Koska en saa nautintoa enää oikein mistään, kaikki tuntuu tylsältä, en arvosta itseäni, en näe tulevaisuuttani onnellisena.
Olen varmaan masentunut...
Moni_ei_uskoisi
1183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Täälläkin mietitään jokatoinen päivä miltä tuntuisi jättää tämä maallinen paska taakse,,,
En halua kuolla, haluan saada ilon elämään takaisin.
kukapa ei, kaikkia haluavat paratiisin mutta kukaan ei halua kuolla, minua yritetään tappaa, he vainoavat joka paikassa, he ajavat minua itsemurhaaan
Voisinpa olla tukenasi. En edes tunne sinua?
Moni asia hyvin.
Kyl, asiat voisi olla huonomminkin. Harmi ei ole käsikirjaa tähän miten toimia. Ei voi kuin luottaa että hyvät teot voittaa pahat teot jossain vaiheessa elämää. Yksin täällä pallolla paha olla. Ehkäpä tämä on mahdollisuus mihin kannattanut tarttua. Vuosien piina olisi lopulta ohi.
Samantyyppistä, vain harvat asiat kiinnostaa. En pysty katsomaan kovin pitkälle tulevaisuuteen, en ole koskaan pystynyt. Olo on ollut samanlainen niin kauan kuin muistan, varmaan teini-iästä asti. Toivon kuitenkin etten tarvitsisi enää koskaan masennuslääkitystä, yritän sinnitellä ilman niitä.
Puhu ystävälle,läheiselle tai hae ammattiapua.Tärkeintä on ettet jää yksin.Elämisen ilon voi saada takaisin vaikkei se aina helpolla palaudu.Tsempit sulle!
En ole yksinkään... Tekisi mieli ottaa vuoden mittainen irtiotto arjesta... Mutta ei se varmaan ratkaisisi mitään.. Olisi ankeaa palata.
Voi se irtiotto auttaakin jos siihen on mahdollisuuksia.Masennus usein kehittyy pitkän ajan kuluessa(jollei ole elämäntilannekriisi tms) joten siitä toipuminenkin vie aikaa.Omaa itseään on hyvä kuunnella.Oloa ja tarpeita.
Kyllä se Maria siitä.