Fallivinssin koko?

Ei oikein natsaa, nykyiset on ne #16, eikä niillä tee mitään fallin kiristyksessä. Saahan niillä kyllä purjeen ylös, mutta kun purje on foilin urassa, ja etuliikki pitää saada luovilla kireälle, ei vinssi inahdakkaan...

Siis kun samalla peräsimellä kevittää keulapurjetta, eli ottaa vedon melkein kokonaan pois...

Siis kun peräsimellä kevittää samaan aikaan keulapurjetta...

kerpeleen suoli24 interface lagaa...

Kummasta kanittaa: pystyy kiristämään köyttä sisään muttei etuliikki kiristy?. Vai ei jaksa pyörittää vinssiä?. Edellisessä vaihtaisin fallin ja jälkimmäisessä vinssin.

Fallitpiukaksi kirjoitti:

Ei oikein natsaa, nykyiset on ne #16, eikä niillä tee mitään fallin kiristyksessä. Saahan niillä kyllä purjeen ylös, mutta kun purje on foilin urassa, ja etuliikki pitää saada luovilla kireälle, ei vinssi inahdakkaan...

Lue lisää

Luovilla? Eli siis yrität kiristää skuutti kireänä ja purje vedossa? Silloin kyllä voimaa tarvitaan ja saadaan helposti jotain rikki. Päästä skuuttia hiukan ja yritä uudestaan.

Omassa veneessä on 30 m2 fokka (eli olisi 45 m2 genua) ja 30:llä fallivinssillä ei ole mitään ongelmaa saada etuliikkiä riittävän kireälle. Fokalla, jossa skuuttikulma on alhaalla, on vielä oleellisempaa päästää skuuttia, sillä skuutti vetää varsin paljon alaspäin ja fallin kiristyksen jälkeen skuutti olisi aivan liian kireelläkin.

Vai olisi sinulla jossain paljon ylimääräistä kitkaa? Nouseeko purje helposti ilman vinssiä ylös saakka? Itse käytän vinssiä kiristykseen vasta jostain 5 m/s ylöspäin. Pidemmällekin pärjää, jos joku "pumppaa" mastolta toisen vetäessä löysät pois.

Kitkaa voi tulla reilusti kuluneesta fallista, huonoista plokeista, ahtaasta mastoläpiviennistä tai foilista.

Joakim1 kirjoitti:

Luovilla? Eli siis yrität kiristää skuutti kireänä ja purje vedossa? Silloin kyllä voimaa tarvitaan ja saadaan helposti jotain rikki. Päästä skuuttia hiukan ja yritä uudestaan.

Omassa veneessä on 30 m2 fokka (eli olisi 45 m2 genua) ja 30:llä fallivinssillä ei ole mitään ongelmaa saada etuliikkiä riittävän kireälle. Fokalla, jossa skuuttikulma on alhaalla, on vielä oleellisempaa päästää skuuttia, sillä skuutti vetää varsin paljon alaspäin ja fallin kiristyksen jälkeen skuutti olisi aivan liian kireelläkin.

Vai olisi sinulla jossain paljon ylimääräistä kitkaa? Nouseeko purje helposti ilman vinssiä ylös saakka? Itse käytän vinssiä kiristykseen vasta jostain 5 m/s ylöspäin. Pidemmällekin pärjää, jos joku "pumppaa" mastolta toisen vetäessä löysät pois.

Kitkaa voi tulla reilusti kuluneesta fallista, huonoista plokeista, ahtaasta mastoläpiviennistä tai foilista.

Lue lisää

Joo, luovilla olen kiinnostunut keulapurjeen pussin paikasta enemmän kuin lenssillä.

En tietenkään yritä kiristää vetävää purjetta, vaan kuten koitin ilmaista, silloin kun kurssia nostamalla veto purjeesta on enimmiltä osin poistettu.

Saattaapi kitkojakin plokeissa olla, mutta genua nousee kyllä käsipelillä (ilman vinssiä) ylös asti, kun sitä sinne nostellaan.

Fallitpiukaksi kirjoitti:

Joo, luovilla olen kiinnostunut keulapurjeen pussin paikasta enemmän kuin lenssillä.

En tietenkään yritä kiristää vetävää purjetta, vaan kuten koitin ilmaista, silloin kun kurssia nostamalla veto purjeesta on enimmiltä osin poistettu.

Saattaapi kitkojakin plokeissa olla, mutta genua nousee kyllä käsipelillä (ilman vinssiä) ylös asti, kun sitä sinne nostellaan.

Lue lisää

Helpompi se falli on vetää kireälle ennen luovia tai jo heti nostettaessa. Tietysti tuuli voi muuttua tai arvio oikeasti kireydestä mennä pieleen, jolloin on tarvetta luovillakin kiristää. Parhaiten onnistuu vendan aikana. Jos se ei ole mahdollista kannattaa sitä skuuttia tosiaan päästää. Jos ei sitäkään halua tehdä, voi vetää hiukan fallista ja odottaa vendaan, jolloin purje "hyppää" hiukan ylös ja taas voi kiristää tarvittaessa seuraavaa vendaa varten. Isompi vinssi ja väkisin vetäminen on se huonoin vaihtoehto.

16 on tietysti pienehkö vinssi, mutta 30:llä olen enemmän huolissani siitä etten riko purjetta tai jotain muuta kuin siitä, ettei voimaa saisi tarpeeksi. Sitten kun voimaa on enemmän kuin ajatusta alkaa mennä falleja ja purjeitakin poikki.

30:llä saa 35 m2 genuaan paljon suuremman vedon kuin se kestää venymättä piloille tai jopa katkeamatta. Jos vetää tilanteessa, jossa on paljon kitkaa, ei voi tietää minne voima menee. Ehkä purjeurassa on kova kitka alhaalla ja rypyt ei oikeine, vaikka purjeen yläosassa on jo aivan tolkuton veto?

30:llä saa myös suuremman voiman kuin vinssinvapauttajat tulevat pitämään ellei veneessäsi ole jotain hyvin epätavallisia vapauttajia.

Spinlockin vapauttaja lupaa 1000 kg, jolloin 30 powerratiolla pitää vääntää se 33 kiloa. Kieltämättä onnistuu kyllä.

Joakim1 kirjoitti:

Helpompi se falli on vetää kireälle ennen luovia tai jo heti nostettaessa. Tietysti tuuli voi muuttua tai arvio oikeasti kireydestä mennä pieleen, jolloin on tarvetta luovillakin kiristää. Parhaiten onnistuu vendan aikana. Jos se ei ole mahdollista kannattaa sitä skuuttia tosiaan päästää. Jos ei sitäkään halua tehdä, voi vetää hiukan fallista ja odottaa vendaan, jolloin purje "hyppää" hiukan ylös ja taas voi kiristää tarvittaessa seuraavaa vendaa varten. Isompi vinssi ja väkisin vetäminen on se huonoin vaihtoehto.

16 on tietysti pienehkö vinssi, mutta 30:llä olen enemmän huolissani siitä etten riko purjetta tai jotain muuta kuin siitä, ettei voimaa saisi tarpeeksi. Sitten kun voimaa on enemmän kuin ajatusta alkaa mennä falleja ja purjeitakin poikki.

30:llä saa 35 m2 genuaan paljon suuremman vedon kuin se kestää venymättä piloille tai jopa katkeamatta. Jos vetää tilanteessa, jossa on paljon kitkaa, ei voi tietää minne voima menee. Ehkä purjeurassa on kova kitka alhaalla ja rypyt ei oikeine, vaikka purjeen yläosassa on jo aivan tolkuton veto?

30:llä saa myös suuremman voiman kuin vinssinvapauttajat tulevat pitämään ellei veneessäsi ole jotain hyvin epätavallisia vapauttajia.

Lue lisää

Omasta mielestäni fallivinssin on oltava riittävän iso, minimi ehkä 30, ja ST-vinssi, koska sitä tarvitaan muuhunkin kuin genuafallin kiristämiseen: henkilön nostaminen puosun tuolilla mastoon, kumijollan lasku ja nosto, veneen vinssaamine kallelleen tms. manöövereihin. Mitä isompi vinssi, sitä kevyemmin hommat hoituvat.
Omassa veneessä treenattiin MOB tilannetta vinssaamalla fallivinssin avulla kukin miehistön jäsen vuorollaan merestä kyljen kautta kannelle.
Huonoin ratkaisu on se, että ensin hankkii vinssin, joka sitten osoittautuukin turhan pieneksi…..

Fallitpiukaksi kirjoitti:

Spinlockin vapauttaja lupaa 1000 kg, jolloin 30 powerratiolla pitää vääntää se 33 kiloa. Kieltämättä onnistuu kyllä.

Yachtin testissä Spinlock XTS piti 10 mm polyesteriköydellä 700 kg ja dyneemalla vajaat 600 kg. Laittamalla ko. dyneemaköyden päälle vectran mantteli päästiin 1000 kg pitovoimaan. No kaikki nuo ovat aivan liian suuria voimia 35 m2 genuan etuliikkiin. Minulla ei ole ollut tuon XTS:n kanssa pito-ongelmia 30 m2 fokan kanssa 10 mm dyneemaköydellä. Samalla köydellä ja lukolla ison (41 m2) fallin kanssa on ollut pito-ongelmia ja ne on siis saatu aikaan tuolla 30:llä vinssillä.

Falli on 14mm köysi/vaijeri-yhdistelmä. XTS:lle tuo 1000 kg on valmistajan lupaama työkuorma, joten ei sitä ehkä rikki saa, jos luistaa ennen tonnia. Mikähän voisi olla tarvittava voima fallissa, jos kitkat unohdettaisiin.

Täytyy tsekata nuo plokit maston ylä ja alapäässä, olisiko niihin piiloutunut ylimääräisiä kitkoja.

Fallitpiukaksi kirjoitti:

Falli on 14mm köysi/vaijeri-yhdistelmä. XTS:lle tuo 1000 kg on valmistajan lupaama työkuorma, joten ei sitä ehkä rikki saa, jos luistaa ennen tonnia. Mikähän voisi olla tarvittava voima fallissa, jos kitkat unohdettaisiin.

Täytyy tsekata nuo plokit maston ylä ja alapäässä, olisiko niihin piiloutunut ylimääräisiä kitkoja.

Lue lisää

Tässä on voimia WB:n simuloinneista paljon isommasta veneestä (tai ainakin purjeesta) keskituulessa. Fallissa 260 kg ja etustaagissa 2150 kg. Tuo 260 kg on paljolti skuutin (420 kg) aiheutttama eli skuutti löysänä ei vetoa ole noin paljoa. Huomaa myös ison fallin tuplavoima.

http://cdn2.hubspot.net/hub/209338/file-31401501-pdf/docs/wb-news06.pdf?t=1444738186271

Kannattaa myös huomata, että falli kiristyy kun kiristää etustaagin, joka venyy helposti 1-2 cm. Yksi hyvä syy lisää kiristää falli ennen kryssiä ja hekin/barduunan kiristämistä.

Mielenkiintoista. Kun vedän barduunalla etustaakin kireälle, ehkä noin 1500 - 2000 kg (35 kokoinen barduunavinssi, 1:2 välitys barduunaköydessä), on purjeen etureuna aivan litteä, ja pussi jossain 50% huonommalla puolen. 16 kokoisella fallivinssillä ei purjeen muotoa saa muutettua havaittavasti.

Joakim1 kirjoitti:

Tässä on voimia WB:n simuloinneista paljon isommasta veneestä (tai ainakin purjeesta) keskituulessa. Fallissa 260 kg ja etustaagissa 2150 kg. Tuo 260 kg on paljolti skuutin (420 kg) aiheutttama eli skuutti löysänä ei vetoa ole noin paljoa. Huomaa myös ison fallin tuplavoima.

http://cdn2.hubspot.net/hub/209338/file-31401501-pdf/docs/wb-news06.pdf?t=1444738186271

Kannattaa myös huomata, että falli kiristyy kun kiristää etustaagin, joka venyy helposti 1-2 cm. Yksi hyvä syy lisää kiristää falli ennen kryssiä ja hekin/barduunan kiristämistä.

Lue lisää

On muuten Firstissä vähintään 35 Harkenin vinssit pianolla, ellei isommatkin. Miksiköhän ne on niin isot, max genua on vaan 40 m2 ?

Fallitpiukaksi kirjoitti:

On muuten Firstissä vähintään 35 Harkenin vinssit pianolla, ellei isommatkin. Miksiköhän ne on niin isot, max genua on vaan 40 m2 ?

First 36.7:ssa on vakiona 40:set vinssit ruffin katolla. Vakiona on neljä vinssiä, joten noita käytetään todennäköisesti myös spinnun skuuttaamiseen, johon tarvitaan isompi vinssi kuin genuan fallille. 150% genua on 36.7:ssa n. 42 m2.

Tässä vielä Harkenin näkemys tarvittavasta vinssikoosta: http://www.pyacht.com/harken-winch-use.htm

Ja Andersen: http://andersenwinches.com/aw/downloads/Andersen_Winches--Winch_Selection_Guide.pdf

Kaipa nuo vinssivalmistajat mielellään suosittelisivat isoja vinssejä, jos siihen olisi tarvetta.

Fallitpiukaksi kirjoitti:

Mielenkiintoista. Kun vedän barduunalla etustaakin kireälle, ehkä noin 1500 - 2000 kg (35 kokoinen barduunavinssi, 1:2 välitys barduunaköydessä), on purjeen etureuna aivan litteä, ja pussi jossain 50% huonommalla puolen. 16 kokoisella fallivinssillä ei purjeen muotoa saa muutettua havaittavasti.

Lue lisää

Sitten on vika purjeessa eikä vinssissä.

Fallitpiukaksi kirjoitti:

Joo, luovilla olen kiinnostunut keulapurjeen pussin paikasta enemmän kuin lenssillä.

En tietenkään yritä kiristää vetävää purjetta, vaan kuten koitin ilmaista, silloin kun kurssia nostamalla veto purjeesta on enimmiltä osin poistettu.

Saattaapi kitkojakin plokeissa olla, mutta genua nousee kyllä käsipelillä (ilman vinssiä) ylös asti, kun sitä sinne nostellaan.

Lue lisää

Nostamalla luovilla kurssia niin että veto irtoaa purjeesta olet vasta vähentänyt kitkaa foilissa. Skuutin veto on edelleen panemassa kiristysyrityksiä vastaan. En minäkään sillä Andersen 18:lla saa 150 % genoan etuliikkiä kiristetyksi päästämättä vetoa skuutista. Käytännössä siis yleensä vendan aikana. Sen sijaan 6mR:ssä hakasilla ole genoa kiristyy jopa kryssillä keskituuliin saakka. Mutta purjeen "J 3 m = alaliikki" geometria on aivan toinen. Kovemmalla tuulella siinäkin pitä saada skuutiin löysää.

Joakim1 kirjoitti:

Helpompi se falli on vetää kireälle ennen luovia tai jo heti nostettaessa. Tietysti tuuli voi muuttua tai arvio oikeasti kireydestä mennä pieleen, jolloin on tarvetta luovillakin kiristää. Parhaiten onnistuu vendan aikana. Jos se ei ole mahdollista kannattaa sitä skuuttia tosiaan päästää. Jos ei sitäkään halua tehdä, voi vetää hiukan fallista ja odottaa vendaan, jolloin purje "hyppää" hiukan ylös ja taas voi kiristää tarvittaessa seuraavaa vendaa varten. Isompi vinssi ja väkisin vetäminen on se huonoin vaihtoehto.

16 on tietysti pienehkö vinssi, mutta 30:llä olen enemmän huolissani siitä etten riko purjetta tai jotain muuta kuin siitä, ettei voimaa saisi tarpeeksi. Sitten kun voimaa on enemmän kuin ajatusta alkaa mennä falleja ja purjeitakin poikki.

30:llä saa 35 m2 genuaan paljon suuremman vedon kuin se kestää venymättä piloille tai jopa katkeamatta. Jos vetää tilanteessa, jossa on paljon kitkaa, ei voi tietää minne voima menee. Ehkä purjeurassa on kova kitka alhaalla ja rypyt ei oikeine, vaikka purjeen yläosassa on jo aivan tolkuton veto?

30:llä saa myös suuremman voiman kuin vinssinvapauttajat tulevat pitämään ellei veneessäsi ole jotain hyvin epätavallisia vapauttajia.

Lue lisää

Mietin samaa, että kyllähän se falli kiristetään jo purjetta alunperin foiliin nostettaessa. Ja hekkiä kiristämällä kiristyy sivutuotteena etustaagi myös.

Vaatisi sitten tuplapituisen fallin... Hmmm

Tuplapituus mutta voi myös ostaa hieman ohuempaa. Ja voiman puutteesi ratkeaa. Ennen mitään uudistusta tarkistaisin ensiksi maston huipun kehrän, että on ehjä ja herkkä. Kerran muovinen kehrä oli halki ja kiristettäessö meni liikkumattomaksi. Jos yksi on rikki niin vaihda kaikki.

Fallitpiukaksi kirjoitti:

Vaatisi sitten tuplapituisen fallin... Hmmm

Ei nyt sentään tuplapituista. Jos entisen fallin pituus on keulaharuksen pituus maston pituus matka mastolta vinssiin 0,5 m , niin lisää tarvitaan ainoastaan tuo keulaharuksen pituus.
Eihän taljaa käytettäessä molempia köyden päitä tuoda vinssille, vaan toinen sidotaan tai pleissataan ylös mastoon. Eli noin 50% pitempi lienee riittävä ja ohuempaa ei välttämättä voi käyttää, mikäli haluaa vinssinvapauttajien pidon riittävän.
Kannattaisi kuitenkin ensin tarkistaa kaikki plokit ja kehrät matkalta, sekä puhdistaa ja voidella foili ja purjeen liesma "köysi" tarkoitukseen sopivalla aineella (MacLube? tai jotain sinnepäin)

Jos purje alhaalla sitlootassa on 3m köyttä, ja purje ylhäällä 16m, niin plokin kautta tuplattuna sitä on sitten 29m, eli käytännössä melkein kaksinkertainen määrä. Ja purjeen ylössaamiseksi pitää vetää köyttä täsmälleen kaksinkertainen matka.

Fallitpiukaksi kirjoitti:

Jos purje alhaalla sitlootassa on 3m köyttä, ja purje ylhäällä 16m, niin plokin kautta tuplattuna sitä on sitten 29m, eli käytännössä melkein kaksinkertainen määrä. Ja purjeen ylössaamiseksi pitää vetää köyttä täsmälleen kaksinkertainen matka.

Lue lisää

Tiedätkö mitä eroa on nostimen pituudella ja sitloodassa olevan nostimen osan pituudella?
Antamallasi mitoilla tarvitaan 13 m pitempi nostin, ja nykyinen lienee sinulla yli 30 m, eli vajaat 50% lisää riittää. Tosin purjeen ollessa alhaalla ei sitloodassa tarvita 3m köyttä, joten hieman lyhyempikin riittäisi.

50Prosenttia kirjoitti:

Tiedätkö mitä eroa on nostimen pituudella ja sitloodassa olevan nostimen osan pituudella?
Antamallasi mitoilla tarvitaan 13 m pitempi nostin, ja nykyinen lienee sinulla yli 30 m, eli vajaat 50% lisää riittää. Tosin purjeen ollessa alhaalla ei sitloodassa tarvita 3m köyttä, joten hieman lyhyempikin riittäisi.

Lue lisää

Edelläkirjoittamani perusteella väittäisin tietäväni. Ilmeisesti sinä tiedät vielä paremmin. Kumarran ylivertaisen tiedon edessä...

Kun luovilla vedetään etustaaki kireälle, siirtyy purjeen pussi taaksepäin, ja purjeen etuosasta tulee terävä, jolloin se on erittäin tarkka oikeasta kohtauskulmasta. Fallia kiristämällä pussi siirtyy eteenpäin ja pyöristää etureunan muotoa.

Et ole kokenut voimattomuutta Lewmar 16 vinsseilläsi. Entä vaimosi/tyyttöystäväsi? Jaksaako hän helposti vinssata sinut puosuntuolilla toppiin asti?

Löytyy helposti hänenkin käsilihaksistaan tarvittava 50 N voima puosuntuolilla nostamiseen 16 vinssillä, kts 16*50 N = 800 N, enkä paina enempää.

30riittääparemmin kirjoitti:

Et ole kokenut voimattomuutta Lewmar 16 vinsseilläsi. Entä vaimosi/tyyttöystäväsi? Jaksaako hän helposti vinssata sinut puosuntuolilla toppiin asti?

Ei jaksa. Mastohommissa kannattaa ottaa käyttöön veneen ison vinssi (skuuttivinssi tavallisesti), jättää vaimo keittelemmän kahvia ja ottaa joku muu vinssinkampeen.

16falliin kirjoitti:

Ei jaksa. Mastohommissa kannattaa ottaa käyttöön veneen ison vinssi (skuuttivinssi tavallisesti), jättää vaimo keittelemmän kahvia ja ottaa joku muu vinssinkampeen.

Toki voi ottaa käyttöön vaikkapa sähköisen ankkurivinssin, mutta kaikki sujuu yksinkertaisesti ja ilman plokeja, kun voi käyttää mastossa olevaa isoa fallivinssiä. Esim. jollan perämoottorin vesillelasku kannelta tai nosto kannelle sujuu ilman apua, kun käyttää isoa mastovinssiä. Omassa veneessä skuuttivinssi on istuinlaatikossa ja jolla nostetaan kyljeltä kannelle, ei istuinlaatikon kautta.
"Ottaa joku muu vinssikampeen" ei ole kovin yksinkertaista, jos se "joku muu" satuu olemaan satojen mailien päässä ;-)

Tavanomaisella ankkurivinssillä eli ketjukelalla ei mastoon nosto onnistu millään fallilla, ei myöskään vertikaalisella capstanilla ilman erkoisjärjestelyä, kovin monella ei ole horisontaalia capstania. Se olisi ilmeisesti toimiva.
Yksinkertainen keino helpottaa puosun tuolilla nostoa on talja eli,nostaa ison fallilla ploki ja köysi toppiin. Nostettava vetää käsivoimillaan oman painonsa verran avittaen. Varmitusfalli lisäksi, mihin ei tarvita voimaa vaan ainoastaan löysät pois.

seppomartti kirjoitti:

Tavanomaisella ankkurivinssillä eli ketjukelalla ei mastoon nosto onnistu millään fallilla, ei myöskään vertikaalisella capstanilla ilman erkoisjärjestelyä, kovin monella ei ole horisontaalia capstania. Se olisi ilmeisesti toimiva.
Yksinkertainen keino helpottaa puosun tuolilla nostoa on talja eli,nostaa ison fallilla ploki ja köysi toppiin. Nostettava vetää käsivoimillaan oman painonsa verran avittaen. Varmitusfalli lisäksi, mihin ei tarvita voimaa vaan ainoastaan löysät pois.

Lue lisää

Seppomartti hyvä, olemme käyttäneet ankkurivinssin köysirumpua mastoon nousuihin yli 10 vuotta. Ei siinä ole muuta tarvittu kuin heittoploki maston tyveen. Voin kyllä opettaa, jos satutaan tapaamaan. En ole suinkaan ainoa, joka käyttää ankkuripeliä tähän tarkoitukseen. Se toimii sekä horisontaali, että vertikaalivinssillä, jossa ketjukelan lisäksi on köysirumpu.
Etu on yksinkertaisuus. Ankkurivinssissä on sen verran voimaa, ettei itse tarvitse keventää painoa. Vaimo on hoitanut vinssaamisen.

16falliin kirjoitti:

Ei jaksa. Mastohommissa kannattaa ottaa käyttöön veneen ison vinssi (skuuttivinssi tavallisesti), jättää vaimo keittelemmän kahvia ja ottaa joku muu vinssinkampeen.

Vaimosi ei sitten ilmeisesti jaksa nostaa ostoskassia auton takakonttiin, jos kerran 50 N voima on jo liikaa.
Tai sitten sulla on vaan aivan liikaa kitkaa matkalla, ja kaikki kehrät huoltamatta kymmeniä vuosia.

Käytännössähyvä kirjoitti:

Seppomartti hyvä, olemme käyttäneet ankkurivinssin köysirumpua mastoon nousuihin yli 10 vuotta. Ei siinä ole muuta tarvittu kuin heittoploki maston tyveen. Voin kyllä opettaa, jos satutaan tapaamaan. En ole suinkaan ainoa, joka käyttää ankkuripeliä tähän tarkoitukseen. Se toimii sekä horisontaali, että vertikaalivinssillä, jossa ketjukelan lisäksi on köysirumpu.
Etu on yksinkertaisuus. Ankkurivinssissä on sen verran voimaa, ettei itse tarvitse keventää painoa. Vaimo on hoitanut vinssaamisen.

Lue lisää

Kirjoitukseni oli syötti, olen juuri ostamassa ankkuivinssiä ja kaipaan kokemuksia, koska aion käyttää myös puosun tuoliin. Valmistajien ohjeissa (muistaakseni esim Lewmar) se tosin ehdottomasti kielletään. Hyvä kun "jaksaahelposti" tarttui syöttiini. Kuten totesin, puosun tuolin nostoon horisontaali capstan varmaan toimii ja kettinkikela fallilla ei koskaan. Pohdittavaa jää vain vertikaalirummun verran, mikä.sinun mukaan toimii. Jos pistät heittoplokin maston tyveen niin veto vertikaaalirumpuun tulee väärästä sunnasta eli ylhäältä alaviistoon. Ei pitäisi toimi näin nurinkurisesti, koska yleenä vinssejä ei voi käyttää siten?. Koska maston tyvessä on jo ploki, ajattelin sijoittaa heittoplokini ankkuriboksiin, jolloin veto vertikaalivinssille tulee oikeasta suunnasta. Kitkan vähentämiseksi ja köyden lyhentämiseksi voisi vetää myös suoraan maston huipusta ankkuriboksin kautta. Tätä tarkoitin erikoisjärjestelyllä.
Onko muita kokemuksia vertikaalisen ankkurivinssin köysirummusta?

JaksaaHelposti kirjoitti:

Vaimosi ei sitten ilmeisesti jaksa nostaa ostoskassia auton takakonttiin, jos kerran 50 N voima on jo liikaa.
Tai sitten sulla on vaan aivan liikaa kitkaa matkalla, ja kaikki kehrät huoltamatta kymmeniä vuosia.

Lue lisää

50N voimaa vaativan taakan nostaminen maasta auton takakonttiin on kertasuoritus, jossa nostokorkeus on alle 1 m.
Olet siis laskenut, että esim. 75-80 kg painoisen taakan nostaminen no.16 vinssillä 20 m korkeuteen olisi työmäärältään saman suuruinen ponnistus?

Mikä on oma painosi ja kauanko vaimoltasi tavallisesti menee aikaa, kun hän vinssaa sinut veneenne maston toppiin? Varmaankin hän, kenties nuorena bodarina, tekee sen hengästymättä ja reippaasti. Uskotko oman vaimosi suoristuskyvyn perusteella, että muutkin naiset pitävät suoritusta samanveroisena kuin ostoskassin nostamista auton takakonttiin?

Sen jokainen ymmärtää, että vinssaaminen on kevyttä, jos mastoon menevä henkilö aiktiivisesti kiipeää ja avustajan tehtävä on pelkästään löysien poistamista fallista.

kerrolisää kirjoitti:

50N voimaa vaativan taakan nostaminen maasta auton takakonttiin on kertasuoritus, jossa nostokorkeus on alle 1 m.
Olet siis laskenut, että esim. 75-80 kg painoisen taakan nostaminen no.16 vinssillä 20 m korkeuteen olisi työmäärältään saman suuruinen ponnistus?

Mikä on oma painosi ja kauanko vaimoltasi tavallisesti menee aikaa, kun hän vinssaa sinut veneenne maston toppiin? Varmaankin hän, kenties nuorena bodarina, tekee sen hengästymättä ja reippaasti. Uskotko oman vaimosi suoristuskyvyn perusteella, että muutkin naiset pitävät suoritusta samanveroisena kuin ostoskassin nostamista auton takakonttiin?

Sen jokainen ymmärtää, että vinssaaminen on kevyttä, jos mastoon menevä henkilö aiktiivisesti kiipeää ja avustajan tehtävä on pelkästään löysien poistamista fallista.

Lue lisää

20 m korkea masto (selvästi yli 40 jalkainen kisavene tai paljon suurempi matkavene) ja 16 nostin vinssi ei oikein sovi yhteen. Ruffin katolla seisten pää on jo yli kolme metriä meren pinnan yläpuolella, joten 15 m maston toppiin on enää 12 m matkaa.

80 kg nosto 12 m vaatii 80*12*9,81 = 9400 J työtä riippumatta välityksestä. Päälle tietysti vielä kitkan kautta hukkaan mennyt työ. Kohtuullisella 100 W teholla siihen menee siis 94 sekuntia ilman kitkaa, mutta kitka varmaankin kutakuinkin tuplaa työmäärän ja siis ajan.

Suurella välityksellä pitää vinssiä kiertää useampi kierros, mutta työmäärä ei siitä pienene, todennäköisesti päinvastoin, sillä suuri välitys todennäköisesti heikentää hyötysuhdetta.

Toki liian pienellä välityksellä ei ensin jaksa pyörittää täysiä kierroksia ja sitten ei enää lainkaan liikuttaa vinssiä.

Yhdellä kierroksella 20 cm vinssikampi liikkuu 126 cm. 16 vinssillä siis köysi liikkuu 8 senttiä/kierros eli 12 m vaatii 153 kierrosta. 40:llä kierroksia vaaditaan jo 382.

kerrolisää kirjoitti:

50N voimaa vaativan taakan nostaminen maasta auton takakonttiin on kertasuoritus, jossa nostokorkeus on alle 1 m.
Olet siis laskenut, että esim. 75-80 kg painoisen taakan nostaminen no.16 vinssillä 20 m korkeuteen olisi työmäärältään saman suuruinen ponnistus?

Mikä on oma painosi ja kauanko vaimoltasi tavallisesti menee aikaa, kun hän vinssaa sinut veneenne maston toppiin? Varmaankin hän, kenties nuorena bodarina, tekee sen hengästymättä ja reippaasti. Uskotko oman vaimosi suoristuskyvyn perusteella, että muutkin naiset pitävät suoritusta samanveroisena kuin ostoskassin nostamista auton takakonttiin?

Sen jokainen ymmärtää, että vinssaaminen on kevyttä, jos mastoon menevä henkilö aiktiivisesti kiipeää ja avustajan tehtävä on pelkästään löysien poistamista fallista.

Lue lisää

Keveys/raskas riippuu voimasta, eikä työmäärästä!
En ole koskaan edes kuullut tilanteesta, jossa on helkutin moinen kiire päästä mastoon, mutta sinä varmaankin kerrot mikä sellainen tilanne oikein on.

VoimaEikäTyö kirjoitti:

Keveys/raskas riippuu voimasta, eikä työmäärästä!
En ole koskaan edes kuullut tilanteesta, jossa on helkutin moinen kiire päästä mastoon, mutta sinä varmaankin kerrot mikä sellainen tilanne oikein on.

Lue lisää

Mistä sait päähäsi, että "on helkutin moinen kiire"?
Tietysti jonkinlainen kiirekin voi olla, jos mastoon on noustava avomerellä vaikkapa vantin katkeamisen takia tai pitää hakea karannut falli. Jokainen avomerellä maston topissa käynyt tietää, ettei siellä halua olla kauaa. Eräässä Swan 47:ssä käytimme genuavinssiä mastohommissa, koska sillä mies saatiin toppiin nopeammin (takastaagin uusi antennieristin repesi merellä).


Sen jokainen tietää, että esim. ylämäen nousu polkupyörällä on kevyempää, jos pyörässä on vaihteita. Pienellä vaihteella on kevyempi polkea jyrkkää mäkeä kuin isommalla, vaikka mäen päälle pääsemiseen tarvittava työmäärä on sama. Koon 40 vinssiä on kevyempi veivata kuin pienempää 16 koon vinssiä. Jos voimia on, voi käyttää raskaampaa välitystä.
Miksi tuota on niin vaikea käsittää?

Joakim aloittaa vinssaamisen pään korkeudelta, mutta monilla on tapana istuutua puosun tuoliin hieman alempana.
Ed. veneeni I-mitta oli 17.3 m, mastovinssi 40ST. Nykyisessä I-mitta on 4 m vähemmän ja mastovinssi on Lewmar 30ST. Reivivinssi (myös mastolla) on 16ST ja riittää siihen tarkoitukseen.
Heitin 20 m:n mastokorkeuden pelkästään ajatusleikkiä varten. Se ei ole oman veneeni maston korkeus enkä yksinpurjehtijana edes käytä vinssiä noustessani mastoon ilman apua.

miksivaihdefillari kirjoitti:

Mistä sait päähäsi, että "on helkutin moinen kiire"?
Tietysti jonkinlainen kiirekin voi olla, jos mastoon on noustava avomerellä vaikkapa vantin katkeamisen takia tai pitää hakea karannut falli. Jokainen avomerellä maston topissa käynyt tietää, ettei siellä halua olla kauaa. Eräässä Swan 47:ssä käytimme genuavinssiä mastohommissa, koska sillä mies saatiin toppiin nopeammin (takastaagin uusi antennieristin repesi merellä).


Sen jokainen tietää, että esim. ylämäen nousu polkupyörällä on kevyempää, jos pyörässä on vaihteita. Pienellä vaihteella on kevyempi polkea jyrkkää mäkeä kuin isommalla, vaikka mäen päälle pääsemiseen tarvittava työmäärä on sama. Koon 40 vinssiä on kevyempi veivata kuin pienempää 16 koon vinssiä. Jos voimia on, voi käyttää raskaampaa välitystä.
Miksi tuota on niin vaikea käsittää?

Joakim aloittaa vinssaamisen pään korkeudelta, mutta monilla on tapana istuutua puosun tuoliin hieman alempana.
Ed. veneeni I-mitta oli 17.3 m, mastovinssi 40ST. Nykyisessä I-mitta on 4 m vähemmän ja mastovinssi on Lewmar 30ST. Reivivinssi (myös mastolla) on 16ST ja riittää siihen tarkoitukseen.
Heitin 20 m:n mastokorkeuden pelkästään ajatusleikkiä varten. Se ei ole oman veneeni maston korkeus enkä yksinpurjehtijana edes käytä vinssiä noustessani mastoon ilman apua.

Lue lisää

Eläkeikäinen naisisto tekee mastoon vinssaamisessa kapinan myös 40 vinsseillä. Ja ajasta ei ole kyse. Seuraavaksi 4- vaihteinen vinssi, ankkurivinssi ja tuoreempi naisisto.

seppomartti kirjoitti:

Eläkeikäinen naisisto tekee mastoon vinssaamisessa kapinan myös 40 vinsseillä. Ja ajasta ei ole kyse. Seuraavaksi 4- vaihteinen vinssi, ankkurivinssi ja tuoreempi naisisto.

Lue lisää

Ei tarvitse vaihtaa naisitoa. Mastoon pääsee eläkepappakin ihan kätevästi yksin, siis kenenkään vinssaamatta nousukahvoja käyttämällä, toiseen jalkalenkit ja toinen kiinni valjaisiin:
https://varuste.net/Petzl Ascension Nousukahva UUSI?_tu=65433

Pappa_mastoon_itekseen kirjoitti:

Ei tarvitse vaihtaa naisitoa. Mastoon pääsee eläkepappakin ihan kätevästi yksin, siis kenenkään vinssaamatta nousukahvoja käyttämällä, toiseen jalkalenkit ja toinen kiinni valjaisiin:
https://varuste.net/Petzl Ascension Nousukahva UUSI?_tu=65433

Lue lisää

Yksinpurjehtijana olen tutustunut noihin vuorikiipelyvarusteisiin, mutta silti päätynyt Mast-mate-tyyppisiin nauhatikkaisiin. Mastossani on toinenkin kisko toppiin asti (trysailin kisko). Sen ansiosta nauhatikkaat saa nopeasti käyttövalmiiksi. Lenkkarit on hankalammat kuin ns. dokkarit, koska lenkkarien pohjat takertelevat askelnauhoihin. Mastossa työskentelyä varten on sidottava itsensä, jotta molemmat kädet voi vapauttaa tehtävää työtä varten. Viimeksi olin nauhatikkailla mastossa kesäreissun aikana, kun tutkan antenni yllättäen lakkasi toimimasta. Radomin sähkömoottorin hihna oli hypännyt paikoiltaan. Sain sen korjattua. Tässä jutussa kerrotaan nauhatikkaista.
http://satorisails.com/?p=170

Vuorikiipelyvarusteet ovat varmaankin hyvät, koska niistä ei ole isompaa putoamisvaaraa. En usko väittämääsi, että ne silti ovat "ihan kätevät" jokaiselle eläkeläispapalle. Minkä ikäinen itse olet ja oliko tuo varmasti oma kokemuksesi?

Helpoin tapa silti on puosuntuoli. Monet ovat suositelleet sähkövinssiä, vaikka tällä foorumilla nyt puolletaan tavallinen no. 16 fallivinssi riittäväksi. Täällä kai on vahvoja naisia ja kevyitä vinssattavia, jotka kiipeävät käsivoimin ja tekevät vinssaamisen kevyeksi. Kaikki eivät ole samaa mieltä:
http://www.bethandevans.com/pdf/MastClimbing.pdf

Myös Good Old Boat kirjoittaa isompien vinssien puolesta.
“Given the small size of most halyard winches, there usually isn't enough mechanical advantage for the woman (or many men, for that matter) to be able to handle the load. Furthermore, if the winch isn't self-tailing, you need a third person to tail.”
http://www.goodoldboat.com/reader_services/articles/upthemast.php
Tuossa goodoldboatin jutussa on asiallinen muistutus siitä, että noustessasi mastoon puosuntuolilla ja antaessasi vinssaustehtävän toiselle henkilölle, annat myös henkesi hänen käsiinsä. Sama koskee sähkövinssiä (genuavinssi tai ankkurivinssi). Vinssaajan on ehdottamasti osattava käyttää sitä!

mastmate kirjoitti:

Yksinpurjehtijana olen tutustunut noihin vuorikiipelyvarusteisiin, mutta silti päätynyt Mast-mate-tyyppisiin nauhatikkaisiin. Mastossani on toinenkin kisko toppiin asti (trysailin kisko). Sen ansiosta nauhatikkaat saa nopeasti käyttövalmiiksi. Lenkkarit on hankalammat kuin ns. dokkarit, koska lenkkarien pohjat takertelevat askelnauhoihin. Mastossa työskentelyä varten on sidottava itsensä, jotta molemmat kädet voi vapauttaa tehtävää työtä varten. Viimeksi olin nauhatikkailla mastossa kesäreissun aikana, kun tutkan antenni yllättäen lakkasi toimimasta. Radomin sähkömoottorin hihna oli hypännyt paikoiltaan. Sain sen korjattua. Tässä jutussa kerrotaan nauhatikkaista.
http://satorisails.com/?p=170

Vuorikiipelyvarusteet ovat varmaankin hyvät, koska niistä ei ole isompaa putoamisvaaraa. En usko väittämääsi, että ne silti ovat "ihan kätevät" jokaiselle eläkeläispapalle. Minkä ikäinen itse olet ja oliko tuo varmasti oma kokemuksesi?

Helpoin tapa silti on puosuntuoli. Monet ovat suositelleet sähkövinssiä, vaikka tällä foorumilla nyt puolletaan tavallinen no. 16 fallivinssi riittäväksi. Täällä kai on vahvoja naisia ja kevyitä vinssattavia, jotka kiipeävät käsivoimin ja tekevät vinssaamisen kevyeksi. Kaikki eivät ole samaa mieltä:
http://www.bethandevans.com/pdf/MastClimbing.pdf

Myös Good Old Boat kirjoittaa isompien vinssien puolesta.
“Given the small size of most halyard winches, there usually isn't enough mechanical advantage for the woman (or many men, for that matter) to be able to handle the load. Furthermore, if the winch isn't self-tailing, you need a third person to tail.”
http://www.goodoldboat.com/reader_services/articles/upthemast.php
Tuossa goodoldboatin jutussa on asiallinen muistutus siitä, että noustessasi mastoon puosuntuolilla ja antaessasi vinssaustehtävän toiselle henkilölle, annat myös henkesi hänen käsiinsä. Sama koskee sähkövinssiä (genuavinssi tai ankkurivinssi). Vinssaajan on ehdottamasti osattava käyttää sitä!

Lue lisää

"En usko väittämääsi, että ne silti ovat "ihan kätevät" jokaiselle eläkeläispapalle. Minkä ikäinen itse olet ja...". Ei tuo tietysti ihan jokaiselle sovi, mutta kyllä useimmat normaalikuntoiset purjehtijapapat siihen pystyvät. Olen jo täyttänyt 75 ja viimeksi kävin kiipeilyvarusteilla mastossa 3 kk sitten. En käytä puosuntuolia vaan kiipeilyvaljaita, joissa on säädettävät reisi-, rintakehä- ja olkatuet. Lisäyksenä olen vielä laittanut jalkalenkkien väliin 40-50 cm köydenpätkän, jaloilla saa mastosta näin paremmin tukea.

Pappa_mastoon_itekseen kirjoitti:

"En usko väittämääsi, että ne silti ovat "ihan kätevät" jokaiselle eläkeläispapalle. Minkä ikäinen itse olet ja...". Ei tuo tietysti ihan jokaiselle sovi, mutta kyllä useimmat normaalikuntoiset purjehtijapapat siihen pystyvät. Olen jo täyttänyt 75 ja viimeksi kävin kiipeilyvarusteilla mastossa 3 kk sitten. En käytä puosuntuolia vaan kiipeilyvaljaita, joissa on säädettävät reisi-, rintakehä- ja olkatuet. Lisäyksenä olen vielä laittanut jalkalenkkien väliin 40-50 cm köydenpätkän, jaloilla saa mastosta näin paremmin tukea.

Lue lisää

Kiitos lisätiedosta. Voi hyvin olla, että me 75-vuotiaat ilman apua mastoon kiipeilevät purjehtijapapat emme henkisen ja fyysisen kuntomme suhteen edusta muuta samanikäistä väestöä.

Kun vielä käyttää vielä jaloilla spinnupuomin mastohelat, saalingit ja kaikki, mistä jaloilla tukea saa, saa vinssaajan työtä helpotettua melkoisesti. Maston ylin osa on se raskain, heloja ei ole ja osarikissä loppuvat fallitkin, joista saa paljon vantteja paremman otteen.

Jos isomman vinssin tarvitsee, voi aina tuoda fallin skuutivinssille. Ainakaan minun vaimoni ei tosin silläkään minua nostaisi, kyllä apua joutuu hakemaan naapurista. Ei, vaikka oma painoindeksini aivan normaalin rajoissa onkin.

oma.apu kirjoitti:

Kun vielä käyttää vielä jaloilla spinnupuomin mastohelat, saalingit ja kaikki, mistä jaloilla tukea saa, saa vinssaajan työtä helpotettua melkoisesti. Maston ylin osa on se raskain, heloja ei ole ja osarikissä loppuvat fallitkin, joista saa paljon vantteja paremman otteen.

Jos isomman vinssin tarvitsee, voi aina tuoda fallin skuutivinssille. Ainakaan minun vaimoni ei tosin silläkään minua nostaisi, kyllä apua joutuu hakemaan naapurista. Ei, vaikka oma painoindeksini aivan normaalin rajoissa onkin.

Lue lisää

Se kai on luonnollista, että vinssaaja käyttää sitä välitystä, joka noston eri vaiheisiin parhaiten sopii.
Omasta mielestäni riittävän iso fallivinssi mastossa helpottaa paitsi puosun tuolin vinssaamista, myös jollan laskua ja nostoa. MOB-harjoituksissamme uhrin nosto kyljeltä kannelle onnistui 30ST-fallivinssillä, mutta oli edellisen veneeni 40ST fallivinssillä helpompi. Jos vinssaustoiminnot viedään skuuttivinssille, miten samat hommat onnistuvat ilman apua?
Olisikohan niin, että hintakilpailun takia tuotantoveneissä on yleensä turhan pienet vinssit? Jos mastossa on valmiina 16ST fallivinssi, sitä ei mielellään lähde muuttamaan. Jos vinssiä ei ole, jokainen tietysti ratkaisee, minkä kokoisen katsoo omiin tarpeisiinsa sopivimmaksi.

oma_valinta kirjoitti:

Se kai on luonnollista, että vinssaaja käyttää sitä välitystä, joka noston eri vaiheisiin parhaiten sopii.
Omasta mielestäni riittävän iso fallivinssi mastossa helpottaa paitsi puosun tuolin vinssaamista, myös jollan laskua ja nostoa. MOB-harjoituksissamme uhrin nosto kyljeltä kannelle onnistui 30ST-fallivinssillä, mutta oli edellisen veneeni 40ST fallivinssillä helpompi. Jos vinssaustoiminnot viedään skuuttivinssille, miten samat hommat onnistuvat ilman apua?
Olisikohan niin, että hintakilpailun takia tuotantoveneissä on yleensä turhan pienet vinssit? Jos mastossa on valmiina 16ST fallivinssi, sitä ei mielellään lähde muuttamaan. Jos vinssiä ei ole, jokainen tietysti ratkaisee, minkä kokoisen katsoo omiin tarpeisiinsa sopivimmaksi.

Lue lisää

Mastossa oleva vinssi on tietenkin paras kitkojen suhteen, vain yksi topissa oleva ploki matkalla. Mutta mihinkään uuteen veneeseen niitä ei enää asenneta isoina tai pieninä. Jos ja kun vinssi on kuitenkin ruffin katolla, on sitten samantekevää vaikka käyttäisi skuutivinssiä.

Kiitos kommenteista, aloin jo epäillä olevani ihan väärässä paikassa kysymyksineni. Tämä viesti vahvistaa käsitystäni aiheesta.

Purje on vielä suht kuosissaan, 4 kautta ajettu radiaalileikattu dacron. Barduunalla etustaakin saa aika piukalle, ja olen ollut siinä uskossa, että se ei voi olla kovalla tuulella liian kireä, kunhan vaan fallin saa vastaavasti tiukalle ja pussin paikoilleen.

Falli on vanhanaikainen vaijeri/köysiyhdistelmä, ja menee ensi kaudeksi vaihtoon 10mm dyneemaksi. Ongelma kitkojen kanssa on siinä, että maston toppipylpyrän lisäksi tyvessä on yksi, ja kannella kaksi lisää. Etenkin tyven vanha pylpyrä on tahmea, mutta sille on vaikeaa keksiä toimivaa vaihtoehtoa.

Eli 35 on siinä alarajoilla, että voisi toimia. Vinssin vaihto sinänsä ei ole iso ongelma, lasikuitu on siitä kiva materiaali, että siihen on helppo tehdä reikiä, samoin kun laittaa niitä umpeen.

Mitä tulee 80 kiloisen nostamiseen mastoon 16 kokoisella rimpulalla, niin en tuohon viitsi edes enempiä kommentoida...

Yllättävän suuria eroja simuloinneissa eri ohjelmilla. Siis jos kanpelan vene on lähellekään vertailukelpoinen 36.7:n kanssa.

En kylläkään usko staattisen voiman olevan sama kiristettäessä fallia purje vedossa tai löysänä. Kiristyksen ja ensimmäisen vendan jälkeen näin varmaan on, mutta vedossa olevassa purjeessa ei oman kokemuksen mukaan jännitys jakaudu ollenkaan tasaisesti etuliikin matkalle foilin kitkan takia.

Kaverit ovat kyllä aina saaneet minun 90 kiloani hilattua 17 m korkeuteen sekä 16 että 18 vinsseillä. Paljon on kiinni vinssaajan ergonomiasta. Topissa ja maston juuressa on toki kuulalaakerit.

Tarkoitin sitä, että fallin kuorma on kiristämisen jälkeen yhtä suuri riippumatta siitä kummalla metodilla homma tehdään eli fallin, plokien ja lukkojen pitää kestää yhtä paljon. Jos siis haluaa aktiivisesti trimmata purjeita, kannattaa ostaa isot fallivinssit tai asentaa genoaan cunningham, jolloin tarvittava voima pienenee aika paljon. Huippu kisaveneissä näin on lähes aina, eli fallissa lukko ja kaikki säätö etukulman kautta.

Pienillä etuliikin kireyksillä foilin kitka vaikuttaa jossain määrin siihen, että kireys ei ehkä jakaudu tasaisesti. Se, että löysällä kiristyksellä purjeen etuliikin vaakarypyt keskittyvät purjeen puolivälin alapuolelle ei johdu niinkään foilin kitkasta vaan purjeeseen kohdistuvista rasituksista ja niiden suunnista. Omassa veneessäni on fokka hakasilla, ja myös siinä etuliikin löysyys näkyy vahvimmin alaosassa riippumatta siitä mitä kautta kiristys tehdään. Sama ilmiö tulee myös simulaatiossa, jossa etuliikin liikkeelle ei ole laskettu mitään kitkaa foilissa.

Jos purje ei ole vedossa, pitää nostinta ylikiristää, jotta skuutin kiristämisen jälkeen kasvavasta topin kuormituksesta johtuva fallin joustaminen kompensoidaan. Kiristystilanteessa löysänä olevassa purjeessa kiristyy vain muuta kymmenen senttiä etuliikistä. Tämän alueen takana purjeessa ei ole juurikaan mitään kuormia etuliikin suunnassa. Näin koko rasitus keskittyy etureunalle. Kun purje on vedossa jakautuu etukulmasta ja topista tuleva rasitus paljon laajemmalle osalle purjetta. Tästä syystä ylikiristämisen riski vedossa on paljon pienempi ja käytänössä mahdotonta "vakiokoisilla" manuaalivinsseillä.

Veneeni on keulakolmioltaan hyvin lähellä 36.7:aa, mutta jäykkyyttä lieneen noin 20% vähemmän, eli kuormat ovat pienemmät. Viimeisimpinä kokemuksina eri veneiden fallivinsseistä voisi mainita X-332:n Lewmar 16, jossa ei mitään mahdollisuutta kiristää genoaa vedossa reippaammalla kelillä En tiedä onko 16 ko veneen vakio, koska kannen vinssialusta oli aika paljon suurempi. X-35:ssa on Harken 40 ja X-41:ssä 44. Edellämainitussa onnistuu vedossa jälkimmäisessä ei aina.

Genoan fallin kiristäminen vaatii maksimivoimaa toisin kuin jonkun hilaaminen mastoon, joka on lähinnä kuntokysymys, koska matka on pitkä. Pienellä apuvälineellä ja kahden fallin käytöllä ylösnostajakin välttyy täysin hikoilulta. Mastoon menijä nostaa itseään jalkavoimin ylöspäin kun alhaallaolijan tehtävänä on lähinnä kiristellä nostimia vuorotellen.

isot.erot kirjoitti:

Yllättävän suuria eroja simuloinneissa eri ohjelmilla. Siis jos kanpelan vene on lähellekään vertailukelpoinen 36.7:n kanssa.

En kylläkään usko staattisen voiman olevan sama kiristettäessä fallia purje vedossa tai löysänä. Kiristyksen ja ensimmäisen vendan jälkeen näin varmaan on, mutta vedossa olevassa purjeessa ei oman kokemuksen mukaan jännitys jakaudu ollenkaan tasaisesti etuliikin matkalle foilin kitkan takia.

Kaverit ovat kyllä aina saaneet minun 90 kiloani hilattua 17 m korkeuteen sekä 16 että 18 vinsseillä. Paljon on kiinni vinssaajan ergonomiasta. Topissa ja maston juuressa on toki kuulalaakerit.

Lue lisää

Tuossa WB:n simuloinnissa kyse oli keskituulesta eli ei maksimivoimasta kuten Kanpela kirjoitti omasta veneestään. Suurempi ero tullee kuitenkin fokka vs. genua. Fokassa, jossa skuuttikulma on leikattu alas, skuutin veto on varsin pystyssä eli kohdistuu lähes sellaisenaan falliin ja skuutissa on myös varsin suuri veto korkeassa ja kapeassa fokassa.

Omassa veneessä on 30:n vinssi samaisessa 30 m2 fokassa. Kyllä sillä saa fokkan fallin kiristettyä vedossa, mutta skuuttia on kyllä pakko löysätä keskituulesta alkaen. Tyhmää sitä olisi ollakin löystämättä sillä fallin kiristyksen jälkeen sitä pitäisi kuitenkin löystää, sillä purjeen nouseminen kiristää hyvin merkittävästi skuuttia.

Tuossa X-332:ssa on 35 m2 genua, kyllä siihen pitäisi 30:n helposti riittää. X-35:ssa on sitten jo yhtä iso fokka kuin X-332:n genua.

Pari vuotta sitten kiristin fokan fallia kisassa kaverin veneessä vain hiukan skuuttia päästäen kovahkossa tuulessa. Muutaman minuutin päästä uudehko dyneemafalli pamahti poikki. Aika moni on sitä mieltä, että noin juuri siinä käy, jos ei päästä skuuttia.

Kanpela kirjoitti:

Tarkoitin sitä, että fallin kuorma on kiristämisen jälkeen yhtä suuri riippumatta siitä kummalla metodilla homma tehdään eli fallin, plokien ja lukkojen pitää kestää yhtä paljon. Jos siis haluaa aktiivisesti trimmata purjeita, kannattaa ostaa isot fallivinssit tai asentaa genoaan cunningham, jolloin tarvittava voima pienenee aika paljon. Huippu kisaveneissä näin on lähes aina, eli fallissa lukko ja kaikki säätö etukulman kautta.

Pienillä etuliikin kireyksillä foilin kitka vaikuttaa jossain määrin siihen, että kireys ei ehkä jakaudu tasaisesti. Se, että löysällä kiristyksellä purjeen etuliikin vaakarypyt keskittyvät purjeen puolivälin alapuolelle ei johdu niinkään foilin kitkasta vaan purjeeseen kohdistuvista rasituksista ja niiden suunnista. Omassa veneessäni on fokka hakasilla, ja myös siinä etuliikin löysyys näkyy vahvimmin alaosassa riippumatta siitä mitä kautta kiristys tehdään. Sama ilmiö tulee myös simulaatiossa, jossa etuliikin liikkeelle ei ole laskettu mitään kitkaa foilissa.

Jos purje ei ole vedossa, pitää nostinta ylikiristää, jotta skuutin kiristämisen jälkeen kasvavasta topin kuormituksesta johtuva fallin joustaminen kompensoidaan. Kiristystilanteessa löysänä olevassa purjeessa kiristyy vain muuta kymmenen senttiä etuliikistä. Tämän alueen takana purjeessa ei ole juurikaan mitään kuormia etuliikin suunnassa. Näin koko rasitus keskittyy etureunalle. Kun purje on vedossa jakautuu etukulmasta ja topista tuleva rasitus paljon laajemmalle osalle purjetta. Tästä syystä ylikiristämisen riski vedossa on paljon pienempi ja käytänössä mahdotonta "vakiokoisilla" manuaalivinsseillä.

Veneeni on keulakolmioltaan hyvin lähellä 36.7:aa, mutta jäykkyyttä lieneen noin 20% vähemmän, eli kuormat ovat pienemmät. Viimeisimpinä kokemuksina eri veneiden fallivinsseistä voisi mainita X-332:n Lewmar 16, jossa ei mitään mahdollisuutta kiristää genoaa vedossa reippaammalla kelillä En tiedä onko 16 ko veneen vakio, koska kannen vinssialusta oli aika paljon suurempi. X-35:ssa on Harken 40 ja X-41:ssä 44. Edellämainitussa onnistuu vedossa jälkimmäisessä ei aina.

Genoan fallin kiristäminen vaatii maksimivoimaa toisin kuin jonkun hilaaminen mastoon, joka on lähinnä kuntokysymys, koska matka on pitkä. Pienellä apuvälineellä ja kahden fallin käytöllä ylösnostajakin välttyy täysin hikoilulta. Mastoon menijä nostaa itseään jalkavoimin ylöspäin kun alhaallaolijan tehtävänä on lähinnä kiristellä nostimia vuorotellen.

Lue lisää

Pitää vielä tarttua tuohon kommenttiisi, että kuormitus jakautuu tasaisemmin vedossa kiristettäessä.

On varmasti totta, että purjeelle vahingollisemman ylikiristyksen voi saada aikaan kiristämällä fallia skuutti täysin auki. Jos silloin vetää tuon 600 kg, on se varmasti liikaa. Toisaalta vedettäessä "oikea määrä" ei kai etuliikkiin tule ainakaa suurempaa vetoa missään tilanteessa verrattuna kiristämiseen vedossa. Eikös siinäkin kuorma tule pelkästään etuliikkiin vendan aikana tai käännyttäessä lenssille?

Mitä tuo simulointisi näyttää etuliikin esijännitykseksi skuutti löysättynä vai osaako se sellaista laskea? Tuossa tietysti fallin venymä on jo ihan merkittävä. 10 mm hyvälaatuinen dyneema venyy 0,3-0,7% 600 kg kuormalla, heikompilaatuinen dyneema (esim. dynalite) 0,7-1,5% ja polyesteri 3-4%. 15 m köydellä veymät siis olisivat 5-60 cm köysilaadusta riippuen. Dynaamelaatu riippuu lähinnä dyneeman osuudesta. Noissa parempilaatuisissa dyneemaa on 35-40% painosta ja heikommissa n. 25%.

Kun fallia kiristetään vedossa, katse on yleensä purjeen alaosassa ja kiristetään ainakin sen verran, että rypyt häviävät kovemmalla tuulella. Tällöinhän siis fallissa on selvästi suurempi veto vinssillä kuin tuo 600 kg, koska vetoon tulee lisänä kaikien liikkuvien osien kitka. Ko. tilanteessa siis köysi koko matkaltaaan sekä myös purjeen kiinnitys etustaagiin koko matkalta eli fallin ja purjeen kulmankin välillä on suurempi kuin 600 kg voima ja purjeen etuliikin yläosaa rasittaa ylimääräisenä tekijänä tuo foilin/ratsastajien kitka.

Pahin tilanne lienee vetää polyesterifallilla vedossa olevaan purjeeseen veto, jolla rypyt lähtevät alhaalta. Silloinhan falli on venynyt aivan tolkuttomasti ja vendan aikana etuliikkiin tulee hurja veto, koska veto köydessä ei juuri alene sillä köysi ei juuri pääse lyhenemään (ellei myös purje ole hyvin venyvää).

Minä en osaa arvioida tuon foilin/ratsastajien kitkan suuruutta, mutta tietysti se on purje vedossa huomattavasti suurempi kuin skuutti löysänä. Kovin kummoista vetoa ei tarvitse purjeessa olla, jotta purjetta ei käsivoimin saa ylös eikä alas.

Dynalite on halpis dyneema, jossa dyneeman osuus on pieni. Ei paras valinta falliksi, mutta tietysti spinnunfallissa venymä ei ole kovin haitallista. Köyden kuoriutuminen kuulostaa enemmän köyden kuin lukon ongelmalta. Ilmeisesti kuoren ja ytimen välillä ei ollut riittävän hyvää kytkentää?

Joakim1 kirjoitti:

Dynalite on halpis dyneema, jossa dyneeman osuus on pieni. Ei paras valinta falliksi, mutta tietysti spinnunfallissa venymä ei ole kovin haitallista. Köyden kuoriutuminen kuulostaa enemmän köyden kuin lukon ongelmalta. Ilmeisesti kuoren ja ytimen välillä ei ollut riittävän hyvää kytkentää?

Lue lisää

Näin varmaan on. Dynalitesssa ei ole juuri mitään kitkaa kerrosten välissä. Dyneemasäikeiden ja manttelin välissä pitäisi olla kerros, jotta kestäisi lukossa paremmin. Sen voi ilmeisesti tunnistaa kaapelimaisesta jäykkyydestä. Dyneeman 1% venymä ja vetolujuus 10-12 mm falleissa tuskin on useimmille purjehtijoille merkitsevä, ainakaan spinnufallissa. 1000kp maksimikuorma Spinlockissa varmaan puuskassa voi ylittyä?. Samoin yleensä hampaiston kontaktipinta on pieni ja kenties jo kulunut. Etenkin jos avataan ilman vinssiä. Itse olen arvannut, että liikutaan usein rajamailla sekä vinssin vapauttajan, että dynemafallin toiminnassa.

seppomartti kirjoitti:

Näin varmaan on. Dynalitesssa ei ole juuri mitään kitkaa kerrosten välissä. Dyneemasäikeiden ja manttelin välissä pitäisi olla kerros, jotta kestäisi lukossa paremmin. Sen voi ilmeisesti tunnistaa kaapelimaisesta jäykkyydestä. Dyneeman 1% venymä ja vetolujuus 10-12 mm falleissa tuskin on useimmille purjehtijoille merkitsevä, ainakaan spinnufallissa. 1000kp maksimikuorma Spinlockissa varmaan puuskassa voi ylittyä?. Samoin yleensä hampaiston kontaktipinta on pieni ja kenties jo kulunut. Etenkin jos avataan ilman vinssiä. Itse olen arvannut, että liikutaan usein rajamailla sekä vinssin vapauttajan, että dynemafallin toiminnassa.

Lue lisää

Lukon pitorajan ylittyessä yleensä kuorikin liukuu lukon läpi. Mulla on lukon vieressä köydessä merkki, josta näkee selvästi miten köysi luistaa. Spinnufalli ei ole koskaan luistanut enkä koskaan käytä vinssiä lukon avaamiseen. XTS:llä luistamista voi merkittävästi vähentää painamalla sormella "kieltä" ja samalla päästää köysi vinssiltä lukitusvipu puolivälissä. Sitten painaa lukitusvivun kiinni (voi olla aika jäykkä).

Onhan 1% eli n. 15 cm venymä jo erittäin paljon fokan tai ison fallissa. Tietysti isossa voi helposti kompensoida vetämällä cunnaria. Vetolujuus kyllä riittää helposti polyesterilläkin.