Minulle on väkisinkin tullut mieleeni vl-liikkeen Jumalakuvasta virsi "kiivas kiukkuinen julma hirmuinen."
Missä on armahtavainen Jumala, johon voi luottaa ja kulkea vapaalla luottavaisella mielellä uskoen Jumalan hyvyyteen ja pelastussanomaan.
Missä on armahtavainen Jumala, johon voi luottaa ja kulkea vapaalla luottavaisella mielellä uskoen Jumalan hyvyyteen ja pelastussanomaan.
Vastaukset 16
Vanhimmat
1. Mainitsemasi virsi on Martti Lutherin kirjoittama, ei vl- liikkeen piirissä syntynyt.
2. Sanoilla "kiivas kiukkuinen, julma hirmuinen" kuvataan "vanhaa vainoojaa",paholaista, mutta "Herra hänet voittaa".
Tahallinen väärinymmärrys.
Todellakin oikeat sanat kuvaamaan vanhoillislestadiolaista uskonliikettä!
Yleensäkin kaikki lakihenkinen uskonnollisuus kuvautuu noilla sanoilla osuvasti!
Jos ulkopuolinen tarkastelee vl-liikettä ja haastattelee sen jäseniä, jää päällimmäiseksi mieleen jonkinlainen ahdistava synkkyys ja epävarmuus. Vapaata Jumalan lasten iloa Evankeliumista ei löydä oikein hakemallakaan. Kaikenlaiset säännöt/kiellot/määräykset ym. tuntuvat kaikkein tärkeimmiltä heidän "uskossaan", sekä tietenkin tämä vanha kulunut mantra jota he hokevat:
"missään muualla ei voi pelastua!"
Heidän uskonsa sisältö löytyykin havaintojeni mukaan kahdesta "uskontunnustuksesta":
1. Liikkeen omat säännöt!
2. "TÄSSÄ" joukossa pelastutaan!
Yleensäkään ei juuri koskaan kuule puhetta KRISTUKSESTA JA EVANKELIUMISTA! Ainoat mitä he osaavat, ovat nuo kaksi asiaa:
1.Liikkeen yhteiset säännöt!
ja
2. "TÄSSÄ" joukossa pelastutaan!
Niin... -siinä on nyt oikeastaan kiteytettynä normi vanhoillislestadiolaisen uskon sisältö.
Torfinn, kuvaat vanhoillislestadiolaisia, jotka on kasvatettu uskoon, mutta jotka eivät vielä ole käsittäneet omakohtaista uskoa. Tämän "kasvatuksen" moraalisesta oikeutuksesta voidaan tietysti olla montaa mieltä, ja se näkyy myös tällä palstalla erittäin selvästi. Meidän perheessämme on annettu valinnan vapaus, eivätkä kaikki 13 sisaruksestani enää tunnusta meidän uskoamme.
Haluatko haastatella minua? Uskon, olen siis iloinen :)
"vain me" vanhoillislestadiolainen?
eikä minulla ollut juuri oikeaa tietoa vl:istä.
Mutta kun rukoilin, että löytäsin sen ainoan oikean uskon joka vie taivaaseen. Se löytyi, se oli Jumalan tahto, että etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan.
Ja muualta en saa rauhaa.
Lue kantani seuraavasta linkistä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000006024190
Pelkoon Kristus meidät vapautti. Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo ja pelko, joista suurin on sielunvihollisen pelko.
Eiköhän sen nyt pitäisi olla Usko, Toivo ja Rakkaus. Rakkaus poistaa pelon. Rakkaus on kaiken lain täyttymys.
Luther kyllä muistelee että tulisi enemmän pelätä omaa lihaa kuin Turkin keisaria. Omaliha on kovin petollinen kaikenlaisille viettelyksille.
Raamatussa on maininta että Herran pelko on viisauden alku. Kysynkin onko pelko nyt sitten hyvästä vaiko pahasta.
usko toivo ja rakkaus.... :)
Tällä palstalla tuntuu olevan joitakuita, joiden uskonelämä muistuttaa keskiaikaista mallia, jossa perkele vaani joka nurkassa. Harjoitin hieman sarkasmia kuvaillessanin tällaisten jesuiittojen asennetta. Toki tiedän, että litanniaan kuuluu juuri rakkaus eikä pelko.
...On kyseisen laulun nimi. Hyvä laulu onkin:)
Muistelen että se menisi jotenkin näin:
Jumala onpi linnamme ja vahva turva ain.
On miekkamme ja kilpemme ajalla vaaran vainoojan.
Se vanha vainooja, kavala ja kauhea,
on kiivas kiukkuinen ja julma hirmuinen,
vaan herra hänet voittaa...
Toisaalta vl-liike kyllä korostaa myös kiivasta ja kiukkuista Jumalaa. Tietysti kaikille muille kuin heille itselleen;) Tämä on useassa uskonnollisessa puljussa käytetty psykologinen kikka. Ensin saarnataan ihminen hirmuiseen kadotukseen, josta hän pääsee pois vain heidän avullaan. Sikälikin ikävää moinen käytäntö että siinä Jeesus jää monesti statistin rooliin...
Luin äsken Jumala-keskustelupalstaa ja siellä oli siteerattu Pietarin kirjeestä:
"Sillä ei Jumala säästänyt enkeleitä, jotka syntiä tekivät, vaan syöksi heidät syvyyteen, pimeyden kuiluihin, ja hylkäsi heidät tuomiota varten säilytettäviksi.
Eikä hän säästänyt muinaista maailmaa, vaikka varjelikin Nooan, vanhurskauden saarnaajan, ynnä seitsemän muuta, vaan antoi vedenpaisumuksen tulla jumalattomain maailman päälle.
Ja hän poltti poroksi Sodoman ja Gomorran kaupungit ja tuomitsi ne häviöön, asettaen ne varoitukseksi niille, jotka vastedes jumalattomasti elävät." 2 Piet. 2:4-6
Mitä muuta kyseisistä kohdista pitäisi ajatella?
Raamatussa puhutaan TUOMIOSTA, joka ei välttämättä tarkoita ikuista tulta ja tulikiveä sekä mittaamatonta kärsimystä ilman toivoa.
Uskon että meillä kaikilla on oikeudenmukainen Jumala, joka on varoitellut meitä ihmisiä antamasta kadotustuomioita kenellekään. Hän ja vain ainoastaan Hän kykenee punnitsemaan sydämemme ja maksamaan meille sydämemme aivoitusten mukaan. Raamatussa lisäksi todetaan että lähtökohdatkin vaikuttavat tuomioon.
Luukas 12:
"47 Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyönneillä.
48 Sitä taas, joka ei tiennyt, mutta teki semmoista, mikä lyöntejä ansaitsee, rangaistaan vain muutamilla lyönneillä. Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään"
niitä Raamatun mukaan uskovia, ja luulevat sillä
palvelevansa Jumlaa.
ihmiselle, kun hän nöyrtyy parannukseen ja ottaa sen ainoan oikean raamatun mukaisen uskon vastaan. Sitä ennen Hän on ihmiselle kiivas, ja lain kautta yrittää herättää ihmistä. Sekin on Jumalan armoa ja työtä. Laki on herättäjä Kristuksen tykö.
Jos ihmisellä on asiat kunnossa ja hän on taivaskelpoinen, nämä asiat muuttuvat sydämmessä;
Ja Hän on lempeä armahtavainen Jumala.
Ja kun ainoassa uskossa olevat yrittävät tehdä Jumalan työtä tällä rintamalla, niin eriseurast nokkii koko ajan Jumalan oikeita työmiehiä.
Ja valehtelvat että heiltä löytyy myöskin sama usko. Vaikka näin ei suinkaan ole. Ja he yrittävät nukutta ihmisen väärään rauhaan.
He eivät itse mene taivaaseen, eikä salli meneväväisten mennä.