Pettymyksiin sortuvat helposti tosi paikan tullen
Ihmiset jotka eivät tottuneet
tietoisku_sinulle
12107
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Niin ja ihmiset, jotka eivät ole tottuneet onnistumisiin sortuvat ihan yhtä helposti.
minä jo pelkään epäonnistumista
Jos hän mulle sanoisi noin niin sanoisin hänelle, että olen ajatellut että me ollaan yhdessä loppuelämämme ajan. Minä en osaa ajatella mikä siinä voisi mennä pieleen. Ajattelen paljon sitä mitä kaikkea me yhdessä tekisimme.
minä alan sortuu kun kasaantuu vuoreksi
Sortunut?
ihmiset jotka tottuivat pettymyksiin luovuttavat tosipaikan tullen, eivätkä usko ansaitsevansa mitään hyvää
Tämän allekirjoitan. Todella vaikea asenne muuttaa itsessä. Sama kuin jos ei koskaan ole kysytty mitä haluaa, ei usko että kannattaa haluta mitään. Motivaatio katoaa vaikka haluaisi kun ei usko saavansa kuitenkaan ja silloin nimenomaan luovuttaa.
No älä nyt noinkaan sano. En oo tuota mieltä.
olen paennut elämää ehkä pettymyksiä vältellen
Niinpä. Tämän vuoksi en uskalla päästää ketään lähelleni, en uskalla rakastua enkä aloittaa suhdetta koska pelkään et tulisin pettymään. Oon ollut yksin jo kauan. Niin kauan et se herättää jo kaikenlaisia epäilyksiä läheisissä ja muissakin. Tavallaan toivon, et tulee joku joka murtaa kaikki suojamuurit ja ottaa mut omakseen mutta tavallaan taas sitä just pelkään eniten.
Tämän vuoksi aina ihastun varattuihin, kaukana asuviin tai muuten vaan mahdottomiin tapauksiin, koska tiedän ettei ne tuu johtamaan mihinkään. On turvallista ihailla vaan kaukaa ja/ tai salaa. Ihastumisen tunne on ihana mut pelottaa et se ei jäisikään vaan siihen.
Tulipas pitkää tekstiä mutta helpotti muodostaa tää sanoiksi. Ihan liikaa ja liian kauan kelaillut yksin näitä. En oo tätä oikeen kellekään uskaltanut myöntää mutta tänne se on helppo anonyymisti sanoa. Yhdelle vaan oon vähän avautunut ja toivon koko sydämestäni että hän ymmärtää, edes jollain tasolla.
Toisaalta onnistumaan tottuneet ihmiset eivät ota vastoinkäymisiä välttämättä niin raskaasti. Pettymys on pettymys vain silloin jos sen käsittelee negatiivisesti. Se mikä toiselle on pettymys ja lamaannuttava kokemus, on toiselle mahdollisuus oppia uutta ja siten onnistua jälleen. Jälkimmäiselle kokemus ei ole pettymys eikä hänen tarvitse tottua pettymyksiin. Raskaasti epäonnistumisen ottava pettyjä taas saattaa lamaantua siitä.
Minä en ole muuhun tottunutkaan kuin pettymyksiin ja siksi juuri niistä en juuri heivahda mihinkään suuntaan:D Kaikkeen tottuu myös pettymyksiin. On siinä se hyvä puoli, että osaa iloita kaikesta pienestä, jota elämänpolulle etehen tulee. Eikä hymy hyydy ihan pienestä. Hymy suin kohti uusia pettymyksiä:D