Hallitus jakaa suomalaisia

Pakkolakeja ei ole vielä säädetty, mutta esitys on jo tehty. Eihän hallitus ole vielä mitään muutakaan saanut aikaan kuin esityksiä ja ohjelmajulitsuksia. Ne ovat kuitenkin poliittisia aikomuksia, jotka pitää ottaa tosissaan. Ei kai hallitus huvikseen sorvaile näitä esityksiä. Toteutuessaan pakkolait kohdistuvat erityisen voimakkaasti julkisen sektorin naisvaltaisiin aloihin (esim. sairaspäivien omavastuut, lomien lyhentäminen).

Eläkkeiden indeksikorotukset on jäädytetty. Pienituloisiin eläkeläisiin kohdistuneita asumistukia oltiin leikkaamassa ja lääkekorvauksia vähentämässä. Hallitus otti tässä vähän takapakkia havaitessaan eläkeläisten raivon. Suomessa ei liene vielä koskaan ennen nähty yhtä laajamittaista eläkeläisten mielenosoitusta kuin syksyllä nähtiin. Ja siinä ei osoitettu mieltä oppositiopolitiikkaa kohtaan.

Valtio ei ole maksanut esim. jo sopimaansa osuutta Kehäradan osalta. Pääkaupunkiseudun investointeihin valtiovalta eli tämä hallitus ei ole ylipäätään halunnut osallistua. Eräät kepupolitiikot (esim. Mikko Aalatalo) jopa riemuitsivat sillä, että valtion investointien painopiste siirtyy maakuntiin vaalivoiton myötä. Maan kv. ylivoimaisesti arvostetuimmalta yliopistolta leikataan noin 15 % tuloista ja noin joka viiden yliopistolla työskentelevä saanee kenkää tämän vuoksi.

Miten ihmeessä humanistien ja luonnontieteilijöiden työnteon oikeus voitaisiin kiistää. Kyllä Suomi tarvitsee esim. kielitaitoisia ihmisiä, kemistejä ja fyysikkoja. Onko kepulainen ajatusmaailma todellakin näin syvältä? Hämmästyttävää. Teologinen tiedekunta voitaisiin minunkin puolestani vaikka lakkauttaa ja uskontoja tutkia historin tutkimuksen ja filosofian tutkimuksen osana.

Yliopistot ovat myös yleisen sivistystason nostattajia. Sellaiset vaikutukset näkyvät vasta pitkässä juoksussa. Kun katselee sivistysyliopistojen valtioita, niin enimmäkseen myönteisellä tavalla. Koko länsimainen elämäntapa perustuu tiedon kasvattamiseen ja levittämiseen. Sitä on seurannut ennennäkemätön menstys kaikilla elämänalaoilla.

Mielipidepankki kirjoitti:

Pakkolakeja ei ole vielä säädetty, mutta esitys on jo tehty. Eihän hallitus ole vielä mitään muutakaan saanut aikaan kuin esityksiä ja ohjelmajulitsuksia. Ne ovat kuitenkin poliittisia aikomuksia, jotka pitää ottaa tosissaan. Ei kai hallitus huvikseen sorvaile näitä esityksiä. Toteutuessaan pakkolait kohdistuvat erityisen voimakkaasti julkisen sektorin naisvaltaisiin aloihin (esim. sairaspäivien omavastuut, lomien lyhentäminen).

Eläkkeiden indeksikorotukset on jäädytetty. Pienituloisiin eläkeläisiin kohdistuneita asumistukia oltiin leikkaamassa ja lääkekorvauksia vähentämässä. Hallitus otti tässä vähän takapakkia havaitessaan eläkeläisten raivon. Suomessa ei liene vielä koskaan ennen nähty yhtä laajamittaista eläkeläisten mielenosoitusta kuin syksyllä nähtiin. Ja siinä ei osoitettu mieltä oppositiopolitiikkaa kohtaan.

Valtio ei ole maksanut esim. jo sopimaansa osuutta Kehäradan osalta. Pääkaupunkiseudun investointeihin valtiovalta eli tämä hallitus ei ole ylipäätään halunnut osallistua. Eräät kepupolitiikot (esim. Mikko Aalatalo) jopa riemuitsivat sillä, että valtion investointien painopiste siirtyy maakuntiin vaalivoiton myötä. Maan kv. ylivoimaisesti arvostetuimmalta yliopistolta leikataan noin 15 % tuloista ja noin joka viiden yliopistolla työskentelevä saanee kenkää tämän vuoksi.

Miten ihmeessä humanistien ja luonnontieteilijöiden työnteon oikeus voitaisiin kiistää. Kyllä Suomi tarvitsee esim. kielitaitoisia ihmisiä, kemistejä ja fyysikkoja. Onko kepulainen ajatusmaailma todellakin näin syvältä? Hämmästyttävää. Teologinen tiedekunta voitaisiin minunkin puolestani vaikka lakkauttaa ja uskontoja tutkia historin tutkimuksen ja filosofian tutkimuksen osana.

Yliopistot ovat myös yleisen sivistystason nostattajia. Sellaiset vaikutukset näkyvät vasta pitkässä juoksussa. Kun katselee sivistysyliopistojen valtioita, niin enimmäkseen myönteisellä tavalla. Koko länsimainen elämäntapa perustuu tiedon kasvattamiseen ja levittämiseen. Sitä on seurannut ennennäkemätön menstys kaikilla elämänalaoilla.

Lue lisää

Miten ihmeessä sairaspäivien omavastuut ja lomien lyhentäminen kohdistuisivat erityisesti naisiin? Sairaspäivien omavastuut koskevat kaikkia työssä käyviä ja lomien lyhentäminen lähinnä kuntien palkkalistoilla olevia sukupuoleen katsomatta.

Eläkeläisten mielenosoitus ei ollut laaja, minkä näki yleisökuvistakin. Sen järjestäneiden eläkeläisjärjestöjen nimetkin julkistettiin. Mukana olivat vasemmistoliittolaiset ja sosialidemokraattiset eläkeläisjärjestöt. Lääkekorvausten vähentäminen, joka toteutettiin, ei kohdistunut eläkeläisiin.

Kehärahan rahoittamisen perui edellinen sinipuna-hallitus. En ole vakuuttunut, että Stubbin hallitus oli sitoutunut mihinkään rahoituksiin. Lupaukset eivät ole yhtä kuin sitoutuminen.

Perustelin yllä miksi humanistien ja luonnontieteilijöiden määrää voidaan vähentää, vaikka en tiedä, onko sitä edes Sipilän hallituksen ohjelmassa. Työttömiä humanisteja ja luonnontieteilijöitä on valtavasti ja heidän tarpeensa vähenee entisestään. Opettajanvirkojahan varten valtaosa humanistisesta ja luonnontieteellisestä koulutuksesta on suunnattu. Muinaiskirkkoslaavi ei muuten ole teologiaa, vaan kielitiedettä.

Toisen asteen koulutuksessa voidaan säästää valtavasti tehostamalla opintoja. Tämän tunnustavat nuorten opettajatkin. Nykyään on yleistä, että opiskelijat ovat koulussa vain päivän tai kaksi viikossa, muut päivät ovat "etäopiskelua". Tämä vain siksi, että 1980-luvun lopussa meillä päätettiin lisätä opintovuosien määrää yhdellä tai kahdella tuomatta kuitenkaan opintoihin pidennystä vastaavasti uutta sisältöä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Pakkolakeja ei ole vielä säädetty, mutta esitys on jo tehty. Eihän hallitus ole vielä mitään muutakaan saanut aikaan kuin esityksiä ja ohjelmajulitsuksia. Ne ovat kuitenkin poliittisia aikomuksia, jotka pitää ottaa tosissaan. Ei kai hallitus huvikseen sorvaile näitä esityksiä. Toteutuessaan pakkolait kohdistuvat erityisen voimakkaasti julkisen sektorin naisvaltaisiin aloihin (esim. sairaspäivien omavastuut, lomien lyhentäminen).

Eläkkeiden indeksikorotukset on jäädytetty. Pienituloisiin eläkeläisiin kohdistuneita asumistukia oltiin leikkaamassa ja lääkekorvauksia vähentämässä. Hallitus otti tässä vähän takapakkia havaitessaan eläkeläisten raivon. Suomessa ei liene vielä koskaan ennen nähty yhtä laajamittaista eläkeläisten mielenosoitusta kuin syksyllä nähtiin. Ja siinä ei osoitettu mieltä oppositiopolitiikkaa kohtaan.

Valtio ei ole maksanut esim. jo sopimaansa osuutta Kehäradan osalta. Pääkaupunkiseudun investointeihin valtiovalta eli tämä hallitus ei ole ylipäätään halunnut osallistua. Eräät kepupolitiikot (esim. Mikko Aalatalo) jopa riemuitsivat sillä, että valtion investointien painopiste siirtyy maakuntiin vaalivoiton myötä. Maan kv. ylivoimaisesti arvostetuimmalta yliopistolta leikataan noin 15 % tuloista ja noin joka viiden yliopistolla työskentelevä saanee kenkää tämän vuoksi.

Miten ihmeessä humanistien ja luonnontieteilijöiden työnteon oikeus voitaisiin kiistää. Kyllä Suomi tarvitsee esim. kielitaitoisia ihmisiä, kemistejä ja fyysikkoja. Onko kepulainen ajatusmaailma todellakin näin syvältä? Hämmästyttävää. Teologinen tiedekunta voitaisiin minunkin puolestani vaikka lakkauttaa ja uskontoja tutkia historin tutkimuksen ja filosofian tutkimuksen osana.

Yliopistot ovat myös yleisen sivistystason nostattajia. Sellaiset vaikutukset näkyvät vasta pitkässä juoksussa. Kun katselee sivistysyliopistojen valtioita, niin enimmäkseen myönteisellä tavalla. Koko länsimainen elämäntapa perustuu tiedon kasvattamiseen ja levittämiseen. Sitä on seurannut ennennäkemätön menstys kaikilla elämänalaoilla.

Lue lisää

"Eläkkeiden indeksikorotukset on jäädytetty."

Sinullaha on väärää tietoa. Hallitus EI nimenomaan koskenut eläkeindekseihin. Se LIPPOSEN taitettu indeksi aiheuttaa sen että TYÖeläkeet ei nouse tänä vuonna.

Mielipidepankki kirjoitti:

Pakkolakeja ei ole vielä säädetty, mutta esitys on jo tehty. Eihän hallitus ole vielä mitään muutakaan saanut aikaan kuin esityksiä ja ohjelmajulitsuksia. Ne ovat kuitenkin poliittisia aikomuksia, jotka pitää ottaa tosissaan. Ei kai hallitus huvikseen sorvaile näitä esityksiä. Toteutuessaan pakkolait kohdistuvat erityisen voimakkaasti julkisen sektorin naisvaltaisiin aloihin (esim. sairaspäivien omavastuut, lomien lyhentäminen).

Eläkkeiden indeksikorotukset on jäädytetty. Pienituloisiin eläkeläisiin kohdistuneita asumistukia oltiin leikkaamassa ja lääkekorvauksia vähentämässä. Hallitus otti tässä vähän takapakkia havaitessaan eläkeläisten raivon. Suomessa ei liene vielä koskaan ennen nähty yhtä laajamittaista eläkeläisten mielenosoitusta kuin syksyllä nähtiin. Ja siinä ei osoitettu mieltä oppositiopolitiikkaa kohtaan.

Valtio ei ole maksanut esim. jo sopimaansa osuutta Kehäradan osalta. Pääkaupunkiseudun investointeihin valtiovalta eli tämä hallitus ei ole ylipäätään halunnut osallistua. Eräät kepupolitiikot (esim. Mikko Aalatalo) jopa riemuitsivat sillä, että valtion investointien painopiste siirtyy maakuntiin vaalivoiton myötä. Maan kv. ylivoimaisesti arvostetuimmalta yliopistolta leikataan noin 15 % tuloista ja noin joka viiden yliopistolla työskentelevä saanee kenkää tämän vuoksi.

Miten ihmeessä humanistien ja luonnontieteilijöiden työnteon oikeus voitaisiin kiistää. Kyllä Suomi tarvitsee esim. kielitaitoisia ihmisiä, kemistejä ja fyysikkoja. Onko kepulainen ajatusmaailma todellakin näin syvältä? Hämmästyttävää. Teologinen tiedekunta voitaisiin minunkin puolestani vaikka lakkauttaa ja uskontoja tutkia historin tutkimuksen ja filosofian tutkimuksen osana.

Yliopistot ovat myös yleisen sivistystason nostattajia. Sellaiset vaikutukset näkyvät vasta pitkässä juoksussa. Kun katselee sivistysyliopistojen valtioita, niin enimmäkseen myönteisellä tavalla. Koko länsimainen elämäntapa perustuu tiedon kasvattamiseen ja levittämiseen. Sitä on seurannut ennennäkemätön menstys kaikilla elämänalaoilla.

Lue lisää

"Hallitus otti tässä vähän takapakkia havaitessaan eläkeläisten raivon."

Vai Olisko Tehnyt Vaikuttavuusarvion:D?

Mielipidepankki kirjoitti:

Pakkolakeja ei ole vielä säädetty, mutta esitys on jo tehty. Eihän hallitus ole vielä mitään muutakaan saanut aikaan kuin esityksiä ja ohjelmajulitsuksia. Ne ovat kuitenkin poliittisia aikomuksia, jotka pitää ottaa tosissaan. Ei kai hallitus huvikseen sorvaile näitä esityksiä. Toteutuessaan pakkolait kohdistuvat erityisen voimakkaasti julkisen sektorin naisvaltaisiin aloihin (esim. sairaspäivien omavastuut, lomien lyhentäminen).

Eläkkeiden indeksikorotukset on jäädytetty. Pienituloisiin eläkeläisiin kohdistuneita asumistukia oltiin leikkaamassa ja lääkekorvauksia vähentämässä. Hallitus otti tässä vähän takapakkia havaitessaan eläkeläisten raivon. Suomessa ei liene vielä koskaan ennen nähty yhtä laajamittaista eläkeläisten mielenosoitusta kuin syksyllä nähtiin. Ja siinä ei osoitettu mieltä oppositiopolitiikkaa kohtaan.

Valtio ei ole maksanut esim. jo sopimaansa osuutta Kehäradan osalta. Pääkaupunkiseudun investointeihin valtiovalta eli tämä hallitus ei ole ylipäätään halunnut osallistua. Eräät kepupolitiikot (esim. Mikko Aalatalo) jopa riemuitsivat sillä, että valtion investointien painopiste siirtyy maakuntiin vaalivoiton myötä. Maan kv. ylivoimaisesti arvostetuimmalta yliopistolta leikataan noin 15 % tuloista ja noin joka viiden yliopistolla työskentelevä saanee kenkää tämän vuoksi.

Miten ihmeessä humanistien ja luonnontieteilijöiden työnteon oikeus voitaisiin kiistää. Kyllä Suomi tarvitsee esim. kielitaitoisia ihmisiä, kemistejä ja fyysikkoja. Onko kepulainen ajatusmaailma todellakin näin syvältä? Hämmästyttävää. Teologinen tiedekunta voitaisiin minunkin puolestani vaikka lakkauttaa ja uskontoja tutkia historin tutkimuksen ja filosofian tutkimuksen osana.

Yliopistot ovat myös yleisen sivistystason nostattajia. Sellaiset vaikutukset näkyvät vasta pitkässä juoksussa. Kun katselee sivistysyliopistojen valtioita, niin enimmäkseen myönteisellä tavalla. Koko länsimainen elämäntapa perustuu tiedon kasvattamiseen ja levittämiseen. Sitä on seurannut ennennäkemätön menstys kaikilla elämänalaoilla.

Lue lisää

Mitä osuuttaan?

"Valtio ei ole maksanut esim. jo sopimaansa osuutta Kehäradan osalta. Pääkaupunkiseudun investointeihin valtiovalta eli tämä hallitus ei ole ylipäätään halunnut osallistua."

Milloin sen radan rakentaminen on Päätetty? EI KOSKAAN. Edellinenhallitus veti esityksensä pois, eikä nykyinen hallitus ole ottanut asiaa agendalleen.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Miten ihmeessä sairaspäivien omavastuut ja lomien lyhentäminen kohdistuisivat erityisesti naisiin? Sairaspäivien omavastuut koskevat kaikkia työssä käyviä ja lomien lyhentäminen lähinnä kuntien palkkalistoilla olevia sukupuoleen katsomatta.

Eläkeläisten mielenosoitus ei ollut laaja, minkä näki yleisökuvistakin. Sen järjestäneiden eläkeläisjärjestöjen nimetkin julkistettiin. Mukana olivat vasemmistoliittolaiset ja sosialidemokraattiset eläkeläisjärjestöt. Lääkekorvausten vähentäminen, joka toteutettiin, ei kohdistunut eläkeläisiin.

Kehärahan rahoittamisen perui edellinen sinipuna-hallitus. En ole vakuuttunut, että Stubbin hallitus oli sitoutunut mihinkään rahoituksiin. Lupaukset eivät ole yhtä kuin sitoutuminen.

Perustelin yllä miksi humanistien ja luonnontieteilijöiden määrää voidaan vähentää, vaikka en tiedä, onko sitä edes Sipilän hallituksen ohjelmassa. Työttömiä humanisteja ja luonnontieteilijöitä on valtavasti ja heidän tarpeensa vähenee entisestään. Opettajanvirkojahan varten valtaosa humanistisesta ja luonnontieteellisestä koulutuksesta on suunnattu. Muinaiskirkkoslaavi ei muuten ole teologiaa, vaan kielitiedettä.

Toisen asteen koulutuksessa voidaan säästää valtavasti tehostamalla opintoja. Tämän tunnustavat nuorten opettajatkin. Nykyään on yleistä, että opiskelijat ovat koulussa vain päivän tai kaksi viikossa, muut päivät ovat "etäopiskelua". Tämä vain siksi, että 1980-luvun lopussa meillä päätettiin lisätä opintovuosien määrää yhdellä tai kahdella tuomatta kuitenkaan opintoihin pidennystä vastaavasti uutta sisältöä.

Lue lisää

Sairaspäivien omavastuut koskevat erityisesti naisia sen vuoksi, että naiset työskentelevät suhteellisesti useammin sellaisilla aloilla, joilla ei voi tulla vähänkään sairaana töihin. Tällaisia ovat terveyden- ja sairaanhoito, perhepäivähoito-, ruokahuollon tehtävät, opetustoimi ja muut julkisen palvelun tehtävät. Näissä tehtävissä on olemassa suuri tartuntavaara, kun puhutaan tarttuvista taudeista. Miesvaltaisilla aloilla vastaavanlaista tartunvaaraa ei ole tai se ei ole yhtä suuri. Lisäksi osalla palkansaajista on mahdollista tehdä töitä sairaana kotonakin eli ottaa etäpäivä.

Lomien lyhentäminen kohdistuu pääosin julkisen sektorin palkansaajiin kuten kerroin. Julkisen sektorin palkansaajista merkittävä osa on naisia. Ne ovat juuri niitä naisvaltaisia aloja. Julkisella sektorilla pitkät lomat ovat kompensaatiota matalista palkoista. Lomien lyhentäminen tarkoittaa myös lomarahan pienentymistä. Tämä tarkoittaisi siis, että julkisella sektorilla työtä tekevä tekisi entiseen verrattuna 8 palkatonta työpäivää ja saisi noin viidenneksen vähemmän lomarahaa kuin aiemmin. 20 euron tuntipalkalla tämä tarkoittaisi noin 1500 - 2000 euron palkanalennusta vuodessa.

Kehäradan osalta Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä kertoo tämän päivän Hesarissa nimenomaan siitä, että valtio on vetäytynyt antamistaan liikenneinvestointien lupauksista. Penttilän mukaan vuoden takaista sopimusta ei ole sanottu irti, mutta valtio ei vain ole osoittanut rahaa liikennehankkeisiin. Penttilän milestä olisi suotavaa, että sana valtionkin puolelta pitäisi. Kehärata on lyhyessa ajassa kaksinkertaistanut Vantaan asuntorakentamisen. Rakentaminen onkin pääkaupunkiseudulla vilkastunut ja kehärata näyttäisi olevan investointi, joka poikii nopeasti taloudellista toimintaa. Missä muualla rakennetaan yhtä paljon Suomessa kuin Vantaan kehäradan varressa (vuoden 2015 aikana 2600 uutta asuntoa ja tänä vuonna vieläkin enemmän eli 3100). Espoon länsimetron varsi on toinen vilkkaan toiminnan ympäristö. Paavo Väyrynen kritisoi kesällä voimakkaasti kehärata -hanketta turhana ja kannattamattomana. Varmaan asia on niin, kun sitä tarkastelee pelkästään Keminmaan näkökulmasta. Junttiperiltä kun ei paljon matkustella.

NäinoN-- kirjoitti:

Mitä osuuttaan?

"Valtio ei ole maksanut esim. jo sopimaansa osuutta Kehäradan osalta. Pääkaupunkiseudun investointeihin valtiovalta eli tämä hallitus ei ole ylipäätään halunnut osallistua."

Milloin sen radan rakentaminen on Päätetty? EI KOSKAAN. Edellinenhallitus veti esityksensä pois, eikä nykyinen hallitus ole ottanut asiaa agendalleen.

Lue lisää

Sekoitat nyt varmaan asian Pisararataan. Edellinen hallitus on tehnyt sopimuksen kehäradan rahoittamisesta ja asianomaiset budjettipäätökset. Valtion osuus olisi sen mukaan 68,5 %. Vantaan kaupunki ja Finavia ovat muita rahoittajia.

Nykyinen hallitus on niin pääkaupunkiseutuvastainen, että uskon kyllä, ettei se ota mitään järkeviä hankkeita ajaakseen. On tietysti aika käsittämätöntä, etteivät edes Stubb ja Soini halua edistää pääkaupunkiseudun parasta, vaikka ovat itse pääkaupunkiseudun asukkeja. Kepun näkemykset sen sijaan eivät ole mitään uutta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Sairaspäivien omavastuut koskevat erityisesti naisia sen vuoksi, että naiset työskentelevät suhteellisesti useammin sellaisilla aloilla, joilla ei voi tulla vähänkään sairaana töihin. Tällaisia ovat terveyden- ja sairaanhoito, perhepäivähoito-, ruokahuollon tehtävät, opetustoimi ja muut julkisen palvelun tehtävät. Näissä tehtävissä on olemassa suuri tartuntavaara, kun puhutaan tarttuvista taudeista. Miesvaltaisilla aloilla vastaavanlaista tartunvaaraa ei ole tai se ei ole yhtä suuri. Lisäksi osalla palkansaajista on mahdollista tehdä töitä sairaana kotonakin eli ottaa etäpäivä.

Lomien lyhentäminen kohdistuu pääosin julkisen sektorin palkansaajiin kuten kerroin. Julkisen sektorin palkansaajista merkittävä osa on naisia. Ne ovat juuri niitä naisvaltaisia aloja. Julkisella sektorilla pitkät lomat ovat kompensaatiota matalista palkoista. Lomien lyhentäminen tarkoittaa myös lomarahan pienentymistä. Tämä tarkoittaisi siis, että julkisella sektorilla työtä tekevä tekisi entiseen verrattuna 8 palkatonta työpäivää ja saisi noin viidenneksen vähemmän lomarahaa kuin aiemmin. 20 euron tuntipalkalla tämä tarkoittaisi noin 1500 - 2000 euron palkanalennusta vuodessa.

Kehäradan osalta Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä kertoo tämän päivän Hesarissa nimenomaan siitä, että valtio on vetäytynyt antamistaan liikenneinvestointien lupauksista. Penttilän mukaan vuoden takaista sopimusta ei ole sanottu irti, mutta valtio ei vain ole osoittanut rahaa liikennehankkeisiin. Penttilän milestä olisi suotavaa, että sana valtionkin puolelta pitäisi. Kehärata on lyhyessa ajassa kaksinkertaistanut Vantaan asuntorakentamisen. Rakentaminen onkin pääkaupunkiseudulla vilkastunut ja kehärata näyttäisi olevan investointi, joka poikii nopeasti taloudellista toimintaa. Missä muualla rakennetaan yhtä paljon Suomessa kuin Vantaan kehäradan varressa (vuoden 2015 aikana 2600 uutta asuntoa ja tänä vuonna vieläkin enemmän eli 3100). Espoon länsimetron varsi on toinen vilkkaan toiminnan ympäristö. Paavo Väyrynen kritisoi kesällä voimakkaasti kehärata -hanketta turhana ja kannattamattomana. Varmaan asia on niin, kun sitä tarkastelee pelkästään Keminmaan näkökulmasta. Junttiperiltä kun ei paljon matkustella.

Lue lisää

Meillä ei olisi mahdollisuutta tehdä minkäänlaisia uudistuksia, jos aina pitäisi ottaa huomioon, onko niistä haittaa tai etua yhtä monelle naiselle kuin miehellekin. Johan sukupuoliseen tasa-arvovaikutukseen olisi luullut tarttuneen TES-neuvotteluissa jo SAK:nkin, mutta päinvastoin se on ajanut miehiä hyödyttäviä prosenttikorotuksia penni- ja centtikorotusten sijasta.

Sairauspäivien omavastuuajan ja lomien lyhentämisen vaikutukset eri sukupuolille eivät ole nykypäivänä varmasti dramaattisen suuria. Sitä paitsi mikäli poissaolo johtuu tarttuvasta taudista, päivä tai kaksi ei riitä tartuntavaaran välttämiseen. Pitempi sairausloma on otettava. Julkisen sektorin lomien pituus vaihtelee työntekijäliitoittain: herravaltaisella kunnallisvirkamiesliitolla on ollut pitemmät lomat kuin naisvaltaisella työläisliitolla.

Vuosi 2015 elettiin Antti Rinteen laatiman budjetin mukaan. Mikäli Rinne unohti varata rahaa kehäradan valtionosuuksien maksamiseen, syy ei ole Sipilän ja Stubbin. Jos taas puhutaan tämän vuoden budjetista, rahan järjestämiseen on tietenkin palattava, mikäli maksamisesta oli oikeasti sovittu, eikä rahaa vain luvattu.