Tuskin kukaan VL sanois Aasian onnettomuutta Jumalan tahdoksi. Ei sanois, mutta miksi ei sanois? Siksikö, ettei tapahtunu VL:n mielestä Jumalan tahdon mukaisesti, vai siksi ei sanois kun niin sanoessaan yleinen mielipide leimais VL:n vähintään omahyväiseksi?
Voiko kukaan VL sanoa että onnettomuus EI OLLU Jumalan tahto?
Voiko kukaan VL sanoa että onnettomuus EI OLLU Jumalan tahto?
Vastaukset 58
Vanhimmat
kirjoitukseni: Yksi rukoukseni aihe.
Mitä sanot siitä???
Kova on kohtalo sinulla.
Onko koskaan tullu mieleen vaihtaa uskontoa, sellaiseen uskontoon joka antaa pienen mahdollisuuden taivaaseenpääsystä, huonoja valintoja tehneille veljille?
Tiedän ettet ole uskontoa vaihtanu, mutta ajattelin että saattas ainaki minulla käydä mielessä sellanenki vaihtoehto, sinun tilanteessa.
Auttaisko se sinun mielestä, jos vaihtais uskoa.
En usko! Olen niin kauan etsinyt oikeaa uskoa, niin sitten kun olen löytänyt sen lopulta, en halua siitä mistään hinnasta luopua; kun Jumala lopulta armossaan näytti, mistä tie taivaaseen menee.
Ei mikään maallinen mahti voi minulta tätä uskoa ottaa.
Ei se Jumalan syy ollut, eikä tämän uskon syy, että veljeni ei päässyt taivaaseen. Mutta karmea totuus se on, sellasesta asiasta, että Jumala ei ihmistä iankaikkisesti nuhtele. Sekä myös että, tämä oli varoittava esimerkki, että näillä uskon asioilla ei kannata leikkiä. Ja myös että veljiltäni oli mennyt etsikkoaika ohi.
Tämä usko on minulle, enemmän kuin mikään muu asia. Sillä tiedän että usko ei ole joka miehen
Tiedän myös että se on Jumalan sallimaa, se mitä veljilleni kävi.
Samoin kuin nämä katastrofit mistä kirjoitat.
Emme me pienet ihmiset voi näin suurille asioille mitään muuta, kuin voimme vaan ihmetellä ja kysyä miksi?
varmaan pohtisin sitäki vaihtoehtoa, Mielestäni pitääki miettiä kaikki vaihtoehot, jotta voi olla varma tekevänsä oikean päätöksen.
Itselläni ei ole ketään lähisukulaisia kuollu, mutta tätä olen miettiny...
..kun sinä pääset taivaaseen nii oletko, nyt, varma että olet siellä onnellinen vaikka ei kaikki rakkaasi luonas sitte olekkaan?
Veljesi ovat luultavasti taivaassa.
Jumalan armo on ihmeellinen ja Jeesus kuoli ristillä meidän kaikkien puolesta.
Ainakin minä haluan uskoa niin.
Tämä on juuri se pointti, ei se että kuolee vaan se että kuolee uskovana. Jumala yksin tietää jokaisen kuolleen sielun tilan ja päättää sen mukaan kuka pääsee taivaaseen.
Ottaako hän huomioon sen, ettei mohet ole etes koskaan kuulleet Jumalasta?
Eihän sellaset ole voinu elää Raamatun oppien mukaan.
Hän on antanut jokaiselle kansalle oman etsikko ajan. Hän valitsee kenen tahtoo, paaduttaa kenen tahtoo, Hän on nähnyt jo ennen kuin maailmaa perustettiin kuka ottaa vastaan Jumalan sanan ja elää sen mukaan. Valitunkin hän voi ottaa jo pienenä lapsena viattomuuden tilassa, jos tuota sanaa ei ole tarjolla muuten. Mikään ei ole Hänelle mahdotonta. Meille ihmisille Hänen tiensä ovat tutkimattomat.
...mihin pyrit tällä avauksella? Mielestäni liikut jo provosoinnin alueella. Tulee väistämättä mieleen onnettomuudella herkutteleminen. :(
Yleinen käsitys on vanhoillislestadiolaisista se, että he uskovat kaiken tapahtumien olevan Jumalan tahtoa.
Mikäli yleinen käsitys on väärä, on tämän avauksen alla VL:n hyvä tilaisuus korjata se väärä käsitys.
ps.Ikävistä asioista pääsee yli parhaiten keskustelemalla asiasta mahdollisimman monelta kantilta. Tämä suuronnettomuus on todella kauhea tapaus, josta pitää voida keskustella, asiallisesti.
Minusta tällaisetkin kysymykset tulee saada käsitellä. Sinulle aihe on ilmeisesti liian arkaluontoinen. Itse pidän tällaisista aiheista jos niitä asiallisesti käsitellään. Nämä kun ovat niitä joita ihmisten mielessä liikkuu halusit sinä niistä keskusteltavan tai et.
Onko pahempaa sanoa esim
että Jumala lähettää katastrofin (joka on vain ajallinen) ihmisiä herätelläkseen ja pelastaakseen kuin sanoa
että ihmiset joutuvat ikuiseen kadotukseen jos eivät usko kuten vl:t uskovat ja sääliä niitä raukkoja, jotka kuolivat onnettomuudessa ei-vl:inä?
Olen itse lähempänä ensin mainittua kantaa vaikka haluaisi muuttaa sitä jonkun verran.
Kaikki paha johtuu synnistä automaattisesti mutta Jumala ei erikseen rankaise vaan on kaikessa se turvapaikka johon ihminen voi aina paeta.
Jumala,maapallo ,luonnonlait,avaruus, maailmankaikkeus, hyvän ja pahan olemus.
Ihminen ei kaikesta "viisaudestaan" huolimatta voi ymmärtää kaikkea.Raamattukaan ei anna selityksiä ,vaikka sillä on yritetty selittää kaikkea mahdollista ja hakea symboleja mitä erilaisimpiin ilmiöihin.
Hyväksykäämme se,että me emme kaiken tarkoitusta ymmärrä vaikka tiedämmekin syyn traagisiin tapahtumiin.
Tässä ei ole mitään niin vaikeaa ettei ymmärtäisi.
Jumala on näyttänyt voimansa, raamatusta löytyy paljon esimerkkejä siitä. Kysytään olivatko ne katastrofissa kuolleet syntisempiä kuin muut jotka jäivät henkiin, ei, mutta Jumala on vain näyttänyt voimansa miten voi käydä ellette tee parannusta ja uskoisi Jeesukseen.
Ei kuulosta kovin vapaaehtoselta uskomiselta.
Jeesus sanoo "minulle on annettu kuoleman avaimet, joka uskoo se ei ikinä kuole".
On kaksi eri asiaa uskoa ja tietää.
Raamattuakin voi tulkita tapauskohtaisesti joko sanasta sanaan totuutena tai symboliikkana.Näin tekee myös vl-liike.
...On sellainen että sitä samaa voisi kysyä, olipa minkä tahansa uskonnon edustaja...
On filosofinen ikuisuuskysymys, miksi Jumala sallii tämänkaltaiset suuronnettomuudet samoin kuin pienten lasten kuolemisen nälkään ja tauteihin köyhässä afrikassa.
Ehkä Jumala haluaa herättää ihmiset huomaamaan, että elämä voi olla hyvinkin rajallista ja loppu voi tulla koska tahansa ja missä tahansa.
Olisitko sinä valmis lähtemään?
Eino Leinon runon tavoin;
Me punomme kehdosta hautahan,
kuink kauon tiedä me emme.
Paras aina ois sointunsa sommittaa,
kuin oisi se viimeisemme.
""Ehkä Jumala haluaa herättää ihmiset huomaamaan, että elämä voi olla hyvinkin rajallista ja loppu voi tulla koska tahansa ja missä tahansa.""
>>
Ehkä Jumala haluaa herättää ihmiset huomaamaan, että elämä voi olla hyvinkin rajallista ja loppu voi tulla koska tahansa ja missä tahansa.""
Jos puhutaan Jumalan tahdosta, niin silloin saa käsityksen aktiivisesta toimijasta. Tätä en allekirjoita.
Toisaalta usko Jumalaan sisältää sen, ettei mitään tapahdu Jumalan tietämättä. => Aasian katastrofikin oli siten Jumalan sallimus. Eli Jumala salli onnettomuuden tapahtua aivan kuten lukemattomia muita pienempiäkin.
Voimme yhdessä tietysti filosofoida ja pohtia että miksi näin. Ne ovat ns. ikuisuuskysymyksiä, joihin tuskin löytyy vastausta. Ainakaan sellaista vastausta, joka ihmisjärkeä tyydyttäisi.
Yksi tapa lähestyä tätä on miettiä elämän luonnetta. Kaikki kokemamme asiat riippuvat vertailukohdista. Ilman surua ei ole iloa. Ilman kärsimystä ei ole nautintoa. Elämän siis täytyy pitää sisällänsä "kolikon molemmat puolet".
>>
Jos olisin valmis lähtemään, toivoisin sillon kuolemaani, eli en olis tyytyväinen saamaani elämään.
>>
On luonnollista ja tervettä haluta elää. Olipa vakaumus sitten mikä tahansa, niin täytyy kuitenkin realistisesti hyväksyä että kun lähtö tulee, niin siinä ei silloin enää meidän mielipiteemme paina... On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että lähtömme voi tulla koska tahansa. Se että on siihen valmis ei tarkoita kuitenkaan toivetta kuolla.
Oletko Sinä, Arja, käynyt rippkoulun?
Jos olet, niin muistatko erään kohdan Lutherin Vähä Katekismuksessa?
Siinä muistaakseni sanotaan, että Jumala puhuttelee ihmisiä Sanassaan, luonnossa, kansojen ja ihmisten kohtaloissa.
Juuri näin on tapahtunut nytkin.
Minä melkein aavistan, mitä Sinä seuraavaksi sanot...
että on oltu sodassa, niinkuin laulun kirjoittaja luonnehtii asia.
Siellä taivaassa ei edes meidän mieliin johdateta, mitä on ollut täällä maanpäällä.
Ne vain näkevät sen jotka jäävät välille, siis menevät kadotukseen.
Eikö ole taas karmeata tekstiä epäuskoisen kohdalla, mutta miten uskovaisten loppu on onnelline. Näin Raamattu kuitenkin todistaa,
ettemme turhan päälle usko.
Eikä tämä toivo anna häpeään tulla.
Niin, en taaskaan voi valehdella. Varsinkaan kun
olen nähnyt veljieni kohtalon näin läheltä.
Siis sitä suuremmalla syyllä haluan varoittaa ihmisiä, ettei he siihen vaivan paikkaan joutuisi.
Ja tekisivät parannuksen, ennekuin myöhänen saavuttaa.
Uskooko vl epäuskoisten joutuvan helvettiin?
vaan raamattu näin todistaa. Ja raamattu on Jumalan Sanaa.
Joka ei usko, se on jo tuomittu, sanoo raamattu.
Ja se vielä kertoo, että on vääriä uskoja ja muuta väärää hapatusta.
Että on todella syytä rukoilla Jumalaa, että Hänen tahtonsa sais tapahtua. Ja että kysyjän
kohdallakaan ei tapahtuis vahinkoa, sekä löytyis se oikea usko, jolla pääsee taivaaseen.
Joka ei usko, se on jo tuomittu, sanoo raamattu.
..etten minä usko?
En väitä mitään. Raamattu ei eikä uskonasiat ole mitään väittelyn kohteita. Ilmoitin vaan totuuden, mikä on raamatussa. Joskus se totuus, voi tuoda tuskaa. Mutta en uskalla valehdella.
että se on ikuinen ero Jumalasta. Ja ihminen joutuu ikuisesti kärsimään vaivaa ja se ei koskaan lopu. Helvetin tuli ei sammu koskaan.
Siinä vaivassa rikas mieskin pyysi, että hän saisi janoonsa vähän apua. Mutta sitäkään ei sallittu. Ja hän muisti, että hänellä on viisi veljeä, ja että jos Jumala lähettäis jonkun ja herättäis jonkun kuolleista heille, että he sitten uskoisivat paremmin.
Jumala vastasi heillä on profeetat (saarnaajat) jos he eivtä heitä usko. Ei he usko vaikka joku kuolleista nousis.
Ihmiset aina haluais todisteita tästä asiasta, että on kadotus ja tuon puoleinen elämä. Se on uskon asia. Jumala on tarkoittanut, että ihmiset uskovat Jumalan sananpalvelijoita eli saarnaajia.
Täällä on jo annettu ohjeita, että mennä Ry:lle seuroihin.
Ei näitä kaikkia asioita voi täällä tuoda esille.
Helpompi on kun on sanan kuulossa, ja sellanen henkilö jonka seurakunta on valinnut puhujaksi puhuu näistä asioista. Heillä on enemmän taitoa ja viisautta, sekä lahjat tällaisiin asioihin.
ilmoitit siis...
kun jo toinen veljeni kuoli epäuskoisena.
Siis 1:nen tapettiin sen jälkeen kun oli 2 vuotta sitten kieltänyt uskon.
2:nen hirtti itsensä, alkohoholin vaikutuksen alaisena, sen jälkeen kun oli 4 vuotta sitten kieltänyt uskon.
Arvatkaapa tekikö kipeää itselle olla rehellinen, ja oliko helppoa uskoa, että omat rakkaat veljeni ei päässeet taivaaseen.
Se teki niin kipeää, että rukoilin Jumalaa, että
jos mahdollista, hän siirtäis aikaa taakse päin. että tämä kaikki, siis tilanne muuttuis. Ja tehdystä teosta tulis tekemätön.
Mutta vaikka olen näin läheinen omainen ja suru oli niin suuri, että en meinannut jaksaa omia hartioitani kantaa, vaan ne lysähti kasaan...
Siitä huolimatta en voi valehdella itselleni.
Mutta sen voin sanoa, että aika parantaa haavoja jonkin verran. Mutta nämä asiat ei koskaan unohdu.
Sydämmessäni olen myös huokaillut, voi kunpa olisin itse saanut kuolla heidän sijaan, sillä olen uskovainen.
Korvaamaton vahinko tapahtui veljieni kohdalla.
Eikä he edes olleet vanhoja. Toinen 20 ja toinen 38 vuotiaita.
Ja olen keskustellut tästä chatissa koska, en voinut tavata ihmisiä ja puhua tästä.
Sydämmessäni huusin apua. Mutta se lohdutti, kun ihmiset chatissa puhuivat ja kuuntelivat.
Myös vl:n kanssa olen puhunut tästä chatissa, ja kerroin että olen yrittänyt löytää vastausta asioihin.
Olemme yhtä mieltä vl.ien kanssa, että etsikkoaika oli mennyt ohi veljiltäni.
En minä siitä voi loukkaantua, koska se on totuus.
Mutta ensin en voinut puhua siitä, enkä halunnut kuulla ensin totuutta. Otti aikaa ennenkuin haavat parani sen verran että pystyin puhumaan.
todella pahoillani puolestasi.:(
Voimia Sinulle.
...
Kicki.:)
Anteeksi, kun kysyn, mutta en kysy syyttävästi. Tuosta kirjoituksestasi huokui niin syvä ahdistus, että tämä saattaa myös luokata Sinua, mutta se voi myös helpottaa Sinua. Ymmärrän, että Sinulle on hyvin vahva usko ja kunnioitan sitä, mutta tässä annan toisen näkökulman.
Kysymykseni kuuluu: painostettiinko veljiäsi tähän uskoon? Painostaminen myös saattaa tuntua niin ahdistavalta, että ei näe muuta vaihtoehtoa.
Me ihmiset olemme kuitenkin kaikki erilaisia ja sen minkä toinen näkee ehdottoman oikeana, se ei toiselle ole ollenkaan totta.
Minä mymmärrän täysin Sinua, koska olet löytänyt itsellesi siitä uskosta sen oikean uskon ja haluat tietenkin muidenkin sen löytävän. Se kuitenkaan ei saata aueta muille samalla tavalla kuin Sinulle.
Pakottaminen ei auta ketään. Jokainen meistä elää oman elämaänsä, sitä ei elä kukaan muu, itse se on elettävä. Itse ratkaisut tehtävä ja se on läheisten hyväksyttävä. Jumala on antanut meille vapaan tahdon jota me käytämme parhaaksi katsomallamme tavalla.
Minä uskon, että veljesi eivät joutuneet mihinkään pahaan paikkaan. Eikä mitään peruuttamatonta ole tapahtunut. He saavat kyllä uuden mahdollisuuden, niin kuin me kaikki. Elämä on kaiken kaikkiaan oppimista. Meille annetaan elämä toisensa jälkeen ja jokaisessa elämässä opimme jonkin läksyn, niin kauan kun olemme kaikki oppineet.
Minä oskon, että Jumala ei voi olla niin julma, että kaiki olisi kerrasta poikki. Kun lapsi menee ensimmäiselle luokalle kouluun, hän tietää hyvin vähän, mutta kun hän kirjoittää ylioppilaaksi hän tietää hyvin, hyvin paljon enemmän. Samoin on ihmisen kun hän ottaa ensimmäisiä askeliaan ihmisenä hän ei tiedä eikä osaa käyttää kaikki mahdollisuuksiaan, mutta mitä useammin hän tulee tänne ja opettelee ja opettelee ja hän oppii mikä tie vie taivaaseen.
On hyvin tärkeää, että jokainen saa päättää itse omasta uskostaan. Eikö Jeesuskin sanonut, että "etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan". Jokainen löytää sen oman oikean uskon tai ei uskoa, ihan mikä on hänen sen hetkinen kehitystasonsa ihmisenä. Me muut emme sitä määrää.
Veljesi tulevat varmasti takaisin ja tunnistat heidät joskus tulevaisuudessa.
tänne, koska itse siirryit tänne.
Haluan näyttää tässä kirjoituksessani:
Yksi rukoukseni aihe, että meillä vl:illä on normaali tunne-elämä.
Ja kuinka kipeää se tekee kun ihmiset kuolevat epäuskoisena.
VL:iä on syyetetty, että istuvat Jumalan paikalla kun sanovat että jos ihmiset ei usko he ei pääse taivaaseen.
Mutta en voinut edes veljieni kohdalla valehdella sitä, vaan täytyi totuus uskoa. En olisi mitään voittanut, jos olisin ollut epärehellinen itselle.
Ja uskotellut toista mitä totuus on.
Siis olemme myös vaikka asia koskisi itseämme tai läheisiämme yhtä rehellisiä. Emme uskalla valehdella.
Thaimaassa Phuket on tunnettu perhelomakohde ja useimmat uhreista olivat vanhuksia, pariskuntia, perheellisiä ja aivan vauvaikäisiä. He kuolivat.
Mutta Pattaya, se synnin pesä säästyi itärannalla.
En ymmärrä, miksi?
sen tarkoituksen tietää yksin Jumala. Tai on tässä ketjussa yritetty aika hyvin selittää sitäkin. Yritäpä lukea täällä olevia kirjoituksia.
Minua ei haittaa lainkaan, vaikka meillä on melkein sama nikki.
Minä olen ollut tällä nimellä jo yli vuoden täällä. Tosin nyttemmin en ole tänne kirjoitellut, pitkiin aikoihin.
Jotta nopea lukija ei sotkisi meitä toisiinsa, niin ilmoitan olemassaolostani.
En ole seurannut viestejäsi, joten en tiedä miten hyvin meidät voi selkeästi erottaa viestien sanoman perusteella.
Hyvää Uutta Vuotta Sinulle!
Muillekin!
toivoo [email protected]
Jeesus sanoo "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä".
Voiko joku epäillä ettei katastrofi ollut Jumalan tahto.
Jumalan tahto on, että ihmiset tulevat uskoon ja seuraavat Jeesusta kaitaa tietä iankaikkisuuteen.
Jumalan sallimus astuu esiin, kun ihminen tekee syntiä. Jumalan sallimuksesta ihminen itse vetää päälleen sairautta, kaikenlaista onnettomuutta, kuoleman ja lopulta iankaikkisen helvetinkin. Toteutuu siis ihmisen oma tahto, mutta vain Jumalan sallimus.
????????????????
Minä olen VL. Olen todella pahoillani tästä Aasiaa koetelleesta turmasta, jonka seuraukset näkyvät myös täällä Pohjoismaissa, Euroopassa ynnä muualla, mistä hyökyaalloissa kuolleet olivat.
Minä uskon, että Jumala SALLI tämän turman. Raamatussa kerrotaan maailmanlopun merkeistä, puhutaan Jumalan tahdosta ja sallimuksesta, oikeasta ja väärästä uskosta.
Eräs luterilainen: Mielestäni sanoit hyvin, ja selkeästi, Jumalan sallimuksen ja tahdon eron. Kiitos.
Minä uskon, että tämä turma on yksi niistä lukuisista merkeistä, jotka ennustavat maailmanloppua.
Ja, jos teitä lohduttaa yhtään, minä uskon että jokainen lapsi joka menetti henkensä tässä turmassa, uskontoon katsomatta, pääsee taivaaseen.
Ei Jumala omiaan hylkää, ja Jeesus on sanonut: "Antakaa lasten tulla tyköni, sillä lasten on taivasten valtakunta."
Voimme vain ottaa opiksemme, yrittää korjata aineelliset vanhingot. Ainut, mitä emme koskaan voi korjata, on rakkaimman menettäminen.
Olen pahoillani. Sinä, joka menetit yhdenkin läheisen, rakkaan, toivon sinulle voimia ja Jumalan siunausta.
Jumalan siunaamaa uutta vuotta!
Tindra
"Ja, jos teitä lohduttaa yhtään, minä uskon että jokainen lapsi joka menetti henkensä tässä turmassa, uskontoon katsomatta, pääsee taivaaseen."
jokainen elävässä uskossa Jeesuksen Kristukseen ollut henkilö. Tämän tietää jokaisen kohdalla vain Jumala - tuo ainoa oikea sydänten tutkija ja tuntija.
Tällaisten tapahtumien kohdalla vanhoillislestadiolaisten "vain me" oppi tuntuu entisestäänkin oksettavammalta. Tekee mieli nimetä "vain me" oppi hengelliseksi SAASTAKSI.
Voimia kaikille kärsiville ja sureville.
Ensinnäkin Arja24, mitä yhteyttä Aasian onnettomuudella on Jumalan tahtoon tai vl-lestadiolaisuuteen? Ensimmäisellä päätelmään voit ehkä päätyäkin, jos näkemyksesi on kristillinen, mutta entä se vl-liikkeen yhdistäminen tuohon onnettomuuteen??? Ei mene kyllä minun ymmärrykseen.
Kun ihmiset ajattelevat luonnonilmiöistä aiheutuvia onnettomuuksia, ensimmäisenä tulee mieleen kenen vika, ketä voisimme syyttää kun niin vietävän epäreilulta tuntuu. Jos luonnonilmiöt katastrofeineen halutaan selittää jumalan tekosiksi, niin entäpä se lahjaosasto?
Tuntuuko silloin epäreilulta, kun matkustamme tai katselemme kiehtovia dokumentteja Himalajasta ja Alppien huipuilta, syvämeren pohja-alueista ja niiden mielenkiintoisesta maailmasta? Ehkä saatamme haaveilla mielessämme matkasta, jossa lillutamme varpaitamme Islannin kuumissa lähteissä talvisaikaan tähtitaivasta katsellen tai vaikkapa nähdä Etnan purkautumisen turvallisen etäältä katsottuna ja lentokoneesta kuvattuna. Näiden unelmien ja osalle todellisestikin koettujen nautintojen taustalla selittävät samat luonnon lainalaisuudet kuin Aasian katastrofissakin. Mannerlaatat liikkuvat koko ajan hitaasti luoden sekä hyvää että pahaa. Emme pääsisi ihailemaan Himalajaa tai Alppeja, jos mannerlaatat eivät olisi puskeneet (ja puskisi edelleen) toisiaan vastaan ja ”rakentaneet” jumalaisen kauniita vuorimuodostelmia. Sama laattojen puskentaliike tai hiertyminen tosiaan vastaan purkautuu toisaalla silloin tällöin maanjäristyksinä. Ja siitäkö syytämme jumalaa? Aika tyypillistä pientä ihmistä, jolla ottaa suunnattomasti päähän, että emme sittenkään voi tehdä elämästämme pelkästään nautittavaa ja turvallista, vaikka viisautta ja rahaa meillä monella piisaisikin.
Silloinko Jumala on vain olemassa kun näemme ja koemme hyvää, mutta ei silloin kun joudumme sietämään kärsimystä ja menetyksiä? Mistä moinen kahtiajakoisuus mieleemme tulee? Eikö tämä ajattelu ole tyypillistä länsimaalaisuudessa? Emmekö kestä enää normaalia elämää, jossa välillä joudumme menettämään jotakin suunnattoman tärkeää ja itsellemme kallista sen sijaan että saisimme kokea elämässämme vain jotain hienoa ja mieltä liikuttavaa?
Jos kristittynä tuntuu kohtuuttomalta, niin miksi muka? Luonnontieteilijänä ei tunnu kohtuuttomalta, vaikka tuntuukin pahalta katsoa inhimillistä kärsimystä. Elämän olemukseen kuuluu luonnollisena osana myös kuolema ja menettäminen, halusimmepa tai emme.
" Samaan aikaan oli saapuvilla muutamia, jotka kertoivat hänelle niistä galilealaisista, joiden veren Pilatus oli sekoittanut heidän uhriensa vereen. Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Luuletteko, että nämä galilealaiset olivat syntisemmät kuin kaikki muut galilealaiset, koska he saivat kärsiä tämän? Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte. Taikka ne kahdeksantoista, jotka saivat surmansa, kun torni Siloassa kaatui heidän päällensä, luuletteko, että he olivat syyllisemmät kuin kaikki muut ihmiset, jotka Jerusalemissa asuvat? Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte."
(Luukkaan Evankeliumi, luku 13)
Sopiva jae tähän, kiitos.
Vastausten perusteella: Onnettomuus oli Jumalan tahto, tai Jumalan sallima tapahtuma, (mikä tarkottaa samaa kuin Jumalan tahto, mutta kuulostaa sanottuna paremmalta)
>>
Onnettomuus oli Jumalan tahto, tai Jumalan sallima tapahtuma, (mikä tarkottaa samaa kuin Jumalan tahto, mutta kuulostaa sanottuna paremmalta)
>>
On täysin eri asia, jos jokin asia on Jumalan tahto, kuin Jumalan sallima.
Jumala sallii paljon vääryyttä ja syntiä tapahtuvan tässä maailmassa, mutta tämä ei ole Jumalan tahto.
Tässä tulee mieleen Jeesuksen kertomus laupiaasta samarialaisesta. Siinä makasi tien poskessa ryöstetty ja hakattu mies. Oliko siis Jumalan tahto että mies ryöstettiin ja hakattiin, koska Jumala salli sen tapahtua? Ei, vaan hänen auttamisensa oli Jumalan tahto.
Luukas 10:
25 Ja katso, eräs lainoppinut nousi ja kysyi kiusaten häntä: "Opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?"
26 Niin hän sanoi hänelle: "Mitä laissa on kirjoitettuna? Kuinkas luet?"
27 Hän vastasi ja sanoi: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
28 Hän sanoi hänelle: "Oikein vastasit; tee se, niin sinä saat elää".
29 Mutta hän tahtoi näyttää olevansa vanhurskas ja sanoi Jeesukselle: "Kuka sitten on minun lähimmäiseni?"
30 Jeesus vastasi ja sanoi: "Eräs mies vaelsi Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui ryövärien käsiin, jotka riisuivat hänet alasti ja löivät haavoille ja menivät pois jättäen hänet puolikuolleeksi.
31 Niin vaelsi sattumalta eräs pappi sitä tietä ja näki hänet ja meni ohitse.
32 Samoin leeviläinenkin: kun hän tuli sille paikalle ja näki hänet, meni hän ohitse.
33 Mutta kun eräs samarialainen, joka matkusti sitä tietä, tuli hänen kohdalleen ja näki hänet, niin hän armahti häntä.
34 Ja hän meni hänen luokseen ja sitoi hänen haavansa ja vuodatti niihin öljyä ja viiniä, pani hänet juhtansa selkään ja vei hänet majataloon ja hoiti häntä.
35 Ja seuraavana aamuna hän otti esiin kaksi denaria ja antoi majatalon isännälle ja sanoi: 'Hoida häntä, ja mitä sinulta lisää kuluu, sen minä palatessani sinulle maksan'.
36 Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi osoitti olevansa sen lähimmäinen, joka oli joutunut ryövärien käsiin?"
37 Hän sanoi: "Se, joka osoitti hänelle laupeutta". Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene ja tee sinä samoin".
Jumala ei salli tapahtua sellasta mitä ei halua tapahtuvan.
Esimerkiksi se laupias samarialainen ei olis voinu olla laupias samarialainen jos ei olis ollu ketään autettavaa. Jumala siis salli/tahto jonku tulla "autettavaan kuntoon"
>>
Jumala ei salli tapahtua sellasta mitä ei halua tapahtuvan.
>>
Jumala ei todellakaan halua / tahdo kenenkään ihmisen tekevän syntiä, mutta sallii synnin tapahtua koska on antanut ihmisille vapaan tahdon valita.
Samoin Luoja ei varmasti halua viattomien pienten lasten kärsimystä, mutta on luonut maailman, jossa ihminen on haavoittuvainen ja luonnonvoimien armoilla.
>>
Esimerkiksi se laupias samarialainen ei olis voinu olla laupias samarialainen jos ei olis ollu ketään autettavaa. Jumala siis salli/tahto jonku tulla "autettavaan kuntoon"
>>
On kyllä Jumalanpilkkaa väittää että Jumala olisi halunnut jonkun hakattavan puolikuolleeksi vain sen takia että joku voisi häntä auttaa!
Todella ontuvaa logiikkaa.
Kaikkein paras tilannehan olisi, jos kukaan ei tarvitsisi apua :o
Kun meni otsikko ja nikki sekaisin.
No, jatketaan vielä sen verran että käsitteiden tarkasttelua voi harjoitella myös ihmisillä.
Joudumme elämässämme hyväksymään, monesti pitkin hampain, monia asioita joita emme haluaisi. Monesti on tilanteita että joudumme valitsemaan "pienemmän pahan" kahdesta asiasta, joita emme kumpaakaan haluaisi.
Jumalalla ei tietenkään ole inhimillisiä rajoitteitamme, mutta juuri siitä syystä että meillä on inhimilliset rajoitteemme, emme kykene ymmärtämään miten Jumala voi sallia sellaista, jota ei varmastikaan ole hänen tahtonsa.
Jumalanpilkkaa on väittää että täällä tapahtus jotain Jumalantahdon vastasesti.
Minustaki paras tilanne olis jos kukaan ei tarvitsisi apua, mutta näin on Jumala halunnu.
Kaikella on tarkoituksensa...
Kun olen lukenut täällä näitä viestejä, olen ollut todella kauhistunut. Täällä kinastellaan jostain raamatun kohdista jotka on otettu joista ikiaikaisista käännöksistä. Oletteko te tosiaankin se pieni oikeassa oleva ryhmä, kun ette edes keskenänne tiedä mikä on oikein ja mikä väärin. Uskallan epäillä.
No näistähän voi kinastella vaikka tuomiopäivään saakka, mutta edellä oleva oli selvää tekstiä. Siinä sanottiin mielestäni kaikki mitä ihmisen tarvitsee tietää elääkseen sellaista elämää, ettei sitä tatvitse kuolinvuoteellaan katua.
Kysynkin onko tämä vl:en mielestä väärin ?
Sehän on raamatun mukaan hyvä asia: Jos me aina yritettäis parahain päin kääntää kaikki asiat.
Myös tässä tuhoisassa Aasian onnettomuusdessa,
että ei "syytettäis" ainakann Jumalaa.
Minusta sana sallia on parempi muoto tässsä, kuin Jumalan tahto.
Alueella jossa enemmän kansaa mitä luonto voi kantaa päällään niin jumala ottaa pois ylimääräiset.
Juuri sillä alueella ihmiset ovat toimineet Jumalan ohjeitten mukaan, he ovat lisääntyneet ja täyttäneet maan.
Suomalaisiakin meni eli lienee maamme jo täynnä.
Herran tahto on tapahtunut. Herra on näyttänyt ihmisille kuinka heikkoja ihmiset ovat hänen tekojensa edessä. Herran edessä pitää olla nöyrä. Jotku voivat uhrata hedelmiä, eläimiä ja jopa ihmisiä Jumalalle lepyyttääkseen tätä.
Jumala ei ole koston Jumala, ja Jumala ei ole antanut tällaisia tapahtumia synnin palkaksi, vaan kukin saa tuomionsa viimeisenä päivänä. Jumala ilmaise itsensä luonnon kautta ja puhuttelee meitä ihmisiä ja vetä puoleensa. VL ei ajattele, että nämä ihmiset olisivat syntisempiä kuin me muutkaan nämä vain jostain syystä sattuivat Jumalan valintakauhaan.
ACIMlaisen käsityksen mukaan Jumala ei aiheutaa KOSKAAN MITÄÄN pahaa ihmiselle.
Tämä maailma ei ole ACIM:n mukaan se maailma joka Jumala lapsilleen kodiksi loi.
Tämä maailma on painajaisunta josta Jumala haluaa meidän heräävän.
Kaikki tämä paha on ihmisen omaa syytä mutta Jumala on läsnä joka sekunti tarjoamassa vapautusta siitä.
Ongelmana on se että ihmiset tuijottavat esim. katatstrofia eivätkä suuntaa 100%:sti mielenkiintoaan Kristusta kohti. Jos laskisimme päivittäin päässämme pyörivät ajatukset niin kuinka moni niistä osoittautuisi Kristusta sisältäviksi ja kunka moni kurjuutta sisältäviksi?
Toisaalta paljon on rakkauttakin ihmisten sydämissä näinä päivinä kun ihmistet eri tavoin tukevat ja auttavat toisiaan samoin kuin tekivät varsinaisen onnettomuuden hetkinäkin.
Mitä sitten on elämä? Moni luulee että se on sarja aistien välityksellä koettuja elämyksiä mutta ACIM sanoo että täällä maailmassa ihminen on enemmän kuollut kuin elävä. Elämä isolla E:llä on jotain aivan muuta ja se koetaan aivan eri tasolla.