä odotti katse kysyvänä tankkausmäärää.
Tuossa piti sitten nopeasti selvittää litramäärä, joka vastasi tarvittavaa paunamäärää.
Myöhemmin löysin SAS yhtiön manuaalista tuohon tarkoitetun kertoimen, jolla pa- määrä selvisi nopeasti.
Ei kyllä ole ihme että noiden muunnosten kanssa on sekoiltu ilmailussa usein, eikä kaikki ole päättyneet yhtä hyvin kuin siinä Glider of Gimli tapauksessa Kanadassa.
Drag

Suomeksi: genaker tack line

Ssppss kirjoitti:

Suomeksi: genaker tack line

Khihihi, siis taklain!