Hieno avaus ja hoitakaa maaliin vaikka kokkelien massipäälliköt jarruttaakin.
Listavaalit - hieno pohjoismainen idea
uusiaikatulee
1281
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hjallis ja Rottenperkit vastustaa...
Siis mistä tällainen lähtöajatus yleensä on? Vehviläinen puhuu ylen uutisessa, kun hänen olisi pakko pistää se täytäntöön. Onko EU ryhtynyt herravaltioksi, joka tällaisia sääntöjä määräilee? Heittäkää jo politiikot pois nämä EU:n systeemien justeeraukset!
Ei teillä ole oikeutta tehdä maastamme Saksan ja Brysselin vasallia. Pohjoismaat samaan muottiin, kuka tämä määrä? Ymmärtäkää jo tyhmät, jos te menettä valtion järjestelmiä rukkailemaan, ettekä aio puhua sanaakaan, että olette antautuneet/luovuttaneet (=surrender) EU:n sääntömääräysten alla.
Miten joku kehtaa alkaa tällaista esittää, kun kansa luulee täysillä, että Suomi in täysin suvereeni valtio? Jäljelle jää kaksi vaihtoehto: joko kerrotaan, että olette varkain kirjoittaneet alle sopimukset ilman kansan tahtoa EU:n aslaiseksi ryhtymisestä tai sitten alatte aktiivisesti hommata meitä eroo tästä rotanloukusta.
Toi tyhmää.. Puolue valitsisi ketkä pääsee läpi..
Silloin, kun siilinjärven lapsinero oli vvm:nä, hän moneen kertaan vaati, ettei köyhät ja saamapuolella olevat kansalaiset saisi yleensä antaa ääniä vaaleissa ja vaikuttaa yhteiskunnan päätöksentekoon. Voimme olla melko varmoja siitä, että kun Virkkustäti on saatu Brysseliin ja rva Katainen on avustaja tässä on nimenomaan tarkoitus saada taas yksi naula Suomen valtion arkkuun ja tilalle EU-liittovaltio. Vehviläinen mietiskelee ylen uutissa, että ryhdytäänkö kansanvaltaa rajoittamaan näin.
Tässä olisi siis tulossa ensimmäinen pieni särö kansanvaltaan, lovettaan aluksi niitä vaikuttajaryhmiä, joita voidaan suunnata oikeilla nimillä ja ennen kaikkea kovalla rahalla, vaikka kataisen investointipankin tai EKP:n kautta, ainahan järjestöille voi avustusta jakaa sopivasti.
EU-liittovaltio-suunta toisi käteväiselle sopivat työkalut jatkoon:
- seuraavaksi käännytettäisiin kepua lisää rukkailemaan äänioikeutta ja kansanvaltaa, sitä tehtäisiin pienissä erissä monessa uudistuksessa, luuletteko ettei tämä "kettu" ole lapsesta asti hyvin "treenattu tähän peliin" passeliksi nappulaksi? Investointiapuja tulee myös kokoomuksen Vapaavuoren pankista, jos ei muualta löydy.
- sitten voidaan asuttaa jälleen lisää vesitysväestöä, että etninen kansallisuus katoaa jo 5-7 vuodessa.
- rahaa siirretään kokoomus-, kepu- ja muiden samaa kannattavien politiikkojen palkkoihin, juuri heidän palkata alkavat hipoa komissaaripaikoissa 30 000 €/kk, sitten aina 500 € lisää joka uudistuksessa, kohta on parissa vuodessa palkka 50 000 €/kk. Ei muuta kuin veroa lisää. Eilen jo varoiteltiin ZH:ssa EKP:n johtaja pesevät käsiään puhtaaksi valtavan velan printtaamisestä väittäen, että inflaatio alkaa nousta aina, kun printataan, eurossa on 2 v jo, ilman kummempaa nousua.
- kaikkeen yhteiskunnan sisällä päästään käsiksi näillä vaalijärjestelyillä, mm. maakunten ja kuntien määriin, yskityiseen sektoriin, kuten sote-aihe.
Katsokaa eu-suunnitelmia Cooper-Zielonka -haulla.
Ja "Agora Projects, in association with the European Institute of the London School of Economics"
http://www.lse.ac.uk/publicEvents/events/2007/20061219t1718z001.aspx
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14041610/pojat-jumissa#comment-82494973
(N)euvostoliiton rakennusmateriaalit:
http://europa.eu/50/publications_products/index_en.htm
PINKINDUSTRY
The ATLANTIC SEMANTIC
Maurice Fraser
https://pinkindustry.wordpress.com/maurice-fraser/
Europe Is Staring at False Choices (kirjoitus vuodelta 2007)
http://www.atlantic-community.org/index.php/Open_Think_Tank_Article/Europe_Is_Staring_at_False_Choices
Kommentteja:
"May 2, 2007
DDDTERE, Lund University, Bronze Contributor (24)
I like this comment! What's this?
Integration is the major challenge facing European societies - and broadening the concept of citizenship is one solution to facilitate participation from immigrant communities. The choice for Europe is, as Dr. Stelzenmuller points out, not between the "exclusion" or "inclusion" of an outside group - but rather to re-define itself to reflect the changing demography within its own borders. Europe needs a citizenship ideal based on equality and respect for difference; that stresses participation, and an accessible national identity akin to Habermas' "constitutional patriotism". And this is where the US can be a great source of inspiration.
In Sweden, policy demands for a politics or language test have come from the right - viewed by many as a strategy to prevent immigrants from attaining citizenship. In my view, a politics and language test provide just the opposite: they provide a framework for inclusion - based not on religion or ethnicity - but on shared language and common values."
"May 5, 2007
dswqq
#I like this comment! What's this?#
"Europe needs a citizenship ideal based on equality and respect for difference; that stresses participation, and an accessible national identity akin to Habermas’ “constitutional patriotism”. And this is where the US can be a great source of inspiration.""
Uusliberalismin pintakiilto:
Maurice Fraser (Special adviser and lobbyist)
http://www.powerbase.info/index.php/Maurice_Fraser_(Special_adviser_and_lobbyist)
Vuodelta 2008 kirjoitus.
1 Recognising the Significance of Culture in Government and EU External Relations
By Rod Fisher
Foreign policy and mobility programmes – what is at stake? [= Ulkopolitiikka ja vaihto-ohjelmat - mitä on vaakalaudalla? ]
http://www.mobility-matters.eu/web/files/137/en/Recognising_the_Significance_of_Culture_in_Government_and_EU_External_Relations.pdf
Huh, miten paljon taustaa näillä onkaan.
En tiedä käyttääkö google-kääntäjä tahallaan tietyissä paikoissa vääriä käännöksiä kuten tässä.
"Foreign policy and mobility programmes – what is at stake? [= Ulkopolitiikka ja vaihto-ohjelmat - mitä on vaakalaudalla? ]"
Pitää kääntää näin:
Ulkopolitiikka ja liikkuvuus/mobilisaatio-ohjelmat - mitä on vaakalaudalla?
Hämmästyin, kun löysin tekstin, se kertoo, että kylmään sotaan liittyy olennaisesti pehmeämmät poliittiset vaikutuskeinot, kuten kulttuuri. Kulttuuria kontrolloidaan tarkasti, estetään väärä agenda, kuten nyt vaikka kansalaismielisyys, nationalismi ym. On tää järkkyä, eikä toimittajat analysoi lainkaan. Tuli mieleen, että oliko Englanti aikoinaan epävarma euroon liittymisestä, koska he ymmärsivät tesktien nyanssit kiitettävästi ja pystyivät lukemaan laajasti.
Tekstissä sanotaan mm. "Whether the Western cultural effort had much impact on weakening the Soviet system compared with, for example, Gorbachev’s introduction of Glasnost in 1986 is open to conjecture."
Siis: Oliko Gorbsatsovin Glastnostilla vaikutus yhtenäiskulttuurin murtumiseen ex-Neuvostoliitossa, kun se sai vaikutteita lännestä?
Lainattu tekstinpätkä alusta.
Recognising the Significance of Culture in Government and EU External Relations
By Rod Fisher
Foreign policy and mobility programmes – what is at stake? [= Ulkopolitiikka ja liikkuvuus-ohjelmat - mitä on vaakalaudalla? ]
http://www.mobility-matters.eu/web/files/137/en/Recognising_the_Significance_of_Culture_in_Government_and_EU_External_Relations.pdf
"Now my perception is that governments in their foreign policies are not good at humility!
True, humility is not always a strong characteristic of artists either! But, in their defence, at least the interest artists have in engaging with creative people in the countries is driven by curiosity and is unencumbered by strategic national interests. A decade or so before Hewitt’s observation a former Chairman of the rts Council in England, who was also a previous Minister for the Arts, remarked that “trade follows the dance troupe, where once it followed the gunboat” (2). I find that comment revealing, not only ecause it acknowledges that the arts
can be a tool to serve other interests of government, but because of the implication that ‘soft’ power can be a more effective way for governments to pursue influence than threats of aggression. What this suggests is that although
the aims of governments and artists are likely to diverge, it is very much in the
interest of governments to encourage and promote artistic mobility.
This short paper falls into two parts:
• foreign policy and cultural mobility as viewed from a national perspectiv
e; and
• the potential for a cultural dimension to the European Union’s external policies.
Historically, cultural diplomacy was both a tool to promote the liberal values of democratic societies and to combat the ideologies of totalitarian states. For the Soviet system, cultural co-operation was strictly regulated during the “Cold War” years in terms of who was allowed to be a cultural “ambassador” for the Eastern bloc countries who, in Soviet eyes, it was acceptable to host in respect of
the reciprocal gestures from the West. I can recall occasions in the first half of the 1970s – a period when I was involved in managing festivals and cultural events in London – that celebrated Russian pianists, vocalists and string quartets would always be accompanied by an individual who never seemed to contribute to the performance. This was the “minder” whose job was to ensure, among other things, that the artist(s) would not defect! Whether the Western cultural effort had much impact on weakening the Soviet system compared with, for example, Gorbachev’s introduction of Glasnost in 1986 is open to conjecture. But perhaps it was one of the factors that created an environment for change. It ertainly produced some rather bizarre consequences, as David Caute pointed out in his novel about Cold War cultural politics, not least the fact that American Abstract Expressionism was heavily promoted abroad by the USA, because the US Congress would never have voted to use taxpayer’s money for the
domestic consumption of such controversial art! (3)"
"EU-liittovaltio-suunta toisi käteväiselle sopivat työkalut jatkoon:
- seuraavaksi käännytettäisiin kepua lisää rukkailemaan äänioikeutta ja kansanvaltaa, sitä tehtäisiin pienissä erissä monessa uudistuksessa, luuletteko ettei tämä "kettu" ole lapsesta asti hyvin "treenattu tähän peliin" passeliksi nappulaksi? Investointiapuja tulee myös kokoomuksen Vapaavuoren pankista, jos ei muualta löydy.
- sitten voidaan asuttaa jälleen lisää vesitysväestöä, että etninen kansallisuus katoaa jo 5-7 vuodessa. "
Jaa ministereiden paikkoja lukeneille naisille ja heidät saa ostettua liittovaltiotouhun taakse, koska näin korkeaa asemaa ei humanisti saa kovinkaan helpolla muualta.
Edellisistä jutuista löytyi käsite:
"habermasin perustuslaillinen nationalismi" tehkääpä haku. Alkaa löytyä vassari-yliopistot ja ulkopoliittinen instituutti tekee paljon juttuja siitä. En tunne käsitettä, mutta katsotaan.
Vuodelta 2011 juttu.
Vastahakoinen johtaja - Politiikkaa menneisyydellä
Timo Behr
"Mikä selittää Saksan yllättävän itsevarmuuden puuskan, jonka muu Eurooppa näkee niin uhkaavana? Onko uusi Saksa kaksikymmentä vuotta yhdistymisensä jälkeen ravistanut yltään aiemman omistautuneisuuden Eurooppa-projektia kohtaan?
Onko filosofi Jürgen Habermas oikeassa, kun hän varoittaa, että Saksa on muuttunut ”itsekeskeiseksi jättiläiseksi”, joka vaarantaa Euroopan status quon? Onko Eurooppa todistamassa historiallisen ”Saksan ongelman” paluuta?
--
Saksalta puuttuu yhä kypsyyttä. Vaikka monet haluaisivat sen käyttäytyvän samoin kuin kylmän sodan aikainen uinuva ja kesytetty siviilivalta, siihen ei ole enää paluuta. Sekä saksalaisten että eurooppalaisten on hyväksyttävä uuden Saksan realiteetit.
Saksan tulee tiedostaa, että uusi asema merkitsee myös uudenlaisia velvollisuuksia. Maa ei voi enää piilotella historiansa takana. Eurooppalaisten on puolestaan osoitettava enemmän kärsivällisyyttä ja ymmärrystä vaatiessaan Saksalta solidaarisuutta.
Eurooppa-projekti on yhä paras tapa taata, ettei Saksan koko muodostu ongelmaksi maanosalle. Saksan on vain sovitettava kuvaan omat kunnianhimonsa ja huolensa.
Käännös: Niina Sarkonen
Toimitus korjaa: toisin kuin 18. kappaleessa alun perin luki, Saksa ei vuonna 2006 voittanut jalkapallon maailmanmestaruutta vaan maailmanmestaruuspronssia."
Vastahakoinen johtaja - Politiikkaa menneisyydellä
Timo Behr
http://www.ulkopolitiikka.fi/article/779/vastahakoinen_johtaja/
"Saksa on usean vuosikymmenen ajan ollut Euroopan yhdentymisen moottori. Maa on tukenut Eurooppa-projektia monin tavoin. Se on kyseenalaistamatta sitoutunut unionin tiivistämiseen, asettanut Euroopan edun kansallisten etujen edelle ja rasvannut integraation rattaita ”šekkivihkodiplomatiallaan”.
Berliinin nuiva suhtautuminen euron kriisiin ja Angela Merkelin tiukka linja vararikkoon ajautuneiden euromaiden pelastamista koskeneissa neuvotteluissa on kuitenkin tulkittu merkiksi siitä, että Saksa on kääntämässä selkänsä Euroopalle.
Saksan eurooppalaiset partnerit ovat olleet tyrmistyneitä. Luxemburgin Jean- Claude Juncker moitti viime vuonna Saksaa ”epäeurooppalaisesta” käytöksestä. Belgian Guy Verhofstadt oli havaitsevinaan ”uuden Saksan” nousun, ja sijoittaja George Soros varoitti, että Saksa vaarantaa toiminnallaan koko unionin.
Saksalaiset näkevät myös itse maansa muuttuneen. Saksan sisäministeri ja Merkelin luottomies Thomas de Maizière lähetti eurooppalaisille viime vuonna suorasanaisen viestin: se, että Saksa puolustaa ponnekkaasti etujaan, saattaa olla joillekin uusi asia, mutta heidän on parempi tottua ajatukseen. Saksalainen tabloid-lehti Bild Zeitung juhli Merkelin voittoa Kreikan velkakriisin yhteydessä otsikolla: ”Ei koskaan enää Euroopan maksumieheksi!” Merkel asetti kovat ehdot Kreikan velkojen takaamiselle.
Mikä selittää Saksan yllättävän itsevarmuuden puuskan, jonka muu Eurooppa näkee niin uhkaavana? Onko uusi Saksa kaksikymmentä vuotta yhdistymisensä jälkeen ravistanut yltään aiemman omistautuneisuuden Eurooppa-projektia kohtaan? --"
Tässä nyt on kuitenkin löytynyt tieteellinen juttu, joka kertoi, että:
- kylmän sodan aikana oli tärkeää käyttää pehmeitä keinoja, kuten mm. sosialistista realismia Neuvostoliitossa
- jos (n)euvostoliittoon tuodaan ulkopuolisia kulttuurivaikutteita se automaattisesti ikäänkuin syövyttää kansallismielisen kulttuurin, joka sulaa massaan.
- kylmän sodan keino on tarkka kulttuurin, sanontoujen, taiteen, tiedotuksen kontrolli, joka ohjaa tavallisen väestön mielipiteitä ja suuntaa järjestelmää automaattisesti toivottuun suuntaan, globalisaatioon ja Brysselin ehdottomaan johtajuuteen ja taloudelliseen valtaan.
Sosialistinen realismi Neuvostoliitossa
http://www.peda.net/en/magazine/kuopio/10/klassikanhistoria?m=content&a_id=60
"Sosialistinen realismi oli Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa esiintynyt taidesuuntaus, jonka piti edistää sosialismin ja kommunismin päämääriä. "