http://www.iltalehti.fi/nuorten-mm-jaakiekko/2016010820929719_nu.shtml
Hehheh! Kyllä fennoa taas naurattaa! ;-)
Surutahot ovat loukkaantuneet taas kerran riikeille, jotka ovat "niin tietämättömiä" siitä, että Suomessa asuu äidinkieleltään ruotsia puhuvia kansalaisia.
Totuushan on, että riikit eivät erotele mitenkään "suruja" suomalaisista. Molemmat ovat halveksittavia "finnejä. Ja sehän meidän surujamme sieppaa.
Vaikka "surut" OVAT etnisesti suomalaisia, kuten geenitutkimukset osoittavat!
Hehheh! Kyllä fennoa taas naurattaa! ;-)
Surutahot ovat loukkaantuneet taas kerran riikeille, jotka ovat "niin tietämättömiä" siitä, että Suomessa asuu äidinkieleltään ruotsia puhuvia kansalaisia.
Totuushan on, että riikit eivät erotele mitenkään "suruja" suomalaisista. Molemmat ovat halveksittavia "finnejä. Ja sehän meidän surujamme sieppaa.
Vaikka "surut" OVAT etnisesti suomalaisia, kuten geenitutkimukset osoittavat!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Miksi Iltalehtikin vielä puhuu joistain ihme "suomenruotsalaisista"??
Onko kyse tietämättömyydestä vai tahallisesta valehtelusta?
Todellakin absurdia että ihmisten pitää haaskata aikaa tällaiseen absurdiin asiaan yleisön pyynnöistä huolimatta
"Toimittaja on saanut suomenruotsalaisilta runsaasti palautetta.
- Olen saanut paljon sähköpostiviestejä. Minun on sanottava, että olen hämmästynyt. Olen vilpittömän pahoillani, jos olen loukannut jotakuta, mutta samalla tämä tilanne on täysin absurdi.
Abrahamsson ihmettelee, miksi Suomessa "keskitytään" tällaiseen asiaan Pikkuleijonien fantastisen turnauksen jälkeen. Hän sanoo, että ruotsalaistoimittajat tuntevat Suomen historian."
http://www.iltalehti.fi/nuorten-mm-jaakiekko/2016010820929719_nu.shtml
.
Svekosurut taas loukkaantuivat Kasperille, koska hän sanoi lopussa ihan selvästi, että "Olen suomalainen"! Piste.
Ei siis mikään suomenruotsalainen tai suomenmaalainen.... ;-)
Om Kasper sade det på finska så var det ju korrekt, vad är det för konstigt med det ?Varför skulle någon bli sårad över det ?
Hehheh! Kerropa meille, miksi ihmeessä TOTUUDEN suomeksi sanominen on oikeampaa ja hyväksyttävämpää kuin ruotsiksi sanominen?!
Tyypillistä surusvekojen kaksoistiedotusta ja kaksinamaisuutta... ;-)
"Nyyh! Aargh! Kyllä mekin ollaan ruotsalaisia. Uskokaa nyt!"
Vaikka eivät olekaan... ;-)
Suomenruotsalaiset ruotsinsuomalaiset haluavat vähemmistöaseman
17 mars 2014
Perustuslakivaliokunta käsittelee parhaillaan Ruotsin suomenruotsalaisten aloitetta vähemmistöaseman saamiseksi. Suomenruotsalaiset ovat halunneet osaksi ruotsinsuomalaisten vähemmistöä jo vuosia, mutta heidät määritellään edelleen siirtolaisiksi.
– Mehän ollaan, suomeksi voi ihan sanoa ruotsinsuomalaisia, men på svenska så bör man kanske göra skillnad mellan sverigefinländare och sverigefinnar. Olemme osa kaikista sverigefinländareista, mutta sverigefinneillä on suomenkielinen tausta, meillä ruotsinkielinen, sanoo FRISin puheenjohtaja Barbro Allardt-Ljunggren.
Ruotsin suomenruotsalaisten valtakunnallinen järjestö FRIS on hakenut vähemmistöasemaa jo 15 vuotta. Viimeksi aloite on ollut esillä perustuslakivaliokunnassa tällä viikolla ja kuun lopussa siihen otetaan jälleen kantaa.
– Aika moni puolue ei ole tässä vaiheessa valmis muuttamaan sitä määritelmää ruotsinsuomalaisista tai siitä, että meistä tulisi oma ryhmä. Mutta aika moni vaikuttaa ainakin olevan valmis miettimään sitä, että todellakin tarkasti selvitettäisiin meidän ryhmän asemaa tässä maassa.
Tärkeintä suomenruotsalaisille olisi saada tunnustus olemassaolosta. Vähemmistöasema velvoittaisi esimerkiksi koulut kertomaan suomenruotsalaisista.
Allardt-Ljunggrenin mukaan on merkillistä, että Suomesta tulleet erotellaan kielen perusteella. Suomenkielisillä on vähemmistöasema, mutta ruotsinkieliset luokitellaan siirtolaisiksi. Ruotsissa asuu arviolta 150 000 suomenruotsalaista.
– Useimmissa yhteyksissä on luonnollista, että olemme muiden ruotsinsuomalaisten mukana. Myös minusta pääpainon on ilman muuta oltava suomenkielisten kielikysymyksissä, mutta on myös muita, kulttuuriin ja identiteettiin liittyviä. On erittäin luonnollista, että ne koskettavat myös meitä, muumipeikkoja Barbro Allardt-Ljunggren sanoo.
Kun heitä ei tunneta sveanmaalla.
Mutta tuntevathan he.
X pääministeri ruotsissa Göran sanoi että ei mellä ole varaa tuolaiseen, kuin suomenruotsi.
Levengood registrerade 1995 partnerskap med Jonas Gardell, och 2011 ingick de även äktenskap.Paret har två barn, sonen Amos (som Gardell har tillsammans med väninnan Ingeborg Svensson) och dottern Olga (som Levengood har tillsammans med Fanny Ambjörnsson).
Wetterstrand har en magisterexamen i biologi från Göteborgs universitet. Hon har även gått på en ettårig dramalinje på folkhögskola, varit krönikör i en dagstidning och jobbat ett år som sekreterare på Miljöpartiets riksdagskansli.
Wetterstrand var fram till 2012/2013 gift med Finlands miljöminister Ville Niinistö, med vilken hon har två gemensamma barn. Den 7 juni 2012 offentliggjordes att paret skulle gå skilda vägar.
Suomenruotsalaiset haluavat viralliseksi vähemmistöksi ...
sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?...185...
Översätt den här sidan
Ruotsin suomenruotsalaiset haluaa omaksi kansalliseksi vähemmistökseen. ... Ruotsinsuomalaisilla on nykyisin kansallisen vähemmistön asema Ruotsissa, .
Suomenruotsalaiset eivät päässeet vähemmistöasemaan ...
sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid...
Översätt den här sidan
10 apr. 2015 - Suomenruotsalaiset eivät päässeet vähemmistöasemaan Ruotsissa ... Suomenruotsalaiset haluavat viralliseksi vähemmistöksi Ruotsissa.
Kyllä tietäävät keitä olette, no voihan sitä vänistä kuin kakarat.
Kokeikaa tällä. Suomenruotsalaiset haluavat viralliseksi vähemmistöksi ...( niin ehkä ohjalma aukeaa )
Suomenruotsalaiset haluavat viralliseksi vähemmistöksi ...
sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?...185...
Översätt den här sidan
Suomenruotsalaiset haluavat viralliseksi vähemmistöksi Ruotsissa. Julkaistu tisdag 4 mars 2014 kl 10.13. "Suomenruotsalaiset määritellään siirtolaisiksi
Suomenruotsalaiset ruotsinsuomalaiset haluavat vähemmistöaseman
17 mars 2014
Perustuslakivaliokunta käsittelee parhaillaan Ruotsin suomenruotsalaisten aloitetta vähemmistöaseman saamiseksi. Suomenruotsalaiset ovat halunneet osaksi ruotsinsuomalaisten vähemmistöä jo vuosia, mutta heidät määritellään edelleen siirtolaisiksi.
– Mehän ollaan, suomeksi voi ihan sanoa ruotsinsuomalaisia, men på svenska så bör man kanske göra skillnad mellan sverigefinländare och sverigefinnar. Olemme osa kaikista sverigefinländareista, mutta sverigefinneillä on suomenkielinen tausta, meillä ruotsinkielinen, sanoo FRISin puheenjohtaja Barbro Allardt-Ljunggren.
Ruotsin suomenruotsalaisten valtakunnallinen järjestö FRIS on hakenut vähemmistöasemaa jo 15 vuotta. Viimeksi aloite on ollut esillä perustuslakivaliokunnassa tällä viikolla ja kuun lopussa siihen otetaan jälleen kantaa.
– Aika moni puolue ei ole tässä vaiheessa valmis muuttamaan sitä määritelmää ruotsinsuomalaisista tai siitä, että meistä tulisi oma ryhmä. Mutta aika moni vaikuttaa ainakin olevan valmis miettimään sitä, että todellakin tarkasti selvitettäisiin meidän ryhmän asemaa tässä maassa.
Tärkeintä suomenruotsalaisille olisi saada tunnustus olemassaolosta. Vähemmistöasema velvoittaisi esimerkiksi koulut kertomaan suomenruotsalaisista.
Allardt-Ljunggrenin mukaan on merkillistä, että Suomesta tulleet erotellaan kielen perusteella. Suomenkielisillä on vähemmistöasema, mutta ruotsinkieliset luokitellaan siirtolaisiksi. Ruotsissa asuu arviolta 150 000 suomenruotsalaista.
– Useimmissa yhteyksissä on luonnollista, että olemme muiden ruotsinsuomalaisten mukana. Myös minusta pääpainon on ilman muuta oltava suomenkielisten kielikysymyksissä, mutta on myös muita, kulttuuriin ja identiteettiin liittyviä. On erittäin luonnollista, että ne koskettavat myös meitä, Barbro Allardt-Ljunggren sanoo.
Toimittaja