Kun minusta tulee aikuinen, tiedän mikä minusta tulee. Muutan metsään pieneen mökkiin asumaan. Kyllä mä selviän. Minusta tulee erakkomunkki, eiku nunna. Tutustun metsän eläimiin ja elelen tyytyväisenä. Välillä käyn sivistyksen parissa täydentämässä varastoja, tulitikkuja, säilykkeitä, pattereita, kynttilöitä, kahvia ja tietenkin piipputupakkaa. Sellainen nuuskamuikkunen. Niin ja kirjoja tietenkin pitää olla ja lehtiä. Pärjäisinköhän ilman nettiä. Kyllä kai. Koira pitäisi olla turvana, muuta turvaa en tarvitsisikaan. Sitten kun olen aikuinen.
Oikea ammatti mulle
oikeaammatti
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tai ehkä koin jo tuonkin, edellisessä elämässä. Nuotion valossa noitarummun tuodessa transsitilan, jossa näin tulevaan ja menneeseen. Yhtä en vain nähnyt ja se teki minusta sydänsairaan. Tuota kipua poden vieläkin ja kaikki muu menettää merkityksensä.
No voivoi. Tai sit vois vaan alkaa kokemaan elämäänsä ja lakata haikailemasta ketään pelastamaan Elämä on enimäkseen kurjaa. Siitä kannattaa tehdä mahdollisimman omavaraisen kivaa. On sitten positivista kun saa yhtyä kättä lämpimämpään.
Niin tai sitten kävelee avantoon. Siinä se, onnellinen loppu.
Ei kuulosta yhtään hullummalta.