TUV katsastusraportti

hehe...Näillä "muutaman vuoden" ajetuilla Mersuilla on mittariissa tuplasti kilometrejä, mitä vastaavan ikäisessä tojossa...

Trafin katsastustilastoista näkee myös, että silloin Mersun vikaantuvimman mallin (Vito) autoista 16% hakee leiman korjaamon kautta, niillä on keskimäärin takanaan ajomäärä, jonka jälkeen 50 % Toyotista ei enää saavu koskaan katsastukseen.

Tämä ei ole liioittelua, vaan tilastofakta.

Kumpi on huonompi vaihtoehto: 16 % autoista jarrurempassa vai 50 % paalattuna samoilla kilometreillä?

No eipä ainakaan mallikohtaisessa tilastossa näy kilometrejä. Mutta esim. 2004 vuonna käyttöönotetuissa autoissa 11 parhaaan joukossa oli 5 toyotaa, mutta ei yhtään Mersua.

Wheelerman kirjoitti:

No eipä ainakaan mallikohtaisessa tilastossa näy kilometrejä. Mutta esim. 2004 vuonna käyttöönotetuissa autoissa 11 parhaaan joukossa oli 5 toyotaa, mutta ei yhtään Mersua.

Jos Toyota on niin hyvä kuin väitetään, miksi ne samojen katsastustilastojen mukaan romutetaan paljon ennen Nissanin ja Peugeotin kaltaisia aivan tavallisia pieniä laatuautoja? Toisin kuin Toyota, nuo hyvät ja halvat tavalliset Nismot ja Pösöt saavuttavat hyvin lähelle kaikkein kestävimmän, eli Mersun kilometrit.

Vuoden 2004 Mersut ovat meilläkin kieltolistalla, koska tänne ei tule Daimler-Chryslerin WDC-runkonumeroita. Vanhat Daimler-Benz numeroidut kelpaavat, sen jälkeen tulee 10 vuoden musta aukko vailla mitään minua kiinnostavaa ennen uudempia Daimler AG:n malleja, jotka kelpaavat taas.

Wheelerman kirjoitti:

No eipä ainakaan mallikohtaisessa tilastossa näy kilometrejä. Mutta esim. 2004 vuonna käyttöönotetuissa autoissa 11 parhaaan joukossa oli 5 toyotaa, mutta ei yhtään Mersua.

Tuollaisissa 10-vuotta vanhoissa Mersuissa on lähes poikkeuksettä päälle 300tkm mittarissa. Parhaimissa ollaan lähellä miljoonaa. Saman ikäisissä Tojoissa on alle 200tkm, harvoissa yli 300tkm.

Tämä selviää helposti vaikkapa Nettiautosta käytettyjä hakemalla. Vuosimallista 2004--> Laita järjestykseen "paljon ajetut", niin ensimmäiset 10 sivua 90% Mersuja, joissa kilometrejä mittarissa yli 500tkm.

Eipä se ihme, jos noilla kilometeillä Mersukin katsatuksessa pomppaa jostain väljästä pallonivelestä.

Mersut on tehty maantielle ajoon ja Tojot talliin puunattaviksi.

Mersuista "ruuvataan" mittareista kilometrejä pois, mutta Tojo-sedät ruuvaa Tojojen mittareihin lisää kilometrejä, todistaakseen Tojon "ylivoimaa"..:)

Ostin viime vuonna käteisellä C-Mersun hintaan 56 000 €. Kuvitellaanpa, että minussa riittää miestä pitämään sitä niinkin pitkään kuin 25 vuotta. Auton pitäisi tämä hyvinkin kestää – minun nykyisillä ajomäärilläni jäätäisiin tuossa ajassa vielä alle 300 tkm:n. Moni tämän päivän liikenteessä yhä oleva 25-vuotias Mersu on sen verran ajettuna vielä täydessä tikissä ja nautittavuudeltaan ihan kelpo ajopeli keskimääräiseen autoon verrattuna. Sovitaan leikkimielisen laskelman kannalta silti, ettei tuon ikäisellä autolla ole enää rahallista arvoa vaan pelkkä käyttöarvo. Auton elinkaaren aikana syödyksi korottomaksi pääomaksi muodostuu noin 187 €/kk.

Kuvitellaan sitten, että olisinkin ostanut puolta halvemman (28 000 €) auton, pitäisin sitä puolet em. ajasta (12–13 vuotta) ja saisin siitä sen jälkeen vastaavaan vaihtaessani vähien kilometrien ansiosta vielä jopa 10 % eli 2 800 € vaihtohyvitystä. Ajaisin sitten sillä saman verran ja minulla olisi 25 vuoden ajojen jälkeen vielä samoin 2 800 euron arvoinen omaisuusesine myytäväksi. Pääomaa olisi tullut syödyksi 2 × 25 200 € = 50 400 € eli 168 €/kk.

Autoiluni pääomakustannusten eroksi näiden kahden vaihtoehdon välillä muodostuu näin laskien 19 €/kk.

Joku voisi huomauttaa, että tyytymällä tuohon puolta halvempaan kulkupeliin saisin puolimatkan krouvissa taas ajanmukaisen auton uusimmilla herkuilla ja uudella takuulla. Totta, mutta en vain osaa antaa tälle tarpeeksi arvoa.

Maksan mielisuosiolla parikymppiä enemmän kuussa siitä hyvästä, että saan ajaa mieleiselläni, nautittavalla autolla.

Pidän tuota 25 vuoden pitoaikaa aivan realistisena ja toivon pysyväni itse kunnossa noinkin pitkään. Alkaisin hipoa jakson lopulla yhdeksääkymppiä. Äidilläni oli voimassaoleva ajokortti 90-vuotiaaksi saakka, hän tosin lopetti autoilunsa oma-aloitteisesti 88 vuoden iässä. Isälläni oli puolestaan M-B 220 D (W115) vuodesta 1968 vuoteen 1979 eli 11 vuotta ja yli 400 tkm. Tiedän autolla ajetun sen jälkeen vielä yli toinen mokoma (vähintään 900 tkm).

Olen itsekin pitänyt Peugeotia (406 ST 2.0, bensa) lähes 17 vuotta; sama auto on liikenteessä edelleen, nyt jo 20. vuottaan. Tiedän siis pärjääväni vähän iäkkäämmälläkin kalustolla siinä missä uudemmilla.

Talousviisaat voisivat huomauttaa, että tyytymällä puolta halvempaan autoon olisin voinut sijoittaa toisen puoliskon tuottavasti, jolloin laskelmani kusee pahan kerran. Tämän huomautuksen esittämisen ilonkin suon heille mielihyvin ja nautin mieluummin mersuilustani kuin leikin sijoittajaa tuonvertaisilla rahoilla.

Eläkepatu kirjoitti:

Ostin viime vuonna käteisellä C-Mersun hintaan 56 000 €. Kuvitellaanpa, että minussa riittää miestä pitämään sitä niinkin pitkään kuin 25 vuotta. Auton pitäisi tämä hyvinkin kestää – minun nykyisillä ajomäärilläni jäätäisiin tuossa ajassa vielä alle 300 tkm:n. Moni tämän päivän liikenteessä yhä oleva 25-vuotias Mersu on sen verran ajettuna vielä täydessä tikissä ja nautittavuudeltaan ihan kelpo ajopeli keskimääräiseen autoon verrattuna. Sovitaan leikkimielisen laskelman kannalta silti, ettei tuon ikäisellä autolla ole enää rahallista arvoa vaan pelkkä käyttöarvo. Auton elinkaaren aikana syödyksi korottomaksi pääomaksi muodostuu noin 187 €/kk.

Kuvitellaan sitten, että olisinkin ostanut puolta halvemman (28 000 €) auton, pitäisin sitä puolet em. ajasta (12–13 vuotta) ja saisin siitä sen jälkeen vastaavaan vaihtaessani vähien kilometrien ansiosta vielä jopa 10 % eli 2 800 € vaihtohyvitystä. Ajaisin sitten sillä saman verran ja minulla olisi 25 vuoden ajojen jälkeen vielä samoin 2 800 euron arvoinen omaisuusesine myytäväksi. Pääomaa olisi tullut syödyksi 2 × 25 200 € = 50 400 € eli 168 €/kk.

Autoiluni pääomakustannusten eroksi näiden kahden vaihtoehdon välillä muodostuu näin laskien 19 €/kk.

Joku voisi huomauttaa, että tyytymällä tuohon puolta halvempaan kulkupeliin saisin puolimatkan krouvissa taas ajanmukaisen auton uusimmilla herkuilla ja uudella takuulla. Totta, mutta en vain osaa antaa tälle tarpeeksi arvoa.

Maksan mielisuosiolla parikymppiä enemmän kuussa siitä hyvästä, että saan ajaa mieleiselläni, nautittavalla autolla.

Pidän tuota 25 vuoden pitoaikaa aivan realistisena ja toivon pysyväni itse kunnossa noinkin pitkään. Alkaisin hipoa jakson lopulla yhdeksääkymppiä. Äidilläni oli voimassaoleva ajokortti 90-vuotiaaksi saakka, hän tosin lopetti autoilunsa oma-aloitteisesti 88 vuoden iässä. Isälläni oli puolestaan M-B 220 D (W115) vuodesta 1968 vuoteen 1979 eli 11 vuotta ja yli 400 tkm. Tiedän autolla ajetun sen jälkeen vielä yli toinen mokoma (vähintään 900 tkm).

Olen itsekin pitänyt Peugeotia (406 ST 2.0, bensa) lähes 17 vuotta; sama auto on liikenteessä edelleen, nyt jo 20. vuottaan. Tiedän siis pärjääväni vähän iäkkäämmälläkin kalustolla siinä missä uudemmilla.

Talousviisaat voisivat huomauttaa, että tyytymällä puolta halvempaan autoon olisin voinut sijoittaa toisen puoliskon tuottavasti, jolloin laskelmani kusee pahan kerran. Tämän huomautuksen esittämisen ilonkin suon heille mielihyvin ja nautin mieluummin mersuilustani kuin leikin sijoittajaa tuonvertaisilla rahoilla.

Kerrankin asiaa!!!. Kukin ajakoon millä tykkää ja mikä tuntuu sopivalta. Itse ostin itselleni c-sarjalaisen vuosi sitten ja olen ollut tyytyväinen. Ulkonäkökin on mielestäni kohdillaan. Mielestäni kannattaa sijoittaa hyvään ajettavuuteen, laatuun ja kestävyyteen. Eikös tämä kestävän kehityksen aate ole nyt erityisen in.