Tämä kysymys voi olla omituinen, mutta vaivaa mieltäni. Miten pystyisin tukahduttamaan tunteeni ja haluni? En halua enää ihastua tai käyttää aikaa haaveiluun. Tiedän, etten kuitenkaan tule löytämään ihmistä, jonka kanssa rakkaus olisi molemminpuoleista. En jaksa uskoa siihen enää, vaikka olenkin nuori.
Tiedän, että haaveilu voi piristää päivää. Nykyisin se vaan masentaa. Tietysti tulee hetkiä kun tulee haaveiltua normaaleista asioista, kuten parisuhteesta, perheestä, ulkomaanmatkoista tms. eli siis asioista jotka eivät ole realistisia nyt, eikä koskaan. En haluaisi kuullostaa negatiiviselta, mutta haluaisin vaan olla onnellinen nyt vaikka olenkin yksin. Yksinäisyys on paras oppia hyväksymään, koska kaltaiseni tissimies ei kelpaa kenellekään. Miten itse ns. "selvitätte päänne?" ja keskitytte olennaisiin asioihin yksinäisyydestä huolimatta?
Tiedän, että haaveilu voi piristää päivää. Nykyisin se vaan masentaa. Tietysti tulee hetkiä kun tulee haaveiltua normaaleista asioista, kuten parisuhteesta, perheestä, ulkomaanmatkoista tms. eli siis asioista jotka eivät ole realistisia nyt, eikä koskaan. En haluaisi kuullostaa negatiiviselta, mutta haluaisin vaan olla onnellinen nyt vaikka olenkin yksin. Yksinäisyys on paras oppia hyväksymään, koska kaltaiseni tissimies ei kelpaa kenellekään. Miten itse ns. "selvitätte päänne?" ja keskitytte olennaisiin asioihin yksinäisyydestä huolimatta?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Juon olutta. Se auttaa.