1) Jotain matsia tv:stä seuratessa selostajat ihmettelivät, miksei jostain kaatamistilanteesta tuomittu rankkaria "jos ei tästä, niin mistä sitten" vaan 2 min jäähy. Rupesin siinä miettimään, että minusta pelkkä rankkari on oikeastaan kevyempi rangaistus kuin jäähy, kun katsoo sitä, miten usein rankkari epäonnistuu. Olisiko parempi rangaistus siis yhdistelmä eli rankkari JA 2 min jäähy? Tai välimuotona rankkari ja jos se epäonnistuu, niin sitten pannaan täytäntöön 2 min jäähy?
2) Olen joskus kauan sitten antanut kertoa itselleni, että kanadalaisen "kiekkoviisauden" mukaan maalin jälkeen ei kumpikaan joukkue ikinä jätä samoja pelaajia jäälle (maalin tehneet saattavat "leijua" ja päästäneet taas olla hetken lamaantuneita). Onko tämä yleisesti vanhentunutta oppia vai onko Westerlundilla vain oma filosofiansa tässäkin (huomasin eilisessä pelissä, ettei vaihtanut maalin tehnyttä kenttää ja olen muistaakseni huomannut samaa aiemminkin)?
2) Olen joskus kauan sitten antanut kertoa itselleni, että kanadalaisen "kiekkoviisauden" mukaan maalin jälkeen ei kumpikaan joukkue ikinä jätä samoja pelaajia jäälle (maalin tehneet saattavat "leijua" ja päästäneet taas olla hetken lamaantuneita). Onko tämä yleisesti vanhentunutta oppia vai onko Westerlundilla vain oma filosofiansa tässäkin (huomasin eilisessä pelissä, ettei vaihtanut maalin tehnyttä kenttää ja olen muistaakseni huomannut samaa aiemminkin)?
Vastaukset 4
Vanhimmat
1) Tavallaan maalivahdilla katsotaan olevan lievä etulyöntiasema rankkareissa. Toisaalta siinä hyökkääjä päästetään yrittämään vapaasti maalintekoa, joten sikäli on kovin rangaistus (ja tuomitaan vain rikkeistä, jotka estävät selvän maalipaikan). Sääntöjä voi tietty aina viilata, ei siinä mitään.
2) Eipä noin yleisesti tehdä, vaikka onhan tuossa perusteensa. Monesti kuitenkin maalin tehnyt viisikko tai sen osia myös jatkaa keskialoituksesta. Maalien jälkeiset vaihdot ovat kyllä tärkeitä hetkiä jääkiekossa, ja ne pitäisi aina pelata tarkkaan, tämä pätee yleisesti.
Esim. nuorten MM-finaalissahan Venäjä rokotti Suomea äkkiä 1-1 -tasoituksen jälkeen siirtyen uudelleen johtoon ottelun päätöserässä. Suomi kuitenkin onnistui nousemaan tuostakin iskusta.
Pikkuleijonien edellisen nuorten maailmanmestaruuden (2014) ratkaisseessa finaalissa Ruotsia vastaan Suomi taas teki varsinaisen peliajan maaleistaan ensimmäisen koko ottelun ensimmäisessä vaihdossa ja toisen heti Ruotsin 1-1 -tasoitusta seuranneessa vaihdossa ottelun keskivaiheilla. Nuo molemmat osumat olivat ennakkosuosikkina oman kotiyleisönsä edessä pelanneelle ja kenttätapahtumia selvästi hallinneelle mutta tehottomalle Ruotsille melkoisia shokkeja. Ja Suomelle tietenkin vastaavasti loistavia onnistumisia, jotka lopulta saivat silloinkin jatkoa maailmanmestaruuden muodossa...
...1) Vielä: Voi olla hyvä huomata, että jäähyistäkään ei aina synny kunnollisia maalintekotilanteita, jos ylivoima ei onnistu niitä järjestämään, ja toisaalta myös vastustaja voi tehdä maalin alivoimalla. Kun sen sijaan rankkari ei voi johtaa ainakaan rikotun joukkueen takaiskuun, vaan tarjoaa suurella varmuudella sille hyvän maalintekotilanteen.
Lisäksi kesken ottelun vihelletyissä rangaistuslaukauksissa osumaprosentti taitaa olla jonkun verran korkeampi kuin peliajan jälkeisissä rankkarikisoissa, joissa maalivahdit yleensä eritoten ovat avainrooleissa...
Kyllähän iha tilastollisestikkin rankkarit menevät korkeammalla prosentilla sisään mitä ylivoimalla. Sitte tuo että pelaajat saattavat alkaa löysäilemään maalin jälkeen on ihan psykologinen fakta tulee ns. hyvänolon tunne. Varsinkin jos joukkue pääsee esimerkiksi yhden maalin johtoon. Mutta en tiedä onko tuo kovinkaan yleistä, että kentällinen vaihdetaan maalin jälkeen. Riippuu varmasti tosi paljon kuinka paljon peliä on jäljellä ja mikä tilanne on.
vielä lisätäkseni maalin tehnyt kentällinen mahdollisesti saa maalista "draivin" päälle, etenkin jos joukkue on tullut takaa tasoihin. Siinä mielessä kentällinen voisi olla järkevää jättää kentälle.