Narsistivanhempi perheessä tarkoittaa aukkoa sen perheen kehityksessä. Kuin yksi sukupolven osa puuttuisi välistä. Narsisti ei kehity, perhe on sama kuin narsisti, perhe ei siis kehity. Oma vanhempani, joka on itse oloista minkälaisista siis oikein lieneekään, ei halunnut omansa perheen kohdalla minkään asian kehittyvän. Hän keskittyi vain pitämään kehitystä paikoillaan. Estäminen, se oli hänen tarkoituksensa aina. Asiat eivät koskaan menneet parempaan, vaikka kuinka hyviä mahdollisuuksia olisi ollut.
Miksi narsistille ei kehitys kelpaa? Jotakin mieleistä täytyy hänelle olla siinä etteivät asiat koskaan muuttuisi, eivät ainkaan parempaan suuntaan, huonompaan suuntaan ne saavat mennä ja sinne ne myös menevät aivan yksistään, koska kehitys vaatii työtä ja jos sitä työtä ei sen eteen lainkaan tehdä, kehitys taantuu.
Onko narsistin diktaattorimaisuus asioissa se joka estää asioiden korjaamisen. Kehitys tuo yleensä enemmän tasa-arvoa ja sehän ei varmaankaan sovi narsistivanhemmalle. Narsistivanhempi on kuin diktaattori joka pelkää perheessään vallankumousta.
Omasta vanhemmastani joka on narsistinen, olen tehnyt johtopäätökset että narsistivanhemman perheessä on kuin pala puuttuisi sukupolvesta, juuri se narsistin osa, sitä ei ole. Jos synnyt narsivanhemman perheeseen jossa on karmivat olosuhteet, ne samat olot ovat edelleenkin vaikka aikaa kuluisi kuinka kauan. Narsisti hallitsee ja pitää kaaosta yllä, jolloin asiat eivät pääse koskaan eteenpäin. On kuin yrittäisi koota palapeliä 20 vuotta saamatta sitä kokoon, aina kun saat vähän kokoon, tulee narsistivanhempi ja sotkee palat sekaisin. Narsitille on eduksi että olot ovat sekasortoiset, silloin hän pääsee tehtailemaan ilkeyksiään kenenkään huomaamatta.
Kun palapeli pidetään aina sekaisin, kukaan ei oikeasti tiedä varmasti mitä tapahtuu ja mikä osa kuuluu mihinkin. Kukaan ei silloin pääse 'jyvälle' asioista. Narsisti saa siten vain jyllätä mielensä mukaan.
Mikä saa ihmisen narsistiksi vaikka itse on myös kurjista oloista? Miksi hän ei soisi omille lapsilleen parempaa? Narsistisen tasa-arvo on sitä, että kaikilla on yhtä kurja olla, ei siis yhtä hyvä olla. Luulisi että jos itse on kokenut jotain huonoa ei haluaisi enää jatkaa samaa. Mutta narsistinen vanhempi tuntuu olevat katkera ja kateellinen omille lapsilleen siitä jos heillä olisi paremmat olot kuin hänellä on joskus olleet.
Miksi narsistivanhempi pelkää omia lapsiaan? Hän kerää muita ihmisiä tuekseen omaa perhettään vastaan. Hän pelkää muiden perheessä kaappaavan vallan ja silloin hänelle koituisivat huonot ajat. Hän ei voi käsittää että jos lapsi antaa hänelle jotakin se on välittämistä eikä heikkoutta, kuten narsistivanhempi olettaa. Jos lapsi ostaa lahjan narsistivanhemmalle, hän käsittää sen silloin lapselya alemmuuden osoitukseksi. Narsisti luulee myös lahjan olevan osoitus että lapsi hyväksyy sen, että hän on ylempiarvoinen, jolle alempiarvoinen tuo lahjan vain miellyttääkseen lempiarvoista. Itse hän antaa lapselle lahjan vain säälistä.
Miksi narsistille ei kehitys kelpaa? Jotakin mieleistä täytyy hänelle olla siinä etteivät asiat koskaan muuttuisi, eivät ainkaan parempaan suuntaan, huonompaan suuntaan ne saavat mennä ja sinne ne myös menevät aivan yksistään, koska kehitys vaatii työtä ja jos sitä työtä ei sen eteen lainkaan tehdä, kehitys taantuu.
Onko narsistin diktaattorimaisuus asioissa se joka estää asioiden korjaamisen. Kehitys tuo yleensä enemmän tasa-arvoa ja sehän ei varmaankaan sovi narsistivanhemmalle. Narsistivanhempi on kuin diktaattori joka pelkää perheessään vallankumousta.
Omasta vanhemmastani joka on narsistinen, olen tehnyt johtopäätökset että narsistivanhemman perheessä on kuin pala puuttuisi sukupolvesta, juuri se narsistin osa, sitä ei ole. Jos synnyt narsivanhemman perheeseen jossa on karmivat olosuhteet, ne samat olot ovat edelleenkin vaikka aikaa kuluisi kuinka kauan. Narsisti hallitsee ja pitää kaaosta yllä, jolloin asiat eivät pääse koskaan eteenpäin. On kuin yrittäisi koota palapeliä 20 vuotta saamatta sitä kokoon, aina kun saat vähän kokoon, tulee narsistivanhempi ja sotkee palat sekaisin. Narsitille on eduksi että olot ovat sekasortoiset, silloin hän pääsee tehtailemaan ilkeyksiään kenenkään huomaamatta.
Kun palapeli pidetään aina sekaisin, kukaan ei oikeasti tiedä varmasti mitä tapahtuu ja mikä osa kuuluu mihinkin. Kukaan ei silloin pääse 'jyvälle' asioista. Narsisti saa siten vain jyllätä mielensä mukaan.
Mikä saa ihmisen narsistiksi vaikka itse on myös kurjista oloista? Miksi hän ei soisi omille lapsilleen parempaa? Narsistisen tasa-arvo on sitä, että kaikilla on yhtä kurja olla, ei siis yhtä hyvä olla. Luulisi että jos itse on kokenut jotain huonoa ei haluaisi enää jatkaa samaa. Mutta narsistinen vanhempi tuntuu olevat katkera ja kateellinen omille lapsilleen siitä jos heillä olisi paremmat olot kuin hänellä on joskus olleet.
Miksi narsistivanhempi pelkää omia lapsiaan? Hän kerää muita ihmisiä tuekseen omaa perhettään vastaan. Hän pelkää muiden perheessä kaappaavan vallan ja silloin hänelle koituisivat huonot ajat. Hän ei voi käsittää että jos lapsi antaa hänelle jotakin se on välittämistä eikä heikkoutta, kuten narsistivanhempi olettaa. Jos lapsi ostaa lahjan narsistivanhemmalle, hän käsittää sen silloin lapselya alemmuuden osoitukseksi. Narsisti luulee myös lahjan olevan osoitus että lapsi hyväksyy sen, että hän on ylempiarvoinen, jolle alempiarvoinen tuo lahjan vain miellyttääkseen lempiarvoista. Itse hän antaa lapselle lahjan vain säälistä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
niinpä. Varsinkin tuo sekasorron ylläpito