Asuntoni, noin 120 m^2 rintamamiestalon, lämmitysmuoto on varaava (yö)sähkö ja varamuotona varaava takka. Varaajassa on sellainen ongelma jatkuvissa yli 20 asteen pakkasissa, että muutaman pakkaspäivän jälkeen lämmin vesi uhkaa loppua iltaa kohden, ennenkuin yösähkö taas kytkeytyy lämmittämään.
Olenkin miettinyt asiaan ratkaisua, vaihtoehtoja on mielessä tällä hetkellä kaksi:
-Muutan sähkön mittaustavan yleissähköksi, jolloin lämminvesivaraaja lämpeää ympäri vuorokauden
-Poistan noin 2/3 vesikiertoisista lämmityspattereista ja korvaan poistetut sähköpattereilla (varaaja lämmittäisi enää käyttöveden ja kylpytilat vesipattereilla).
Takkaa tietenkin lämmitän, mutta se on max 2x päivässä, kun on hyvin varaava takka. Onko muita keinoja? Mitä noissa on hyviä ja huonoja puolia? Ainakin patterien vaihdattaminen saattaa olla operaationa kalliimpi, mutta poistaisi varaajalta kuormaa?
Olenkin miettinyt asiaan ratkaisua, vaihtoehtoja on mielessä tällä hetkellä kaksi:
-Muutan sähkön mittaustavan yleissähköksi, jolloin lämminvesivaraaja lämpeää ympäri vuorokauden
-Poistan noin 2/3 vesikiertoisista lämmityspattereista ja korvaan poistetut sähköpattereilla (varaaja lämmittäisi enää käyttöveden ja kylpytilat vesipattereilla).
Takkaa tietenkin lämmitän, mutta se on max 2x päivässä, kun on hyvin varaava takka. Onko muita keinoja? Mitä noissa on hyviä ja huonoja puolia? Ainakin patterien vaihdattaminen saattaa olla operaationa kalliimpi, mutta poistaisi varaajalta kuormaa?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Sähköpattereilla lämmittäminen on kalliimpaa, kuin vesikiertoisilla pattereilla.
Jos tuohon varaavaan takkaan saisi jollakin lailla vesikierron jolla saisi lämmitettyä vesivaraajan vettä, niin silloin lämmintä vettä riittäisi huomattavasti pidempään, kun kerran lämmität takkaa kylminä päivinä parikin kertaa.
Olisi mielenkiintoista kuulla miten saman energiamäärä tuottaminen tulee sähköpattereilla kalliimmaksi kuin sähkölämmitteisellä lämminvesivaraajalla (varaajan lämpöhäviöt eristyksen läpi) ja vesikiertopattereilla (kiertovesipumpun tehontarve)...
Varaava lämmitys (sähköllä tai millä tahansa) vie aina enemmän energiaa kuin suorasähkölämmitys, jonka hyötysuhde on lähes 100%. Varaavan vesikiertoisen lämmityksen hyötysyhde on useimmiten kokonaisuutena alle 80%.
"Jos tuohon varaavaan takkaan saisi jollakin lailla vesikierron jolla saisi lämmitettyä vesivaraajan vettä"
>Varmaan täytyisi takka vaihtaa, jos takalla mielii kiertovettä lämmittää? Takasta on suorinta reittiä 15-20 metriä matkaa lämminvesivaraajaan. Eli kuulostaisi korvaani että saattaisi useamman tuhannen euron arvoinen urakka asentaa takalla lämmitys...? Korjatkaa, jos joku tietää asiasta paremmin.
Minkä tehoisia sähköpattereita sitten kannattaisi ajatella n. 15 neliön huoneeseen - eli per huone? Patterien vaihdon (sähköjen vetoineen) ei luulisi olevan LVIS-liikkeltä kovin suuri homma, että ainakin hinta-laatusuhteelta voisi olla toteuttamiskelpoinen.
Toimivan takan purku ja uuden vesikiertoisen hankkiminen on järjettömyydessään suomenennätystasoa. Paremman tuoton saat kun lottoat samalla rahalla.
Vaihtoehtoja on.
1) hanki jatkuvalämmitteinen 60L mökkivaraaja sen ison varaajan perään, energiakulut ei juuri lisäänny mutta lämmin vesi riittää paremmin (500€)
2) hanki VILP kaveriksi varaajaa lämmittämään (10000€?)
3) hanki maalämpö varaajan kylkeen, jos voit tehdä lämmönkeruun pintapukilla (15000€?)
4) hanki pellettilämmitys http://pellettiforum.fi/ (10000€)
5) hanki kaukolämpö, jos saatavilla (1x000€)
Itse rakensin vaihtoehto 4:n ja sen kaveriksi 1:n, anopille.
(kesällä pelletti on tauolla silloin 1 hoitaa käyttöveden priimauksen, kattila on kesällä 30 asteinen sähköllä)
1. vaihtoehto on myös sopiva idea minulle, voisin sen ottaa myös mukaan vertailuun kun kevväämmällä menen kysymään mielipiteitä/tarjouksia LVI-liikkeeltä.
Ja myös tavallista ILP:ä olen ajatellut hankkia lämmittämiseen, kunhan saan siihen koottua rahat. Asennus takkahuoneeseen, niin voisi sillä tehostaa takan lämmön kiertoa talossa.
Muutkin vaihtoehdot olisivat mielenkiintoisia, mutta vielä ei ole velanottokykyä, kun on 6k€ velkaa vielä maksamatta, täytyy maksaa se ensin pois :) 2. eli VILP hankinta on kyllä ollut myös mielessä.
Aloittajalle halpa neuvo. Hanki sähköpääkeskukseen kytkin jolla voit käyttää vaihtoehtoisesti joko yösähköä tai sähkö on aina päällä.
Se olisi kyllä helpoin ja halvin keino toteuttaa! Onko se täysin sallittua, jos sähköyhtiön kanssa on yösähkö-sopimus? Nythän etäluettava sähkömittari ohjaa yösähkön ja varaajan lämmityksen kytkeytymistä.
Itse olen asentanut monille Yö-lämmittäjille jälkeenpäin kellon sähkökeskukseen joka illalla lämmittää vedet lämpimiks.
Eli yöllä päivän tarpeet ja iltapäivällä sit lämmittää et riittää suihkutteluun.
Helppoa kun ei tarvi lämmityskytkintä muistaa, kello hoitaa sen.
Erillinen kotona/poissa kytkin sit kellon viereen joka ottaa kellon pois välistä jos menee vaikka matkoille ja iltasuihkuttelioita ei ole, ei läämitä normitariffilla turhaan.
Sähkömittari ei ohjaa mitään muuta kuin tariffia. Lämmityksen kytkeytyminen on täysin eri asia. Kuluttaja saa käyttää sähköä ihan oman halunsa mukaan.
Olit oikeassa. Varmistin asian vielä sähköyhtiöltä, eli heidän puolestaan on sallittua teettää lämmityksen manuaalikytkin, vaikka onkin yösähkö mittaustapa.
Ehkä se olisi tässä tilanteessa edullisin toteuttaa ja voisi samassa teettää muutaman muunkin pienen homman... ehkä olisi kesällä rahaa asennuttaa ILP:kin :) Mutta kiitos vastauksista, paljon hyviä ideoita tuli!
Siinä, että nykyinen varaaja lämmittäisi lähinnä vain käyttöveden ei ole mitään järkeä. Käyttövesi kun ei oikesastaan lämpene varaajassa, vaan varaajan yläosassa kuuman veden ympäröimässä kierukassa. http://www.vktoy.fi/?cat=9
Lämmittäisit siis julmetun määrän vettä (varaajasi koko lienee 2500-3000 l?) kuumaksi vain sen vuoksi, että saisit esim. 200 l kuumaa käyttövettä vuorokaudessa.
Mites vaihtoehto: Erillinen esim. 300 l käyttövesivaraaja, eikä mitenkään nykyisen varaajan kierukalta tulevan lämpimän veden perään, vaan ihan oma systeemi..
Jätät siis sen varaajassa olevan, huonolla hyötysuhteella toimivan lämminvesikierukan pois käytöstä kokonaan. Esim. vanhempieni talossa sellaisen käyttötunnit tulivat täyteen 25:ssä vuodessa ja muistelen, että korjaus maksooi melkoisesti..
Tällöin saat myös käyttöveden lämpimäksi yösähköllä (tarvittaessa isomman vedenkulutuksen yllättäessä myös päivällä) ja nykyistä isoa varaajaa tarvitsee lämmittää ainoastaan lämmityskaudella. Aivan varmasti säästät sähkölaskuissa enemmän kuin pitkän pennin.
Käyttövesivaraaja ei maksa maltaita ja selviät melko pienillä putkitöillä. Tilaa sellainen vie saman verran kuin 60 cm komero. Jos budjettiin sopisi, hankkisin ehkä myös kunnollisen ilmalämpöpumpun. No jaa, rintamamiestalossa sisäyksiköiden sijoitus voi olla haastavaa ja niitä tarvittaneen 2 kpl (ala- ja yläkertaan) = maksaa..
Noi vanhat yösähkövesivaraajat olivat ehkä aikoinaan - halvan yösähkön aikaan - järkeväkin sijoitus. Eivät ole enää ja ovat varsinaisia energiasyöppöjä. Paljonkohan mahtaa olla kyseisen talon sähkönkulutus vuodessa...
Oli sama homma mielessä 1972 rakennettuun taloon, jossa on samanlainen systeemi. Mutta niin kuin meille kaikille käy, kävi myös isälleni reilu vuosi sitten..
Joo, täytyy ottaa pohdintaan kyllä tuokin. Olisihan se kesällä todellakin paljon järkevämpää lämmittää vain se käyttövesivaraaja. Ja sähkönkulutus on minulla vuositasolla vajaa 16 000 kWh.
Totta tuo ILP-asia siinä, että kunnon systeemiin niitä tarvitsisi kaksi, eli molempiin kerroksiin omansa. Yhdellä ILP saisi sitä takan lämpöä mahdollisesti ainakin kierrätettyä ja samassa olohuonetta lämmitettyä, vaikka yläkerta jäisikin aluksi ilman, voi asentaa sinne myöhemmin oman laitteensa sitten.
Sähkön kulutus on huima. Ilman muuta pitäisi olla erillinen varaaja lämpimälle käyttövedelle.